2013-02-16: YLE: Kauppakorkeakoulu hylkäsi suomen

[-PPT-]

Opettajienkin pitäisi tässä tapauksessa olla natiiveja englannin kielen puhujia. Muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä.

[Tabula Rasa]

Opettajienkin pitäisi tässä tapauksessa olla natiiveja englannin kielen puhujia. Muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä.

Eiköhän tuolla perusteella saada potkittua pihalle muutema junttisuomalainen kuiva proffa ja löydetä värinäprofessoreja tilalle. Paperit vaan on vähän hukassa mahdollisesti.

[MissSuomi]

Enää jää jäljelle kysymys, miksi Aalto-yliopiston nimeä ei muuteta Wave-universityksi...

Ja slogan voisi olla: "Learn to swim!"

[jka]

Opettajienkin pitäisi tässä tapauksessa olla natiiveja englannin kielen puhujia. Muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä.

Juuri päinvastoin.

Tankeroenglanti on tutkitusti mahdolliseti jopa paras opetuskieli. Edellytyksenä on nimenomaan, että englantia puhuu sellainen jonka äidinkieli ei ole englanti. Tällöin syntyy paljon enemmän vuorovaikutustilanteita kuin äidinkielellä luennoitaessa ja luennoitsija joutuu käyttämään yksinkertaisempia ilmaisuja saadakseen asiansa perille kuin äidinkielellään.

Väitös: Kökköenglanti on hyvä opetuskieli

http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4it%C3%B6s+K%C3%B6kk%C3%B6englanti+on+hyv%C3%A4+opetuskieli/a1305627666370

[ikki]

Pidin aiemmin kauppakorkeaa suht isänmaallisena paikkana.
Ns. kansainvälistymiskiima on vallannut senkin. Ymmärrän englannin kielen merkityksen, mutta tässä on "Endlösungin" ja hysterian makua...
Olisikohan mahdollista Ranskassa?

Suomalaisten huono itsetunto saa aikaan jo oikeastaan aika surkuhupaisia temppuja.

Ei tässä itsetunnolla ole mitään merkitystä. Kaikki oppikirjat ja terminologia ollut pelkästää englanniksi jo yli 30 vuotta, eivätkä opiskelijat edes osaa sanoa mitä swap on suomeksi. Kyseessä on yksinkertaisen faktan tunnustaminen.
Lähinnä se huono itsetunto on kai estäny tosiasioiden tunnustamista, kun kesti näinkin kauan tiedemaailmalle hylätä kuoleva kieli. Viimeiset 30v ollaan opetettu sekakielellä ja luettu kaikki englanniksi.

Ranskassa ei varmaankaan ole mahdollista, niillä on aivan liian huono itsetunto moiselle, ja siksi ovatkin kuoleva kansakunta. Talouden kanssa missä mitään uutta ei ole tehty yli 60 vuoteen..!

[ikki]

Mitenkä on Hankenilla? Voiko siellä suorittaa maisterintutkinnon ruotsiksi? Jos voi, niin kyseessä on aika törkeän suuruusluokan vääryys. Tämmöiset päätökset ilman muuta kuuluvat miesteriö ja lainsäädäntötasolle. Jos koulu on itse tällaista päättänyt, niin ei siinä ole mitään neuvottelemista: rehtorille potkut ja sillä siisti.

Sielläkin taikki terminologia ja tenttikirjat englanniksi, ja olleet jo vuodesta 1985. Luokissa sitten juteltu >>hur man kan swappa en bond eller multilevel market en giffen produkt>>.

[nuivanniemi]

Nää kaikki ovat sellaisia asioita , joita en koskaan kuvitellut että minun elinaikanani tapahtuu.

Ihmetellä täytyy mitä kaikkea tässä joutuu vielä kokemaan elinaikanaan.

Ei auta kuin muuttaa maasta ja elää suht siedettävää elämää jossain.

Suomalainen on nykyään täysin lapsipuolen asemassa omassa maassaan. Näyttää siltä, että koko Suomen kansa on tarkoitus syrjäyttää ja kurjistaa, sillä kaikki resurssit suomalaisten hyvinvointiin, mitä valtiolla on, ollaan lopettamassa tai siirtämässä ulkomaalaisille, olipa sitten kyse koulutuksesta, työllistämisestä,  mielen-  tai muista terveyspalveluista, vanhustenhoidosta; ihan mistä vain. Tämä on niin järjestelmällistä, että se ei voi olla sattumaa tai vahinko.

