HS 12.1.2013: "Paras ihonväri olisi musta"

[Leso]

Miksi pitää ottaa niin tosikkomaisesti? Juttu käsittelee eri asiantuntijoita käyttäen, minkälainen olisi ihmiskroppa, jos se nyt luotaisiin ihanteelliseksi 2000-luvun elömänmenoon. Kaareva, tukeva selkä tietokonepöydän ääressä istumiseen, pitkä etu ja keskisormi näppäimistölle, tukeva nykyistä pienempi mahalaukku lihomista ehkäisemään ym. Ihonväri oli yksi osa-alue ja ihan totta on että tumma ihonväri suojaa auringon uv-säteilyltä ja nykyään saa D-vitamiinin purkistakin.

Paistaako aurinko sinne tietokonepöydälle? 

[Sepi]

https://www.facebook.com/Pazuzu.god.of.southwest.wind/posts/10151274466159773

Katsotaan ny.

Hahhah, luit ajatukseni!

[Aukusti Jylhä]

Miksi pitää ottaa niin tosikkomaisesti? Juttu käsittelee eri asiantuntijoita käyttäen, minkälainen olisi ihmiskroppa, jos se nyt luotaisiin ihanteelliseksi 2000-luvun elömänmenoon. Kaareva, tukeva selkä tietokonepöydän ääressä istumiseen, pitkä etu ja keskisormi näppäimistölle, tukeva nykyistä pienempi mahalaukku lihomista ehkäisemään ym. Ihonväri oli yksi osa-alue ja ihan totta on että tumma ihonväri suojaa auringon uv-säteilyltä ja nykyään saa D-vitamiinin purkistakin.

Aivan totta, mutta kun kaikki ihmiset eivät asu päiväntasaajalla, eivätkä koskaan tulekaan asumaan. Päiväntasaajalla asuvat eri porukat kuin täällä pohjolassa, missä tarvitaan myös kykyä luoda vakaita yhteiskuntia. Eli minä itse en tekisi tummalla iholla yhtään mitään.

[Kimmo Pirkkala]

Artikkelin eka sana on "rotujen" eli kyllä siinä puhutaan roduista. Toimittaja olisi ihan hyvin voinut sanoa "eri väristen ihmisten sekoittuminen" tms. Mutta ei. Hän sanoi "rotujen sekoittuminen".

Totta, niin sanoikin. No aika älytön artikkeli joka tapauksessa.

Miksi pitää ottaa niin tosikkomaisesti? Juttu käsittelee eri asiantuntijoita käyttäen, minkälainen olisi ihmiskroppa, jos se nyt luotaisiin ihanteelliseksi 2000-luvun elömänmenoon. Kaareva, tukeva selkä tietokonepöydän ääressä istumiseen, pitkä etu ja keskisormi näppäimistölle, tukeva nykyistä pienempi mahalaukku lihomista ehkäisemään ym. Ihonväri oli yksi osa-alue ja ihan totta on että tumma ihonväri suojaa auringon uv-säteilyltä ja nykyään saa D-vitamiinin purkistakin.

Jos kuitenkin yhtä lailla purkista saatavien aurinkovoiteiden ansiosta ja vaaleaihoisten suuremman älykkyysosamäärän vuoksi päädymme siihen lopputulemaan että vaaleaihoinen ja älykäs ei-afrikkalainen pärjää parhaiten nyky-yhteiskunnassa, niin toki kykenemme vastaanottamaan senkin tiedon hilpeän epätosikkomaisesti, vai mitä?

Miksi rajautua käsittelemään vain fyysistä ilmiasua, kun aivot mitä ilmeisimmin kuitenkin on se tekijä joka nyt ja tulevaisuudessa yhä selkeämmin auttaa menestykseen? Kykenisikö HS siihen? Hilpeään sävyyn?

