2012-12-30 IS: Poliisi voi asentaa vakoiluohjelmia kotikoneille 2014

[Taimi]

Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään.

[Fiftari]

Ei vaikuta kovin oikeusvaltion toiminnalta. En muutamien omien kokemusten valossa luota perustellusti poliisiin.

Samma här. Muutamien vuosien aikana luottamukseni suomalaiseen poliisiin on kokenut melkoisen romahduksen.
Aiheesta pitäisi perustaa kokonaan oma ketju.

Poliisi rikollisena?

Niskasaaren Mikolla on blogissaan jo aika kattava otanta suomalaisten vallankäyttäjien rötöksistä. Lisääkin löytynee kun paskaa pöyhii.

Juurikin. Minua hirvittää ajatella että ilmi tulevat tapaukset eivät taida olla edes jäävuoren huippu vaan sillä kuuluisalla "harmaalla alueella" liikutaan varsin usein.

[AstaTTT]

Minulla kone jurnuttaa niin, että epäilen konettani jo tarkkailtavan.
Ed. viestini tästä aiheesta ei lähtenyt ollenkaan, samoin eilen ei eräs viesti tullut toiseen ketjuun.

Hankkikaa paremmat vakoilulaitteet!

Mutta eikös tuossa ole hyvänä puolena se ilmainen varokopiointi. Voi sitten esitutkinassa pyytää kopion kovalevystään, joka on päässyt särkymään ilman riittävän tiheää varokopiointia..

Mulle voi laittaa tuon vakoiluohjelman, että saan ilmaiset kopiot kun kovalevyt tuppaavat poksahtelemaan muutaman vuoden välein ja tiedostot häviävät. Voin kyllä asentaa sen itsekin, jos poliisisedät lähettävät sen mulle vaikka sähköpostilla.

[Jukka Wallin]

Epäselväksi jää, miten tämä systeemi käytännössä toimii. Mistä sellaiset vakoiluohjelmat koneelle konkreettisesti tulevat? Otaksun että valtaosa rikollisista ei käy sellaista ainakaan poliisin sivuilta lataamassa.

Usein poliisi asentaa kotiin/koneelle kuuntelulaitteita/vakoiluohjelman henkilökohtaisesti käymällä. Teleasentajan näköinen tyyppi ottaa yhteyttä ja samalla tekee laittoman kotietsinnän, istuu koneellesi ja ohittaa windows käynnistyslevyllä kaikki salasanat. Itselläni on tarkoitus hankkia tavallinen riistakamera, joka alkaa suoltamaan dataa kännykkääni heti kun joku kävelee valvottavan kohteen lähistöllä. Se ei ole siis laitonta. Mutta laittomat ja aiheettomat kotietsinnät on..

Nykyään asia menee vieläkin helpommaksi kun uusissa televiosioissa on sisäänrakennettu kamera. Touhuatte vaimonne kanssa olohuoneen sohvalla ja samaan aikaan KRP:n etsivä katselee teitä Vantaalla.

Ja kun kuvaat riistakamerallasi salaa koneelle vakoiluohjelmaa asentavan poliisin, sinua syytetään salakatselusta.

http://hommaforum.org/index.php?topic=73947.0

Ja kun poistat poliisin vakoiluohjelman, syytteet esitutkinnan haittaamisesta ja valtion omaisuuden tuhoamisesta napsahtavat päälle. 

Tuosta keskustelusta tuli mieleen se että syyttäjä jätti asian sikseen, eli case ei edennyt käräjille, koska omaan kotiin saa asentaa salakameran. 

[P]

En muutamien omien kokemusten valossa luota perustellusti poliisiin.

Luotan kyllä tavallisen poliisin suorittavan tason henkilökuntaan, mutta Supoon en luota pätkääkään.

No suorittavakin konstaapeli voi yrittää maksaa jonkun palveluksen tutulle lakimiehelle, "auttamalla" lakimiehen sukulaista ... ja luomalla lakimiehella mahdollisuuden yrittää kuitata lähes kolmen tonnin hatusta kiskaistu veloitus ilman kummoista työpanosta, kun syyttäjä ajaa juttua, jossa ei ole lihaa.

Luultavasti toinen osapuoli kilautti lakimiessukulaiselleen, joka kilautti tutulle poliisille, jota ei esitutkinnassa faktat kiinnostaneet, tai esitutkintalain noudattaminen.

Poliisin on helppo mitättömissä kansalaisten välisissä jutuissa tehdä toisesta osapuolesta syypää. Syyttäjä ei poliisin näkemystä kiistä. Onneksi kaatui oikeudessa. Moni ei lähde muutamasta omaisuuteen liittyvästä  tonnista ja kymmenestä päiväsakosta oikeuteen tappelemaan kulujen pelossa, jotka voivat olla huomattavasti suuremmat. Mutta tapaus oli päivän selvä ja periaate pelkästään moista vaati.

Viimeistään se, että kyseinen konstaapeli hävitti "väärää" näkemystä tukeneen esitutkinta-aineiston, aktivoi. Lopullisesti.

Poliisikorruptiota on Suomessakin, jopa suorittavalla tasolla.

Ei pidä olla sinisilmäinen. Luultavasti kyseinen konstu oli saattanut saada neuvoja/ apua kyseiseltä lakimieheltä johonkin omiin ongelmiinsa/ kyseinen lakimies oli auttanyt häntä/ hänen läheistään pro bono? Sukulaisen uittaminen vapaille vesille saattoi olla vastapalvelus? Näin ovat pikkulinut minulle laulaneet. Sillä en ole poliisin vanha tuttu, vaan muutaman poliisin ystävä.

Korruptoitunut poliisi saattaa tulla vastaan ihan suorittavalta perustoimistotasolla?

[Lalli IsoTalo]

Korruptoitunut poliisi saattaa tulla vastaan ihan suorittavalta perustoimistotasolla?

Toki saattaa. Puhun vain omista kokemuksistani.

[P]

Ei vaikuta kovin oikeusvaltion toiminnalta. En muutamien omien kokemusten valossa luota perustellusti poliisiin.

Samma här. Muutamien vuosien aikana luottamukseni suomalaiseen poliisiin on kokenut melkoisen romahduksen.
Aiheesta pitäisi perustaa kokonaan oma ketju.

Poliisi rikollisena?

Niskasaaren Mikolla on blogissaan jo aika kattava otanta suomalaisten vallankäyttäjien rötöksistä. Lisääkin löytynee kun paskaa pöyhii.

Yksi tuttu asianajaja avautui lasin ääressä kahden kesken. Epäilee poliisin valehtelevan silloin tällöin oikeudessa ja kokkaavan esitutkintamateriaalia. Työkseen painaa rikosjuttuja, siis ihan atarien parissa osin. Poliisi pistää "pahoja poikia" poseen kokatuilla todistuksilla ja materiaalilla, kun eivät saa ihan oikeaa riittävää näyttöä rikoksista. Syyttäjät ja oikeuslaitos nielevät moisen mutkien oikomisen. Siis pelin henki on, että jos näyttö ei riitä atarin kohdalla, riittävä näyttö tehdään. Vaikea on noin toimivaa oikeusjärjestystä ymmärtää, koska siinä voi ihan oikeasti johonkin syytön joutua istumaan jotain, mitä ei tehnyt, vain koska poliisi pitää riittävän pahana ja on "vakuuttunut" syyllisyydestä. Oikeusvaltio on todellisuudessa kaukana tästä maasta. Pelkkiä kauniita puheita.

Samoin "Plea bargain" on jo käytössä epävirallisesti Suomessa. Syyttäjä jättää esim. syyttämättä törkeästä rikosmuodosta, jos epäilty tunnustaa itse tms. Eihän näistä papereita kirjoitella, mutta pienet ovat lakimiespiirit Suomessa.. Systeenmi perustuu asianajajien ja syytäjien väliseen kollegaaliseen luottamukseen.

[P]

Epäselväksi jää, miten tämä systeemi käytännössä toimii. Mistä sellaiset vakoiluohjelmat koneelle konkreettisesti tulevat? Otaksun että valtaosa rikollisista ei käy sellaista ainakaan poliisin sivuilta lataamassa.

Usein poliisi asentaa kotiin/koneelle kuuntelulaitteita/vakoiluohjelman henkilökohtaisesti käymällä. Teleasentajan näköinen tyyppi ottaa yhteyttä ja samalla tekee laittoman kotietsinnän, istuu koneellesi ja ohittaa windows käynnistyslevyllä kaikki salasanat. Itselläni on tarkoitus hankkia tavallinen riistakamera, joka alkaa suoltamaan dataa kännykkääni heti kun joku kävelee valvottavan kohteen lähistöllä. Se ei ole siis laitonta. Mutta laittomat ja aiheettomat kotietsinnät on..

