2013-02-16: YLE: Kauppakorkeakoulu hylkäsi suomen

[kekkeruusi]

Opetusministeriö: Yliopistolakia ehkä muutettava englanninkielisen opetuksen takia
Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää Aallon kauppakorkeakoulun maisteriohjelmien kieliasiaa. Oikeuskansleri on ottanut tapauksen käsittelyyn.

Englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista, opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi. Ministeriö käy parhaillaan läpi Aalto-yliopiston opetuksen kielikysymystä. Aallon kauppakorkeakoulussa syksyllä alkavat maisteriohjelmat ovat kaikki englanninkielisiä.

Yliopistolain mukaan yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi, jonka lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Aalto-yliopiston päätöksestä on tehty kantelu oikeuskanslerille, joka on lähettänyt asiasta selvityspyynnön yliopistolle.

Maisteriohjelmien englanninkielisyys tarkoittaa sitä, että gradut tehdään tulevaisuudessa lähtökohtaisesti englanniksi.

Lehikoisen mukaan on selvää, että yliopisto-opetusta pitää antaa myös suomen ja ruotsin kielillä. Muuten suomen käy huonosti.

http://yle.fi/uutiset/opetusministerio_yliopistolakia_ehka_muutettava_englanninkielisen_opetuksen_takia/6508928?origin=rss

[Topi Junkkari]

kekkeruusin edellä postaama tarkoittaa siis sitä, että:

kun valtion kontrollissa oleva laitos (olipa miten säätiö hyvänsä), rikkoo lakia, oikea ratkaisu on muuttaa lakia, eikä käskeä kyseistä laitosta takaisin ruotuun.

[Heikki Luoto]

Holtittoman maahanmuuttopolitiikan ohella kansalliskielen alasajo on yksi keino viedä Suomea liittovaltiota kohti. Muulla kuin suomen kielellä annettava ilmainen opetus on yksi keino lisätä maahanmuuttoa ulkomaalaisia opiskelijoita houkuttelemalla. Arviolta vain noin 10 % ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy Suomeen. Ulkomaalaisille korkeakouluopiskelijoille ( 17 634 opiskelijaa vuonna 2011) annettava opetus on poissa kantaväestön opetuksen resursseista, koska maiden välillä ei ole juurikaan vastavuoroisuutta ilmaisen opetuksen antamisessa.

Tämänpäiväisessä Aamulehdessä on Toni Viljanmaan artikkeli "Suomi pois, englanti sisään", jossa tuodaan julki kuinka suomen kieltä ajetaan alas tiedekielenä.

