2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa?

[ike60]

Urpilainen yritti hämätä ennen eduskuntavaaleja äänestäjiä pitämään itseään ja Sdp:tä jotenkin maahanmuuttokriittisinä ("maassa maan tavalla"-haastattelu), kun taas Rinne ei vaivaudu edes tällaiseen hämäämiseen. Yhteiskuntapoliittista ajatteluaan hahmottavassa Antin ohjelmassa Rinne ei käsitellyt lainkaan maahanmuuttoa, joka kuitenkin on yksi merkittävimmistä Suomen ja Euroopan tulevaisuutta muovaavista tekijöistä. Tämä osoittaa mielestäni sen, että Rinne ei halua demareiden sekaantuvan maahanmuuttoon edes ay-näkökulmasta, vaan jättää suosiolla maahanmuuttopolitiikan linjaukset oikeistolle.

Puoluejohtaja Urpilainen julkaisi vappuna oman kirjasensa Sdp:n suunnasta ja tulevaisuudesta:
Jutta Urpilainen: Työn, hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden tulevaisuus 1.5.2014

Myös Urpilainen sivuuttaa kokonaan maahanmuuton. [..]

Voi hyvin olla etteivät halua puheissaan ja kirjoituksissaan sekaantua maahanmuuttoon. Nyt sitten kannattaa miettiä, miksi sen paremmin Urpilainen kuin Rinnekään eivät halua sanoa asiasta sanaakaan.

Oma veikkaukseni on se, että maahanmuuttokysymys jakaa demareita aidosti. Ennen puheenjohtajavaalia kumpikaan ei halua ottaa kantaa asiaan, koska kannanotto puoleen tai toiseen veisi kymmeniä puoluekokousedustajia kilpailijan kannattajiksi. Siksi kannattaa olla asiasta hiljaa niin kauan kun kukaan ei kysy. Jos kysyy, on parasta lausua muutama ympäripyöreä latteus höystettynä sellaisella retoriikalla jonka arvioi vetoavan mahdollisimman moneen.

[Roope]

Juhana Vartiainen: Työttömälle töitä – yksilön vai valtion vastuulla

Hiljattain nimitetty uusi Finanssipolitiikan arviointineuvosto tuo tervetulleen lisän talouskeskusteluun.

Neuvoston jäsenet ovat hallituksesta riippumattomia akateemisia taloustieteilijöitä, joiden tehtävä on arvioida hallituksen talouspolitiikan tavoitteita ja keinojen tarkoituksenmukaisuutta.

Neuvoston ulkomaalaisjäsen on Århusin yliopiston professori Torben Andersen, jonka työmarkkinapolitiikan asiantuntemus tulee toivottavasti vahvasti mukaan myös suomalaiseen keskusteluun – tämä vihjeenä medialle.

Andersen on tanskalaisen joustoturva- eli "flexicurity"-mallin parhaita akateemisia asiantuntijoita. Mallin ajatus on yhdistää työttömien korkea tulotaso ja aktivointitoimet, joilla koetetaan pitää työttömät kiinni työmarkkinoissa ja aktiivisina työnhakijoina.

Tanskassa on tehty vuoden 1996 jälkeen uudistuksia, joilla mahdollisuutta passiiviseen työttömyyskorvausten ja sosiaaliturvan nauttimiseen on heikennetty. Toisaalta malliin kuuluu hyvä työttömyysturvan taso.

Mallin taustalla oleva poliittinen ajattelu perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon: valtiovallalla on velvollisuus pitää huolta jokaisen kansalaisen kunniallisesta toimeentulon tasosta mutta oikeus edellyttää, että kansalainen osallistuu työmarkkinoille ja tarvittaessa myös työllistymistä edistävään työharjoitteluun tai koulutukseen.

Kansalaisella on puolestaan oikeus säädylliseen tulotasoon myös työttömyyden aikana, mutta myös velvollisuus tehdä parhaansa työllistyäkseen.

[...]

Aktivointipolitiikka voidaan nähdä myös aktiivisena huolenpitona, ikään kuin viestinä jokaiselle: sinunkin työpanoksesi on arvokas. Viestiä pönkittää Tanskassa se, että työttömyysturvan taso on hyvä.

Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on toistaiseksi ollut vaikeaa käsitellä tällaista yksilön ja valtiovallan vastuun tasapainoa.

Muissa Pohjoismaissa keskustelua on todennäköisesti edistänyt jo aiemmin alkanut laaja maahanmuutto.

Maahanmuutto toimii keskustelun katalyyttinä, koska se haastaa monelle meistä tyypillisen ehkä hieman vaistonvaraisen nationalismin: taivastelemme sosiaaliturvan "hulppeaa" (termi on Yleisradion hiljattaisesta uutisesta) tasoa kun puhe on sen "valumisesta" maahanmuuttajille, mutta äänensävy muuttuu heti kun samasta sosiaaliturvasta keskustellaan irrallaan maahanmuuttokysymyksestä.

Kestävä julkistalous edellyttää kuitenkin, että sosiaaliturvamme kannustaa työntekoon, puhutaan sitten maahanmuuttajista tai kantaväestöstä.

Tanskan malli on myös siinä mielessä julkistaloudellisesti kallis, että työttömiä tukevia työvoimahallinnon viranomaisia on paljon. Työtön saa siis sekä apua, ohjausta että patistusta selvästi enemmän kuin Suomessa.

Itse olen sitä mieltä, että Suomessakin olisi viisasta siirtää erityisesti nykyisiin yritystukiin kuuluvia julkisia resursseja ihmisten työmarkkina-aseman tukemiseen.

Kirjoittaja Juhana Vartiainen on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja.

Suomen Kuvalehti 9.5.2014

Vartiainen väistää maahanmuuton ongelmat, kuten maahanmuuttajien kolminkertaisen työttömyyden, kääntämällä puheen "vaistonvaraiseen nationalismiin" ja sosiaaliturvan yleiseen huonoon kannustavuuteen, mutta kun puhutaan esimerkiksi työllisyysasteen kasvattamisesta, Ruotsin mallin mukainen maahanmuuton lisääminen pompsahtaa Vartiaisella aina heti patenttiratkaisuna listalle.

Minusta Vartiainen puhuu itsensä pussiin. Kun Vartiainen pitää nykymuotoista sosiaaliturvaa kannustamattomuudessaan kestämättömänä suomalaisille, se on sitä silloin vielä enemmän maahanmuuttajille, joihin sosiaaliturvan kantaväestölle suunnitellut kannustimet tepsivät huonommin jos ollenkaan. Siispä myös nykymuotoinen tai vielä nykyistäkin helpompi heikosti koulutettujen maahanmuutto on aivan erityisen kestämätöntä.