[Kimmo Pirkkala]

Mikä muuten on syynä siihen, että vaaleasta ihosta huolimatta euroaustralialaiset eivät ole kuolleet sukupuuttoon? No, älykkyys tietenkin. Älytään suojautua ja älytään auringon vaarat.

Eli äly korvaa tumman ihon.

[kertsu59]

 

[Takinravistaja]

Tämä kyseinen artikkelihan ei vaivaisi minua laisinkaan, mikäli tasapuolisuuden nimissä laadittaisiin myös sisarartikkeli "Parhaat aivot olisivat eurooppalaiset tai aasialaiset", mutta sitähän emme tule näkemään.

Hesarissa ollaan näemmä innostuneempia ihmisten pinnallisista ulkonäköseikoista kuin ihmisen sisäisesta maailmasta ja älyllisistä kyvyistä, piirre joka kuitenkin erottaa ihmisen kaikesta muusta eläinkunnasta. Voimme siis (jälleen kerran) päätyä siihen johtopäätökseen, että Hesari on pinnallinen ja sieluton roskalehti.

Juttu käsitteli neljällä sivullaan enimmäkseen muuta kuin ihonväriä. Ihonväristä ja karvoituksesta oli pieni alalaatikko. Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä. Selvitettiin minkälainen olisi Homo sedentaris, istuva ihminen, jos sen pystyisi tuota noin vain luomaan. Kapea pitkulainen pää synnyytämisen helpottamiseki, paksumpi niska ja hartiat, lyhyempi kaula istumisen helpottamiseksi.

Pään sivuontelot voisi helposti tulehtuvina poistaa, niillä ei ole mitään käyttöä. Hengitystiet ja ruoansulatus pitäisi erottaa, ettei ruoka mene väärään kurkkuun. Korvalihakset voisi kehittää taas korvia liikuttaviksi, että voisi poimia keskustelut hälinässä. Viisaudenhampaat pois. Ihminen voisi olla lyhyempi, jolloin energiaa kuluisi vähemmän, suuresta pituudesta ei ole hyötyä kuin joissain urheilulajeissa.

Mielenkiintoinen oli osio evoluution jämäpaloista, jäänteistä menneisyydestä. Esim. mistä johtuu säpsähtäminen nukahtamisvaiheessa, häntäluun historia, ja kaulahermo, joka on evoluution jäänne kaloilta.

[Takinravistaja]

Mikä muuten on syynä siihen, että vaaleasta ihosta huolimatta euroaustralialaiset eivät ole kuolleet sukupuuttoon? No, älykkyys tietenkin. Älytään suojautua ja älytään auringon vaarat.

Eli äly korvaa tumman ihon.

Ihosyöpää esiintyy Australiassa enemmän kuin missään muualla. Otsonikerros on siellä ohentunut enemmän kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.

[Tykkimies Pönni]

Artikkelin eka sana on "rotujen" eli kyllä siinä puhutaan roduista. Toimittaja olisi ihan hyvin voinut sanoa "eri väristen ihmisten sekoittuminen" tms. Mutta ei. Hän sanoi "rotujen sekoittuminen".

Totta, niin sanoikin. No aika älytön artikkeli joka tapauksessa.

Miksi pitää ottaa niin tosikkomaisesti? Juttu käsittelee eri asiantuntijoita käyttäen, minkälainen olisi ihmiskroppa, jos se nyt luotaisiin ihanteelliseksi 2000-luvun elömänmenoon. Kaareva, tukeva selkä tietokonepöydän ääressä istumiseen, pitkä etu ja keskisormi näppäimistölle, tukeva nykyistä pienempi mahalaukku lihomista ehkäisemään ym. Ihonväri oli yksi osa-alue ja ihan totta on että tumma ihonväri suojaa auringon uv-säteilyltä ja nykyään saa D-vitamiinin purkistakin.