Meediotkin ovat jo huolissaan:

TEKSTITYKSET ALKAVAT VENÄJÄNKIELELLÄ

Näen että Suomen televisiossa myös ohjelmien tekstitykset alkavat venäjänkielellä, kun venäläiset saavat tämän kielellisen virallisen hankkeensa läpi Suomen televisioon. Näen että KGB tulee ottamaan koko YLEN toiminnan haltuunsa, virallisen toiminnan kautta. Jokaisen suomalaisen ja maassa asuvan tulee hallita hyvin venäjänkielentaidot, mikäli jää Suomeen uuteen neuvostoliittoon asumaan, jonkalaiseksi näen Suomen rakentuvan. Kuten olen aikaisemmin esiin tuonut että suomalaiset pakotetaan opiskelemaan venäjänkieli.

YLE aloittaa tv-uutiset venäjäksi. Tästä kaikki alkaa!

1. Venäjänkieliset uutiset
2. Venäjänkieliset ohjelmat
    ja ohjelmien tekstitykset
3. Venäjänkieli virallistetaan Suomessa

SUOMALAISET LÄHTEVÄT

Suomalaiset ovat tässä pelissä ne, jotka joutuvat nyt luopumaan kansallisidentiteetistään sekä maastaan hyvin monella tasolla. Peli on niin kovaa ja politiikot sekä kauppiaat tekevät tämän isänmaallensa rahasta sekä eräät heistä täydestä tietämättömyydestä mitä tuleman pitää. Näen paljon suomalaisia muuttavan maasta pois tämän muutoksen myötä, kyseessä on ennen kaikkea Suomen kansallisidentiteetin murhasta, jonka näen. Näen että Suomi menee venäläisille, joille presidentti Putin katsoo, että maa kuuluu. Suomalaiset saavat ulkomailta hyvin töitä, jonka näen, etenkin Ruotsista ja Norjasta, joita maita heille suosittelen ja joihin maihin näen heidän muuttavan.

http://www.marenamattila.fi/UUSI-MAAILMANJ%C3%84RJESTYS-4-New-World-Order.php

[nuivanniemi]

Niiden ulkomaalaisten opiskelijoiden haaliminen on täysin järjenköyhää jo nyt, miksi sitä pitäisi enää väkisin lisätä ja samalla hankaloittaa suomalaisten opiskelijoiden opetusta?

Meillä käyvät ulkomaalaiset opiskelijat ovat yleensä aika heikohkoa materiaalia, sitä porukkaa joka ei esim. Euroopan huippuoppilaitoksiin edes pääse. Lisäksi opetus on täällä ilmaista, joten mikäs se on käydä täällä muutama vuosi ilmaiseksi hakemassa paperit. Paperit, joilla on edes jonkinlaista arvoa maailmalla Suomen maineesta johtuen. Niiden vinkuintioiden oppilaitoksien papereista ei niin väliä olisikaan, mistä monet maamme ulkomaalaisista opiskelijoista iso osa on kotoisin. Sitten näiden ulkkisten opiskelua tunnetusti helpotetaan, joten he saavat tutkintonsa huomattavasti vähemmällä kuin suomalaiset vastaavan tutkinnon opiskelijat. Ja kun tutkinto on kourassa, maamme tomut he karistelevat jaloistaan vieden siis tuhansien ja tuhansien eurojen oppinsa mennessään.

Miksi me tarvitsisimme tätä lisää? Ilmainen opetus vain suomeksi ja englanniksi järjestettävät opinnot erikseen.

Tarton yliopiston lääkärikoulutuksessa on fiksu ratkaisu: Vironkielinen opetus on halpaa, englanninkielinen koulutusohjelma maksaakin jo hunajaa. Järkevää.

[jka]

Opettajienkin pitäisi tässä tapauksessa olla natiiveja englannin kielen puhujia. Muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä.

Juuri päinvastoin.

Tankeroenglanti on tutkitusti mahdolliseti jopa paras opetuskieli. Edellytyksenä on nimenomaan, että englantia puhuu sellainen jonka äidinkieli ei ole englanti. Tällöin syntyy paljon enemmän vuorovaikutustilanteita kuin äidinkielellä luennoitaessa ja luennoitsija joutuu käyttämään yksinkertaisempia ilmaisuja saadakseen asiansa perille kuin äidinkielellään.

