Asuntojen/kiinteistöjen hintakehitys Itä-Helsingissä.

[törö]

Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...

Olenko aivan totaalisen väärässä?

Tuota esiintyy paljon rikastuneemmissa maissa ja varmaan se leviää Hesaankin jahka kaupungilta loppuvat asunnot, koska jonnekinhan se suunnaton rikkaus on majoitettava.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pääkaupunkiseudun itäisissä osissa, joissa "white flight" on voimissaan, niin eikö sieltä kannattaisi sijoittajan ostaa asuntoja, hintojen laskun myötä? Vuokranmaksu on varma(veronmaksajat) ja jos osunto on mennyt päreiksi, niin remontti hoidetaan taas veronmaksajan piikkiin.
Vuokrahintoja ei laske myöskään vapaiden markkinoiden lait, koska valde maksaa...

Olenko aivan totaalisen väärässä?

Tuota esiintyy paljon rikastuneemmissa maissa ja varmaan se leviää Hesaankin jahka kaupungilta loppuvat asunnot, koska jonnekinhan se suunnaton rikkaus on majoitettava.

Helsingille voi käydä myös  kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat.  Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.

[vilach]

Markkinataloudessa minkä tahansa hyödykkeen todellinen hinta on se, mitä ostaja suostuu maksamaan.

Kun tarjontaa rajoitetaan keinotekoisesti ja on voimassa yksiön määrää rajaava sääntö, niin silloin ei voi puhua markkinataloudesta, kyseessä on suunnitelmatalous. Markkinatalous edellyttää, ettei rajoiteta tuotantoa. Nyt maata myydään helsingissä kerrostaloille hyvin vähän ja useita kertoja kalliimmalla hinnalla, kuin omakotitaloille.

Se, mitä omakotitalot maksavat muualla Suomessa, on meidän helsinkiläisten kannalta täysin irrelevanttia tietoa.

Väärin. Näillä omakotitalojen hinnalla voi saada selville mikä on rakentamisen todellinen hinta. Jos uudessa omakotitalossa neliö maksaa 1500 euroa, niin se selvä merkki siitä, 4500 euron kerrostaloneliössä on hyvin paljon ilmaa.

Elämäntilanteen muutoksen vuoksi. Oletko kuullut sitä vitsiä eronneesta Barbie-nukesta, joka maksaa kolme kertaa tavallisen Barbien verran, koska sillä on Kenin auto, Kenin talo jne.?

Arvaa, olenko miettinyt aika monta kertaa, miksi en eronnut avioliitosta kahta vuotta aikaisemmin kuin tosiasiassa tapahtui? Tuolloin minä olisin ollut taloudellisesti vahvoilla ja exäni olisi jäänyt nuolemaan näppejään, myöhemmin tilanne oli jo toisin päin.

En ymmärrä tätä. Sinä kirjoitit "omistin yksiön", sana omistin tarkoittaa, että se oli juuri sinun, eikä jonkun toisen henkilön tai pankin. Onko se huijamalla "varastettu" sinulta?

Se, millä tavoin vuokra ja muut elinkustannukset jaetaan erilaisissa yhteisasumisjärjestelyissä, on aika vahvasti off-topiccia, mutta vinkkinä kerrottakoon, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kaavamainen 50/50.

Tässä oli kyse sinun vuokrasta, jos sinä lahjoitat joka kuukausi omaa rahaa toisen henkilön vuokraan, niin se on eri juttu. Silloin pitää kirjoittaa "vuokrani on 400 euroa, mutta en pysty maksamaan suurta lainaa, koska lahjoitan joka kuukausi x euroa rahaa toiselle henkilölle".

Totta kai kaupungin asuntoja tuetaan julkisista varoista. Todisteeksi riittää se, että vertailukelpoiset asunnot (sama kaupunginosa, suunnilleen sama rakentamisvuosi, sama neliömäärä) ovat kaupungin vuokrataloissa selvästi halvempia kuin vaikkapa Saton tai VVO:n aravalainoitetuissa (= hintasäännellyissä) taloissa, eikä vapaiden markkinoiden vuokrista voi edes puhua samana päivänä.

Yksityisten asuntojen hinnoissa on paljon ilmaa keinotekoisen pulan takia. Kirjoitin tästä niin monta kertaa, outoa ettei se vielä mennyt kaaliiin.

Tässä on vain se ongelma, että Santahamina on varuskunta-alue ja maan tärkeimmän kaupunkiseudun maanpuolustus tukeutuu vahvasti Santahaminan varuskuntaan.

Sen voi siirtää kaupungin ulkopuolelle. Suurin osa santahaminasta on metsää.

Asuntopula tietyillä alueilla puolestaan johtuu järjestelmällisestä liikaväestön maahantuonnista.