Maahanmuuton riman nostaminen on jo Vartiaisen omallakin logiikalla oikea ratkaisu ainakin lyhyellä aikavälillä, ellei sosiaaliturvaa saada nopeasti suurremonttiin. Tällaista poliittista konsensusta ei ole näkyvissä, eikä kouluttamattomien maahanmuuttoa ole saatu muissakaan Pohjoismaissa kannattavaksi, vaikka Vartiainen antaa mielellään muuta ymmärtää. Silti Vartiainen kannattaa puheenvuoroissaan päinvastoin maahanmuuton rajoitusten välitöntä poistamista, eikä suinkaan aseta tälle kannustavamman sosiaaliturvan kaltaisia ehtoja tai ylipäätään mitään ehtoja.

[FadeAway]

taivastelemme sosiaaliturvan "hulppeaa" (termi on Yleisradion hiljattaisesta uutisesta) tasoa kun puhe on sen "valumisesta" maahanmuuttajille, mutta äänensävy muuttuu heti kun samasta sosiaaliturvasta keskustellaan irrallaan maahanmuuttokysymyksestä.

Suomen yhteiskunnan hyvinvointi on rakennettu vuosikymmenien aikana suomalaisia varten. Jos vaikka sairastuu tai jää työttömäksi yhteiskunta tarjoaa hieman apua(todennäköisesti pitkä työura takana, joten voisi sanoa, että omasta veropotista.). Nyt kun sosiaaliturvasysteemi on avattu koko maailmalle, joku saattaa kokea, että hei hitsi ei tätä nyt ihan näin suunniteltu, että Suomeen tulee ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä Suomen työmarkkinoille, koska heillä ei ole osaamista jota täällä tarvitaan. Suomalaiselle veronmaksajalle jää maksajan rooli.
Vartiainen ei jotenkin ymmärrä viedä ajatteluaan loppuun saakka. Jos ulkomaalaisilla tahdotaan parantaa, mitä lie; huoltosuhdetta, työvoimapulaa, työvoiman kysyntää, halpatyövoimaa, työvoimareserviä, työmarkkinoiden joustoa, whatever...
Tarvitaan työssakäyviä maahanmuuttajia. (Ei homma toimi, niin että kymmentä halpatyövoimamamua on 10 sosiaaliturvamamua.) Looginen johtopäätös kuinka tavoitteeseen päästään on Kanadan tai Uuden Seelannin kaltainen pisteytysmalli!
Suomeen saa oleskelu- , siis työluvan (määräaikainen esim. 2v) kun on Suomen työmarkkinoille sopiva osaaminen.
Toinen johtopäätös on haittamaahanmuuton pienentäminen minimiin. Siis nykyisen maahanmuuttopolitiikan selkeää kiristämistä tarvitaan. Keinoja ovat:
Nykyisen elintasoturvapaikkabisneksen alasajo
Pieni pakolaiskiintiö (tarkasti valitut pakolaiset esim. mielipidepakolaisia Aasista.). Perheenyhdistämiset vain ja ainoastaan toimeentuloedellytyksellä, muussa tapauksessa perheenyhdistäminen lähtömaahan.
Vetovoimatekijät alas. Ulkomaalaisten "sosiaaliturva" EU-maiden keskitasolle. (Miksi sellainen edes on ? Eikö suomen sosiaaliturva ole rakennettu suomalaisia varten? Suomi ja Ruotsi taitavat olla kärkimaita.)
Kotiinpaluuprojekti. Ulkomaalaisille pitkäaikaistyöttömille tarjotaan mahdollisuutta palata lähtömaahan korvausta vastaan, ilman paluuoikeutta. (Tämä on sitä sotalapsi- ja evakkologiikkaa.)

Kun maahanmuuttopolitiikka on kunnossa, voimme ehkä saavuttaa taloudellisia tavoitteita, joita jotkut tahot ulkomaalaisten niskaan kasaavat. Laatu kohdilleen, niin homma hoituu. 

[Eino P. Keravalta]

Suomen yhteiskunnan hyvinvointi on rakennettu vuosikymmenien aikana suomalaisia varten. Jos vaikka sairastuu tai jää työttömäksi yhteiskunta tarjoaa hieman apua(todennäköisesti pitkä työura takana, joten voisi sanoa, että omasta veropotista.). Nyt kun sosiaaliturvasysteemi on avattu koko maailmalle, joku saattaa kokea, että hei hitsi ei tätä nyt ihan näin suunniteltu, että Suomeen tulee ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä Suomen työmarkkinoille, koska heillä ei ole osaamista jota täällä tarvitaan. Suomalaiselle veronmaksajalle jää maksajan rooli.

Juuri näin, kuten FadeAway kirjoitti.

Nythän systeemissä on vakava moraalinen ja taloudellinen valuvika: systeemin käyttäjät tulevat Suomesta ja ulkomailta, mutta rahoittajat vain Suomesta. Tämä on tietysti paitsi väärin, myös täysin kestämätöntä vähänkään pidemmällä tähtäimellä. Jotta systeemi olisi vähänkään balanssissa, Suomen tulisi saada joka vuosi ulkomailta korvausta useita miljardeja euroja. Nyt näin ei ole, vaan päinvastoin Suomi syytää rahaa ulkomaille joka vuosi liki pari miljardia kehitysapuna ja EU:n jäsenmaksuina.

[Roope]

Kauan odotettua työvoimapulaa ei Vartiaisen mukaan myöskään tule, koska todellisuudessa työvoiman pieneneminen ei sellaista aiheuta. Eihän työttömyyskään johdu siitä, että työvoimaa olisi liikaa. Työttömyyden lasku nostaa markkinataloudessa palkkoja, mikä automaattisesti vähentää työvoiman kysyntää. Yritykset eivät siis pääse valittamaan työvoimapulaa.

"Työttömyysaste on työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja palkkasopimusjärjestelmän institutionaalisista tehottomuuksista kumpuava hävikki", Vartiainen kirjoittaa. Myös Ruotsin viime vuosien talouskehitys tukee Vartiaisen mukaan tätä väitettä.

Merkittävin ero Ruotsin ja Suomen välillä on työvoiman määrän kehitys. Ruotsissa työvoima on kasvanut väestön ikärakenteen ja uudistusten ansiosta, työllisten määrä on siksi parantunut ja talous on hyvässä kasvussa.

Työvoiman väheneminen voi kaiken lisäksi heikentää talouden trendikasvua sitä kautta, että se pelottaa investoijat pois. Harva haluaa investoida maahan, jossa on tiedossa työvoiman tarjonnan väheneminen.