Liittyy erittäin laajaan vuosia jatkuneeseen ilmiöön missä toimittajat, aivan käsittämättömän naurettavilla aasinsilloilla ja perusteilla, vuoroin dissaavat kantaporukkaa ja vuoroin nostavat esiin "varsinaisten" "positiivisia" ominaisuuksia. Kyseessä voi olla pelkkä otsikointi tms. Esimerkkinä mainittakoon tämä "luontainen pystyssä pysymisen taito" mikä tuotiin jossain ulkomaalaisia synnyttäjiä koskevassa jutussa esiin. Kaikki tätä ilmiötä ei näe.   

[Vörå]

Vastaisitko muuten aikasi kuluksi alla oleviin kysymyksiin, testataan hieman sinun yksilökeskeisyyttäsi ja liberaaliuttasi.

Itse aiheena oppikirjojen pk-kuorruttamisen suhteen tosiaan puoleltasi ihme kiertelyä (kuten toteat). Mitä kaltaisesi liberaalisrationaalinen yksilö tällaisesta asiasta sitten ajattelee?

Ja nyt kun päästiin vauhtiin, mitä liberaali ajattelee kiintiöistä ja muusta positiivisesta syrjinnästä?

Mitä ihmettä hourit tuossa tekstisi alussa? En tajua mistä puhut, joten en oikein osaa vastata. Kuten sanottu niin yksilöllinen vaihtelu on se olennainen kysymys, eivät populaatioiden väliset (vielä siis pitkälle kiistanalaisetkin) keskimääräiset erot. Mitä sitten tulee tuohon jotakuinkin koherenttiin kysymykseesi niin en tosiaan ole kovin innostunut positiivisesta syrjinnästä tai kiintiöistä. Ymmärrän että voi olla jotain poikkeustapauksia (esim. vaikkapa miesopettajien rekrytointi peruskouluihin), jossa voidaan jotain kiintiöitä käyttää, mutta pääsääntöisesti pyrkisin tulemaan toimeen ilman niitä. Toki jotkut saattavat pitää vaikkapa ilmaista koululaitosta positiivisena syrjintänä, mutta minusta on ehdottoman tärkeää että pyrittäisiin antamaan kullekin sukupolvelle mahdollisimman tasainen pelikenttä - sen sijaan pelin lopputuloksia en hevillä ryhtyisi manipuloimaan. Mitähän oikein odotit vastaukseksi?

[Takinravistaja]

Artikkelin eka sana on "rotujen" eli kyllä siinä puhutaan roduista. Toimittaja olisi ihan hyvin voinut sanoa "eri väristen ihmisten sekoittuminen" tms. Mutta ei. Hän sanoi "rotujen sekoittuminen".

Totta, niin sanoikin. No aika älytön artikkeli joka tapauksessa.

Miksi pitää ottaa niin tosikkomaisesti? Juttu käsittelee eri asiantuntijoita käyttäen, minkälainen olisi ihmiskroppa, jos se nyt luotaisiin ihanteelliseksi 2000-luvun elömänmenoon. Kaareva, tukeva selkä tietokonepöydän ääressä istumiseen, pitkä etu ja keskisormi näppäimistölle, tukeva nykyistä pienempi mahalaukku lihomista ehkäisemään ym. Ihonväri oli yksi osa-alue ja ihan totta on että tumma ihonväri suojaa auringon uv-säteilyltä ja nykyään saa D-vitamiinin purkistakin.

Jos kuitenkin yhtä lailla purkista saatavien aurinkovoiteiden ansiosta ja vaaleaihoisten suuremman älykkyysosamäärän vuoksi päädymme siihen lopputulemaan että vaaleaihoinen ja älykäs ei-afrikkalainen pärjää parhaiten nyky-yhteiskunnassa, niin toki kykenemme vastaanottamaan senkin tiedon hilpeän epätosikkomaisesti, vai mitä?

Miksi rajautua käsittelemään vain fyysistä ilmiasua, kun aivot mitä ilmeisimmin kuitenkin on se tekijä joka nyt ja tulevaisuudessa yhä selkeämmin auttaa menestykseen? Kykenisikö HS siihen? Hilpeään sävyyn?