Maahanmuutto on osasyy, tärkein syy on keinotekoinen pula. Tietysti liian suuren asumistuet työttömille mamuille on ongelma, pitää rakentaa heille talot kaupungin ulkopuolelle ja asumistuki asettaa sille tasolle, ettei heillä olisi varaa asua hyvien kulkuyhtyksien päässä. Silloin heidän alta vapautuu runsaasti asuntoja itäkeskuksessa, myllypurossa, kontulassa, jakomäellä, matinkylässä, olarissa jne.

[multa tulille]

Tossa yläpuolella joku oli siirtämässä Santahaminaa "johonkin muualle". Valistumaton arvaukseni on, että ei ihan äkkiä siirretä. Jonkin verran asiaa sivusta  asiaanosattomana seuranneena se olisi ehkä onnistunut joskus  1970-luvulla mutta ei onnistuisi enää. Liäsksi Helsingistä ja ympäristöstä on lopetettu varuskuntia niin, että jos Sanhamainasta luovutaan, ei sotaväkeä ole 70 kilometriä lähempänä. Ja se on valtakunnan rajalla olevassa pääkaupungissä liian paljon.
Jokin aika sitten ilmestyi evl Jarmo Niemisen (evp) monmipuiolinen Santahaminaa käsitelevä kirja,  jossa menneisyyden lisäksi valotettiin myös saaren tulevaisuutta eri henkilöiden lausuntojen kautta. Puolutusvoimien edustajien kannat olivat voimakkaasti saaren nykykäyttöä puoltavia ja  sen mitä vihervassarit asiasta sanoivat, ei paljoa vaaassa paina. Liäsäksi saaren luonto on sellaista, että voisin syntyvän kauhean riidan siitä, että mitä suojellaan ja  kuinka suojellaan ja mitä rakennetaan ja minne rakennetaan niin ettei asiasta välttämättä tulisi  lasta  eikä  p***aa.

No nyt  tietysti tehtäisiin edullisia isoja vuokra-asuntoja eräistä suunnista passeitta ja  papereitta  tuleville  "kunniakansalaisille".  Koska saarella sattuu olemaan mm. Sahara ja  Rivera-nimiset alueet, niillä  viihtyisivät varmaan em maahanmuuttajaryhmät kuin sika limpussa.  Lisäksi pitäisi varmaan saareen perustaa Kelan konttori, jossa kävisi vain Kela-Gold-kortti ja saareen pitäisi vetää tunnelijunan haara, että pääsisivät kotoutumaan suoraan asemalle ja Kamppiin.

Lisäksi suuri osa saaresta on ampumakenttää, johon on +60 vuotta ammuttu jalkaväen raskailla aseilla eikä kukaan tiedä kuinka monta suutaria ja milä  syvyydellä ne siellä vain vartoavat että joku vähän liikauttaa......

[törö]

Helsingille voi käydä myös  kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat.  Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.

Detroitissa on liikaa asuntoja, koska niitä rakentamalla tehtailtiin roskajohdannaisia ennen romahdusta ja romahduksen jälkeen porukkaa on muutanut pois, koska työpaikat ovat vähentyneet radikaalisti.

Hesan väestö taasen on kasvussa ja sinne on suunnitteilla hankkia paljon lisää väriä katukuvaan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Helsingille voi käydä myös  kuten Detroitille
http://areena.yle.fi/tv/787272
Slummiutumisen myötä väkimäärä kääntyy laskuun, ja varsinkin kerrostalolähiöitä ropeaa tyhjenemään samalla kun hinnat romahtavat.  Helsinki voi ihan hyvin ruveta kasvamaan Espooseen tai Tampereen seudulle. Mikään itsestäänselviö se ei ole jotta vuokrat pysyy aina korkealla.

Detroitissa on liikaa asuntoja, koska niitä rakentamalla tehtailtiin roskajohdannaisia ennen romahdusta ja romahduksen jälkeen porukkaa on muutanut pois, koska työpaikat ovat vähentyneet radikaalisti.

Hesan väestö taasen on kasvussa ja sinne on suunnitteilla hankkia paljon lisää väriä katukuvaan.

Detroitin väkimäärä romahti kun valkoinen väki muutti lähiöihin ja ympäryskaupunkeihin. Sama ilmiö on Helsingissäkin käynnissä veronmaksajat muuttavat pois ja keenereitä tulee tilalle.  Helsingin seudulla on paljon byrokraatteja töissä, jos ( tai toivottavasti kun) virastoista joudutaan lykkäämmän väkeä pihalle niin sama voi tapahtua Helsingillekin. Ja jossain määrin kehitys on jo käynnissä. Hyvätuloiset veronmaksajat jättävät Helsingin ja tilalle tulevat tuovat enemmänkin kulttuurin kuin talouden rikkautta.
Toki Detroitin kaltaista totaaliromahdusta ei tule näkymään mutta kaupunginosatasolla samaa tullaan ehkäpä havaitsemaan.