"Itämeressäkään ei ole tonnikalaa. Siksi ei ole myöskään tonnikalan kalastajia eikä kukaan ajattele, että Itämeressä on 'tonnikalapulaa'. Mutta jos tonnikalaa olisi, sitä voitaisiin hyödyllisesti kalastaa. Ja jos Suomella olisi suurempi työvoima, meillä olisi vastaavasti korkeampi työllisyysaste ja pienempi kestävyysvaje", Vartiainen kirjoittaa.

[...]

Vartiaisen mukaan tarvittaisiin eläkeuudistus, opintotukiuudistus, kotihoidon tuen uudistus, maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen. Jos nämä toteutetaan tehokkaasti, Suomen tulevaisuuden kasvu-ura paranisi.

Helsingin Sanomat: Vattin Juhana Vartiainen suomii ekonomisteja vääristä analyyseistä 5.6.2014

Vielä kun Vartiainen joskus vaivautuisi perustelemaan, miten juuri Euroopan ulkopuolisen halpatyövoiman tervetulleeksi toivottaminen olisi aivan erityisesti hyväksi Suomelle ja suomalaisille.

Sitä paitsi Vartiainen aivan turhaan pidättelee itseään uudistusehdotuksissaan, sillä onhan hän aiemmin antanut Ruotsiin viitaten ymmärtää, että kaiken, eli myös muun kuin työperäisen, maahanmuuton lisääminen johtaa vääjäämättä onneen ja autuuteen. Vartiaisen jankuttama avainviesti on koko ajan ollut työvoiman määrän kasvu muun muassa maahanmuuttoa lisäämällä, ei esimerkiksi maahanmuuttajien työllistyminen. Vartiaisen mukaan työvoiman eli työikäisten, työelämään tarjolla olevien määrän kasvusta seuraa automaattisesti jollain hämäräksi jääneellä mekanismilla myös suurempi työllisyysaste => PROFIT!!!. Tosin ei-eurooppalaisten työllisyystilastot kertovat Ruotsissa toistaiseksi hyvin toisenlaisesta todellisuudesta.

[J.M]

Kuinkahan paljon on ihmisiä, jotka uskovat Vartiaisen jutut kritiikittömästi? Edelleen lähes päivittäin tulee uusia YT-ilmoituksia ja irtisanomisia --> työvoimalle ei siis ole ko. yrityksessä tarvetta (tai sitten "ei ole tarvetta" eli teetetään samat työt vähemmällä määrällä työntekijöitä) --> Vartiaisen logiikalla lisäämällä työvoiman määrää työllisyys lisääntyy ja täten työttömyysaste pienenee. Miten tuollainen yhtälö voi syntyä kenenkään päässä?

[ämpee]

Kun kerran Vartiaisella on teoria, että tarjontaa lisäämällä lisätään kysyntää, niin miten se sovelletaan esimerkiksi autokauppaan ?
Jos yhtä ostajaa kohden on kahdeksan autokauppaa nykyään, niin nostamalla autokauppojen määrä kymmeneen lisätään ostajien määrää tai saadaan se yksikin ostaja ostamaan kaksi autoa ?

Vai olisiko sittenkin realistinen odotus odottaa entistä useampaa autokauppojen konkurssia ?

[Uuno Nuivanen]

"Itämeressäkään ei ole tonnikalaa. Siksi ei ole myöskään tonnikalan kalastajia eikä kukaan ajattele, että Itämeressä on 'tonnikalapulaa'. Mutta jos tonnikalaa olisi, sitä voitaisiin hyödyllisesti kalastaa. Ja jos Suomella olisi suurempi työvoima, meillä olisi vastaavasti korkeampi työllisyysaste ja pienempi kestävyysvaje", Vartiainen kirjoittaa.

Minusta hän 'todistelee' tässä, että kun ensin haalitaan massiivinen määrä tonnikalankalastajia, tonnikalat seuraavat perässä ja muuttavat Itämereen.     

[JJohannes]

Vartiainenhan on käytännössä suoraan myöntänyt, että hän puhuu bruttokansantuotteen yleisestä noususta väestönkasvun myötä. Esimerkiksi Intian bruttokansantuote on 1,9 triljoonaa dollaria joten se on Vartiaisen mukaan paljon rikkaampi maa kuin Suomi, jonka bruttokansantuote on vain 247 miljardia dollaria. Saavuttaaksemme Intian "rikkauden" pitäisi meidän Vartiaisen mukaan noin kahdeksankertaistaa väestömme ulkomaisella maahanmuutolla. Tämä on pähkinänkuoressa se, mitä Vartiainen ajaa takaa.

Samassa mielessä Vartiainen puhuu myös työvoimapulasta. Hänestä Suomessa on absoluuttisesti liian vähän ihmisiä töissä. Intiassa esimerkiksi on noin 600 miljoonaa ihmistä töissä (jos oletetaan, että puolet väestöstä on töissä) kun Suomessa heitä on vain noin 2,5 miljoona. Joidenkin työttömyysprosenttien ja muiden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, koska Vartiaisen mielestä kaikki työttömyys on rakenteellista eikä työttömyysprosenttiin vaikuta mitenkään se, kuinka paljon tai vähän työvoimaa on tarjolla. Vartiainen yksinkertaisesti haluaa, että Suomessa olisi 597,5 miljoonaa ihmistä tekemässä töitä lisää ja toiset 597,5 miljoonaa vanhusta, lasta ja sosiaalitapausta heidän elätettävänään. Sillä, millainen maa Suomi olisi todellisuudessa tässä tapauksessa ei ole Vartiaiselle mitään merkitystä koska Suomi on kuitenkin Vartiaisen molempien ja ainoiden mittarien, bruttokansantuotteen ja työläisten määrän mukaan ainakin yhtä rikas paikka kuin Intia.

[Roope]

"Itämeressäkään ei ole tonnikalaa. Siksi ei ole myöskään tonnikalan kalastajia eikä kukaan ajattele, että Itämeressä on 'tonnikalapulaa'. Mutta jos tonnikalaa olisi, sitä voitaisiin hyödyllisesti kalastaa. Ja jos Suomella olisi suurempi työvoima, meillä olisi vastaavasti korkeampi työllisyysaste ja pienempi kestävyysvaje", Vartiainen kirjoittaa.

Minusta hän 'todistelee' tässä, että kun ensin haalitaan massiivinen määrä tonnikalankalastajia, tonnikalat seuraavat perässä ja muuttavat Itämereen.     