Aivotoiminnasta juttu toteaa, että aivojen teho on riittävä. Hilpään sävyyn todetaan, että ruumiinosat voisivat kuitenkin verkottua aivoissa toisin. Esim. etu- ja keskisormi sekä nimetön saisivat isomman roolin aivokuorella, koska näppäilemme enimmäkseen niillä tietokoneita ja muita laitteita.

[Kimmo Pirkkala]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Vöyrikään ei ole vielä tähän uskaltautunut vastaamaan.

[Takinravistaja]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Molempi parempi. Kumpikin on aika lailla synnynnäistä.

[Kimmo Pirkkala]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Molempi parempi. Kumpikin on aika lailla synnynnäistä.

Oletko nyt ihan tosissasi? Pidät tummaa ihonväriä yhtä tärkeänä ihmisen menestykselle kuin älykkyyttä? Miten tämä näkyy reaalimaailmassa, ovatko tummaihoiset paremmin menestyneitä kuin vaaleaihoiset?

Pidä nyt ihan pieni hengähdystauko, ennen kuin jatkat tällä linjalla...

[Vörå]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Vöyrikään ei ole vielä tähän uskaltautunut vastaamaan.

Höh. Ajattelin että se olisi retorinen kysymys, vastaus on niin ilmeinen: en tiedä oletko huomannut tutkimuksia asiasta, mutta älykkyyden on kuitenkin osoitettu korreloivan melkoisen hyvin materiaalisen menestyksen kanssa teollisissa ja jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Toki ymmärrän arvostelun, että kysymyksessä on tietynlainen kehämäisyys, mutta se ei varsinaisesti muuta itse ennustavuutta. Ihonväri on älyyn verrattuna triviaali seikka moderneissa yhteiskunnissa.

[Aukusti Jylhä]

...
Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.
...

Jotenkin asenteelliselta vaan vaikuttaa hesarin huttu, vaikka en sitä pääsekään lukemaan. Oliko sitä älykkyyttä mitenkään muuten kommentoitu, koska kyllä siinä näin maallikon näkökulmasta on suurehkoja eroja eri rotujen kesken. Siis jos miettii näitä yhteiskuntia joita voi jotenkinpäin sanoa vakaiksi, niin kyllä ne aika pitkälti ovat länsimaisen ihmisen tuotoksia. En tarkoita, että länsimainen kulttuuri olisi täydellinen, mutta kyllä se vaan niin on, että tietty turvallisuus ja tasa-arvoisuus on saavutettu. Nyt se yhteiskuntarauha on rakoilemassa, ja mistäs löytyy syytä? Muun rotuisten invaasiohan sitä näyttää rapauttavan, katso-vaikka-googlesta.

Oliko hesarin jutun oletuksena semmonen ajatus, että ihminen tulee elämään tulevaisuudessa heimokulttuureissa ja savimajoissa, vai onko tulevaisuus enemmänkin suurien keskittymien ja teknologian hallitsemaa? Jos oletetaan ihmisen palaavan ajassa taaksepäin kohti kivikautta, voi se ihonväri olla hyvinkin tärkeä ominaisuus, mutta se kehityssuunta ei mielestäni kauhean realistinen ole. Kun ei se maailmanloppukaan taaskaan tullutkaan.

edit: kerrankin kun "saisi" puhua roduista, niin kuitenkin se "kulttuuri" sieltä vaan puskee korrektimpana sanana päälle.... 

[Takinravistaja]

Ei artikkelissa puhuta roduista tai rotujen välisistä eroista, vaan ihonväreistä ja ihonvärien eroista. Ihonvärien olemassaolo on kaikille näkyvä ja ilmiselvä asia. Rotujen olemassaolo on kiistanalaista.