[vilach]

Tossa yläpuolella joku oli siirtämässä Santahaminaa "johonkin muualle". Valistumaton arvaukseni on, että ei ihan äkkiä siirretä. Jonkin verran asiaa sivusta  asiaanosattomana seuranneena se olisi ehkä onnistunut joskus  1970-luvulla mutta ei onnistuisi enää.

Mikä estää siirtämistä nyt? Katsomalla satelliittinäkymää siellä näkyy pieniä rakennuksia, joiden pinta-ala on pieni murto-osa saaren pinta-alasta. Niiden arvo on hyvin pieni. Kallista olisi siirtää hanasaaren sähkövoimala, lentoasema, vuosaaren satama, koska ne ovat suuret, kalliit ja monimutkaiset objektit, muttei pienet rakennukset. Lentoasema kannattaa siirtää, vaikka se olisi kallista, koska vapautuu valtavasti maata asuinrakentamiseen ja suuret jo rakennetut lähiöt vapautuvat lentomelusta.

Liäsksi Helsingistä ja ympäristöstä on lopetettu varuskuntia niin, että jos Sanhamainasta luovutaan, ei sotaväkeä ole 70 kilometriä lähempänä.

En sanonut, että se pitää lopettaa, pitää vain siirtää.

No nyt  tietysti tehtäisiin edullisia isoja vuokra-asuntoja eräistä suunnista passeitta ja  papereitta  tuleville  "kunniakansalaisille".

Asumistuen suuruus pitää olla sellainen, ettei olisi varaa asua niin lähellä keskustaa.

Detroitin väkimäärä romahti kun valkoinen väki muutti lähiöihin ja ympäryskaupunkeihin. Sama ilmiö on Helsingissäkin käynnissä veronmaksajat muuttavat pois ja keenereitä tulee tilalle.

Mokutuspuolueet haluavat estää tämän yhdistämällä kaikki suurhelsingin ja lähikunnat yhdeksi kunnaksi.

Eli helsinki, vantaa, espoo, kauniainen, kirkkonummi, tuusula, kerava ja sipoo kaikki yhdeksi kunnaksi.

[multa tulille]

Pikainen vataus Villach:lle
Kun katsoo lehtiä, kuuntelee radiota ja televiisiota,  niin ei voi olla huomaamatta juttuja, joissa kerrotaan kuinka Puolustusvoimien rahahanaa kiristetään niin että koko lafka on kohta ihan sinisenä, varuskuntia ja joukko-osastoja lakkautetaan, henkilökuntaa (sekä siviileja että myös ammattisotilaita) pannaan kävelemään, reserviä ajetaan alas, aseita viedään naulatehtaalle. Voisin kuvitella, ettei tässä tilanteessa löydy sitä rahamäärää, mitä tarvitaan Santahaminan kaltaisen varuskunnan uudelleen rakentamiseksi. Saaren rakennuskanta voi näyttää jostain satelliittikuvista pieniltä tönöiltä, mutta jos pääsisit katsomaan lähempää, totuus voisi olla toisen näköinen.  Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan, mutta tasa tapauksessa maan omistaa joku Senaatti-kiinteistöt tai Metsähallitus eikä Puolustusvoimat. Lisäksi jutussani oli myös muita tekijäöitä, jotka puoltavat saaren pitämistä maanpuolustuskäytössä.

[vilach]

Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan

Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.

[Impivaaranilves]

Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan

Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.

Niitähän olisi tyhjilläänkin nyt, ottaa jonkin vanhoista käyttöön niin ei tarvitse rakentaa?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.

[ilmari3.]

Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.

Looginen suunta pohjoiseen, etelässä odottaisi syvyys. Itä-Pasila kuitenkin takana molempiin suuntiin.

[Lupu(kulkuri)]

Joku voisi tietysti sanoa, että saaren myynnistä saatavilla rahoillahan voisi rakentaa uuden varuskunnan

Voisi rakentaa moninkertaisesti. Jos laskea yhden neliön hinnaksi 1500 euroa, niin saaren hinnaksi tulee noin 4.5 miljardia. Nykyään maata myydän kerrostaloille niin lähellä keskustaa vähintään 2000 eurolla neliö.
Jos tarjontaa lisätään merkittävästi, tietysti hinta putoaa, mutta 1000 eurolla per neliö (noin 3 miljardia) saaren voi myydä aika nopeasti.

Veikkaan, että Santahaminasta tullaan käymään todellinen taisto jossain vaiheessa.
Toivoa sopii, että kun/jos alue kaavoitetaan asuntorakentamiselle tulevaisuudessa, suunnitteluun panostetaan hieman estetiikkakin huomioiden, ettei siitä tule samanlainen konttihökkelikylä mitä Kalasataman alue nyt on: varmaan hienoja kämppiä sisältä, mutta hirveen näköistä ohikulkijoille.
En ymmärrä, miksi entinen Sörkan satama-alue pläjäytettin tommoseksi mitä se nyt on. Täytyy kesällä mennä fillaroimaan alueelle lähemmin tarkastelemaan tilannetta.
Se satama oli niin hieno kun idästä meni Stadiin. Voi tätä ruikutusta.