Nykyään asia menee vieläkin helpommaksi kun uusissa televiosioissa on sisäänrakennettu kamera. Touhuatte vaimonne kanssa olohuoneen sohvalla ja samaan aikaan KRP:n etsivä katselee teitä Vantaalla.

Ja kun kuvaat riistakamerallasi salaa koneelle vakoiluohjelmaa asentavan poliisin, sinua syytetään salakatselusta.

http://hommaforum.org/index.php?topic=73947.0

Ja kun poistat poliisin vakoiluohjelman, syytteet esitutkinnan haittaamisesta ja valtion omaisuuden tuhoamisesta napsahtavat päälle. 

Tuosta keskustelusta tuli mieleen se että syyttäjä jätti asian sikseen, eli case ei edennyt käräjille, koska omaan kotiin saa asentaa salakameran. 

Tapauskohtaista. Voivat kohdallasi "koeponnistaa lakia" - kuten lystikkäästi ylikonstumme Fobba kuvaili - uuden ympäripyöreän  kiihotuslain rajanvetotapauksiksi joutuvia kansalaisia. Sittenhän vasta viranomainen tietää, saako kotiinsa asentaa riistakameran, kun sinua on roikutettu käräjä- ja hovioikeuksissa sekä KKO:ssa 10 v ja lopullinen sitova ennakkopäätös saadaan ulos.

[P]

Korruptoitunut poliisi saattaa tulla vastaan ihan suorittavalta perustoimistotasolla?

Toki saattaa. Puhun vain omista kokemuksistani.

Toki. Ja minä omistani. Naivi sinisilmäisyys kannattaa unohtaa poliisin kanssa asijoidessa. Oma etu kannattaa muistaa. Aina.  Poliisia asianparissa, ei valitettavasti aina kiinnosta totuus. Voi olla kiinnostus saada tilastojaan mukavamman näköisiksi, siis tehdä helposti esitutkinnan lopettamispäätös, tai sakottaa jotain kevyin perustein/ perusteetta. Tai sitten maksaa joku palvelus jollekulle?

Varsinkin pikkujutuissa, joissa seuraukset eivät ole suuret - esim. sakkoa - kynnys toimia mitenkuten ja välittämättä laista on monelle poliisille suuri. Eivät ihmiset niistä valita, koska vaiva ja kulut/ riskit olisivat suuremmat kuin asia mistä on kyse.

[Lalli IsoTalo]

Korruptoitunut poliisi saattaa tulla vastaan ihan suorittavalta perustoimistotasolla?

Toki saattaa. Puhun vain omista kokemuksistani.

Toki. Ja minä omistani. Naivi sinisilmäisyys kannattaa unohtaa poliisin kanssa asijoidessa. Oma etu kannattaa muistaa. Aina.

Ongelma tietenkin muodostuu se, että aina tiedä asioivansa poliisin kanssa. Ja oma kokemukseni on, että Supon yksi fraktio ei tunnu tietävän mitä toinen tekee. Se hämmentävää. Tai sitten tässä maassa on enemmän kuin yksi undercover -organisaatio.

[Taimi]

Tässä maassa on jotain todella vinksallaan.

Siis meillähän on presidentti, eduskunta ja hallitus.
Luulisi, että yhteiskunta kulkisi näiden alaisuudessa, mutta muulta vaikuttaa.

On media, joka vetää ihan omaa linjaansa. Kukaan täysijärkinen ei siihen enää usko. Ettekö huomaa, kuinka tietyillä sanoilla luodaan mielikuvia, ne syötetään kansan päähän, vaikkeivät ne ollenkaan kuvaisi itse asiaa. Manipulointi ja suggestio vaatii tietysti sen, että sillä on valmiiksi oma kasvupohjansa, jo aiemmin syötetyt ennakkoluulot ja -asenteet. He ovat mielestään hyvin älykkäitä, nuo taikurit, mutta todellisuudessa eivät ollenkaan.

Rehellistä ihmistä ei voi kovin helposti huijata, ei myöskään manipuloida, sillä rehellinen katsoo suoraan, tosiasioita, ei illuusioita, eikä mielikuvia.

Ja sitten tämä mainittu ja käsittämätön virkavalta, joka myös vetää mutkia suoriksi uskomustensa ja intuitioittensa, ynnä muiden vippaskonstiensa kautta ja on näin saattanut myös monta viatonta tuomiolle, sekä mitä suurimpiin kärsimyksiin, joita salaan jääneiden viranomaisrikosten uhrit eivät koskaan unohda.

[Fiftari]

Ja sitten tämä mainittu ja käsittämätön virkavalta, joka myös vetää mutkia suoriksi uskomustensa ja intuitioittensa, ynnä muiden vippaskonstiensa kautta ja on näin saattanut myös monta viatonta tuomiolle, sekä mitä suurimpiin kärsimyksiin, joita salaan jääneiden viranomaisrikosten uhrit eivät koskaan unohda.

Tässähän tuleekin sitten se että voiko olla täysin varma 100% varma syyllisyydestä vaikka se on olisi julistettu hovioikeutta myöten? Sitten vielä lehdet repivät kaikki mahdolliset otsikot ja pahimmillaan vielä niin että mikäli vapautuisi ja paljastuisi että olikin syytön niin maine on mennyt vaikka kuinka lehdessä olisi korjaus. Lehdissä vain tuppaa olemaan niin että tuomiota käsittelevät otsikot ovat  vähintään viisinkertaiset siihen nähden että lehdet viitsivät kirjoittaa korjauksen ja anteeksipyynnön jonnekin sivun alanurkkaan. Tästä syystä en kannata ihmisten tietojen(sotu, osoite jne.) levittämistä yksityisten henkilöiden toimesta.

Joku yhdistetty poliisiketju olisi hyvä... Tämä ja tämä yhteen. Poliisit tekevät pääosin ihan hyvää työtä mutta tuntuu että mitä enemmän on uraa takana ja mitä ylemmäs noustaan niin mutkia vedetään enemmän suoriksi ja juttuja pönkitetään viilailuilla.

Poliisien ja syyttäjien maailma on sellaista lakiteknistä kapulakieltä että siinä on yksityishenkilö aikamoisessa kusessa.

[Fiftari]

HS: Suomen poliisi hankkii vakoiluohjelman

Poliisi on hankkimassa ohjelmaa, jolla on mahdollista vakoilla rikoksesta epäillyn tietokonetta ja älypuhelinta, kertoo Helsingin Sanomat.

Kyseessä on poliisin käyttöön räätälöity troijalainen, jota aiotaan hyödyntää ainakin huumausaine- ja henkirikosten selvittelyssä. Ohjelmalla on mahdollista seurata rikoksesta epäillyn netin käyttöä.

Vakoiluohjelman hankkiminen ei tarkoita, että sitä käytettäisiin laajasti. Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja arvioi HS:lle, että troijalaista käytettäisiin muutamia kertoja vuodessa.

Toistaiseksi ei ole päätetty, tekeekö poliisi ohjelman itse vai hankitaanko se ulkopuoliselta valmistajalta.

Troijalaisen käyttö on mahdollista, koska lakiuudistus sallii vakoiluohjelmien käytön rikosten tutkinnassa ensi vuoden alusta alkaen

Tietoviikko

Juttu vuodelta 2004

Poliisi on venyttänyt sääntöjä jatkuvasti

25.4.2004
Lakiin kirjattujen toimivaltuuksien rinnalla poliisi on käyttänyt rikosten tutkinnassa muita keinoja.
Osa niistä on sinänsä laillisia, kenelle tahansa kansalaiselle kuuluvia oikeuksia, mutta osassa poliisi on selvästi venyttänyt omia oikeuksiaan.
Joissain tapauksissa poliisi näyttää ajatelleen niin, että jos jonkin keinon käyttöä ei nimenomaisesti ole kielletty, se on ollut sallittua.
Rajoja on ennen muuta joutunut vetämään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Viime vuosina se on moittinut poliisia toistuvasti valtuuksien venyttämisestä telekuuntelussa ja -valvonnassa. Televalvontalupia on haettu ja saatu liian vähäisten rikosten ja jopa kuolinsyyn tutkintaan, johon ei lainkaan saa käyttää televalvonta.
Myös puhelinkuuntelussa on ongelmia. Poliisi esimerkiksi kuunteli epäillyn vaimon puhelua, vaikka vain epäillyn puhelua saa kuunnella.
Poliisin onnistui jo vuosia sitten saada henkirikoksen tutkintaan tolppalupa eli tiedot kaikista rikospaikan lähellä olleista kännyköistä, vaikka lupa on ollut laillinen vasta 2004 alusta.Keskusrikospoliisi haki lupaa määrätietoisesti: kun Imatran käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen lainvastaisena, poliisi kiikutti saman paperin Helsingin käräjäoikeuteen.
Lupa heltisi – apulaisoikeusasiamies Ilkka Raution mukaan lainvastaisesti.
Poliisi on viidentoista viime vuoden aikana vaatinut ja myös saanut jatkuvasti uusia toimivaltuuksia rikosten selvittelyyn.
Tahti on ollut niin kiivas, että 1989 ensi kertaa säädetyn pakkokeinolain pykälistä suurin osa on kirjoitettu uusiksi. Lisäksi lakiin on tullut monia kokonaan uusia säännöksiä.Poliisin intoa uusiin toimivaltuuksiin kuvaa hyvin se, että jo vuosikymmenen ajan eduskunnassa on koko ajan ollut vireillä jokin valtuuksia laventava lainmuutos tai sellaista on valmistelu sisä- tai oikeusministeriössä.