Finis Finlandae.
"Suomen loppu", juhli keisarillisen Venäjän duuman jäsen Vladimir Purishkevits kesäkuussa 1910, kun liittokokous sääti lait, joilla Suomi saatiin tsaarin tiukemman kontrollin alle.
Pala palalta koko suomalaista virkakoneistoa alettiin venäläistää. Pian Venäjän historiaa tuli lukea venäjän kielellä, suomi sysättiin sivuun.
Finis Finlandae olisi voinut kajahtaa myös Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin suusta. Teeri nimitettiin virkaansa huhtikuussa 2009. Hän teki pian selväksi, että uusi ja uljas innovaatioyliopisto nojaa englannin kieleen houkutellakseen ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita.
Syksyllä alkavat maisteriopinnot järjestetään kauppakorkeakoulussa vain englanniksi. Ylen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö keskustelee asiasta parhaillaan Aalto-yliopiston kanssa, mutta tämä on aikomus.
Päätös tarkoittaisi sitä, että kauppatieteiden maisteritason korkeakouluopetusta saisi Suomen pääkaupungissa vain ruotsiksi tai englanniksi.
Tiedeyliopisto on päättänyt irtautua yli 150-vuotisesta historiastaan kansan sivistäjänä. Toteutuessaan Aalto-yliopiston ratkaisu veisi kansalaiset yhä etäämmälle akateemisista ajatuksista, jotka parhaimmillaan kehittävät yhteiskuntaa. Yliopistoväki puhuisi keskenään vaikeilla termeillä vain englanniksi, kuten papit 1400-luvulla latinaksi.
Suomen kielen väistyminen tieteen kielenä tarkoittaisi ennen pitkää suomen kielen loppua. Jos kieli ei kelpaa tieteeseen, sen käyttötarkoitus myös arjessa alkaa kutistua. Suomesta tulee pelkkä hassuttelukieli, joka sopii kenties saunan lämmitykseen ja muihin ikiaikaisiin riitteihin.
On erikoista, että Aalto-yliopiston päätöksestä ei ole virinnyt minkäänlaista poliittista keskustelua. Mikään poliittinen puolue eikä kukaan kansanedustaja katso tarpeelliseksi pohtia suomen kielen tulevaisuutta hetkellä, jolloin johtava yliopisto päättää luopua äidinkielestä. Ehkä lainsäätäjät todella ovat sitä mieltä, että suomen kieli ei ansaitse parempaa. Itseinholla ei ole rajaa.
Tekniikan alan tohtoriopinnoissa englannin kielen ylivallasta on toisaalta tullut jo selviö: vain prosentti alan väitöskirjoista on kirjoitettu suomeksi. Saamme vain odottaa, koska Suomen historiaa vaaditaan kirjoitettavaksi englanniksi.
Keskeinen ongelma englanninkielistymisessä on se, että yliopistoista valmistuu yhä sekä diplomi-insinöörejä että kauppatieteilijöitä suomalaisten yritysten kotimarkkinoiden palvelukseen. Vielä kaikki eivät muuta suoraan ulkomaille, vaikka Aalto-yliopiston mielestä ehkä pitäisi.
Sitä paitsi, jos innovaatioyliopiston tavoitteena on saada jalansija kasvavilta markkinoilta, eikö opetettavan kielen pitäisi olla kiina?
Innovaatioyliopisto Aalto-yliopiston päätös on harvinaisen epäinnovatiivinen ainakin, jos alkaa pohtia brittiläisen kielitieteilijän Nicholas Ostlerin ajatuksia kirjassa The Last Lingua Franca (2010).
Englanninkielisessä maailmassa ahkerasti siteerattu kirja kyseenalaistaa englannin aseman ikuisena globaaliviestinnän yleiskielenä, lingua francana. Englannille käy kuten aiemmille valtakielille, kreikalle, latinalle tai vaikkapa persialle. Merkitys vähenee, jos ei sentään romahda.
Sen lisäksi, että Aasian kielten asema vahvistuu idän tiikeritalouksien ansiosta, englanti väistyy valtakielenä teknologisen kehityksen takia. Tietokonepohjainen kielenkääntäminen antaa ihmiselle jatkossa mahdollisuuden puhua sitä, mitä parhaiten osaa. Kaikki ymmärtävät, eikä yleiskieltä enää tarvita.
Meillä on Ostlerin mukaan luontainen kiintymys omaan äidinkieleemme. Erinäisten taloudellisten ja valtapoliittisten syiden takia ihmiset ovat tähän saakka olleet pakotettuja vaihtamaan äidinkielensä johonkin maailman yleiskieleen.
Mikäli tämä pakko poistuu ja teknologia hoitaa käännökset puolestamme, pitäydymme mieluusti omassa äidinkielemme. Ihmiset palaavat ihannetilaan, "Baabelin torniin", kykenevinä ymmärtämään toisiaan paremmin.
Vaikkei Ostlerin teknouskoa sisäistäisikään yliopiston päätös luopua kansalliskielestä on lyhytnäköinen ja yhteiskunnallisesti vastuuton ratkaisu.
Suomi on noussut nopeasti yhdeksi vauraimmista kansakunnista. Siinä ei kieli ole ollut este. Suomen kielellä on yhä merkitystä, ainakin suomalaisille.

Kommentoi, onko suomi yhä hyvä tiedekieli? tai kirjoita Jatkot-palstalle:
[email protected]

[MW]

Mekko korvissa, ojassa. Totisesti.

[Lalli IsoTalo]

Suomesta saa kohta kauppatieteellistä opetusta ruotsiksi, mutta ei suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita on reilut 5%.

Words fail me.