Väitös: Kökköenglanti on hyvä opetuskieli

http://www.hs.fi/kotimaa/V%C3%A4it%C3%B6s+K%C3%B6kk%C3%B6englanti+on+hyv%C3%A4+opetuskieli/a1305627666370

Kannattaa käydä lukemassa sitä väitöstä eikä toistaa lehtineekerien harhaanjohtavia otsikoita.

Muoks. Snobivastaukseeni täydennyksenä sen verran, että väitös pohjautui muistaakseni case studyyn ja siellä muistaakseni itsessään todettiin ja myönnettiin menetelmästä, ettei tämä ole yleistettävissä.

Ja käytetty menetelmähän oli mm. kysyä opiskelijoilta luennon jälkeen jollain pisteytysasteikolla, että miltä nyt tuntui. Siis se tyypillinen psykologinen punavihreä humanistin päättelyvirhe, jossa jos tuntuu hyvältä tai on ainakin yrittänyt kovasti, niin täytyy olla sitten saanut aikaankin jotain. Effort tai feelgood ei tarkoita tulosta. Varsinaista oppimistulosta väikkärissä ei taidettu edes mitata mitenkään, pelkkää tuota feelgoodia eli enemmänkin luennon viihdearvoa kuin sen asiasisällön oppimista.

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Viimeisin mielenkiintoinen kokemus tähän liittyen vahvistaa myös tätä käsitystä. Olin joku aika sitten ensimmäistä kertaa katsomassa englanninkielistä stand-up-komediaa jossa kuitenkaan yksikään esiintyjä ei ollut ädinkieleltään englantia puhuva. Sanoisin, että oli yksi parhaimpia stand-uppeja, joita olen nähnyt. Tuo sama ilmiö joka selittää luentojenkin tehokkuuden selittää myös tämän. Stand-up-koomikkojen oli pakko kielellisten kikkailujen sijaan keskittyä itse asiaan. Vitsien piti olla oikeasti hyviä tankeroenglannilla esitettynä ja niin, että mahdollisesi huonommin englantiakin ymmärtävä yleisö ne ymmärtää. Äidinkielenään englantia puhuvien stand-up-koomikoiden esityksiä on paljon hankalampi seurata ja niissä menee moni vitsi minulta täysin ohikin vaikka englantia osaan varsin hyvinkin.

[Emperor]

Tämä on oikeasti sairasta luettavaa.

Onko alistumisella mittaa? Onko nöyryydellä määrää?

[Manneri]

Kai opettajat on jo vaihdettu britteihin ja jenkkeihin? Jos opiskelijoissa haetaan kansainvälisyyttä niin mitenkäs henkilöstöpuolella? Mikään ei ole muuten niin typerää kuin suomalainen opettamassa suomalaisille englanniksi. Rehtori voisi näyttää esimerkkiä ja valita itselleen seuraajan.

[Aurelius]

Syy on hyvin yksinkertainen. Yliopistot saavat lisärahaa kansainvälistymisestä. Englanninkielisistä kursseista, ulkomaisista vaihto-opiskelijoista ja omien opiskelijoiden käymisestä vaihdossa ulkomailla. Ei näitä juttuja yliopistoissa huvikseen keksitä. Taustalla on poliittinen ohjaus. Onko hommassa yhtään mitään järkeä, sitä en osaa sanoa.

[Al-Juzar]

Hain parisen vuotta sitten valmistumisen jälkeen töitä Tampereen yliopistosta eräästä bioalan tutkimusyksiköstä. Ryhmän ulkomaalainen professori kannusti ilmoituksessa erityisesti ulkomaalaisia hakemaan paikkaa. Silläkin hetkellä tosin ryhmän suomalaisprosentti oli ehkä 50. Vähän hassulta tämä kansainvälistymiskiima välillä vaikuttaa. Ei kait se niin suuri itseisarvo ole kuitenkaan, että hyvinkin pätevää suomalaista hakijaa kannattaa syrjiä heti, kunhan vain joku eksoottisempi ei-perunanenä suvaitsee paikkaa hakea? Onko esimerkiksi joku umpimielinen pakistanilainen muslimi, joka ei suostu kättelemään naispuolisia tutkijakollegoitaan, automaattisesti työyhteisön voimavara ja sitä haluttua kansainvälisyyttä lisäävä tekijä?