Valtuuksien hiljainen hivuttaminen lakiin on johtanut siihen, ettei poliisin toimivallan rajoista juuri ole käyty kattavaa periaatekeskustelua.Kaikkiaan poliisi on saanut vuoden 1989 jälkeen lisävaltuuksia yli kymmenellä pakkokeinolain ja poliisilain muutoksella. Samassa ajassa poliisilta ei ole leikattu yhtään valtuutta.

Kaikki toimivaltuudet eivät enää kohdistu vain rikoksesta epäiltyihin. Poliisilla on yhä suurempi oikeus puuttua myös sellaisten ihmisten elämään, joita ei epäillä rikoksesta.
Nyt valtuudet ulottuvat myös sivullisten yksityiselämän ytimeen, kotiin. Kun rikosten selvittelyssä käytettävistä keinoista päätetään, vastakkain joutuvat poliisin toiminnan tehokkuus ja kansalaisten perusoikeudet.

Lähes kaikissa vuoden 1989 jälkeen tapahtuneissa muutoksissa kansalaisten yksityiselämän suoja on kaventunut rikosten selvittämisen ja yleisen turvallisuuden nimissä. Toimivaltuuksien kokonaisuus on paisunut niin suureksi, että poliisi voi rikostutkinnan ja -torjunnan nimissä nykyisin puuttua kansalaisten yksityisyyteen erittäin laveasti.
Poliisi voi kuvata ja kuunnella salaa, rajoittaa ihmisten vapautta ja liikkumista, ottaa ihmisistä tuntomerkkejä ja dna-näytteitä ja taltioida ne, tarkastaa ja eristää paikkoja sekä takavarikoida omaisuutta ja postilähetyksiä.

Viime tiistaina pelkästään poliisihallinnon virkamiehistä koottu työryhmä ehdotti, että yksittäinen poliisi voisi peitetoiminnassa tietyin edellytyksin tehdä rikoksen. Toiveena oli myös oikeus kuunnella tiettyä puhelinta, vaikkei ketään epäillä rikoksesta.
Viime vuonna poliisi havitteli myös oikeutta kopioida tietokoneiden kovalevyiltä tietoja ilman takavarikkopäätöstä. Tuoreena toiveena on oikeus ottaa dna-testi yhtä vapaasti kuin sormenjäljet tai valokuva epäillystä. Dna-tunnisteita on voitu ottaa ja rekisteröidä vuodesta 1997. Vuodenvaihteessa rekisteröintikynnystä madallettiin, ja nyt se halutaan käytännössä kokonaan pois.
Uusien toimivaltuuksien rinnalla myös vanhojen käyttöala on jatkuvasti laventunut. Esimerkiksi teletunnistetietoja poliisi saa käyttöönsä nykyisin selvästi useampien rikosten tutkinnassa kuin alunperin. Niin sanottujen tolppalupien avulla näitä tietoja voidaan kerätä myös sivullisten puheluista.Poliisilakiin tehtyjen muutosten vuoksi läheskään kaikkien toimivaltuuksien käyttö ei enää edellytä tapahtuneen rikoksen tutkintaa, vaan niitä voidaan käyttää yhä vapaammin rikosten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Esimerkiksi peitetoiminta ja valeostojen salliminen ovat keinoja, joilla estetään rikoksia.

Myös viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon parantaminen on antanut uusia keinoja rikostorjuntaan.Kotimaassa esimerkiksi talousrikosten tutkinnassa ja ennaltaehkäisyssä poliisi, verottaja, tulli ja ulosottoviranomaiset toimivat nykyisin melko saumattomasti.
Myös kansainvälisesti poliisin yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt.

Valtuuksien piiriin on tullut yhä uusia rikoksia muun muassa sen vuoksi, että tiettyjen rikosten rangaistusasteikkoja on kovennettu. Näin kiertoteitse on esimerkiksi kirjanpitorikosten tutkinnassa voitu ottaa käyttöön jo olemassa olevia keinoja. Jatkuvat vaatimukset lisävaltuuksista ovat nojanneet samaan perusteluun: vakava rikollisuus kasvaa koko ajan.

Poliisi on korostanut, että rikollisuus on laajempaa, järjestäytyneempää ja kansainvälisempää, eikä sitä voida torjua perinteisin keinoin. Tuoreimpia vaatimuksia poliisi on perustellut myös sillä, että pitkin vuosikymmentä saatujen keinojen teho alkaa laantua, koska rikolliset ovat oppineet varomaan niitä.
Raution havaintojen mukaan poliisi on vitkutellut viedessään televalvontahakemuksia tuomioistuimille.

Poliisi voi poikkeuksellisesti päättää tällaisesta televalvonnasta kiireellisessä tapauksessa. Hakemus on kuitenkin vietävä oikeuteen "heti, kun se on mahdollista, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua toimenpiteen aloittamisesta".
Raution mukaan "poliisi on katsonut voivansa varsin vapaasti tehdä televalvontaa tuon 24 tuntia, vaikka tuomari olisi ollut selvästi nopeamminkin saatavissa päättämään asiasta".
Esitutkinnan aikana poliisille kertyy usein materiaalia, jota ei liitetä varsinaiseen pöytäkirjaan, mutta joka kuitenkin jää talteen.
Tiedot pysyvät poliisilla, ulkopuolisille niitä annetaan valikoiden. Usein kyse on tutkijoiden muistiinpanoista tai varmentamattomasta vihjetiedosta, joskus pois jätetään muutakin.

Viime vuonna tuomitun rikollisliiga Rogues Galleryn erään jäsenen oikeusavustaja halusi saada tietoonsa televalvontatietoja, jotka saattoivat todistaa jäsenen puolesta.Avustaja sai aineistosta puuttuneet tiedot vasta oikeuden päätöksen jälkeen. Oikeusasiamiehellä on myös tutkittavana tapaus, joka liittyy kuuntelussa saatuun "ylimääräiseen tietoon".Poliisi sai kuunteluluvan törkeän huumerikoksen tutkintaan, mutta sellaista ei koskaan viety oikeuteen.

Sen sijaan käräjille päätyi Kotkan "Punaisen talon" paritusjuttu. Syytettyjen avustajilla ei ole tietoa väitetystä huumejutusta. Parituksen tutkintaan kuuntelulupaa ei lain mukaan olisi voitu myöntää. Myös valeostoa poliisi kokeili ennen kuin se tuli sallituksi.

Espoon poliisi pyysi 1996 tutkintavankia soittamaan tuttavalleen, joka vangin mukaan myi huumeita. Puhelimessa sovittiin kilon hasiskaupasta. Kun myyjä oli tuomassa lastia, hänet pidätettiin.
Kaksi poliisia tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta heidät jätettiin ilman rangaistusta.
Poliisin on epäilty käyttäneen myös sivullisia valeostajina huumekaupoissa.

Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntö tuli Suomessa voimaan vasta 1989.
- Aiemmin rikostutkinnassa käytettävät keinot olivat yksittäisissä laeissa. Esimerkiksi pidättämisestä oli säädetty vasta 1948 punaisen Valpon toiminnassa ilmenneiden epäkohtien vuoksi.
- Pakkokeinoihin kuuluvista takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa säädettiin ensi kerran 1958.
- 1960- ja 1970-luvuilla tutkintaa ohjasivat poliisin ylijohdon ohjeet, poliisin käskylehdet. Niillä ohjeistettiin muun muassa tulkkien sekä magnetofonin käyttöä tutkinnassa.
- Ensimmäinen ehdotus erilliseksi esitutkintalaiksi tehtiin jo 1947. Se ei toteutunut muun muassa poliisin vastustuksen vuoksi.
- Varsinaisten esitutkintalainsäädännön valmistelu alkoi 1968, mutta hallituksen esitys annettiin vasta 1985.
- Esitutkinta- ja pakkokeinolait määrittävät, millaisia pakkokeinoja ja toimivaltuuksia poliisi voi rikostutkinnassa käyttää ja millaisin edellytyksin toimiin voi ryhtyä.
- Esitutkinnassa selvitetään, onko tapahtunut rikos, mitkä ovat teon olosuhteet ja kuka siihen mahdollisesti on osallisena.
- Pakkokeinojen käytön tarkoituksena on sekä tutkinnan että myöhemmän rikosprosessin häiriöttömän kulun turvaaminen.
- Pakkokeinoilla hankitaan myös todisteita rikoksesta ja epäillyn syyllisyydestä, estetään rikollisen toiminnan jatkuminen tai koetetaan saada rikoshyöty takaisin.
- Toimivaltuuksien ja pakkokeinojen käytön edellytykset, määrärajat, muotomääräykset ja toimivalta on kirjattu lakiin.