[multa tulille]

Palaan vielä vähän tohon Helsingin itäisen ulkosaariston (=Santahamina) mahdoliseen uuteen käyttöön. Vilach teki ansiokkaita  laskelmia sen markkina-arvosta.  Pelkään pahoin että  asia on vähän kuin sähköopin tasavirtapuolella, jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan. Saaren myynnistä saatavat rahat menevät valtion kanssaan (Hei, me tienataan tällä !) mutta ei sieltä sitten tulekaan rahaa takaisin korvaavien tilojen tekemiseen. Muilta osin en enää asiaan puutu, koska käsittääkseni jankkaaminen ei ole soveliasta tai edes sallittua.

Lupu(Kulkuri) oli huolissaan kaupunkikuvasta Kulosaaren sillalta kohti  Kruunuhakaa ja Hakaniemeä. Helsingissä on varmaan  iso pula vuokra-asunnoista  ja  asunnoista yleenäskin ja kyllähän ase nyt kannattaa rakentaa paljon ja  tehokkaasti kun kerran työmaan perustaa ja tonttia on. Siinä tilanteessa kun tarvitaan vaan koko ajan lisää  (vuokra)asuntoja ja kun ottaa huomioon mihin Stadin talous on menossa, niin kyllä kaupunkikuva ja estetiikka jää  otettavaksi huomioon vauraampina aikoina. 
Liäsksi kyllä  Helsingin rakennusvalvontaviraston yhteydessä toimii kaupnkikuvaneuvottelukunta, arkkitehdeistä koostuva mystinen salaseura, jonka käsitykset on usein pelkkää mytologiaa ja varmaan on Kalasatamankin talot olleet siellä arvioitavana. Jotkut arkkitehdit vaan on nyt  tykänneet että tollaiset on tällä hetkellä kauniita ja kivoja. ...niin ja funktionaalisia, oikeaa  WAU WAU- arkkitehtuuria. MItä muuten siihen vuokra-asuntopulaan Helsingissä tulee, niin oliskohan yksi syy siinä että väestönvaihto Somaliasta ja muista sen kaltaisista maista (Malissa saatiin  vastaiskut käyntiin ja Syyriassakin on pientä vihanpitoa) Suomeen vaikuttaa vaan kiihtyvän. Ja kai em. väestönosan toinen ja kolmaskin polvi tarvitsevat katon päänsä päälle, ei kai niitä voi tyhjän päälle jättää kun kerran edelliset polvetkin sai tilat jossa kotoutua.

[kelloseppä]

Santahaminaa leimaa neljä hyvin poikkeuksellista piirrettä:

1. Helsingin ydinkeskustan läheisyys
2. Useiden joukko-osastojen muodostama varuskunta
3. Olemassa oleva rakennuskannasta 80-90% ovat suojelukohteen arvoisia.
4. Luontoarvot ovat hyvin merkittäviä

Näistä lähtökohdista käsin olen epätietoinen jopa siitä, että onko edes puhtaasti asuntotuotannon näkökulmasta saavutettavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä rakentamalla Santahaminaan runsaasti asuntoja.

TKK:n taannoinen ulostulo Santahaminan Radioniemeen sijoittuvan asemakaavaharjoitustehtävän laatijat eivät todellakaan liene käyskennelleet itse paikalla koskaan. Osassa maastoa kasvaa kohtuullisen harvinaista kasvistoa etenkin niemen kaakkoisreuna, joka on rehevää savikkoa, kun itse niemi on pääosin peitteistä kalliota. Alue rajoittuu Peräkylän suojeltuihin rakennuksiin, jotka sisältvät mm. ainutlaatuiset puulämmitteiset puuceet 1800-luvulta. Idässä törmää lntisen Lentoaseman suojeltuihin korjaamorakennuksiin, jonka maaperästä löytynee vaikka mitä töhnää ja puretun sotilaskodin paikalle rakennettuun autohalliin. Itse niemen kolme asuinrakennusta ulkorakennuksineen ovat hyvin harvinaisia Suomessa. Alueen länsireunassa on puretun upseerikasinon mäki, jossa sijaitsi mm. 1500-l Santahaminan kylä. Jos tämmöiseen ympäristöön pitäisi rakentaa nykyisillä käytännöillä, jotka koskevat suojeluarvoja ja terveysnormistoa, kovin vajaaksi jää rakennustehokkuus siitä, mikä oli harjoitustehtävässä mainitun suunnittelun lähtökohta. Jos taas suojelukohteen päälle voisi ylipäätään noin vain rakentaa, tämä uusi käytäntö vapauttaisi tavattomasti rakennusoikeuskapasiteettia pitkin pääkaupunkiseutua eikä vain Santahaminassa. Ts. kaikki näkemäni arviot siitä, kuinka paljon Santahaminaan voitaisiin rakentaa lisää, tietenkin nykyisen käytänteiden ja määräysten vallitessa, jos saari siirtyisi siviilikäyttöön, ovat mielestäni räikeästi ylimitoitettuja, rakennuskustannuksiltaan alimitoitettuja eli tavattoman huonosti Santahaminaa ruohonjuuritasolla tuntevia.