Artikkelin eka sana on "rotujen" eli kyllä siinä puhutaan roduista. Toimittaja olisi ihan hyvin voinut sanoa "eri väristen ihmisten sekoittuminen" tms. Mutta ei. Hän sanoi "rotujen sekoittuminen".

Artikkelin eka sana ei ollut "rotujen". Se sana oli artikkelin kolmannen sivun pienessä alalaatikossa, joka käsitteli ihonväriä ja karvoitusta.

Eikä artikkelissa esitetä mitään toivomuksia taikka pelkoja rotusekoituksista, vaan todetaan neutraalisti, että "nykyisin valkoiset väestöt ovat tulevaisuudessa maitokahvin värisiä, jos geenivirta lämpimistä maista jatkuu". Eikö se sitten pidä paikkaansa?

[Kimmo Pirkkala]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Vöyrikään ei ole vielä tähän uskaltautunut vastaamaan.

Höh. Ajattelin että se olisi retorinen kysymys, vastaus on niin ilmeinen: en tiedä oletko huomannut tutkimuksia asiasta, mutta älykkyyden on kuitenkin osoitettu korreloivan melkoisen hyvin materiaalisen menestyksen kanssa teollisissa ja jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Toki ymmärrän arvostelun, että kysymyksessä on tietynlainen kehämäisyys, mutta se ei varsinaisesti muuta itse ennustavuutta. Ihonväri on älyyn verrattuna triviaali seikka moderneissa yhteiskunnissa.

No eikö silloin sinunkin mielestäsi ole yllättävää, että Hesari kiinnittää huomiota ihonväriin, mutta ei älykkyyteen suunnitellessaan hyvin pärjäävää ihmistä? Hesarin roturasisteilla prioriteetit kohdallaan?

[Aukusti Jylhä]

Eli tuon jutun perusteella valkoinen väestö on uhanalainen, ja täten ainakin oikeutettu liito-oravan asemaan suojelupäätöksiä tehtäessä. 

[Takinravistaja]

...
Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.
...

Jotenkin asenteelliselta vaan vaikuttaa hesarin huttu, vaikka en sitä pääsekään lukemaan. Oliko sitä älykkyyttä mitenkään muuten kommentoitu, koska kyllä siinä näin maallikon näkökulmasta on suurehkoja eroja eri rotujen kesken. Siis jos miettii näitä yhteiskuntia joita voi jotenkinpäin sanoa vakaiksi, niin kyllä ne aika pitkälti ovat länsimaisen ihmisen tuotoksia. En tarkoita, että länsimainen kulttuuri olisi täydellinen, mutta kyllä se vaan niin on, että tietty turvallisuus ja tasa-arvoisuus on saavutettu. Nyt se yhteiskuntarauha on rakoilemassa, ja mistäs löytyy syytä? Muun rotuisten invaasiohan sitä näyttää rapauttavan, katso-vaikka-googlesta.

Oliko hesarin jutun oletuksena semmonen ajatus, että ihminen tulee elämään tulevaisuudessa heimokulttuureissa ja savimajoissa, vai onko tulevaisuus enemmänkin suurien keskittymien ja teknologian hallitsemaa? Jos oletetaan ihmisen palaavan ajassa taaksepäin kohti kivikautta, voi se ihonväri olla hyvinkin tärkeä ominaisuus, mutta se kehityssuunta ei mielestäni kauhean realistinen ole. Kun ei se maailmanloppukaan taaskaan tullutkaan.

edit: kerrankin kun "saisi" puhua roduista, niin kuitenkin se "kulttuuri" sieltä vaan puskee korrektimpana sanana päälle.... 

Ei juttu oleta mitään. Se on vain teoreettinen pohdinta siitä, minkätyyppinen ihmiskroppa olisi ihanteellinen nykymaailmaan. Mutta ei sellaista pysty kukaan rakentamaan.