Poliisi on viidentoista viime vuoden aikana vaatinut ja myös saanut jatkuvasti uusia toimivaltuuksia rikosten selvittelyyn.
Tahti on ollut niin kiivas, että 1989 ensi kertaa säädetyn pakkokeinolain pykälistä suurin osa on kirjoitettu uusiksi. Lisäksi lakiin on tullut monia kokonaan uusia säännöksiä.Poliisin intoa uusiin toimivaltuuksiin kuvaa hyvin se, että jo vuosikymmenen ajan eduskunnassa on koko ajan ollut vireillä jokin valtuuksia laventava lainmuutos tai sellaista on valmistelu sisä- tai oikeusministeriössä.
Valtuuksien hiljainen hivuttaminen lakiin on johtanut siihen, ettei poliisin toimivallan rajoista juuri ole käyty kattavaa periaatekeskustelua. Kaikkiaan poliisi on saanut vuoden 1989 jälkeen lisävaltuuksia yli kymmenellä pakkokeinolain ja poliisilain muutoksella.
Samassa ajassa poliisilta ei ole leikattu yhtään valtuutta. Kaikki toimivaltuudet eivät enää kohdistu vain rikoksesta epäiltyihin. Poliisilla on yhä suurempi oikeus puuttua myös sellaisten ihmisten elämään, joita ei epäillä rikoksesta. Nyt valtuudet ulottuvat myös sivullisten yksityiselämän ytimeen, kotiin.
Kun rikosten selvittelyssä käytettävistä keinoista päätetään, vastakkain joutuvat poliisin toiminnan tehokkuus ja kansalaisten perusoikeudet.
Lähes kaikissa vuoden 1989 jälkeen tapahtuneissa muutoksissa kansalaisten yksityiselämän suoja on kaventunut rikosten selvittämisen ja yleisen turvallisuuden nimissä.Toimivaltuuksien kokonaisuus on paisunut niin suureksi, että poliisi voi rikostutkinnan ja -torjunnan nimissä nykyisin puuttua kansalaisten yksityisyyteen erittäin laveasti.
Poliisi voi kuvata ja kuunnella salaa, rajoittaa ihmisten vapautta ja liikkumista, ottaa ihmisistä tuntomerkkejä ja dna-näytteitä ja taltioida ne, tarkastaa ja eristää paikkoja sekä takavarikoida omaisuutta ja postilähetyksiä.
Viime tiistaina pelkästään poliisihallinnon virkamiehistä koottu työryhmä ehdotti, että yksittäinen poliisi voisi peitetoiminnassa tietyin edellytyksin tehdä rikoksen.
Toiveena oli myös oikeus kuunnella tiettyä puhelinta, vaikkei ketään epäillä rikoksesta. Viime vuonna poliisi havitteli myös oikeutta kopioida tietokoneiden kovalevyiltä tietoja ilman takavarikkopäätöstä. Tuoreena toiveena on oikeus ottaa dna-testi yhtä vapaasti kuin sormenjäljet tai valokuva epäillystä.
Dna-tunnisteita on voitu ottaa ja rekisteröidä vuodesta 1997. Vuodenvaihteessa rekisteröintikynnystä madallettiin, ja nyt se halutaan käytännössä kokonaan pois.
Uusien toimivaltuuksien rinnalla myös vanhojen käyttöala on jatkuvasti laventunut. Esimerkiksi teletunnistetietoja poliisi saa käyttöönsä nykyisin selvästi useampien rikosten tutkinnassa kuin alunperin. Niin sanottujen tolppalupien avulla näitä tietoja voidaan kerätä myös sivullisten puheluista.
Poliisilakiin tehtyjen muutosten vuoksi läheskään kaikkien toimivaltuuksien käyttö ei enää edellytä tapahtuneen rikoksen tutkintaa, vaan niitä voidaan käyttää yhä vapaammin rikosten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Esimerkiksi peitetoiminta ja valeostojen salliminen ovat keinoja, joilla estetään rikoksia. Myös viranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon parantaminen on antanut uusia keinoja rikostorjuntaan. Kotimaassa esimerkiksi talousrikosten tutkinnassa ja ennaltaehkäisyssä poliisi, verottaja, tulli ja ulosottoviranomaiset toimivat nykyisin melko saumattomasti.
Myös kansainvälisesti poliisin yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt. Valtuuksien piiriin on tullut yhä uusia rikoksia muun muassa sen vuoksi, että tiettyjen rikosten rangaistusasteikkoja on kovennettu.
Näin kiertoteitse on esimerkiksi kirjanpitorikosten tutkinnassa voitu ottaa käyttöön jo olemassa olevia keinoja. Jatkuvat vaatimukset lisävaltuuksista ovat nojanneet samaan perusteluun: vakava rikollisuus kasvaa koko ajan.
Poliisi on korostanut, että rikollisuus on laajempaa, järjestäytyneempää ja kansainvälisempää, eikä sitä voida torjua perinteisin keinoin. Tuoreimpia vaatimuksia poliisi on perustellut myös sillä, että pitkin vuosikymmentä saatujen keinojen teho alkaa laantua, koska rikolliset ovat oppineet varomaan niitä.

Helsingin Sanomat 25.4.2004

[Oami]

Tunnustan tietoteknisen tietämykseni vajavaisuuden ja siksi kysyn.

Mites noita noinniinkuin asennetaan? Lähetetään Kelmifoorumi-sivustolle (nimi keksitty) mainoksia että tule tänne poliisi.fi-sivulle pelaamaan tämmöistä hauskaa peliä? Tai murtaudutaan kelmien koteihin ja käpälöidään niiden tietokoneita siten, että käpälöintiä ja murtoa ei jälkikäteen huomaa?

Ilkeämielinen ajatus tietysti on että pyritään levittämään vakoiluohjelmaa yleisesti ja ihan kaikille siinä toivossa, että se sitten menee myös niille kelmeille, ainakin niille kelmeille jotka eivät pidä tietoturvastaan huolta - eli toisin sanoen jää ensisijaisesti kelpo kansalaisten murheeksi. Mutta eihän virkavalta nyt semmoista tekisi? ... eihän?

[foobar]

Mites noita noinniinkuin asennetaan? Lähetetään Kelmifoorumi-sivustolle (nimi keksitty) mainoksia että tule tänne poliisi.fi-sivulle pelaamaan tämmöistä hauskaa peliä? Tai murtaudutaan kelmien koteihin ja käpälöidään niiden tietokoneita siten, että käpälöintiä ja murtoa ei jälkikäteen huomaa?

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Aiheeseen liittyvä esitys F-Securen Mikko Hyppöseltä, tähän olen linkannut täällä aiemminkin: Hacks & Hackers: Haittaohjelmat valtioiden käytössä. Sisältö alkaa 4:00. Minulla ei ole mitään merkittävää lisättävää Hyppösen esitykseen, vaikka ammattimaisesta näkökulmasta se toisinaan vaikuttaakin vähän turhan kansantajuistetulta. Sisältö on kuitenkin kohdallaan.

[Sylvia borin]

En lukenut koko ketjua läpi, mutta itse otsikkoon toteaisin, että usein tämänkaltaisista aiheista kansalle tiedotettavat asiat laahaavat kymmenisen vuotta jäljessä todellisuudesta, jos nyt ylipäätään mitään mistään suvaitaan kertoa ennen kuin sattumalta jäädään kiinni housut kintuissa.  http://poliisirikollisena.wordpress.com/tag/kotietsinta/

[Fiftari]

Tunnustan tietoteknisen tietämykseni vajavaisuuden ja siksi kysyn.

Mites noita noinniinkuin asennetaan? Lähetetään Kelmifoorumi-sivustolle (nimi keksitty) mainoksia että tule tänne poliisi.fi-sivulle pelaamaan tämmöistä hauskaa peliä? Tai murtaudutaan kelmien koteihin ja käpälöidään niiden tietokoneita siten, että käpälöintiä ja murtoa ei jälkikäteen huomaa?