Olen asunut Santahaminassa aikanaan noin 14 vuotta, joten aika paljon tullut sitä saarta ihan omin räpylöin kierrettyä.

PS.
Jos joku haluaa todella kovan rahan merenranta asuntoja rakentaa Itä-Helsinkiin lisää, voisihan sitä Jollaksesta rakentaa sillan Villinkiin ...
Länsi-Helsingissä Lauttasaarikin on osittain rakentamatonta ja tyhjää rantapöpelikköä ...

[Uuno Nuivanen]

Ei ole mitään merkitystä kantisten vuokra-asuntojen saantiin sillä, miten paljon niitä rakennetaan, koska kaikki tilat täytetään pääosin afrikkalaisilla ja muilla ohituskaistan omaavilla. Tämähän on ihan virallinen Hellsingin kaapunnin ratekia. On vain 12v aikaa saavuttaa 25% mamuustavoite.

Omasta puolestani, pitäköön tunkkinsa.

[Eino P. Keravalta]

Pois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?

Ei ainakaan Keravalle. Keravalla on huono maine minun silmissäni.

Mihin tahansa, mistä löytyy työpaikkoja (Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan tai Lahden seutu).

Keravalla taitaa tosiaan olla huono maine ainakin joidenkin silmissä. Minulle tosin ei ole selvinnyt, mistä se mahtaisi johtua, ellei sitten vuosia aiemmin tapahtuneista henkirikoksista ja eräästä sketsisarjasta, jossa pilailtiin kartsalla pyörivien "Keravan kollien kustannuksella"..

Keravan talous käsittääkseni on suhteellisen hyvällä mallilla, täällä on suuresta asukastiheydestä huolimatta vihreyttä ja omakotitaloalueita, palveluissa löytyy, junalla pääsee Helsinkiin parissakymmenessä minuutissa ja autolla kotioveltamme Helsingin rajalle yhdeksässä minuutissa. Kouluja löytyy moneen lähtöön, jopa ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Ja tänään kävin täällä Keravalla Anttilassa, Prismassa ja Seppälässä, enkä nähnyt ainuttakaan vutkelmaa. Sellainen on kaupungin keskustassa harvinaista tänä päivänä - ainakin pääkaupunkiseudulla.

[Micke90]

Pois mihin? Johonkin esikaupunkiin (kerava, tuusula, kirkkonummi) vai muualle Suomeen?

Ei ainakaan Keravalle. Keravalla on huono maine minun silmissäni.

Mihin tahansa, mistä löytyy työpaikkoja (Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan tai Lahden seutu).

Keravalla taitaa tosiaan olla huono maine ainakin joidenkin silmissä. Minulle tosin ei ole selvinnyt, mistä se mahtaisi johtua, ellei sitten vuosia aiemmin tapahtuneista henkirikoksista ja eräästä sketsisarjasta, jossa pilailtiin kartsalla pyörivien "Keravan kollien kustannuksella"..

Keravan talous käsittääkseni on suhteellisen hyvällä mallilla, täällä on suuresta asukastiheydestä huolimatta vihreyttä ja omakotitaloalueita, palveluissa löytyy, junalla pääsee Helsinkiin parissakymmenessä minuutissa ja autolla kotioveltamme Helsingin rajalle yhdeksässä minuutissa. Kouluja löytyy moneen lähtöön, jopa ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Ja tänään kävin täällä Keravalla Anttilassa, Prismassa ja Seppälässä, enkä nähnyt ainuttakaan vutkelmaa. Sellainen on kaupungin keskustassa harvinaista tänä päivänä - ainakin pääkaupunkiseudulla.

Niin no, en itsekään tiedä, mistä Keravan huono maine tulee, mutta itse miellän sen vähän samanlaiseksi epämääräiseksi lähiöksi kuin Korson, Kontulan tai Jakomäen.

Olen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.

[Eino P. Keravalta]

Olen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.

Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.

Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!

[Micke90]

Olen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.

Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.

Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!