[desperaato]

Onko nöyryydellä määrää?

Nöyryydellä? Vai nöyristelyllä?

[Tykkimies Pönni]

Hain parisen vuotta sitten valmistumisen jälkeen töitä Tampereen yliopistosta eräästä bioalan tutkimusyksiköstä. Ryhmän ulkomaalainen professori kannusti ilmoituksessa erityisesti ulkomaalaisia hakemaan paikkaa. Silläkin hetkellä tosin ryhmän suomalaisprosentti oli ehkä 50. Vähän hassulta tämä kansainvälistymiskiima välillä vaikuttaa. Ei kait se niin suuri itseisarvo ole kuitenkaan, että hyvinkin pätevää suomalaista hakijaa kannattaa syrjiä heti, kunhan vain joku eksoottisempi ei-perunanenä suvaitsee paikkaa hakea? Onko esimerkiksi joku umpimielinen pakistanilainen muslimi, joka ei suostu kättelemään naispuolisia tutkijakollegoitaan, automaattisesti työyhteisön voimavara ja sitä haluttua kansainvälisyyttä lisäävä tekijä?

On on. Mitä eksoottisemman ja hankalamman kaverin palkkaat, sen parempi ihminen olet. Alentunut työmukavuus ei ole mitään kohonneen sosiaalisen statuksen rinnalla. Tuloksillahan ei ole mitään väliä.

[J. Lannan haamu]

Lisään vielä annokseni tähän soppaan,

Ikävä kyllä, tilanne on paljon pahempi mitä vielä luullaan ja tiedetään, kuten kaikissa monkultturismiin liittyvissä asioissa. Olen mukana tietyissä Suomea kattavien amk/yliopistoja kattavissa rojekteissa, varsinkin kestävän kehityksen saralla. Voi hyvänen aika mikä brändikilpailu moniosaamisella voikaan olla ylemmissä korkeakouluissa. Tuntuu, että koulutusorganisaatoiden identiteetti vasta hukassa onkin. Ymmärrättekö, että meidän rahoilla mennään kampanjoimaan ties minne kolmansiin maailmoihin että tulkaa meidän englanninkieliseen koulutusohjelmaan. Sitten nämä pääsykokeet, huh huh. Yliopistolla ei ole yhtään syytä kettuilla amkeille näissä asioissa, ihan samoista asioista on kysymys. Yliopistossa on vaan se ongelma, että siellä tietyt asiat vielä kierolla tavalla puetaan ja paketoidaan hämäävämmin, jotta tavan juntti ei tajuaisi asioiden todellista luonnetta ja sitä hillitöntä rahan hukkaa ja näennäistieteen määrää.

Mitäpä tästä enempää kirjoittamaan, Jukka Hankamäki on kuvannut nämä ongelmat parhaiten. Muistan aina, kun 80-luvun alussa kehuin ja uhosin käyväni kaikki maailman koulut. Katsoin niin ylöspäin diplomi-insinööri veljeäni, joka illat luki ja painoi hommia orin voimalla ja apinan raivolla, Otaniemeen jotain rakennustekniikkaa. Samoin, kuten isäni oli insinöörimiehiä konepajahommissa. Tänä päivänä haluan eroon ja kovaa vauhtia kaikesta mikä liittyykin 'koulutukseen', en halua kuulla edes siitä ja kenet tahansa naiset tapaan ja kuulen hänen suustaan jotain yliopistoon liittyvää, se on instant turn-off! Ellei ole joku tosi ihme ala (eli todella perinteinen :D)

[Micke90]

Naurettavaa. Kyllä suomalaisen tulee omassa maassaan saada opiskella omalla kielellään. Ulkomaalaisille voidaan järjestää englanninkielisiä koulutusohjelmia maksua vastaan, samoin suomalaiset voivat halutessaan hankkia kansainvälistä kokemusta ulkomailta, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Suomalaisen korkeakoulutuksen laatuongelmat ratkeavat suomalaista tutkimusta kehittämällä, eivät rahtaamalla tänne kielipuolia ulkomaalaisia ongelmiamme "ratkomaan" (lue: pahentamaan).

Ei "kansainvälistyminen" saa olla mikään itseisarvo. Ja sitä paitsi, tällaiseen pöyristyttävään lainrikkomiseen on syytä puuttua jo valtionkin taholta.