Ilkeämielinen ajatus tietysti on että pyritään levittämään vakoiluohjelmaa yleisesti ja ihan kaikille siinä toivossa, että se sitten menee myös niille kelmeille, ainakin niille kelmeille jotka eivät pidä tietoturvastaan huolta - eli toisin sanoen jää ensisijaisesti kelpo kansalaisten murheeksi. Mutta eihän virkavalta nyt semmoista tekisi? ... eihän?

No siis normaalistihan tuollaiset leviävät esim. sähköpostin liitetiedostoina, eli jos lähettäjä [email protected] lähettää sinulle mailia jossa on liitteenä troijalainen.exe ja klikkaat sitä niin koneesi saattaa saastua, tämä siis ilman kunnon virustorjuntaa. Toinen on sitten juurikin tämä että poliisit käyvät asunnossasi(kotirauha?!?!) tietämättäsi ja asentavat valvontaohjelman manuaalisesti ja ohittavat samalla virustorjunnan. Toisaalta mietin että millä oikeudella hiipparoivat kotiisi ilman ilmoitusta. Kolmanneksi tulevat ja takavarikoivat ja palauttavat. Toisaalta kolmannessa ainakin kellä tahansa paatuneella tyypillä alkaa hälytyskellot soida ja kovalevy mäkeen ja uutta tilalle.

Ainakin F-securen edustaja on todennut ettei tee yhteistyötä poliisin kanssa koska sotii vähän niin kuin tietoturvayhtiön toimenkuvaa vastaan.

[Fiftari]

En lukenut koko ketjua läpi, mutta itse otsikkoon toteaisin, että usein tämänkaltaisista aiheista kansalle tiedotettavat asiat laahaavat kymmenisen vuotta jäljessä todellisuudesta, jos nyt ylipäätään mitään mistään suvaitaan kertoa ennen kuin sattumalta jäädään kiinni housut kintuissa.  http://poliisirikollisena.wordpress.com/tag/kotietsinta/

Näitä juttuja.... Poliisin valvonta kuntoon ennen kuin annetaan sille lisää toimivaltuuksia. Onneksi sentään sellainen hidaste että joutuvat hakemaan lupaa oikeudelta että saavat asennella ohjelmistojaan. Ettei niin kuin kotietsinnän kanssa että komisariotasoinen määrää etsinnän...

[Fiftari]

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Ihan uteliaisuudesta; mitä jos rikollisella on käytössään vahva salaus koneella/tiedostossa, niin eikö silloin tuo fyysinen pääsy koneeseen (voi asentaa keyloggerin tms.) ole lähes välttämätön? Esim. jos vaikka jollain lapsiporno-ukolla tai huumeiden maastokätkijällä on salattu ulkoinen kovalevy täynnä lapsipornoa/kätköjen koordinaatteja, ja täysin oma kone niitä varten jota ei ikinä yhdistä internetiin, niin eikö silloin ainut keino päästä käsiksi koneeseen ole joku niin sanottu keyloggeri?

Mielestäni kyllä. Mutta on myös sellainen mahdollisuus olemassa että kaikki käyttöjärjestelmästä alkaen on asennettu siirrettävälle kovalevylle ja materiaali on kryptattuna pilvessä. Näin ollen itse koneella tai siirrettävällä kovalevyllä ei ole mitään raskauttavaa. Laittaa koneesta usb-bootin päälle ja käyttää kovalevyltä kryptattua käyttöjärjestelmää. Pitäisi olla keyloggerin asentaminen kohtuu vaikeaa ellei mahdotonta.

[Sylvia borin]

Yksi tuttu asianajaja avautui lasin ääressä kahden kesken. Epäilee poliisin valehtelevan silloin tällöin oikeudessa ja kokkaavan esitutkintamateriaalia. Työkseen painaa rikosjuttuja, siis ihan atarien parissa osin. Poliisi pistää "pahoja poikia" poseen kokatuilla todistuksilla ja materiaalilla, kun eivät saa ihan oikeaa riittävää näyttöä rikoksista. Syyttäjät ja oikeuslaitos nielevät moisen mutkien oikomisen. Siis pelin henki on, että jos näyttö ei riitä atarin kohdalla, riittävä näyttö tehdään. Vaikea on noin toimivaa oikeusjärjestystä ymmärtää, koska siinä voi ihan oikeasti johonkin syytön joutua istumaan jotain, mitä ei tehnyt, vain koska poliisi pitää riittävän pahana ja on "vakuuttunut" syyllisyydestä. Oikeusvaltio on todellisuudessa kaukana tästä maasta. Pelkkiä kauniita puheita.

= http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanki_nimelt%C3%A4_Papillon

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Papillon kertoo tarinan miehestä, Montmartren kasvatista ja taparikollisesta, joka tuomitaan syyttömänä murhasta elinkautiseen vankeuteen ja karkotetaan Ranskan Guayanaan 25-vuotiaana 1931. Papilloniksi kutsuttu nimihenkilö ei tyydy oikeuden päätökseen, vaan alkaa heti suunnitella pakoa ja kostoa.

jne.

Tämä vähän off-topicina, mutta ei mitään uutta auringon alla.

[foobar]

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Ihan uteliaisuudesta; mitä jos rikollisella on käytössään vahva salaus koneella/tiedostossa, niin eikö silloin tuo fyysinen pääsy koneeseen (voi asentaa keyloggerin tms.) ole lähes välttämätön? Esim. jos vaikka jollain lapsiporno-ukolla tai huumeiden maastokätkijällä on salattu ulkoinen kovalevy täynnä lapsipornoa/kätköjen koordinaatteja, ja täysin oma kone niitä varten jota ei ikinä yhdistä internetiin, niin eikö silloin ainut keino päästä käsiksi koneeseen ole joku niin sanottu keyloggeri?

Viranomaisten valvontaohjelmien keskeisin olemassaolon tarkoitus on nykyisellään salatun verkkoliikenteen selkokielisenä nauhoittaminen, koska se on mahdollista (varsinkin Suomen kokoisen maan viranomaisista puhuttaessa) vain näpräämällä jompaa kumpaa päätä yhteyden muodostavista koneista. Keylogger on toki myöhemmän tutkinnan kannalta usein osa relevanttia (ja varmasti yleisesti valtiollisissa työkaluissa harrastettua) työkalupakkia.

Keinot ovat monet; vaikka Flame ei ollut kohdistettu omiin kansalaisiin, kannattaa tutkia sen toteuttamaa keinopalettia tai epäiltyjä tapoja, joilla Stuxnet ujutettiin verkosta irti olevaan uraaninrikastuslaitokseen. Samoja keinoja käyttänevät viranomaiset omassa valvonnassaan, mutta paljon pienemmällä budjetilla.

[Fiftari]

Poliisi "väärentää" telekuuntelu materiaalia, suorittaa "laitonta" telekuuntelua jatkuvasti, asianajia salakuunnellaan..ym...
4.1.2013

poliisi katon valopaneeli



Poliisihallitus myönsi, että yhden epäilyn kohdalta saattaa olla satojatuhansia taltioituja puheluja. Poliisitoiminnan valvoja pitää arveluttavana, että poliisi myös kuuntelee yleisiä puhelimia ja lisäksi arkistoi nämä puhelut vuosikausiksi.

Tälläkin hetkellä jossain vankilan sellissä kirjoituskone vaikeroi. Vanki kirjoittaa valitusta tai vastine tai jotain hakemusta viranomaista. Virkamiehet kutsuvat tätä valitus tehtailuksi.

Tehtailuksi sen vuoksi, että valitusten ja hakemusten lukumäärä on niin suuri. Ei kukaan vakavissaan oleta,että niitä käsiteltäisiin huolellisesti. Vastaukset syntyvät yleensä nopeasti ja ovat pääsääntöisesti kielteisiä.

Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta. Tehtailijoiden joukossa on muutama huippulahjakkuus, joista yksi on Kylmäkosken vankilassa istuva Markus Pönkä  (tuomittu Tallinnan paloittelusurmasta ja huijauslaskuista).

Pönkä on saanut vankeutensa aikana jo viisi valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.  Määrä panee lakimiehet haukkomaan kateudesta henkeään.



Sellityön sankaria jäljitettiin

Toinen sellityön sankari on Riihimäen vankilassa toista kierrosta istuva Keijo Smolander (tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta). Sinnikäs Smolander nappasi nolosti poliisin rysänpäältä nauhoittamassa puheluita, joiden taltioimiseen ei olisi koskaan pitänyt myöntää lupaa.