[Supernuiva]

Miksi verovaroilla pitää tukea sellaista elitismiä, mikä ei hyödytä suomalaista veronmaksajaa?

Tuntuu pahalta. 

[VMJ]

Tavallaan englanniksi ajatteleminen kyllä edellyttäisi pidempää elämistä englanninkielisessä maassa. Ehkä koulun voisi siirtää sellaiseen? Se säästäisi suomen- ja ruotsinkielistenkin veronmaksajien rahoja, jos ihan populistisesti ajatellaan.

Hyvä idea, eikös ton Aallon kauppiksen voi siirtää suoraan vaikka Englantiin. Samalla vaivalla amattikorkeat Afrikkaan, joku oppilaitos Kiinaan ja LUT:n voi siirtää Lappeenrannasta Pietariin. Laskun voi laittaa opetusministeriöön. Eikös tämä olisi sitä oikeata kansainvälisyyttä?

[Bazarov]

Suomesta saa kohta kauppatieteellistä opetusta ruotsiksi, mutta ei suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita on reilut 5%.

Words fail me.

Kauppatieteitä opetetaan muuallakin kuin Aalto-yliopistossa.

[Lalli IsoTalo]

Suomesta saa kohta kauppatieteellistä opetusta ruotsiksi, mutta ei suomeksi. Ruotsia äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita on reilut 5%.

Words fail me.

Kauppatieteitä opetetaan muuallakin kuin Aalto-yliopistossa.

Ainniijjoo.

[MW]

Ei ole kauheata luottoa tähän Aalto-häröilyyn. Sikseen paskempaa, kun on pari mukulaa tuossa mankelissa.

[qwerty]

KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp

Suomi tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen vallata jalansijaa opetuksen ja tutkimuksen kielenä. Tästä huolimatta etenkin yliopisto-opetuksen pääasiallisena kielenä säilyi vielä pitkään ruotsi. Suomen asema tieteen kielenä ei siis ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen ovat menneet sukupolvet tehneet pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on vaalimisen arvoinen kansallinen saavutus.

Nykyisen yliopistolain (558/2009 ) mukaan yliopistojen opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, joiden lisäksi voidaan käyttää muita kieliä. Vaikka englannin asema on vahvistunut opetuksessa ja tutkimuksessa, on tärkeää, että molempia tehdään edelleen myös suomeksi. Näin suomi tieteen kielenä säilyy elinvoimaisena.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kaikki tulevana syksynä alkavat maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä. Mikäli näin todella tapahtuu, tarkoittaa se sitä, että itsenäisen Suomen pääkaupungissa saa jatkossa ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää kauppatieteellistä koulutusta vain englannin ja ruotsin kielellä.

Innovaatioyliopistoksikin tituleerattu Aalto panostaa voimakkaasti englannin kieleen houkutellakseen ulkomaalaisia tutkijoita ja opiskelijoita. Valtion varoilla tuetun suomalaisen yliopistokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena tulee kuitenkin jo yliopistolainkin perusteella olla tutkimuksenteon ohella suomalaisten opiskelijoiden kouluttaminen ja opiskelun mahdollistaminen suomalaisopiskelijoiden omalla äidinkielellä. Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan mahdollisuus suorittaa kandidaatin tutkinto suomen kielellä riittää täyttämään lain vaatimuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä on arvioitu, että englannin kielen vahvistuva asema yliopistoissa voi vaatia yliopistolain muuttamista. Jos tähän mennään, on se virheellistä tiedepolitiikkaa. Laissa pitää jatkossakin säilyttää vaatimus siitä, että korkeakoulutusta tulee antaa suomen kielellä.

Jo tällä hetkellä opiskelijat joutuvat monilla tieteenaloilla omaksumaan paljon englanninkielistä kirjallisuutta, sillä kaikkea materiaalia ei ole saatavana suomen tai ruotsin kielellä. Suurten ja hankalien asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja syvällinen ymmärtäminen sujuu kuitenkin parhaiten opiskelijan omalla äidinkielellä. Laajan englanninkielisen kirjallisen materiaalin vastapainona opetusta tulee saada omalla äidinkielellä myös tulevaisuudessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja

    miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2013
Jussi Niinistö /ps

[ikuturso]

KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp

Suomi tieteen kielenä

Eduskunnan puhemiehelle
...
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Aikooko hallitus puuttua siihen, että Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kaikki tulevan syksyn maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä ja

    miten hallitus aikoo varmistaa, että suomi säilyy yliopistojen ja korkeakoulujen opetus- ja tutkintokielenä vastaisuudessakin?

Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2013
Jussi Niinistö /ps

Jussi on äijä!

Nykyisen hallituksen vastaukset kirjallisiin kysymyksiin vaan on aivan tuubaa. Olen ollut muotoilemassa yhtä kysymystä tämän hallituksen aikana, ja vastaus oli aivan yhtä tyhjän kanssa. Samoin esim. Kataisen vastaus Arja Juvosen Himasgatea koskevaan kysymykseen.

Tuohonkin todennäköisesti vastataan, että kulttuurivaihto ja rikkaus ja että meillä on muitakin yliopistoja. Joku virkamieskomitea verorahoilla palkataan tutkimaan, miten Aalto-opiston kandidaatti pääsee juoheimmin siirtymään toiseen yliopistoon jatkamaan (ja tähän asiaankuuluvasti leimataan sellaiset opiskelijat tyhmiksi, jotka eivät enkulla pärjää).

Lyödäänkö vetoa tuosta vastauksesta?

Mitenkäs... Voiko kirjallisen kysymyksen esittäjä ilmoittaa, että ei ole tyytyväinen vastaukseen?

Mutta Jussi Niinistö on yksi niitä teräväkyniä tuolla eduskunnassa, jotka osaavat käyttää hyvin korrektia kieltä ja perustella hyvin kysymyksensä. Ylläoleva kirjallinen kysymys voisi toimia malliesimerkkinä monille muillekin kysymyksille.

-i-

[Futuristi]

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194797832740/artikkeli/puheenaine+suomi+pois+englanti+sisaan.html

Lainaus (juttu julkaistu 25.2. 2013):

"Suomen loppu", juhli keisarillisen Venäjän duuman jäsen Vladimir Purishkevits kesäkuussa 1910, kun liittokokous sääti lait, joilla Suomi saatiin tsaarin tiukemman kontrollin alle.

Pala palalta koko suomalaista virkakoneistoa alettiin venäläistää. Pian Venäjän historiaa tuli lukea venäjän kielellä, suomi sysättiin sivuun.

Finis Finlandae olisi voinut kajahtaa myös Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin suusta. Teeri nimitettiin virkaansa huhtikuussa 2009. Hän teki pian selväksi, että uusi ja uljas innovaatioyliopisto nojaa englannin kieleen houkutellakseen ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita.

Syksyllä alkavat maisteriopinnot järjestetään kauppakorkeakoulussa vain englanniksi. Ylen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö keskustelee asiasta parhaillaan Aalto-yliopiston kanssa, mutta tämä on aikomus.

Mitäs tuosta sanovat kansallismieliset? Eikä ole edes aprillipäivänä julkaistu.

[Uuno Nuivanen]

Hommatkoon sitten rahoituksensakin Englannista.

[l'uomo normale]

Vanha ketju:

http://hommaforum.org/index.php/topic,79878.msg1246415/topicseen.html#msg1246415

[elven archer]

Aito kaksikielisyys (suomi ja englanti), ja ehkä jopa lopulta vain englanti, olisi mahtava liike tulevaisuutta ajatellen. Tuntuuhan se kovalta ja kovaa se onkin, mutta hyötynäkökulmasta se avaisi maailman suuret markkinat ihan eri tyyliin suomalaisille. I'm game.

[sivullinen.]

Saa - ja pitää - siellä englantia opettaa. Muutama asiakurssi englanniksi sopii myös, jotta ammattisanasto tulee tutuksi. Mutta koko koulutuksen muuttaminen vieraalle kielelle, on täysin järjetöntä. Aalto on jatkoa aluepoliittisille ammattikorkeakouluille: poliittisten päämäärien nostamista tieteellisten ja opetuksellisten tavoitteiden yläpuolelle.