[rapa-nuiv]

Tissis kreit nyys ! -reit vittö soht kei-
I suppoot tis muuv houlhaatetly.

  It vil pii verikuut räktis voors  turents tus piik ingis sinnök lääs evritei .

I vos soosou innön inglissp piikking nglääs sintöj juniveesiti ölongtaim mökou.  Pikoos vii hättö kerman Ichtschainz-Schtudent end vii vehr Schpeeckking Englisch zoh zie voss kai-paabel tuch kommunikieren mit uns. Ai nevör riskeipt ruu tous koosiis pattit vos skuut ikspiöriönssänt enritsing.

Tisvei evripadi voreinpihainret turent villpii eipul tu paatisipeit ikvoli vittö poteeitounous.

Änt vainali ai sakösttät hiö in Hommav vii oolsou tseins saouk kommunikeissönl längvits tu inglis.

[Melbac]

Toi tollainen on kyllä sitä jotain karmeaa kuunneltavaa.Tönkkö englanti toisen ei äidinkielenään englantia puhuvan kanssa ymmärrän koska silloin äännetään ne sanat todennäköisesti niin kuin ne kirjoitetaan ja kumpikin todennäköisesti sen ymmärtää mutta se että sillä pidettäisiin jotain luentoja kuullostaa ääliömäiseltä.

[Malla]

Tissis kreit nyys ! -reit vittö soht kei-
I suppoot tis muuv houlhaatetly.

  It vil pii verikuut räktis voors  turents tus piik ingis sinnök lääs evritei .
(...)

Tänk juu foo länkvitslesön.
In mai tsailds skool, not junivöösity bat lukio (juu nou kindö haiskool), teö vas ö saienstiitsö huu vas finish bat häd forgotten höö neitiv längvids änd mikst ap tööms. (Dö koos vas sapousd tu bii in finish). In tö end evribodi uas mikstap änd sam ueö pistof. Bat bai oolmiins, gou öhed än meik tö junivöösiti intönäsönal.

(anteeksi kirjoitusvirheet)

[P]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Viimeisin mielenkiintoinen kokemus tähän liittyen vahvistaa myös tätä käsitystä. Olin joku aika sitten ensimmäistä kertaa katsomassa englanninkielistä stand-up-komediaa jossa kuitenkaan yksikään esiintyjä ei ollut ädinkieleltään englantia puhuva. Sanoisin, että oli yksi parhaimpia stand-uppeja, joita olen nähnyt. Tuo sama ilmiö joka selittää luentojenkin tehokkuuden selittää myös tämän. Stand-up-koomikkojen oli pakko kielellisten kikkailujen sijaan keskittyä itse asiaan. Vitsien piti olla oikeasti hyviä tankeroenglannilla esitettynä ja niin, että mahdollisesi huonommin englantiakin ymmärtävä yleisö ne ymmärtää. Äidinkielenään englantia puhuvien stand-up-koomikoiden esityksiä on paljon hankalampi seurata ja niissä menee moni vitsi minulta täysin ohikin vaikka englantia osaan varsin hyvinkin.

Tämän pitää olla joku vitsi, tai et todellakaan osaa englantia kummoisesti. Mitään ei ole vinotuttavamman tylsistyttävää, kuin puhua baabelintornissa proto-englantia, jonka taso määräytyy sen muutaman sanan ymmärtävän henkilön tason mukaan.   Kun kielestä tuhotaan nyanssit ja kaikki muu monimuotoisuus, ei moinen voi tyydyttää kuin fakki-idiootti-dippainssiä, josta kieli on vain tiedonvaihdon rajapinta, jolle pitää luoda helppo standardi. Ja joo, olen ollut aikoinaan ympäristöissä, joissa oli kymmeniä eri kansallisuuksia - yliopisto-opinnoissa ulkomailla joskus iloisella 90-luvulla...  Ja puhun sujuvasti useampaa muutakin kieltä kuin englantia. Ja kai luenkin ja kirjoitankin, koska olen suorittanut yliopisto-opintoja muullakin vieraalla kiellä kuin englannilla.

Olen pyrkinyt opiskelemaan oleskelumaideni kieltä niin pitkälle kuin se on reaalisesti siellä oleskellessa mahdollista. Muuten jää kokematta ja ymmärtämättä valtavasti. Protoenglantia toiosen samanmoisen kanssa tankkaava jää paitsi paljosta - sitä itse ymmärtämättään.