Minusta hän todistelee, että jos Itämereen haalitaan tarpeeksi massiivinen määrä tarkemmin määrittelemätöntä biomassaa, se muuttuu taloustieteen taikasauvan heilautuksella tonnikaloiksi, jolloin Suomeen syntyy tonnikalateollisuutta.

Ongelma on siinä, että Vartiainen ei halua asettaa maahanmuutolle mitään laatuvaatimuksia. Kaikki kelpaa. Tämä taas ei voi johtaa sellaiseen lopputulokseen kuin Vartiainen väittää.

[hattiwatti]

Tässä pitää uudestaan mennä Vartiaisen maahanmuuttonäkemyksiin, joilla uutta kaikupohjaa eurovaalien jälkeen:

http://hommaforum.org/index.php?topic=80004.msg1253813#msg1253813

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Halla-ahon kaltaisten vihasaarnaajien vaikutus voi olla suuri.

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa Pohjolassa ja Euroopassa saarnaavat ja välittävät vääristynyttä ja vainohullua kuvaa todellisuudesta, jonkinlaisena sivilisaatioiden välisenä apokalyptisena voimankoetoksena.

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Hitlerin Mein Kampf esitti samanlaisen "suuren selityksen" maailmanhistorialle, juutalaisten iljettävän salaliiton, ja Halla-ahon vastaava hourefantasia on islamin hiipivä maailmanvalta (sen voi lukea hänen "scriptastaan").

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Kun riittävä määrä tolvanoita alkaa uskoa tällaiseen sivilisaatioiden sotaan, löytyy sieltä yleensä se väkivaltainen marginaali joka ryhtyy "hommaan".

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Siksi halla-aholaiset myötävaikuttavat tällaisiin terroritekoihin.

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Aselakeja voidaan varmaan tiukentaa, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi että poliittiset puolueet ottaisivat päättäväisesti kantaa näitä ääriaineksia vastaan — sen sijaan että Halla-aho valitaan valiokunnnan puheenjohtajaksi ja persuja kohdellaan legitiiminä "kansan" protestina.

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Niin kauan kuin persuissa on tämä häiriintynyt vihanlietsoja hännystelijöineen, puolue pitäisi kokonaan eristää.

Lainaus käyttäjältä: Juhana Vartiainen

    Tässä tietysti vihreät ovat olleet ryhdikkäämmästä päästä, siinä missä muut puolueet ajattelevat että ääriainekset voidaan integroida kuoliaaksi.

Kuten ECR-ryhmä.

[Uuno Nuivanen]

Lähiövalaanpyynti oli aikoinaan varsin suosittu harrastus "siirtolaisten" keskuudessa, mutta kai sekin on hiipumaan päin nyt, kun jokainen, joka ei halua lähteä saa jäädä + ilmainen elämä Suomessa.

[JJohannes]

Kas, huomasin myös kun luin alkuperäistä Vartiaisen lausuntoa, että Vartiaiselle työttömyys on tuplarakenteellista. Ensin on se 7-8% työttömiä joita ei edes lasketa varsinaisiksi työttömiksi ja jotka ovat tietysti hekin rakenteellisia. "Täystyöllisyydeksi" lasketaan siis tämä 7-8% työttömyys. Sen lisäksi:

"Pelkkä kysynnän lisääminen ilman tarjonnan lisäämistä on Suomen oloissa vaarallista, koska emme ole kaukana täystyöllisyydestä. Jos eroa on 1,3 prosenttiyksikköä, se on vain noin 30 000 ihmistä. Se on aika pieni reservi suhteessa normaalin suhdannetilanteen työttömyyteen."

Toisin sanoen tämän 7-8% täystyöllisyys-työttömyyden päälle tulee vielä toinen (rakenteellinen) työttömyys, joka on valitettavasti vain 1,3% mutta joka voisi olla hyvin 7-8% sekin. Turvallinen ja normaali tilanne Vartiaiselle olisi siis 14-16% työttömyys.

Valtavirran taloustieteessä toki tilannetta, jossa 3-4% työikäisistä on työttömänä voidaan perustellusti nimittää "täystyöllisyydeksi" koska vallitsee aika laaja konsensus, että rakenteellinen työttömyys (joka johtuu siitä, että ihmiset välillä vaihtavat työpaikkaa ja ovat välissä työttömänä tai joutuvat kouluttautumaan toiseen ammattiin yms.) on tuota luokkaa. Kuitenkaan tämän 3-4% (ei siis 7-8%) "täystyöllisyyden" päälle ei enää lasketa toista rakenteellista työttömyyttä, koska nuo 3-4% ovat niitä rakenteellisia työttömiä ja kaikki ylimenevä on työttömänä, koska talous yskii eikä heidän työpanokselleen ole kysyntää työelämässä. Lisäksi myös nuo 3-4% ovat nimenomaan se työvoimareservi josta äkillisissä tilanteissa yleensä palkataan lisääntynyt työvoiman tarve.

[Golimar]

Vartiaisen neroilut eivät varmaankaan ole alunperin syntyneet hänen omassa päässään vaan hän pölisee jonkun tahon käskystä järjenvastaisia juttujaan joiden ainoa tarkoitus on puolustella massiivista maahanmuuttoa. Minä haluaisin tietää kuka käskee Vartiaista, onko se joku puolue, järjestö tai EU?

Linkki hyvään kirjoitukseen työvoiman tarpeesta.
http://debatoija.blogspot.fi/2006/12/tyvoimantarve.html

[Eino P. Keravalta]

Juhana on itse esimerkki haitallisesta maahanmuutosta.

[Iloveallpeople]

Maksullinen artikkeli:

Maahanmuuton "hintalappua" ei ole mahdollista esittää

Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Kaikkien Pohjoismaiden äänestäjät ja päättäjät joutuvat miettimään, miten laajat julkiset vastuut – palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa – voidaan säilyttää huoltosuhteen muuttuessa. Maahanmuutto on ...

Suomen Kuvalehti

[Roope]

Otsikosta päätellen Vartiainen ottaa takaisin aikaisempia sanomisiaan, kun on esittänyt maahanmuuton "hintalapuksi" vääjäämätöntä työllisyysasteen nousua ja taloudellista hyvinvointia.

Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Niinpä. Vartiainen on aiemmin halunnut poistaa valikoimisen eli heikentää maahanmuuttajien keskimääräisiä ominaisuuksia, kotouttamistoimilla ei ole onnistuttu ratkaisemaan maahanmuuton ongelmia missään, ja koululaisten Pisa-tulosten erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä olivat Suomessa maailman korkeimmat. Mitähän Vartiainen esittää kirjoituksessaan ratkaisuksi?