Keijo Smolanderia on jäljitetty salaa useiden maiden poliisien yhteistoimin ainakin viiden vuoden ajan. Se voi johtua siitä, että suomalainen osapuoli on luonut hänestä pari numeroa todellisuutta suuremman tekijän, ehkä ajatuksella, että Smolanderin avulla voisi parantaa onnistumisprosenttiaan.

Tosiasiahan on, ettei huumekaupan todellisia rahoittajia ole milloinkaan onnistuttu vangitsemaan Suomessa.

Suurista painista huolimatta, Smolanderiakin jäljittäessä poliisin on täyty nyt todeta, ettei mitään rikollista ole ilmennyt telekuuntelun avulla. Pikemmin päinvastoin, hän on saanut jäljittäjiltään asiallisia kirjeitä Espanjasta, Virosta ja Suomesta, joissa kerrotaan muun muassa: "Teidän käyttämiin teleliittymiin Suomessa ja Espanjassa kohdennetuissa telepakkokeinoissa ei ole ilmennyt sellaisia rikosepäilykseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella rikosilmoituksessa mainitun asian esitutkintaa pitäisi jatkaa."

Tästä huolimatta Smolander saatettiin viime vuoden alkukesästä toiselle kierrokselle 9 vuoden 6 kuukauden tuomiolla. Ratkaisevaa oli tunnetun vasikan esitutkinnassa kertoma väite Smolanderin syyllisyydestä.

On myös syytä muistaa, että väitettyjen huumekauppojen aikana Smolander koko ajan istui vankilassa edellistä tuomiotaan.



Asianajajia salakuunneltiin

Tuomion jälkeen tämä neuvokas vanki paljasti miten vankilan niin sanottua asiamiespuhelinta, eli kännykkää, jonka avulla vanki ja hänen asiamiehensä hoitavat vangin oikeusturvaa, oli poliisin toimesta kuunneltu useiden kuukausien ajan.

Asianajajan ja päämiehen suhdetta on pidetty oikeusvaltion kulmakivenä, eikä tämän suhteen väliin ole ollut hyväksyttävää mennä.

- Kiinnitin kuulusteluissa ensimmäisenä huomiota siihen, kun poliisi puhui samoista asioista kun mitä itse olin puhunut asianajajan kanssa. Mä sanoin, että onpa erikoinen homma poliisilta tulee samat lainaukset!  Näin kertoo Keijo Smolander hetkestä, jolloin hän oivalsi miten myös asiamiespuhelinta salakuunnellaan.

Vangin lahjakkuus ei jäänyt ilman palkkiota, sillä hänet määrättiin varmuusosastolle, vaikka osastokäyttäytymisessä ei ole ollut huomautettavaa.

Käytännössä se merkitsi myös, ettei hän pääse tapaamaan alaikäisiä lapsiaan, koska Riihimäen vankilassa tehdyn turvallisuusarvioinnin mukaan peruskouluikäiset tytöt ovat selkeä turvallisuusriski.

"Tapaaminen aiheuttaa vaaraa vankilan järjestykselle ja turvallisuudelle", kuuluu perustelu.
Jotenkin pelottavaa on, mikäli alle kymmenvuotias tyttö on Riihimäen vangeille turvallisuusriski. Toivotaan että muurit kestävät, mikäli hän joskus äitinsä seurassa pääsee tapaamisiin.



Oikeutta on helppo harhauttaa

Pakkokeinolain mukaan teleliittymien kuuntelusta on vuoden kuluessa ilmoitettava kohteelle. Mutta näin ei automaattisesti menetelty Smolanderin kohdalla. Alkoi vähitellen selvitä, että viranomaiset olivat hakeneet ja saaneet luvan laajamittaiseen teleliittymien kuunteluun lähellä Joensuuta sijaitsevaan Pyhäselän vankilaan, jossa Smolander suoritti silloista tuomiotaan

Lahden käräjäoikeus oli myöntänyt kuunteluluvat kolmeen puhelimeen, joista kaksi oli maksullisia ns. yleisö puhelimia vankilan käytävillä. Kolmas oli maksuton matkapuhelin ja tarkoitettu ainoastaan vankien ja asianajajien välisille puheluille.

Kävi ilmi, että kaikkia asiamiesten ja vankien välisiä puheluja oli kuunneltu yhdeksän ja puolen kuukauden ajan.

Smolander laati itse Lahden käräjäoikeudelle luovutusvaatimuksen, jossa viittasi siihen, että telekuuntelun asiakirjat on luovutettava kun siitä ei enää ole haittaa esitutkinnalle.

Papereista selvisi, että nimellä "asiointipuhelin" oli haettu kuuntelulupa kännykkälaitteeseen, joka saatiin vartijoilta, kun haluttiin soittaa asianajajalle. Siinä puhelimessa luki vielä, että "asianajajapuhelin".

- Jos kuuntelulupahakemukseen olisi kirjoitettu totuudenmukaisesti "asiamiespuhelin", ei yksikään tuomari olisi antanut sellaiseen lupaa, arvelee Smolander varmuusosaston pienessä tapaamistilassa.

Kun oikeuskäsittelyä varten pyydettiin telekuuntelusta selvitys, Pohjois-Savon poliisilaitos ilmoitti, ettei puheluja oltu saatu taltioitua kuin yhdestä yleisöpuhelimesta ja että asianajajapuhelut on kaikki hävitetty.



Vankilassa kuunneltiin 9 kuukautta

Tosiasiassa poliisin arkistosta löytyi levykkeeltä molemmasta yleisöpuhelimesta taltioituja puheluita, sekä ainakin neljän eri asianajajan ja päämiesten välisiä puheluja.

Teletiedot kerättiin yli yhdeksän kuukautta kestäneen kuunteluvaiheen aikana kerran kuukaudessa Pyhäselän vankilasta. On perin merkillistä, ettei poliisi tuona aikana kertaakaan huomannut, että toisesta yleisöpuhelimesta ei saatu taltioitua puheluja.

Tutkinnanjohtajan kirjallisessa päätöksessä telekuuntelun pimittämisestä todetaan, että tiedoissa voi ilmetä seikkoja, joiden julkitulo voi vaikeuttaa tutkintaa. Pyhäselän vankilan johtoa on kielletty vastaamasta kysymyksiin, vaikka vankila on ollut täysin tietoinen telekuuntelusta.

Poliisihallituksen ylin johto ei halunnut ottaa kantaa tähän kuunteluun vetoamalla asian keskeneräisyyteen. Poliisihallitus suostui viime syksynä vain yleisellä tasolla kommentoimaan mikä on sallittua ja mikä ei.

- Laki lähtee siitä, että rikoksesta epäillyn ja avustajan puhelua ei saa kuunnella. Eli tällainen kuuntelu on absoluuttisen kuuntelukiellon alainen ja tällä menettelyllä suojataan asianajosalaisuutta, selvittää poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja.

Kuuntelulupa oli annettu vain yhden vangin puheluiden kuuntelemiseen Pyhäselän vankilassa. Silti poliisi oli tallennelupien avulla saanut arviolta yli 20 000 puhelua taltioitua. Operaattorin keräämät tiedot haettiin vankilasta kymmenessä erässä.



Poliisi toimii harmaalla alueella

- Kyllä, yhden epäillyn kohdalta saattaa olla kerättynä satojatuhansia puheluita. Kun puhelu kestää esimerkiksi minuutin, se käytännössä vaatii kolminkertaisen työmäärän siltä, joka käsittelee nauhoitetta.

Hankilanojan mukaan työajan käyttö on siis kolminkertainen suhteessa puhelun kestoon. Kirjallisessa yhteenvedossa todetaan, ettei aineistosta löytynyt mitään rikolliseen toimintaan viittaavaa. Mutta rahaa paloi juhannuskokon verran.

Smolanderin kansalaistottelemattomuus otettiin sekavin tuntein vastaan lakimiespiireissä. Toiset olivat riemuissaan   syy on luonnollisesti taloudellinen.

- Ennen riitti soitto päämiehelle, mutta nyt "täytyy" matkustaa päämiehen luo vankilaan, koska puhelinlangat laulavat vähän liiankin kovaa, lahtelainen asianajaja ilmaisi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiamies osoittaa kululaskun Suomen valtiolle.

Toinen asianajaja kertoi hien nousseen pintaan, kun hän ajatteli miten poliisi ei kunnioita edes perussääntöjä. Miten on mahdollista, että näitä puheluja tällaisessa laajuudessa kuunnellaan?

Vastaus on helppo;  Ensin poliisi määrittelee tietyn puhelimen (asianajajapuhelimen) oikeudelle muuksi (asiointipuhelimeksi) kuin mikä se todellisuudessa on, tai lupaa kuunnella vain tiettyjä puheluja ja hävittää loput.