[Kimmo Pirkkala]

Ei artikkelissa puhuta roduista tai rotujen välisistä eroista, vaan ihonväreistä ja ihonvärien eroista. Ihonvärien olemassaolo on kaikille näkyvä ja ilmiselvä asia. Rotujen olemassaolo on kiistanalaista.

Artikkelin eka sana on "rotujen" eli kyllä siinä puhutaan roduista. Toimittaja olisi ihan hyvin voinut sanoa "eri väristen ihmisten sekoittuminen" tms. Mutta ei. Hän sanoi "rotujen sekoittuminen".

Artikkelin eka sana ei ollut "rotujen". Se sana oli artikkelin kolmannen sivun pienessä alalaatikossa, joka käsitteli ihonväriä ja karvoitusta.

No kyllä se nyt vaan oli. Ole hyvä ja tarkista tämän ketjun ensimmäisestä viestistä, mitä kirjoitusta tämä keskusteluketju käsittelee. Jos haluat käsitellä jotain muuta artikkelia, aloita siitä oma ketju äläkä rupea ilmiselvistä asioista vänkäämään.

Kun me täällä netissä linkkaamme nettijuttuun, linkkaamme nettijuttuun, emme sinun paperiversiosi "kolmannen sivun alalaitaan".

[Kimmo Pirkkala]

Eikä artikkelissa esitetä mitään toivomuksia taikka pelkoja rotusekoituksista, vaan todetaan neutraalisti, että "nykyisin valkoiset väestöt ovat tulevaisuudessa maitokahvin värisiä, jos geenivirta lämpimistä maista jatkuu". Eikö se sitten pidä paikkaansa?

Miksei se voisi olla toivomuskin, jos kerran tumma ihonväri on yhtä tärkeää kuin älykkyys (kuten totesit)? Kai sitä nyt positiivisia ominaisuuksia saa toivoa?

[Veikko]

Paras kahvin väri on mielestäni musta - ja parasta mustaa kahvia saa mielestäni muslimimaissa. Parhaan ihonvärin arvioinnin jätän hesarin rotututkijoille ja muille saman tason rotututkimusta harrastaville tahoille.

[Takinravistaja]

Älylliset kyvyt todettiin hyväksi jo nykyihmisellä.

Kumpaa mielestäsi ihminen tarvitsee enemmän pärjätäkseen hyvin nykymaailmassa: Älykkyyttä vai tummaa ihoa?

Vöyrikään ei ole vielä tähän uskaltautunut vastaamaan.

Höh. Ajattelin että se olisi retorinen kysymys, vastaus on niin ilmeinen: en tiedä oletko huomannut tutkimuksia asiasta, mutta älykkyyden on kuitenkin osoitettu korreloivan melkoisen hyvin materiaalisen menestyksen kanssa teollisissa ja jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Toki ymmärrän arvostelun, että kysymyksessä on tietynlainen kehämäisyys, mutta se ei varsinaisesti muuta itse ennustavuutta. Ihonväri on älyyn verrattuna triviaali seikka moderneissa yhteiskunnissa.

No eikö silloin sinunkin mielestäsi ole yllättävää, että Hesari kiinnittää huomiota ihonväriin, mutta ei älykkyyteen suunnitellessaan hyvin pärjäävää ihmistä? Hesarin roturasisteilla prioriteetit kohdallaan?

Jutussa todetaan, että vaaleasta ihosta on hyötyä napa-alueilla D-vitamiinin tuotannon johdosta, mutta tumma väri on edullisempi päiväntasaajan seudulla UV-säteilyn torjumiseksi. Jos UV-säteilyn lisääntymisestä tulee otsonikerroksen ohentumisen takia suurempi uhka kuin D-vitamiinin puutteesta, paras ihonväri ihmiselle olisi tulevaisuudessa musta. D-vitamiinia kun saa purkista.

En pitäisi sitä minään toivomuksena, vaan objektiivisena toteamuksena.