Väitöksessä tosiaan "mitattiin" tuota feelgood-factoria, mikä ei kerro yhtään mitään mistään, muuten kuin että "kaikilla tai suuremalla osalla oli mukavaa". Välttämättä ei ole kummoisesti edetty, tai ymmärretty/ opittu mitään, vaan on saatu nykyään niin tärkeitä "onnistumisen kokemuksia kaikille" - vaikka kyse olisi ihan keinotekoisista sellaisista.

Ja tosiaan slapstick protoenglanniksi? Luultavasti aika yksinkertaista huumoria. Pantomiimi olkoon pantomiimiä, se ei tarvitse kieltä.  Kuten Kurt Vonnegut kirjassaan, jossa hän ennakoi ihmisten kehittyvän hylkeen kaltaisiksi, vitsiksi riitti pieraisu kalliolla maatessa. 

Idiotisaatio saa lisää vauhtia.

[Impivaaranilves]

Naurettavaa. Kyllä suomalaisen tulee omassa maassaan saada opiskella omalla kielellään. Ulkomaalaisille voidaan järjestää englanninkielisiä koulutusohjelmia maksua vastaan, samoin suomalaiset voivat halutessaan hankkia kansainvälistä kokemusta ulkomailta, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Suomalaisen korkeakoulutuksen laatuongelmat ratkeavat suomalaista tutkimusta kehittämällä, eivät rahtaamalla tänne kielipuolia ulkomaalaisia ongelmiamme "ratkomaan" (lue: pahentamaan).

Ei "kansainvälistyminen" saa olla mikään itseisarvo. Ja sitä paitsi, tällaiseen pöyristyttävään lainrikkomiseen on syytä puuttua jo valtionkin taholta.

Jos opiskelee suomea, kyllä on hyvä suomeksi olla opetuskin. Mutta muutoin on kovin kansainvälinen toi tiedemaailma, oisi syytä olla kaikki yliopisto-opetus englanniksi.
Mikäli aloittaisi ajoissa kielten opetuksen ja poistaisi tarpeettomat pakkokielet, ei ongelmia sen ymmärtämisen kanssa olisi. Opettajien suhteen ei ole ongelmia muutenkaan, voi ottaa kaikki ulkomailta mikäli kotimaiset ei osaa. Tarjokkaita löytynee.
Aikoinaan toimi niin että saatiin lukea suomeksi kirjoja joista ei pirukaan ottanut selvää joten samat asiat varmuuden vuoksi vielä paremmin kirjoitetuista kirjoista englanniksi, vaikkei olisi kirjalistassa olleetkaan.

[P]

Naurettavaa. Kyllä suomalaisen tulee omassa maassaan saada opiskella omalla kielellään. Ulkomaalaisille voidaan järjestää englanninkielisiä koulutusohjelmia maksua vastaan, samoin suomalaiset voivat halutessaan hankkia kansainvälistä kokemusta ulkomailta, kuten ovat tähänkin asti tehneet. Suomalaisen korkeakoulutuksen laatuongelmat ratkeavat suomalaista tutkimusta kehittämällä, eivät rahtaamalla tänne kielipuolia ulkomaalaisia ongelmiamme "ratkomaan" (lue: pahentamaan).

Ei "kansainvälistyminen" saa olla mikään itseisarvo. Ja sitä paitsi, tällaiseen pöyristyttävään lainrikkomiseen on syytä puuttua jo valtionkin taholta.

Jos opiskelee suomea, kyllä on hyvä suomeksi olla opetuskin. Mutta muutoin on kovin kansainvälinen toi tiedemaailma, oisi syytä olla kaikki yliopisto-opetus englanniksi.
Mikäli aloittaisi ajoissa kielten opetuksen ja poistaisi tarpeettomat pakkokielet, ei ongelmia sen ymmärtämisen kanssa olisi. Opettajien suhteen ei ole ongelmia muutenkaan, voi ottaa kaikki ulkomailta mikäli kotimaiset ei osaa. Tarjokkaita löytynee.
Aikoinaan toimi niin että saatiin lukea suomeksi kirjoja joista ei pirukaan ottanut selvää joten samat asiat varmuuden vuoksi vielä paremmin kirjoitetuista kirjoista englanniksi, vaikkei olisi kirjalistassa olleetkaan.