Ainakin vieraskielisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopulla oli 5,9 %. Toisaalta se on vähän verrattuna Helsinkiin, jossa mamujen osuus vuoden 2011 lopulla oli jo kauhistuttavat 11,8 %. Itä-Helsingissä on jo kaupunginosia, joiden asukkaista poskettomat 20-30 % on kulttuurinrikastajia, etupäässä somaleita. Täällä, missä itse asun mamujen osuus taitaa olla 5 % hujakoilla, suurin osa virolaisia ja venäläisiä, joita vastaan minulla yleensä ei ole mitään.

[Suomi2050]

Olen kyllä joskus käynyt Keravalla. Ei se pahemmin poikennut Itä-Helsinginstä. Mamujen osuus on 5,9 % väestöstä, mikä on liikaa minun mittapuullani. Haluan paikkakunnalle, jossa mamujen osuus on korkeintaan 1-3 % väestöstä.

Onko täällä mamuja niin paljon? Olen samaa mieltä siitä, että 5,9 prosenttia on kyllä erittäin suuri luku. Toisaalta silmämääräisesti tarkasteltuna keravalaiset mamut ovat jotakin muuta kuin afrikkalaisia moniosaajia.

Jos Suomella olisi moraaliset ja rationaaliset päättäjät, meillä olisi myös sitämyöden maahanmuuttopolitiikka. Siinä määriteltäisiin, tarvitaanko Suomessa maahanmuuttoa, millaista maahanmuuttoa ja miten paljon. Nythän Suomi on vailla suuntaa ja suunnitelmaa ja tässä vain odotellaan kuin mykkä paskalla, koska suomalaiset ovat vähemmistö omassa maassaan samalla, kun maamme muuttuu vähittäin kehitysmaaksi. Ei ihminen tällaista ymmärrä, perkele!

Ainakin vieraskielisten osuus väestöstä vuoden 2011 lopulla oli 5,9 %. Toisaalta se on vähän verrattuna Helsinkiin, jossa mamujen osuus vuoden 2011 lopulla oli jo kauhistuttavat 11,8 %. Itä-Helsingissä on jo kaupunginosia, joiden asukkaista poskettomat 20-30 % on kulttuurinrikastajia, etupäässä somaleita. Täällä, missä itse asun mamujen osuus taitaa olla 5 % hujakoilla, suurin osa virolaisia ja venäläisiä, joita vastaan minulla yleensä ei ole mitään.

keravalla ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaisia väestöstä vuoden 2011 lopussa 6,07% ja Helsinki 11,84%.

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=046_vaerak_tau_201&ti=V%E4est%F6+syntyper%E4n+ja+taustamaanosan+mukaan+alueittain+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi

[Lupu(kulkuri)]

Palaan vielä vähän tohon Helsingin itäisen ulkosaariston (=Santahamina) mahdoliseen uuteen käyttöön. Vilach teki ansiokkaita  laskelmia sen markkina-arvosta.  Pelkään pahoin että  asia on vähän kuin sähköopin tasavirtapuolella, jossa virta kulkee vain yhteen suuntaan. Saaren myynnistä saatavat rahat menevät valtion kanssaan (Hei, me tienataan tällä !) mutta ei sieltä sitten tulekaan rahaa takaisin korvaavien tilojen tekemiseen. Muilta osin en enää asiaan puutu, koska käsittääkseni jankkaaminen ei ole soveliasta tai edes sallittua.

Lupu(Kulkuri) oli huolissaan kaupunkikuvasta Kulosaaren sillalta kohti  Kruunuhakaa ja Hakaniemeä. Helsingissä on varmaan  iso pula vuokra-asunnoista  ja  asunnoista yleenäskin ja kyllähän ase nyt kannattaa rakentaa paljon ja  tehokkaasti kun kerran työmaan perustaa ja tonttia on. Siinä tilanteessa kun tarvitaan vaan koko ajan lisää  (vuokra)asuntoja ja kun ottaa huomioon mihin Stadin talous on menossa, niin kyllä kaupunkikuva ja estetiikka jää  otettavaksi huomioon vauraampina aikoina. 
Liäsksi kyllä  Helsingin rakennusvalvontaviraston yhteydessä toimii kaupnkikuvaneuvottelukunta, arkkitehdeistä koostuva mystinen salaseura, jonka käsitykset on usein pelkkää mytologiaa ja varmaan on Kalasatamankin talot olleet siellä arvioitavana. Jotkut arkkitehdit vaan on nyt  tykänneet että tollaiset on tällä hetkellä kauniita ja kivoja. ...niin ja funktionaalisia, oikeaa  WAU WAU- arkkitehtuuria. MItä muuten siihen vuokra-asuntopulaan Helsingissä tulee, niin oliskohan yksi syy siinä että väestönvaihto Somaliasta ja muista sen kaltaisista maista (Malissa saatiin  vastaiskut käyntiin ja Syyriassakin on pientä vihanpitoa) Suomeen vaikuttaa vaan kiihtyvän. Ja kai em. väestönosan toinen ja kolmaskin polvi tarvitsevat katon päänsä päälle, ei kai niitä voi tyhjän päälle jättää kun kerran edelliset polvetkin sai tilat jossa kotoutua.