[Kimmo Pirkkala]

^No viis hesarista, toivotko sinä, että ihmiset olisivat tummempia, kun pidät sitä hyvänä asiana ja se on mielestäsi ihmisen menestykselle yhtä merkittävä seikka kuin älykkyys? Kumman itse ottaisit mieluummin, mustan ihon vai lisää älliä? Tai kumpaa haluaisit lapsistasi ennemmin: älykkäitä vai afrikkalaisen tummia?

[mietinen]

Paras ihonväri

Paras ihonväri olisi musta, HS, 12.1.2013

Teemat Tiede

Paras ihonväri olisi musta

12.1.2013
Helsingin Sanomat

...
Napa-alueilla vaaleasta ihosta olisi silti hyötyä, sillä se tuottaa tehokkaasti elintärkeää D-vitamiinia. Tumma väri on vastaavasti edullinen päiväntasaajan seuduilla UV-säteilyn torjumiseksi. Tumma iho kestää UV-säteilyä, sillä siinä on enemmän melaniinia kuin vaaleassa. Melaniini kuitenkin heikentää D-vitamiinin tuotantoa.

Jos UV-säteilyn lisääntymisestä tulee otsonikerroksen ohentuessa suurempi uhka kuin D-vitamiinin puutteesta, paras ihonväri tulevaisuuden ihmiselle olisi musta. D-vitamiinia kun saa myös ravinnosta ja pillereistä.
...

Juttu kuvastanee paremminkin Helsingin Sanomien ideologisuutta, kuin varsinaista tieteellistä päättelyä.

Kuten Helsingin Sanomat toteaa, napa-alueilla vaaleasta ihosta on hyötyä. Ilmeisesti siinä määrin, että tummaihoisten selviytyminen on riippuvaista jatkuvasta lääkityksestä. Mikä tahansa katastrofi, joka katkaisee lääkityksen saannin, johtaa napa-alueiden populaatiossa tummaihoisten häviämiseen. Edellisen perusteella tummaihoisilta puuttuvat luontaiset edellytykset selviytyä napa-alueilla.

Helsingin Sanomat on rodunjalostus-iloittelussaan keskittynyt päiväntasaajan seudun olosuhteisiin. Painotus on kuitenkin varsin kummallinen, koska suomalaisilla ei ilmeisesti ole suurempia pyrkimyksiä siirtyä noille alueille. Päinvastoin ilmastonmuutos (HS) ajaa toteutuessaan ihmisiä kohti napa-alueita. Näin ollen voidaan vaalean ihon hyötyjä pitää merkittävinä. Paras ihonväri olisi valkoinen.

Huolimatta Helsingin Sanomien arvioista ja omasta kirjoituksestani olen sitä mieltä, että jokainen on paras sen värisenä kuin on syntynyt.

[gloaming]

Mitä ihmettä hourit tuossa tekstisi alussa? En tajua mistä puhut, joten en oikein osaa vastata.

Näinkö? Mitä nyt tarkalleen ottaen et tekstissäni ymmärtänyt? Tarkistin, lauseet sisältävät predikaatin, subjektin, objektin ja muutkin lauseenjäsenet kieliopillisesti oikein. Sanasto ei ole erityisen vaikeaa. Tässä asiassa on vaikea auttaa näin epäspesifin kuvauksen perusteella.

Kuten sanottu niin yksilöllinen vaihtelu on se olennainen kysymys, eivät populaatioiden väliset (vielä siis pitkälle kiistanalaisetkin) keskimääräiset erot.

"Olennainen", millä perusteella? Koska Lewontin? Unohtuiko perästä "fallacy"? Mainitulla kuten millä tahansa mittarilla on yksilöluonteensa ja toisaalta ryhmäluonteensa (vaikka populaatio) ja tätä kuvaavat tunnusluvut. Selvästikin yllä mainitussa kysymyksenasettelussa, eli kokonaisten yhteiskuntien tila, yksilötarkastelulla ei ole selitettävissä tai saavutettavissa mitään. Väite, että yksilötarkastelu on "oikein" ja ryhmätarkastelu on "väärin" on paitsi perustelematon, niin älyllisesti melkoisen typerä. Molemmat ominaisuudet ovat olemassa yhtä aikaa. Molemmat välittävät relevanttia informaatiota. Sovellettavuus riippuu tutkimuskysymyksestä.