Kirjat voivat olla englanniksi ja muiksikin kieliksi. Kyllä mun aikaan siellä löytyi matskua kurssikirjoihin myös muilla kieleillä. Vierailijat toki voivat pitää luentonsa englanniksi tms. ja osa opetuksesta toki voi olla englanniksi, jos sille on hyvä perusteltu syy.

Idiotiaa on vaihtaa kaikki muukin opetus ja tenttimiskieli kaikissa tenteissä englanniksi. Ei moinen tule tasoa nostamaan. Jos sitten on täysin englanninkielinen tutkinto, niin sille lisähinta, jonka sen halauva oppilas maksaa. Niin toimivat Tartossa. Miksei meilläkin.

[Lalli IsoTalo]

Kaikki oppikirjat ja terminologia ollut pelkästää englanniksi jo yli 30 vuotta, eivätkä opiskelijat edes osaa sanoa mitä swap on suomeksi.

Hmm. Tuossa on tietty totuuden hiven mukana, mutta opetuksesta ei ollut 30 vuotta sitten englanniksi juuri muuta kuin englannin kieli, ja vierailevien luennoitsijoiden luennot. Oli hienoa saada opetusta omalla äidinkielellä, koska ne englanninkieliset erikoisalan termit tulivat ymmärrettävästi selitetyiksi.

Ja tätä nykyistä kökköenglantia on aika hirveää kuunnella, koska suomalaiset luennoitsijat keskimäärin ajattelevat suomeksi, ja kääntävät sen lennossa sana sanalta kökkötönkköenglanniksi, sen sijaan että ajattelisivat englaniksi ja puhuisivat sujuvaa englantia.

[Micke90]

Ja tätä nykyistä kökköenglantia on aika hirveää kuunnella, koska suomalaiset luennoitsijat keskimäärin ajattelevat suomeksi, ja kääntävät sen lennossa sana sanalta englanniksi, sen sijaan että ajattelisivat ja puhuisivat englanniksi.

Osaatko muka itse ajatella englanniksi?  Minun englantini ei ainakaan sellaiseen riitä... 

[Lalli IsoTalo]

Ja tätä nykyistä kökköenglantia on aika hirveää kuunnella, koska suomalaiset luennoitsijat keskimäärin ajattelevat suomeksi, ja kääntävät sen lennossa sana sanalta englanniksi, sen sijaan että ajattelisivat ja puhuisivat englanniksi.

Osaatko muka itse ajatella englanniksi?  Minun englantini ei ainakaan sellaiseen riitä... 

Osaan.

[jka]

Tämän pitää olla joku vitsi, tai et todellakaan osaa englantia kummoisesti. Mitään ei ole vinotuttavamman tylsistyttävää, kuin puhua baabelintornissa proto-englantia, jonka taso määräytyy sen muutaman sanan ymmärtävän henkilön tason mukaan.   Kun kielestä tuhotaan nyanssit ja kaikki muu monimuotoisuus, ei moinen voi tyydyttää kuin fakki-idiootti-dippainssiä, josta kieli on vain tiedonvaihdon rajapinta, jolle pitää luoda helppo standardi. Ja joo, olen ollut aikoinaan ympäristöissä, joissa oli kymmeniä eri kansallisuuksia - yliopisto-opinnoissa ulkomailla joskus iloisella 90-luvulla...  Ja puhun sujuvasti useampaa muutakin kieltä kuin englantia. Ja kai luenkin ja kirjoitankin, koska olen suorittanut yliopisto-opintoja muullakin vieraalla kiellä kuin englannilla.

Mitä muuta kieli on kuin tiedonvälityksen rajapinta erityisesti sanotaan nyt vaikka laskentatoimen luentotilanteessa? Kaikki kielelliset nyanssit joita kaikki eivät mahdollisesti ymmärrä nimenomaan heikentävät tällaisessa tilanteessa tiedonvälitystä. Tässä nyt ei todellakaan ole kyse mistään runomittojen analyysistä missä tilanteessa asia on tietysti ihan toinen.

Kieliopilliselle pilkunnussija fakki-idootille kieli on taas koko elämä mutta älä kuvittele että se on kaikille muillekin varsinkaan silloin jos opiskellaan vaikka juuri laskentatoimea eikä kolmipolvista trokeeta.