Tavallisella duunarilla(ratikkakuski, posteljooni, hoitotyöntekijät, myyjät esim, jne..) ei ole käytännössä mahdollisuuksia muuttaa Kalasataman alueelle. Stadinkin vuokrat siellä ihan tapissa. Tai sitten luukulle hakemaan tukia. Mitä järkeä. Rikkaat siellä tulevat asustamaan. Ei oikein mene jakeluun kuinka moinen asuntopulaa Helsingissä vähentää. Rikkaat voivat valita, tavalliset duunarit eivät ja asunnoton saa asunnon sieltä mistä saa.
Ollaan Vapaavuoren touhuista mitä mieltä tahansa, mutta ainakin sillä on yritys poistaa asunnottomuus Stadista.
Vihreät ovat este, koska haluavat Sandiksen asuntoalueeksi omilleen(jolloin varmaan sen kenties toteutuessa(toivottavasti ei) Viikki tyhjenee nopeasti vihreän eliitin halutessa meren rantaan asumaan.
Miksei Lauttasaaren rantoja kaavoiteta asuntorakentamiselle ? Siellä on pöpelikköä vaikka huru mykke. Larulaiset Ruoholahtea rakennettaessa halveksivat Ruoholahden talojen kamaluutta; voi käydä katsomassa kuinka viihtyisä mesta on nyt.
Toisaalta: voi se Kalasatamakin tulevaisuudessa olla ihan ok. Nyt se vaan näyttää aika kauheelta.

[msm]

Miksei Lauttasaaren rantoja kaavoiteta asuntorakentamiselle ? Siellä on pöpelikköä vaikka huru mykke. Larulaiset Ruoholahtea rakennettaessa halveksivat Ruoholahden talojen kamaluutta; voi käydä katsomassa kuinka viihtyisä mesta on nyt.

Miksei samantien jyrätä vaikka Kaivopuistoa ja muita viheralueita?

[possu]

Tämähän on ihan virallinen Hellsingin kaapunnin ratekia. On vain 12v aikaa saavuttaa 25% mamuustavoite.

Onko Helsingin kaupunki ottanut tuollaisen tavoitteen? Aikamoista. Pyrkiikö Suomen pääkaupunki Suomen epäsuomalaisimmaksi kaupungiksi?

[Nikopol]

Pyrkiikö Suomen pääkaupunki Suomen epäsuomalaisimmaksi kaupungiksi?

Sehän on jo. Tosin tämä on tavallista pääkaupungeille. Ei Lontookaan ole Englantia.

[no future]

Kattelin joskus vuosi sitten noita kaupungin kämppiä kalasatamasta, en muista pistinkö hakemuksen, mutta ihan siedettävän hintaisia olivat etenkin sijaintiin nähden.

Lauttasaareenkin rakennetaan koko ajan, toki kovin vähän ja vain kovan rahan kämppiä. Eiköhän se tuleva metro uusia isoja kerrostalojakin saa seurakseen.

Laruun voisin kyllä muuttaa takaisin.

[Jukka Wallin]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56795-ita-helsinki-pomppaa-silmille-suuri-ongelma


Itä-Helsinki pomppaa silmille – "Suuri ongelma"

Kotimaa
|
Alueellinen eriytyminen

Helsingin kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara (sd.) on huolestunut Helsingin alueellisesta eriytymisestä. Helsingin kaupungin julkaisemassa tuoreessa raportissa etenkin pääkaupungin itäiset osat sekä Jakomäki painottuvat raportissa alueina, joille ongelmat vaikuttavat kasaantuvan.
- Osa alueista saa sairastavuuden, kansantautien, työkyvyttömyyden ja työikäisten kuolleisuuden mittareilla muita alueita selkeästi heikommat arvot. Näillä alueilla myös väestön koulutustaso on matalampi, työttömyysaste korkeampi ja pienituloisten osuus suurempi. Alueellinen eriarvoistuminen on siis Helsingissä jo huomattavan suuri ongelma, Jalovaara kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Helsingin kaupungin tekemän laajan selvityksen mukaan Helsinki on eriytynyt alueellisesti varsin selkeästi.

- Alueelliset erot muun muassa väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa, koulutus- ja tulotasossa, työttömyydessä sekä maahanmuuttajien osuuksissa ovat selkeitä, kaupungin tuoreessa raportissa kerrotaan.