Mitä sitten tulee tuohon jotakuinkin koherenttiin kysymykseesi niin en tosiaan ole kovin innostunut positiivisesta syrjinnästä tai kiintiöistä. Ymmärrän että voi olla jotain poikkeustapauksia (esim. vaikkapa miesopettajien rekrytointi peruskouluihin), jossa voidaan jotain kiintiöitä käyttää, mutta pääsääntöisesti pyrkisin tulemaan toimeen ilman niitä. Toki jotkut saattavat pitää vaikkapa ilmaista koululaitosta positiivisena syrjintänä, mutta minusta on ehdottoman tärkeää että pyrittäisiin antamaan kullekin sukupolvelle mahdollisimman tasainen pelikenttä - sen sijaan pelin lopputuloksia en hevillä ryhtyisi manipuloimaan. Mitähän oikein odotit vastaukseksi?

Onpas tämä nyt vaikeaa. Jos eduskunnassa äänestettäisiin positiivisen syrjinnän poistamisesta yhdenvertaisuuslaista, miten liberaali Vöyri äänestäisi: poistetaan vai ei poisteta? Kyllä/ei?

Sinänsä kuvaavaa, että positiivisesta syrjinnästä löysit juuri tuon esimerkin, esimerkin, jota ei edes ole toteutettu.

[Toni R Jyväskylästä]

"Migraation rooli evoluutiossa on se, että tietyssä paikassa alkunsa saanut uusi, hyödyllinen perinnöllinen piirre leviää populaatioissa."

Monikulttuurisuus on rikos evoluutiota vastaan!

[elven archer]

D-vitamiinia kun saa purkista.

Ja vaatteita kaupasta.

Niin ja sekin vielä, että vaatteiden ostaminen on mahdollista esim. minulle olettaen, että kaikki rahani eivät mene kiljuun ja kiitos-paitoihin. Ihonvärin vaihtaminen on minulle jo paljon hankalampaa erityisesti tuohon Hesarin kaipaamaan suuntaan. Lapsillekin sitä mustaa isoa on aika hankala hommata, koska suoraan sanottuna näen aivan muut asiat olennaisina ajatellessani suvunjatkamista. Eli mitä tuosta Hesarin jutusta siis jää käteen? En minä tästä mustaksi muutu. Pitäisikö kuitenkin pyrkiä siihen, että tulevaisuuden ihminen on musta?

[KalleK]

Rotujen sekoittuminen tekee ihollemme saman kuin maidon sekoittaminen kahviin: nykyisin valkoiset väestöt ovat tulevaisuudessa maitokahvin värisiä, jos geenivirta lämpimistä maista jatkuu.

[...]

Vaan sepä ei vielä riitä, oli se geenivirta kuinka voimallista tahansa.

Ei tarvitse kuin vilkaista, millaiselta näyttää esim. Kuuba tai Brasilia, joissa rodullinen kirjo on jo hyvin pitkään ollut maksimaalisen laaja. Osa väestöstä toki on muovaantunut maitokahvin väriseksi, muttei lainkaan siinä määrin, missä moni rotutohtori unelmissaan toivoisi. Kummasti ne vaan valkoiset mieluummin lisääntyvät edelleen toisten valkoisten kanssa, jos vaan siihen mahdollisuus on.

Ihminen on biologialtaan niin vahvasti rasisti, ettei siihen mikään aivopesu tehoa, joten ei huolta. Rodullinen monimuotoisuus tulee säilymään jatkossakin, kaikissa olosuhteissa.