[far angst]

Otsikosta päätellen Vartiainen ottaa takaisin aikaisempia sanomisiaan, kun on esittänyt maahanmuuton "hintalapuksi" vääjäämätöntä työllisyysasteen nousua ja taloudellista hyvinvointia.

Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.

Niinpä. Vartiainen on aiemmin halunnut poistaa valikoimisen eli heikentää maahanmuuttajien keskimääräisiä ominaisuuksia, kotouttamistoimilla ei ole onnistuttu ratkaisemaan maahanmuuton ongelmia missään, ja koululaisten Pisa-tulosten erot maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä olivat Suomessa maailman korkeimmat. Mitähän Vartiainen esittää kirjoituksessaan ratkaisuksi?

Saanko arvata?  Saan tai ei, profetoin että Vartiainen kirjoituksessaan ratkaisee maahanmuuton epäonnistumisen kaikkialla samoin kuin Pisa-tulosten eron Suomessa suomalaisten ja mamujen välillä sillä kätsyllä konstilla, ettei käsittele näitä asioita ollenkaan.  Hän vain laumansa tapaan muina miehinä on huomaamatta kaikkee siis niinqu hirveen epäihquu, ekstiä:  tilastoja, työllisyyttä, rikollisuutta, turvattomuutta ja muuta sellasta.

Höttöpäiden muodikkaaseen ja suosittuun laumadiskurssiin kun ei kuulu totuus, koko totuus ja vain totuus.

[Roope]

Saanko arvata?  Saan tai ei, profetoin että Vartiainen kirjoituksessaan ratkaisee maahanmuuton epäonnistumisen kaikkialla samoin kuin Pisa-tulosten eron Suomessa suomalaisten ja mamujen välillä sillä kätsyllä konstilla, ettei käsittele näitä asioita ollenkaan.

Toinen keino on tunnustaa ongelmat, mutta nähdä niissä valtavasti säästöpotentiaalia. Esimerkiksi Helsingin työttömissä maahanmuuttajissa on 58 miljoonan euron potentiaali, syrjäytyneessä maahanmuuttajanuoressa yli miljoonan euron potentiaali jne. Potentiaali realisoidaan lisäämällä kotouttamisen resursseja ja sitä kasvatetaan helpottamalla maahanmuuttoa.

[far angst]

SOTA ON RAUHAA, ORJUUS VAPAUTTA, TIETÄMÄTTÖMYYS VOIMAA
JA VANGIT OVAT LAINKUULIAISUUSPOTENTIAALIA!

[ike60]

Kauan odotettua työvoimapulaa ei myöskään tule, koska todellisuudessa työvoiman pieneneminen ei sellaista aiheuta. Eihän työttömyyskään johdu siitä, että työvoimaa olisi liikaa. Työttömyyden lasku nostaa markkinataloudessa palkkoja, mikä automaattisesti vähentää työvoiman kysyntää. Yritykset eivät siis pääse valittamaan työvoimapulaa.

Vartiainen toteaa pitkästä aikaa jotain järkevää. Tosin tuotahan ovat tällä forumilla sanoneet jo pitkään monetkin, minä muiden mukana.

Työttömyysaste on työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja palkkasopimusjärjestelmän institutionaalisista tehottomuuksista kumpuava hävikki. Myös Ruotsin viime vuosien talouskehitys tukee tätä väitettä.

Merkittävin ero Ruotsin ja Suomen välillä on työvoiman määrän kehitys. Ruotsissa työvoima on kasvanut väestön ikärakenteen ja uudistusten ansiosta, työllisten määrä on siksi parantunut ja talous on hyvässä kasvussa.

Ihanko totta? Että nyt ne maahanmuuttajat ovat vihdoinkin alkaneet tuottaa Ruotsille hyvinvointia? Eikö sillä ole mitään tekemistä asian kanssa, että Ruotsi ei liittynyt euroon, joten eurokriisi ei ole paljoakaan koskettanut sitä - esimerkiksi maa ei ole joutunut maksamaan miljardeja Kankkulan kaivoon? Tai sillä, että kun Suomi liittyi euroon liian korkealla kurssilla, Ruotsi pystyi pitämään valuuttansa arvostuksen paremmalla hollilla? Tai sillä, että Ruotsin hallitus - toisin kuin täkäläiset kansantalousartistit - on onnistunut noudattamaan jo melko pitkään järkevää ja kiitettyä talouspolitiikkaa? Tai...

Työvoiman väheneminen voi kaiken lisäksi heikentää talouden trendikasvua sitä kautta, että se pelottaa investoijat pois. Harva haluaa investoida maahan, jossa on tiedossa työvoiman tarjonnan väheneminen.

Onko Vartiainen oikeasti sanonut jotain noin hölmöä vai onko tuo toimittajan tulkintaa?

Pieni katsaus yritysten investointitoiminnan alkeisiin. Yritys sijoittaa sellaiseen maahan josta se katsoo saavansa parhaan tuoton sijoituksilleen riittävän pienillä riskeillä. Tuottoon vaikuttavat kustannukset ja myyntiodotukset (millä hinnalla saadaan myytyä mikäkin määrä yrityksen tuotteita). Riskeihin vaikuttavat mm. maan vakaus (lakot, sodanuhat, poliittiset riskit ym.).

Kustannuksia kertyy esimerkiksi raaka-aineista, kuljetuksista, energiasta, toimitiloista ym. Kustannuksia kertyy myös työvoimasta, mutta työvoiman hyvä tuottavuus (joka riippuu ahkeruudesta, luotettavuudesta, ammattitaidosta ym.) voi kompensoida kalliitakin työvoimakustannuksia.

Työvoiman määrän väheneminen voi lisätä työvoimakustannuksia, jos se oikeasti aiheuttaa työvoimapulan. Tällöinkään kustannukset eivät yleensä räjähdä käsiin, ja sitä paitsi siinä tilanteessa voidaan oikeasti lisätä työperäistä maahanmuuttoa; tulijoita riittää ainakin ammattitaidottoman työvoiman tarvetta täyttämään, ja paljoa muunlaista maahanmuuttoa tänne ei ole Euroopan ulkopuolelta luvassa. Lisäksi meillä on usean sadan tuhannen ihmisen työvoimareservi torjumassa akuuteinta työvoimapulaa. Työvoiman määrän väheneminen voi teoreettisesti aiheuttaa aidon vajauksen sopivan koulutuksen omaavista ihmisistä, mutta tämä on helppo välttää koulutuspoliittisilla valinnoilla, kunhan vain tiedettäisiin missä työtehtävissä sitä työvoimapulaa voisi oikesti tulla.