Toiseksi, poliisi vakuuttaa kirjallisesti oikeudelle ja epäilylle, tässä tapauksessa Smolanderille, että hävittäminen on tapahtunut.

Todellisuudessa näin ei välttämättä ole, vaan poliisi massa kuuntelee puheluita, ja saattaa käyttää aineistoa periaatteella "nyt ja tulevaisuudessa".

Lakikin suo melkoiset mahdollisuudet säilyttää telekuuntelun tuloksia.

- Jos kyseessä on kuuntelukiellon alaista aineistoa, niin se säilytetään siihen saakka kunnes kyseisestä asiasta on saatu lainvoimainen tuomio.

On erityisiä syitä, minkä perusteella tallenneaineisto voidaan säilyttää tuomion jälkeenkin. Esimerkiksi törkeän rikoksen estäminen, täsmentää Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja.

-Lainvoimaisen tuomion jälkeen viimeistään viiden vuoden kuluttua tällainenkin aineisto on hävitettävä.



Laillisuusvalvoja huolestui

Eli käytännössä teletiedot säilyvät poliisin arkistossa helposti kymmenenvuotta. Valtavan työmäärän ohella tilanpuute lienee telekuuntelun toiseksi suurin ongelma.

Oikeustieteellisesti tästä epäkohdasta käytetään ilmaisua "aukko". Yhden henkilön puheluiden kuunteluun tarkoitettujen lupien avulla poliisintiedustelu voi tunkeutua muihin juttuihin, myös asiamiesten ja päämiesten keskusteluihin.

Oikeusturvan kannalta on muutenkin arveluttavaa, että poliisi kuuntelee yleisiä puhelimia ja lisäksi arkistoi nämä puhelut vuosiksi.

Poliisitoiminnan valvoja, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Juha Haapamäki on huolissaan nykykäytännöstä.

- Se on epäkohta, koska massakuuntelu ei ole säännelty. Kyse on puhesalaisuuteen puuttumalla saaduista tiedoista. On katsottu, että tämä ehdottomasti on asia, joka pitäisi säännellä.

-  Jo perustuslaissa todetaan puhesalaisuudesta, että se on loukkaamaton ja että siitä voidaan säätää poikkeuksia vain lailla.

Onko sellaista säädöstä tai lakia nyt?  -Ei tällä hetkellä. Säätely on aika harsosta.

Jo telekuuntelun laajuus viitaa siihen, että viranomaiset ovat alkaneet käyttää ns. joustavia keinoja huumerikollisuutta vastaan. Mutkat vedetään suoriksi. Esitutkinta  ja pakkokeinolain säännöksiä ja henkeä venytetään.

Vallan noloa on, että Smolanderin jäljittämät telekuuntelutiedot ovat edelleen olemassa, hävittämisvakuuttelusta huolimatta. Kun Alibi oli kuunnellut Smolanderin aineiston cd -taltioinnilta, kävivät vankilan työntekijät tukka tuulispäänä hakemassa

Smolanderilta aineiston pois, poliisin määräyksestä.

Nyt on kuitenkin selvästi todistettu, että poliisilla on salaista aineistoa, josta se ei kerro tuomioistuimelle. Ainakin tähän saakka poliisi on kieltänyt aineiston olemassaolon. Sitä ei luovutettu puolustukselle, vaikka syyttäjäpuoli tiesi sen olemassaolosta ennen Smolanderin viimeistä tuomiota keväällä 2012.



Puheluita perheenjäseniltä

Mikäli vangilla ja vasikalla olisi ollut käytettävissä sama aineisto kuin syyttäjällä, eli nauhoitukset, jotka poliisi oli hankkinut "joustavin" keinoin, olisi Smolanderin tuomitseminen ollut vaikeaa, kenties mahdotonta. Smolanderin cd on läpileikkaus suomalaisesta perhe elämästä. Eräänlainen rikosmaailman "Finn Hits".

Puheluita on tuhansia. Sadat perheenjäsenet keskustelevat luottamuksellisista asioista vankilassa olevan läheisen kanssa. Kaltereiden takana olevat isät kysyvät lastensa koulumenestyksestä, vaimot arjen vaikeuksista.

Cd ei tietenkään ole pelkkää päätalomaista perhekuvausta, vaan väliin mahtuu mojovaa tekstiä rikoksista   sekä tapahtuneista että tulevista.

Nämä viimeksi mainitut ovat poliisille sellaista tietoa, jota on mahdollista hyödyntää työssä. Ehkä on syytä muistuttaa, että poliisin ilmoituksen mukaan tätä aineistoa ei ole edes olemassa, koska lain mukaan se tuli hävittää...

Valtaosa poliiseista haluaa noudattaa Suomen lakia sekä näyttää osaamistaan omilla taidoillaan. Useat poliisit ovat pettyneitä oikealta ohittaviin virkatovereihin, joiden keinovalikko muistuttaa menneiden aikojen Itä Saksaa.

Pyhäselän vankilan telekuuntelua vaatinut tutkinnanjohtaja, Eteläisen tullipiirin entinen tulliylitarkastaja, toimii nykyisin Poliisihallituksessa tietohallinnon rikosylikomisariona.

Hän vakuuttaa, että kaikki toimenpiteet tehtiin esitutkinta ja pakkokeinolakien sääntöjä noudattaen.

Nyt cd taltiointi on kuitenkin olemassa, joka on hieman kiusallinen asia tutkinnanjohtajalle ja asiasta päättäneille tuomareille. Tässä suhteessa Smolanderin valitustehtailu on ollut mallikelpoinen, varsinkin kun hän suoritti yhden miehen tutkintansa alkeellisissa oloissa vankilan varmuusosastolla.

Mutta tämä ei Smolanderille riittänyt.



Äänite oikeussalikuntoon

Seuraavaksi hän luki oikeudenkäynteihin liittyvät ja ja hänelle luovutetun aineiston läpi huolella ja vertaili sitä omiin muistiinpanoihinsa Sitkeän tutkinnan tuloksena selvisi, että poliisi oli muokannut nauhoitteiden puhtaaksikirjoitusta ja korjannut nauhojen sisältöä.

Hänen onnekseen poliisin rikoslaboratorion virkailija ei ollut oppinut talon tavoille, vaan tunnusti rehellisesti näin tehneensä.  Smolanderia oli äänitetty myös vankilassa ja nämä äänitteet viilattiin "oikeussalikuntoon".

Kun nauhoitteet purettiin sekunti sekunnilta, oli helppo havaita, että viilauksessa oli käytetty mikseriä. Smolander selätti tarkkuudellaan poliisilaboratorion Käräjäoikeus oli niin tyytyväinen Smolanderin työn laatuun, ettäse kirjasi:

"Käräjäoikeus toteaa, että Smolanderin puhtaaksi kirjoittama versio vastaa parhaiten tallenteelta kuultua."

Kiusallista tämäkin, mutta mikään ei muuta tulosta.

Ehkä aikanaan joku uskoon tullut poliisi kuvailee toimintaa muistelmissaan ja pyytää anteeksi

Poliisirikollisena

[Fiftari]

Selvisi tuokin. Eli jos koneelle asennetaan jotain niin se voidaan suorittaa salaa tuomioistuimen luvalla, tutkinnanjohtajan vaatimuksesta:

26 §
Laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentaminen ja poisottaminen

Esitutkintavirkamiehellä on oikeus sijoittaa tekniseen tarkkailuun käytettävä laite, menetelmä tai ohjelmisto toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen, aineeseen, omaisuuteen, tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään, jos tarkkailun toteuttaminen sitä edellyttää. Esitutkintavirkamiehellä on tällöin oikeus laitteen, menetelmän tai ohjelmiston asentamiseksi, käyttöön ottamiseksi ja poistamiseksi salaa mennä edellä mainittuun tilaan tai muuhun paikkaan taikka tietojärjestelmään sekä kiertää, purkaa tai muulla vastaavalla tavalla tilapäisesti ohittaa kohteiden tai tietojärjestelmän suojaus tai haitata sitä. Kotietsinnästä säädetään erikseen.

Tekniseen tarkkailuun käytettävän laitteen, menetelmän tai ohjelmiston saa asentaa vakituiseen asumiseen käytettävään tilaan vain, jos tuomioistuin on antanut siihen luvan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta.

Pakkokeinolaki (voimassa 1.1.2014 alkaen) 22.7.2011/806 | Edilex Kela

Että näin.... Mutta onneksi

Vakoiluohjelman hankkiminen ei tarkoita, että sitä käytettäisiin laajasti. Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja arvioi HS:lle, että troijalaista käytettäisiin muutamia kertoja vuodessa.