Juuri Finis Finlandae toimintaa. Se tarina päättyi onnellisesti; samaa päätöstä toivotaan tälläkin kertaa.

[Taimi]

Aito kaksikielisyys (suomi ja englanti), ja ehkä jopa lopulta vain englanti, olisi mahtava liike tulevaisuutta ajatellen. Tuntuuhan se kovalta ja kovaa se onkin, mutta hyötynäkökulmasta se avaisi maailman suuret markkinat ihan eri tyyliin suomalaisille. I'm game.

Hyötynäkökulmasta?    Krpl !!!

Suomi pysyy Suomena! Näi on näreet!!!

Kaikki nykyiset ongelmamme Suomessa alkoivat, kun eräät epäisänmaalliset ainekset alkoivat haikata halvempaa margariinia ja vessapaperia Euroopasta. Me isänmaalliset Suomalaiset vastustimme sekä EU:hun menoa, että €uroa.

Kaikki tämä nyt vaikuttava yhteiskunnallinen paha on tullut EU:sta. Miksi Suomessa pitäisi alkaa virallisena kielenä puhua englantia, imperialistikansan kieltä, joka on syypää suurimpaan osaan koko maailman kärsimyksistä?

Suomessa puhutaan suomea! 

[elven archer]

Mutta koko koulutuksen muuttaminen vieraalle kielelle, on täysin järjetöntä. Aalto on jatkoa aluepoliittisille ammattikorkeakouluille: poliittisten päämäärien nostamista tieteellisten ja opetuksellisten tavoitteiden yläpuolelle.

Ei se ole järjetöntä. Miksi olisi? Se on radikaalia. Poliittiset päämäärät sikseen, kun fakta on se, että monilla aloilla tieteellinen tutkimus tehdään englanniksi. Tai jos ei tehdä, niin eipä sitä kukaan sitten oikein huomaakaan. Ideana tieteessä kuitenkin on saada työtään esille. Englanti on siihen paras kieli ja englantia oppii kunnolla vasta sitten, kun sitä joutuu väistämättä ja jatkuvasti käyttämään.

[Micke90]

Suomi saisi noudattaa joskus omia lakejaan.

Yliopistolaki 2. luku 11 §

Opetus- ja tutkintokielet

Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Aalto-yliopiston opetus- ja tutkintokieleen sovelletaan vastaavasti, mitä sen muodostaneiden yliopistojen tutkintokielestä säädetään yliopistolain (645/1997) 9 §:ssä. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on suomi. (29.6.2012/414)

Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin 1 momentin mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa.

Tosin samaisen pykälän 2. kohdassa todetaan, että yliopisto voi käyttää muutakin kieltä kuin suomea tai ruotsia. Mutta oikeusvaltiossa kun eletään, niin tulisi noudattaa myös perustuslakia.

Suomen perustuslaki 2. luku 17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

[elven archer]

Suomi pysyy Suomena! Näi on näreet!!!

Siitä voidaan olla monta mieltä. Mutta se on toinen asia. Ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti mitään estettä ns. Suomen pysyä Suomena, vaikka puhuisimme kaikki englantia. Kieli on pelkkä työkalu, tiedonvälityksen protokolla. Ajatukset, joita sillä kuljetetaan, ovat paljon tärkeämpiä.

Kaikki nykyiset ongelmamme Suomessa alkoivat, kun eräät epäisänmaalliset ainekset alkoivat haikata halvempaa margariinia ja vessapaperia Euroopasta. Me isänmaalliset Suomalaiset vastustimme sekä EU:hun menoa, että €uroa.

Eivät lähellekään kaikki.

Kaikki tämä nyt vaikuttava yhteiskunnallinen paha on tullut EU:sta. Miksi Suomessa pitäisi alkaa virallisena kielenä puhua englantia, imperialistikansan kieltä, joka on syypää suurimpaan osaan koko maailman kärsimyksistä?