Jos taas Vartiainen arvelee työvoiman vähenemisen karkoittavan sijoittajia sen takia, että kotimarkkinat Suomessa pienenevät, se pätee ehkä joihinkn McDonald'sin kaltaisiin massakuluttajamarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Voin kuitenkin kertoa Vartiaiselle, että suurin osa Suomeen sijoittaneista ulkomaalaisista yrityksistä on sijoittanut täkäläisiin vientitoimintaa harjoittaviin yrityksiin, jolloin kotimarkkinoiden koolla ei ole merkitystä.

Ylipäätään olisi kiinnostavaa tietää, millä perusteella Vartiainen arvelee työvoiman määrän vähenemisen pelottavan sijoittajat pois.

Sanottakoon vielä sekin, että luultavasti aniharva ulkomainen sijoittaja - ehkä juuri McDonald'sia ja vastaavia lukuunottamatta välittää paljoa pätkääkään siitä, onko Suomen kaltaisessa maassa paljon vai vähän ammattitaidotonta ja kouluttamatonta työvoimareserviä, jota rikkaammista kulttuureista tulevat maahanmuuttajat valtaosin ovat. Jos sellaisen työvoiman suuri reservi olisi ulkomaisille yrityksille oikeasti keskeinen asia, ne olisivat sijoittaneet sellaisiin maihin joissa sitä reserviä oikeasti on ja se maksaa vain murto-osan siitä mitä Suomessa: Egyptiin, Nigeriaan, Pakistaniin jne.

Itämeressäkään ei ole tonnikalaa. Siksi ei ole myöskään tonnikalan kalastajia eikä kukaan ajattele, että Itämeressä on 'tonnikalapulaa'. Mutta jos tonnikalaa olisi, sitä voitaisiin hyödyllisesti kalastaa. Ja jos Suomella olisi suurempi työvoima, meillä olisi vastaavasti korkeampi työllisyysaste ja pienempi kestävyysvaje

Tonnikalavertaukset tonnikalavertauksina, mutta eihän tuosta tonnikalametaforasta seuraa mitenkään se, että työllisyysaste muodostuisi väistämättä korkeammaksi. Maahanmuuttajathan eivät ole tonnikaloja, joita pyydystettäisiin, pakattaisiin ja myytäisiin ulkomaille. He ovat - jos ovat - työvoimaa, joka auttaa tekemään niitä varsinaisia tuotteita. Raaka-aineilla ja työvoimalla on tuotannontekijöinä tietty ero, kuten Vartiainen voisi todeta lukemalla vaikkapa Pekkarisen ja Sutelan kirjan "Kansantaloustieteen perusteet".

Tietääkseni kaikissa länsi-Euroopan maissa maahanmuuttajien keskuudessa on kantaväestöä korkeampi työttömyysaste. Siispä maahanmuuttajista johtuen koko väestön työllisyysaste on matalampi, ei korkeampi. Julkisen talouden kestävyysvajettakin maahanmuuttajat kasvattaavt olemalla kantaväestöä useammin erilaisten tulonsiirtojen varassa ja työllistyessäänkin pienituloisemppia kuin kantaväestön edustajat keskimäärin.

Ai niin. Miten suurempi työvoima tuottaisi suuremman työllisyysasteen, jos "Työttömyysaste on työmarkkinoiden, sosiaaliturvan ja palkkasopimusjärjestelmän institutionaalisista tehottomuuksista kumpuava hävikki"? Häviäisikö se institutionaalinen tehottomuus johonkin, jos tänne vain saataisiin enemmän ihan minkälaista tahansa työvoimaa?

tarvittaisiin eläkeuudistus, opintotukiuudistus, kotihoidon tuen uudistus, maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen ja kannustinloukkujen poistaminen. Jos nämä toteutetaan tehokkaasti, Suomen tulevaisuuden kasvu-ura paranisi.

Maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen? Ehkä kannattaisi vilkaista Ruotsiin. Siellä maahanmuuton tarveharkinnan poistaminen lisäsi työvoimaa aloille, joilla oli jo valmiiksi työvoiman ylitarjontaa (ravintola-ala, erilaiset ammattitaitoa edellyttämättömät työt). Käytännössä Ruotsin talouselämälle ei ole tarveharkinnan poistamisesta koitunut ymmärtääkseni mitään hyötyä - jos Vartiaisella on hyötyjä tiedossa, on hyvä ja osoittaa ne datalla ja laskelmilla.

Vielä kun Vartiainen joskus vaivautuisi perustelemaan, miten juuri Euroopan ulkopuolisen halpatyövoiman tervetulleeksi toivottaminen olisi aivan erityisesti hyväksi Suomelle ja suomalaisille.

Voi olla liian paljon vaadittu. Itse tyytyisin siihen, että hän edes osoittaisi miten Euroopan ulkopuolisen halpatyövoiman tervetulleeksi toivottaminen on ollut hyväksi Ruotsille ja ruotsalaisille sinä lyhyenä aikana kun Ruotsista on ollut työperäisen maahanmuuton tarveharkinta poistettuna.

Sitä paitsi Vartiainen aivan turhaan pidättelee itseään uudistusehdotuksissaan, sillä onhan hän aiemmin antanut Ruotsiin viitaten ymmärtää, että kaiken, eli myös muun kuin työperäisen, maahanmuuton lisääminen johtaa vääjäämättä onneen ja autuuteen. Vartiaisen jankuttama avainviesti on koko ajan ollut työvoiman määrän kasvu muun muassa maahanmuuttoa lisäämällä, ei esimerkiksi maahanmuuttajien työllistyminen. Vartiaisen mukaan työvoiman eli työikäisten, työelämään tarjolla olevien määrän kasvusta seuraa automaattisesti jollain hämäräksi jääneellä mekanismilla myös suurempi työllisyysaste => PROFIT!!!. Tosin ei-eurooppalaisten työllisyystilastot kertovat Ruotsissa toistaiseksi hyvin toisenlaisesta todellisuudesta.

Ehkä Vartiaisella on mielessään ajatus, että määrä muuttuu laaduksi, kuten Marx väitti. Luulen, että Vartiainen ymmärtää ihan hyvin, että työvoiman laadullakin on merkitystä, vaikka ei ota huomioon sitä asiaa ollenkaan. Vartiaisen motiiveja voi vain arvailla - veikkaan että ne ovat poliittiset.

[Roope]

Ehkä Vartiaisella on mielessään ajatus, että määrä muuttuu laaduksi, kuten Marx väitti. Luulen, että Vartiainen ymmärtää ihan hyvin, että työvoiman laadullakin on merkitystä, vaikka ei ota huomioon sitä asiaa ollenkaan. Vartiaisen motiiveja voi vain arvailla - itse veikkaan että ne ovat poliittiset.