[Oami]

No siis normaalistihan tuollaiset leviävät esim. sähköpostin liitetiedostoina, eli jos lähettäjä [email protected] lähettää sinulle mailia jossa on liitteenä troijalainen.exe ja klikkaat sitä niin koneesi saattaa saastua, tämä siis ilman kunnon virustorjuntaa. Toinen on sitten juurikin tämä että poliisit käyvät asunnossasi(kotirauha?!?!) tietämättäsi ja asentavat valvontaohjelman manuaalisesti ja ohittavat samalla virustorjunnan. Toisaalta mietin että millä oikeudella hiipparoivat kotiisi ilman ilmoitusta. Kolmanneksi tulevat ja takavarikoivat ja palauttavat. Toisaalta kolmannessa ainakin kellä tahansa paatuneella tyypillä alkaa hälytyskellot soida ja kovalevy mäkeen ja uutta tilalle.

Niin, pidin oikeastaan aika itsestäänselvänä että tarkkailussa ei oikein ole mieltä, jos tarkkailun kohde tietää siitä. Niin että ensimmäinen ja viimeinen skenaario tuntuvat aika poissuljetuilta, ja samoin toinen jos kohde esim. pitää kiistanalaista tietokonetta lähellään tai muuten murtovarmassa tilassa.

Foobarille kiitos linkistä joka tapauksessa.

[Luotsi]

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Ihan uteliaisuudesta; mitä jos rikollisella on käytössään vahva salaus koneella/tiedostossa, niin eikö silloin tuo fyysinen pääsy koneeseen (voi asentaa keyloggerin tms.) ole lähes välttämätön? Esim. jos vaikka jollain lapsiporno-ukolla tai huumeiden maastokätkijällä on salattu ulkoinen kovalevy täynnä lapsipornoa/kätköjen koordinaatteja, ja täysin oma kone niitä varten jota ei ikinä yhdistä internetiin, niin eikö silloin ainut keino päästä käsiksi koneeseen ole joku niin sanottu keyloggeri?

Juuri näin, ei asiallisesti suojattuun netti-yhteydessäkään olevaan koneeseen pääse kukaan etänä mitään ylimääräistä asentelemaan jos käyttäjä ei ole aivan erityisen huolimaton/typerä. Eli toimiva vakoilu vaatii fyysiseen kosketukseen pääsemistä - siis käytännössä salaista kotietsintää. Vertautuu siis täysin salakuuntelumikkien yms asentamiseen. Salainen kotietsintä taas ei ymmärtääkseni ole Suomessa lainsäädännön puolesta mitenkään hankala toteuttaa...

[ruikonperä]

Ai että saa otsasuonen tykyttämään "ei mulla ole mitään salattavaa" -perustelu.
On salattavaa tai ei on yhdentekevää. Tämä lopulta kaikkien valvontaan johtava tie on yksinkertaisesti kommunistinen, natsistinen ja kaikkia ihmisoikeuksia loukkaava totalitarismin ensimmäinen aalto.

[sivullinen.]

On olemassa siru, joka tarkkailee koneen käyttöä. Se on jo käytössä suuressa osassa amerikan virastoja. Jos sellainen siru vaadittaisiin kaikilta Suomessa myytäviltä tietokoneilta, olisi pian tarkkailukoneisto mahdollista aikaansaada. Tuolta lisää:

http://en.wikipedia.org/wiki/Trusted_Computing

Itse en pidä riskiä tarkkailun lisääntymisestä suurena. Valtion johtomme on varustettu sen verran heikoilla voimilla, että pitäisin suorastaan iloisena enteenä, jos he jotain oikeasti merkittävää saisivat aikaan. Kun ei onnistuta ratkaisemaan parin kymmenen SoTe-alueen määritystä, on kaukaista unta haaveilla miljoonien koneiden tarkkailusta. Jäsen Pergolaattorin kysymys kuka ohjelman tekee, ja mitä oikeasti saadaan aikaan, oli siten niin totta ja samalla niin absurdi. Silti se on yleinen kuva nyky-Suomesta, että sille pitäisi keksiä oma sanansa.

[ruikonperä]

Kaikki oman ykstyisyyden vaatimukst ovat tätä nykyä mennyttä aikaa.
Voin tässä paljastaa että isken ydinpommilla keskelle Trumpin kaljua.
Sitä näkyä kaikki päälle 40 kilsan ihmist odottavat.

[Jukka Wallin]

Mites noita noinniinkuin asennetaan? Lähetetään Kelmifoorumi-sivustolle (nimi keksitty) mainoksia että tule tänne poliisi.fi-sivulle pelaamaan tämmöistä hauskaa peliä? Tai murtaudutaan kelmien koteihin ja käpälöidään niiden tietokoneita siten, että käpälöintiä ja murtoa ei jälkikäteen huomaa?

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Aiheeseen liittyvä esitys F-Securen Mikko Hyppöseltä, tähän olen linkannut täällä aiemminkin: Hacks & Hackers: Haittaohjelmat valtioiden käytössä. Sisältö alkaa 4:00. Minulla ei ole mitään merkittävää lisättävää Hyppösen esitykseen, vaikka ammattimaisesta näkökulmasta se toisinaan vaikuttaakin vähän turhan kansantajuistetulta. Sisältö on kuitenkin kohdallaan.

Muistaakseni poliisi voi asentaa koneelle haittaohjelman(tai tarkkailla konetta) vaikka se ei kävisi seurattavan kotona. Windows koneissa on mahdollista käyttää käyttöjärjestelmässä olevaa ohjelmallista troijalaista. Luin jostakin että poliisi olisi seurannut noin 60 konetta tällä tavoin.

Tämä on jokaisessa yksityiseen kotiin myydyssä windows koneessa. Tämä juontaa yhdysvaltalaisesta laista, joka tarkoituksena on pystyttävä haittamaan koneiden käyttöä, jos syttyy kriisi jonkkun valtion välille. Suomen viranomaiset saivat Naton rauhankumppanuusohjelmaan liityttyä sellaiset versiot käyttöön, josta tämä ominaisuus on poistettu, samoin myös office ohjelmista on annettu karsitut versioit, ja myös niistä poistettiin muutamia juttuja, vielä ennen kuin ne jaettiin eri viranomaisille.

[Jukka Wallin]

Mites noita noinniinkuin asennetaan? Lähetetään Kelmifoorumi-sivustolle (nimi keksitty) mainoksia että tule tänne poliisi.fi-sivulle pelaamaan tämmöistä hauskaa peliä? Tai murtaudutaan kelmien koteihin ja käpälöidään niiden tietokoneita siten, että käpälöintiä ja murtoa ei jälkikäteen huomaa?

Käsittääkseni pyritään murtautumaan kohdennetusti, tyypillisesti verkon (ja useimmiten kai sähköpostin) kautta, tai vaihtoehtoisesti ujuttamalla kohteelle esim. saastutettu USB-tikku. Fyysinen pääsy koneeseen tietenkin edesauttaisi hommaa merkittävästi, mutta onkin paljon hankalampi toteuttaa. En ole varma mitä käytännön rajoitteita Suomen lainsäädäntö menetelmille tällä hetkellä asettaa.

Aiheeseen liittyvä esitys F-Securen Mikko Hyppöseltä, tähän olen linkannut täällä aiemminkin: Hacks & Hackers: Haittaohjelmat valtioiden käytössä. Sisältö alkaa 4:00. Minulla ei ole mitään merkittävää lisättävää Hyppösen esitykseen, vaikka ammattimaisesta näkökulmasta se toisinaan vaikuttaakin vähän turhan kansantajuistetulta. Sisältö on kuitenkin kohdallaan.

Muistaakseni poliisi voi asentaa koneelle haittaohjelman(tai tarkkailla konetta) vaikka se ei kävisi seurattavan kotona. Windows koneissa on mahdollista käyttää käyttöjärjestelmässä olevaa ohjelmallista troijalaista. Luin jostakin että poliisi olisi seurannut noin 60 konetta tällä tavoin. Eikä poliisin tarvitse käydä hakemassa avainta huoltoyhtiöstä tai isännöitsijältä 

Tämä on jokaisessa yksityiseen kotiin myydyssä windows koneessa. Tämä juontaa yhdysvaltalaisesta laista, joka tarkoituksena on pystyttävä haittamaan koneiden käyttöä, jos syttyy kriisi jonkun valtion välille. Suomen viranomaiset saivat Naton rauhankumppanuusohjelmaan liityttyä sellaiset versiot käyttöön, josta tämä ominaisuus on poistettu, samoin myös office ohjelmista on annettu karsitut versioit, ja myös niistä poistettiin muutamia juttuja, vielä ennen kuin ne jaettiin eri viranomaisille.