- Helsingin kaupunginosien sosiaalisen kehityksen tarkastelu osoittaa, etteivät alueelliset erot väestön sosioekonomisessa ja etnisessä rakenteessa ole katoamassa. Pikemminkin erot ovat hieman voimistuneet ääripäihin sijoittuvien alueiden välillä 2000-luvulla. Pienituloisuus, alhainen koulutustaso, keskimääräistä korkeampi työttömyys sekä erilaiset terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat paikantuvat Helsingissä pitkälti samoihin kaupunginosiin. Myös maahanmuuttajien osuus nousee näissä kaupunginosissa tyypillisesti keskimääräistä korkeammaksi, raportissa todetaan.

Jalovaara kertoo olevansa huolissaan julkisuudessa esillä olleista kokoomussuunnitelmista karsia terveysasemien määrää.

- Toimivat kaupungin julkiset terveyspalvelut ovat parhaita keinoja torjua terveyserojen kasvua. Avainasemassa on riskiryhmien tavoittaminen ajoissa kohdennettujen terveystarkastusten ja neuvonnan avulla riittävän lähellä omaa elinympäristöä, Jalovaraara kirjoittaa.

[Marko Parkkola]

Sano minun sanoneen, väärä arkkitehtuuri.

[Salvation]

Sinä kirjoitit joskus, että sinulla on hyvin korkea vuokra, 730 euroa. Tämän summan ja yksiön hoitovastikkeen erotuksella (730-100=630) voi maksaa helposti 100.000 euron lainaa (hinta jolla saa yksiön helsingissä), nykyään reaalikorot ovat negatiivisiä.

Taasko tähän vänkäykseen pitää lähteä... no, jos nyt tämän kerran.

Tämän asunnon vuokra on nyt 772 euroa ja nousee helmikuun alusta yli 800 euroon, en juuri nyt muista tarkkaa summaa. Korotuksen jälkeenkään se ei ole "hyvin korkea vuokra" Helsingissä. Ainoa tapa asua halvemmalla Helsingin rajojen sisällä olisi kaupungin vuokra-asunto, enkä ole tarpeeksi köyhä sellaisen saadakseni. Pyydän kohteliaimmin, että veronmaksajien subventoimissa asunnoissa asuvat eivät edes puhuisi omista vuokristaan samana päivänä markkinaehtoisten hintojen kanssa.

Sadalla tonnilla ei saa yksiötä Helsingissä eikä hoitovastike ole 100 euroa. Kun aikoinani omistin yksiön (tosin ison sellaisen, 48 neliötä), sen arvo oli noin 140 000 ja hoitovastike noin 200 euroa kuukaudessa. Siitä on kulunut aikaa kohta viisi vuotta, eivätkä hinnat ole ainakaan laskeneet.

Nykyinen asuntoni ei ole yksiö, vaan 55 neliön kaksio. En ole halukas muuttamaan takaisin yksiöön, ja sitä paitsi meitä asuu tässä kämpässä nykyään kaksi ihmistä (ja yksi kissa). Lisäksi on maksettava kulut toisesta asunnosta ulkomailla, jossa mielitiettyni oleskelee pitkiä aikoja työnsä vuoksi.

En tiedä mistä päin hesaa asunto pitäisi olla, mutta 130 keurilla on tarjolla useita asuntoja eri puolillakin hesaa. 25 vuoden maksuajalla 2,5 % korolla (korkovähennys huomioiden + yhtiövastike kuukausikustannus on 834 euroa, josta 433 euroa on lainan lyhennyksen osuus. Eli maksat suurinpiirtein tuon lyhennyksen osuuden ylimääräistä. Toki kuten jo sanottiin sijainti vaikuttaa asunnon hintaan paljon ja omistusasujalle tulee maksettavaksi erilaisia remontteja, jotka muuttavat laskelmaa. Toki loppupeleissä vuokralainenkin maksaa loppujen lopuksi nuo remontit.

[Salvation]

Se, mitä omakotitalot maksavat muualla Suomessa, on meidän helsinkiläisten kannalta täysin irrelevanttia tietoa.

Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko valmis myymään oman asuntonsa puolella hintaa sen markkina-arvosta vain koska markkinahinnassa on ilmaa. Tai asiaa voisi tarkastella myös toisinpäin. Jos Helsingin kaupunki myy rakennusyhtiölle tontin pilkkahintaan; olisiko tämä veronmaksajan näkökulmasta oikein?



Ohessa esimerkki (otsikosta poiketen Espoosta). http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=13599058659290&itemcmd=move22&listSize=25&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1696610
Voi vaikuttaa sille, että asunnon hinta on järjetön (7500 eur/neliö Tapiolassa!). Mutta niin kauan siinä on järkeä, kun riittää ostajia. Aina voi tietysti valita ja ostaa asunto kehyskunnista.

Toinen esimerkki. Bussilla 35 minsan päässä Helsingin keskustasta kerrostaloasumista. http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=13599068305540&itemcmd=move19&listSize=26&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1888703
Lisään vielä sen verran, että Klaukkalassa en ole havainnut mamu-ongelmaa.