[P]

Ja tätä nykyistä kökköenglantia on aika hirveää kuunnella, koska suomalaiset luennoitsijat keskimäärin ajattelevat suomeksi, ja kääntävät sen lennossa sana sanalta englanniksi, sen sijaan että ajattelisivat ja puhuisivat englanniksi.

Osaatko muka itse ajatella englanniksi?  Minun englantini ei ainakaan sellaiseen riitä... 

Mulla kyllä taipuu ajatteleminen englanniksi ja ainakin yhdeksi toiseksi kieleksi suomen ohella.

[Maailmanmies]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

[Impivaaranilves]

Ei tarvitse edes lukea tuota väitöstä. Ihan omakohtainen kokemus kertoo täysin selvästi, että asia on näin. Paljon helpompi on kommunikoida englanniksi sellaisten henkilöiden kanssa joiden äidinkieli ei ole englanti. Luennossakin oppimistuloksenkin kannalta oleellista on lopulta se, miten hyvin lueonnoitsija onnistuu kommunikoimaan asiansa vastaanottajalle.

Tuo on totta silloin jos englannintaito ei ole kovin kummoinen. Ilmaisuvoima on englannissa joka ei ole äidinkielisen puhumaa myöskin aivan olematon.

Kädet avuksi ja piiirrokset.

Kirjat voivat olla englanniksi ja muiksikin kieliksi. Kyllä mun aikaan siellä löytyi matskua kurssikirjoihin myös muilla kieleillä. Vierailijat toki voivat pitää luentonsa englanniksi tms. ja osa opetuksesta toki voi olla englanniksi, jos sille on hyvä perusteltu syy.

Idiotiaa on vaihtaa kaikki muukin opetus ja tenttimiskieli kaikissa tenteissä englanniksi. Ei moinen tule tasoa nostamaan. Jos sitten on täysin englanninkielinen tutkinto, niin sille lisähinta, jonka sen halauva oppilas maksaa. Niin toimivat Tartossa. Miksei meilläkin.

Saksaa en osannut.
Jos kerran yliopistossa ovat niin hyvä olla tieteen kielellä.
Kauppa-opisto voitaisiin palauttaa kaksivuotiseksi, jossa siinäkin oli vuosi liikaa - ja suomenkieliseksi. Sinne sitten kielitaidottamat. En tällä ainakaan tahdo haukkua kauppa-opistoja, sinnehän meni ne jotka tahtoi tehdä töitä. Nykyisen pakkokoulutuksen aikana voi olla että on muuttunut, mitään tietoa asiasta minulla ei kumminkaan ole, paitsi että muuttivat nelivuotisiksi ne joitain vuosia sitten.
Mainittakoon ettei ollut kauppakorkeasta osaltani kyse mutta suomeksi ei ollut kirjat kunnollisia.
Paljon helpompi olisi ollut mikäli kaikki olisi ollut tieteen kielellä eikä osa - käytännössä - siansaksaksi.
Paria yliopistoa kävin muutaman vuoden. Toisessa oli kunnolliset pienryhmät tuntiopettajineen ja toisessa kunnolliset luennot. Tässä paremmin kertomatta koska asiat muuttuu vuosien mittaan eikä samoja opettajia varmastikaan ole enää kummassakaan.
Rahasta ei ole kiinni asioitten kunnollinen järjestäminen, valtiolla on varaa laittaa ammattikoulujenkin hirmuhintaisiin laitteisiin sekä 1500 kuussa orjaa kohti maksaviin työttömien työpajoihin.

Ja tätä nykyistä kökköenglantia on aika hirveää kuunnella, koska suomalaiset luennoitsijat keskimäärin ajattelevat suomeksi, ja kääntävät sen lennossa sana sanalta englanniksi, sen sijaan että ajattelisivat ja puhuisivat englanniksi.

Osaatko muka itse ajatella englanniksi?  Minun englantini ei ainakaan sellaiseen riitä... 

Mulla kyllä taipuu ajatteleminen englanniksi ja ainakin yhdeksi toiseksi kieleksi suomen ohella.

Itsekin aattelin englanniksi välillä pari vuotta kun enempi sitä sisältäviä kirjoja luin. Pohdin sitä oikein että nyt keles vaihda suomes. Puhua en osaa sitten laisinkaan, sitä kun ei aikoinaan opetettu vaan kielioppiin panostivat.