Tiukan paikan tullen Vartiainen myöntää kautta rantain, että maahanmuutosta hyötyminen edellyttää itse asiassa sosiaaliturvan rajuja leikkauksia ja ehdollistamisia, jotka ovat hänen mukaansa joka tapauksessa edessä. Ne kun ovat hänen mielestään välttämättömiä myös kantaväestölle. Tämä on kuitenkin lähinnä käsien heiluttelua, sillä minkäänlaiset sosiaaliturvan muutokset eivät muuttaisi kouluttamattomien ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa kannattavaksi Suomen ja suomalaisten näkökulmasta.

[ämpee]

Juhana Vartiaisen mukaan:

"Eihän työttömyyskään johdu siitä, että työvoimaa olisi liikaa."

Tosiasioiden kieltäminen lähentelee joskus taidetta, ja joskus rikollisuutta.
Sitten kun yhteiskuntamme näiden valovoimaisten yksilöiden toimesta alkaa tosiaan uppoamaan, niin Vartiainen on niitä ensimmäisiä veneestä heitettäviä, sillä Vartiaisten puuttuminen veneestä ei johdu siitä, että heitä olisi heitelty veneestä liian paljon.

[tavallinen jantteri]

"Itämeressäkään ei ole tonnikalaa. Siksi ei ole myöskään tonnikalan kalastajia eikä kukaan ajattele, että Itämeressä on 'tonnikalapulaa'. Mutta jos tonnikalaa olisi, sitä voitaisiin hyödyllisesti kalastaa. Ja jos Suomella olisi suurempi työvoima, meillä olisi vastaavasti korkeampi työllisyysaste ja pienempi kestävyysvaje", Vartiainen kirjoittaa.

Minusta hän 'todistelee' tässä, että kun ensin haalitaan massiivinen määrä tonnikalankalastajia, tonnikalat seuraavat perässä ja muuttavat Itämereen.     

Minusta hän todistelee, että jos Itämereen haalitaan tarpeeksi massiivinen määrä tarkemmin määrittelemätöntä biomassaa, se muuttuu taloustieteen taikasauvan heilautuksella tonnikaloiksi, jolloin Suomeen syntyy tonnikalateollisuutta.

Ongelma on siinä, että Vartiainen ei halua asettaa maahanmuutolle mitään laatuvaatimuksia. Kaikki kelpaa. Tämä taas ei voi johtaa sellaiseen lopputulokseen kuin Vartiainen väittää.

Minä väittäisin hänen teesinsä olevan, että mitä enemmän haalitaan tonnikalan kalastajia, sitä enemmän syntyy itämereen tonnikalaa.

[timouti]

Työvoimapula on iskenyt, mutta selityksenä ei ole puute työntekijöistä vaan rahanpuute. Tiukka budjetti estää palkkaamasta tarpeeksi väkeä. Olisiko vastaus ongelmaan maahanmuuttajissa?
Kun saadaa palavia lähiöitä, tulee tarve lisätä palomiehiä.

Työvoimapula sulki perjantaina kaksi Helsingin kahdeksasta pelastusasemasta ambulanssiyksiköitä lukuun ottamatta.
...
Työvoimavajaus johtuu kaupungin tiukasta budjettikurista. Virkoja on täyttämättä 30. Osana säästöjä pelastuslaitos on poistanut valmiudesta Jätkäsaaren pelastusaseman pelastusyksikön eli paloauton.

http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+palomiespula+pahenee++kaksi+asemaa+ilman+pelastusyksikk%C3%B6j%C3%A4/a1402033095096

[FadeAway]

Maahanmuuton "hintalappua" ei ole mahdollista esittää
Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen ...varassa

Jaa ...
Vartiainen on lähestynyt linjaa, jota olen täällä ja tuolla toitottanut. Ei ne ihmeelliset taloudelliset hyödyt tule, jos maahanmuuttajat ovat humamamuja, vaan niistä seuraa suuret kustannukset.
Kanada.

[ike60]

Ehkä Vartiaisella on mielessään ajatus, että määrä muuttuu laaduksi, kuten Marx väitti. Luulen, että Vartiainen ymmärtää ihan hyvin, että työvoiman laadullakin on merkitystä, vaikka ei ota huomioon sitä asiaa ollenkaan. Vartiaisen motiiveja voi vain arvailla - itse veikkaan että ne ovat poliittiset.

Tiukan paikan tullen Vartiainen myöntää kautta rantain, että maahanmuutosta hyötyminen edellyttää itse asiassa sosiaaliturvan rajuja leikkauksia ja ehdollistamisia, jotka ovat hänen mukaansa joka tapauksessa edessä. Ne kun ovat hänen mielestään välttämättömiä myös kantaväestölle. Tämä on kuitenkin lähinnä käsien heiluttelua, sillä minkäänlaiset sosiaaliturvan muutokset eivät muuttaisi kouluttamattomien ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa kannattavaksi Suomen ja suomalaisten näkökulmasta.

Sosiaaliturvan rajut leikkaukset ja ehdollistamiset eivät muuta ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa kannattavaksi meille, mutta ne luultavasti muuttavat maahanmuuton kannattamattomaksi suurelle osalle ei-eurooppalaisista tänne hinkujista. Tämä voi pitkällä aikavälillä vähentää taakkamaahanmuuttoa. Tosin jos rajat avataan, tänne on silti odotettavissa kohtalainen ryntäys vanhan maineen takia.

[Uuno Nuivanen]

Ehkä Vartiaisella on mielessään ajatus, että määrä muuttuu laaduksi, kuten Marx väitti. Luulen, että Vartiainen ymmärtää ihan hyvin, että työvoiman laadullakin on merkitystä, vaikka ei ota huomioon sitä asiaa ollenkaan. Vartiaisen motiiveja voi vain arvailla - itse veikkaan että ne ovat poliittiset.

Tiukan paikan tullen Vartiainen myöntää kautta rantain, että maahanmuutosta hyötyminen edellyttää itse asiassa sosiaaliturvan rajuja leikkauksia ja ehdollistamisia, jotka ovat hänen mukaansa joka tapauksessa edessä. Ne kun ovat hänen mielestään välttämättömiä myös kantaväestölle. Tämä on kuitenkin lähinnä käsien heiluttelua, sillä minkäänlaiset sosiaaliturvan muutokset eivät muuttaisi kouluttamattomien ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa kannattavaksi Suomen ja suomalaisten näkökulmasta.