En ole sanonut, että pitäisi, mutta sanoin, että se olisi erittäin hyödyllistä. Se olisi hyödyllistä siksi, että se on maailman suurin yhteinen kieli. Sen lähes täydellinen osaaminen avaisi automaattisesti koko englantia natiivisti puhuvan maailman suomalaisten markkinaksi. Esim. suomalainen kirjailija kirjoittaisi kirjansa suoraan englanniksi syntyperäisen puhujan vivahteikkaalla ilmaisulla ja näin kirjan potentiaalinen lukijakunta olisi automaattisesti koko englantia osaava maailman väestö. Ei tarvitsisi tuskailla, että joku ulkomaalainen kustantaja huomaisi sen ja ehkä haluaisi kääntää sen jne.

Suomessa puhutaan suomea! 

Näytät reagoivan kovin tunnepitoisesti asiaan. Minusta suomen kieli on monelta osin hieno ja vivahteikas. Paras puoli siinä on tietysti se, että lausuminen vastaa kirjoittamista. Mutta levinneisyys tekee siitä merkitykseltään vähäisen.

[sivullinen.]

Ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti mitään estettä ns. Suomen pysyä Suomena, vaikka puhuisimme kaikki englantia. Kieli on pelkkä työkalu, tiedonvälityksen protokolla. Ajatukset, joita sillä kuljetetaan, ovat paljon tärkeämpiä.

Kieli määrittää ajattelun. Jos suomen kieli häviää, häviää samalla Suomen kansa. Valtiokin hajoaa, koska Suomi on kansallisvaltio. Vain maantieteellinen alue - Suomi - jää: Hauta.

Taloudellisesti se on hienoa: Kuolleet eivät kuluta.

[elven archer]

Kieli määrittää ajattelun.

Miksi määräisi?

[sivullinen.]

^ Miksi vesi kiehuu? Tiede osoittaa niin tapahtuvan. Tiede ei kerro miksi.

Avainsanat: kansallishenki, "volkgeist", filosofia, Hegel

[Horn Hill]

Kieli määrittää ajattelun.

Miksi määräisi?

Yritäppä ajatella ilman kieltä.

[elven archer]

Yritäppä ajatella ilman kieltä.

Englanti = ilman kieltä? Voidaanko pysyä asiassa?

[Micke90]

Englanti = ilman kieltä? Voidaanko pysyä asiassa?

No, yritäpä ajatella muulla kuin omalla äidinkielelläsi. 

[elven archer]

^ Miksi vesi kiehuu? Tiede osoittaa niin tapahtuvan. Tiede ei kerro miksi.

Eli toisin sanottuna et tiedä, koska et osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen väitteesi perustelun perään kuin vastakysymyksellä.

[elven archer]

No, yritäpä ajatella muulla kuin omalla äidinkielelläsi. 

Onnistuu sekin. Kun puhuin muutaman viikon pelkkää englantia, niin aloin jo ajatella välillä englanniksi. Mutta eihän tämäkään liity asiaan. Tässähän oli kyse siitä, että englannista tulisi jopa äidinkieli vähitellen. Mitä sinä haet tuolla takaa? Jos suomesta luovutaan, niin eihän siitä mitään tyhjiötä tule.

[AstaTTT]

Yritäppä ajatella ilman kieltä.

Englanti = ilman kieltä? Voidaanko pysyä asiassa?

Käytännössä veisi sukupolvia siirtyä yhdestä kielestä toiseen - en oikein näe siinä mitään järkeä. Jokainen kieli on kuitenkin oma maailmansa ja omasta mielestäni englanti on melkoinen sekasikiö, vaikka sitä rakastankin. Suomessa voitaisiin aivan hyvin jättää pakkoruotsi pois ja sen tilalle lisää englantia tai sitten jotain muuta valinnaista kieltä. Juuri tänään harmitti, kun en osaa venäjää.

En itse kykenisi luopumaan suomesta, vaikka pakotettaisiin. Koska suomen kieli on minun ajattelumaailmani. Ei englanti. Näen välillä unia englanniksi, ajattelen usein englanniksi ja kotikielenikin on englanti, mutta en ikinä vaihtaisi englantia upeaan suomeemme. Suomen kieli on yksi joustavimmista ja innovatiivisimmista kielistä maailmassa, tietääkseni.