Sosiaaliturvan rajut leikkaukset ja ehdollistamiset eivät muuta ei-eurooppalaisten maahanmuuttoa kannattavaksi meille, mutta ne luultavasti muuttavat maahanmuuton kannattamattomaksi suurelle osalle ei-eurooppalaisista tänne hinkujista. Tämä voi pitkällä aikavälillä vähentää taakkamaahanmuuttoa. Tosin jos rajat avataan, tänne on silti odotettavissa kohtalainen ryntäys vanhan maineen takia.

Lisäksi arvuuttelen vahvasti, että rakkaat tulijat ovat niitä, joilta viimeiseksi leikataan mitään.

[hattiwatti]

http://tyhmyri.wordpress.com/2013/07/20/vartiainen-pohjustaa-demariaanestajia-sisaiseen-devalvaatioon-ja-koyhtymiseen-voisin-olla-vahingoniloinen-ellei-kyseessa-olisi-niin-vakava-asia/

Vartiainen pohjustaa demariäänestäjiä sisäiseen devalvaatioon ja köyhtymiseen – voisin olla vahingoniloinen ellei kyseessä olisi niin vakava asia
heinäkuu 20, 2013

Suomen Kuvalehteen kirjoittamassaan artikkelissa Juhana Vartiainen pohjustaa demariäänestäjiä sisäiseen devalvaatioon. Valitettavasti en voi viitata kyseiseen juttuun, joten tyydyn viittaamaan Verkkouutisten tekstistä tekemään lyhennelmään, joka on täällä. Vartiaisen teksti on sitä luokkaa, että mikäli kyse ei olisi niin vakavasta asiasta, niin olisin lähinnä huvittunut. Itse asiassa voisin olla tekstin varsinaisen sisällön ja sen merkityksen vuoksi itse asiassa vahingoniloinen, mutta valitettavasti kyseessä on liian vakava asia.

Mikäli ohitetaan Vartiaisen tekstin tyypillinen jaaritteleva luonne, niin hän käytännössä petaa demariäänestäjiä myötämieliseksi tulevalle sisäiselle devalvaatiolle, nimellispalkkojen alennuksille ja sosiaaliturvan sekä julkisten palveluiden rajuille leikkauksille. Hän tosin välttää sanomasta asiaa suoraan, mutta siitähän joka tapauksessa on kyse.  Vai miten muuten voisi tulkita seuraavan lainauksen:

    Sekä sosiaaliturvan tasoa että palkkavaatimuksia rajoittaa se, että työllisyydestä on pidettävä huolta. Siksi sosiaaliturva ei voi olla liian avokätistä ja työvoimakustannukset liian korkeita.

Erityisen hauskaksi Vartiaisen tekstin tekee se, että siinä ei missään vaiheessa mainita yhtään rahapolitiikkaan liittyvää sanaa. Mutta tietenkään ei voida mainita, sillä Paavo Lipposen runnottua maamme mukaan euroa käyttäviin maihin on rahapolitiikka ollut demareille tabu koska euro on pyhä eikä siihen liittyviä asioita saa arvostella. Toisin sanoen demarit mitä ilmeisimmin valmistautuvat omien äänestäjiensä nylkemiseen elävältä sisäisen devalvaation keinoin koska euro on pyhä ja EKP erehtymätön pyhän sanoman toteuttaja.

Kaikkia Vartiaisen mainitsemia ongelmia olisi mahdollista lieventää tai jopa ratkaista omalla kelluvalla valuutalla, jonka arvoa tarvittaessa runnottaisiin alaspäin kotimarkkinoiden kysynnän ylläpitämiseksi ja viennin vedon varmistamiseksi. Mutta tämähän ei nykyiselle demaripuolueelle käy koska euro parasta mitä Suomelle on koskaan sattunut. Jotain Liisa Jaakonsaarta kuunnellessani tulee mieleen, että euron ja EU:n avulla on tarkoitus vielä päästä eroon ikävästä itsenäisyydestä ja korvata se ihanalla Euroliittovaltiolla, joka todellakin näyttää pitävän huolta PIIGS-maiden palkansaajien eduista (tämä siis sarkasmia).

Olisin kieltämättä lähinnä vahingoniloinen mikäli sisäisen devalvaation tuhot rajautuisivat vain demaripuolueeseen ja heidän äänestäjiinsä, sillä pidän koko vahingollista euroseikkailua ensisijaisesti demareiden ja Paavo Lipposen "ansiona". Mutta koska sisäisessä devalvaatiossa on kyseessä koko kansantaloutta koskeva katastrofi, niin voin vain toivoa että demareiden piirissä joku saisi herätyksen ja alkaisi ajatella taloudesta muutenkin kuin puolueen euroideologian lävitse.

Ehkä tässä täytyy vain ottaa optimistinen asenne ja suhtautua sisäisen devalvaation toteutukseen sellaisena pakollisena barbaarilaumojen ja heinäsirkkaparvien aiheuttamana vitsauksena ja ottaa ilo irti siitä mistä voi. Varmoja riemun aiheita tulevat olemaan demareiden selitykset siitä kuinka köyhtyminen tekee heidän äänestäjilleen hyvää. Eiköhän ammattiliitot ja palkansaajat tule siitä sirkuksesta demareita tulevissa vaaleissa palkitsemaan runsain mitoin. Taitaisi tuo nykyinen Vasemmistoliiton kokoluokka ole demareille sen jälkeen lähinnä vaalivoittoluokkaa.

Mitenkäs se Lipponen sanoikaan? Taisi olla jotain sellaista, että jos piirtää mörön seinälle, niin sen joutuu sieltä pyyhkimään. Kuviot ovat kylläkin kääntyneet ennemminkin niin, että demarit joutuvat itse syömään sen eurosopan mitä ovat olleet niin innokkaina keittämässä.

Poliittinen vahingonilo olisi tietenkin iloista aidointa, mutta mielelläni luovun tuosta ilosta mikäli tulevalta katastrofilta vältytään. Demareilla on tulevan katastrofin suhteen suuri rooli – joko sen välttämisessä tai sen aiheuttamisessa. Aiheuttamispuolella he ovat oman osansa tehneet ja näyttävät ainakin tällä hetkellä aiheuttamislinjalla jatkavan, joten saa nähdä kykenevätkö he luopumaan Lipposen perinnöstä ja siirtymään katastrofin välttämispuolelle.

[-PPT-]

Vartiainen on kieltämättä demariksi omituinen; haluaa luoda halpatyövoiman tuonnilla pysyvän alaluokan, jota työnantajat voivat pompotella miten haluavat ja samalla jo töissä olevien ihmisten palkkoihin tulisi kohdistumaan vahvaa painetta alaspäin.