Vs: Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä liikaa ilmaa

[Mietiskeliä]

Alkuun oma mielipiteeni kysymykseen. On ehdottomasti! Oikeastaan en voi kirjoittaa muista kouluista, paitsi niistä joissa olen itse opiskellut, eli ammattikoulu ja peruskoulu. Toiset voivat kommeitoida sitten muita koulutuksia.

Miksi koulutuksesta sitten olisi niin tärkeä ottaa kaikki "ilma" pois? Siitä syystä että, jos kerran eläikää on paineita nostaa, niin mielestäni olisi syytä ottaa ensin "löysät pois" koulutuksesta, ihan jo siitä yksin kertaisesta syystä, että nuoret haluvat työelämään mahdollisimman nopeasti, kun taas vanhempaa väkeä taas vituttaa monesti jatkaa työuraa pidempään. Lisäksi työnantajat tunnetusti pitävät enemmän nuoremmasta työvoimasta kuin yli 55 vuotiaista.

Alotetaan vaikka ammattikoulun rakennuspuolen koulutuksella, jonka itse aikoinani kävin, silloin koulutus kesti kaksi vuotta, nyt se on kolmivuotinen, vaikka mielestäni vuosikin riittäisi aivan hyvin. Mun mielestäni ammattikouluissa ei tarvitsisi opettaa muita kuin pelkkiä ammattiaineita, korkeintaan liikuntaa näiden lisäksi. Ensinäkin porukkaa ei yksinkertaisesti vain kiinnosta jotkut äidinkielet tai vastaavat ja kun ei porukkaa kiinnosta, niin se näkyy myös tietysti oppimistuloksissa. Näiden aineiden opettajat ovat myös monesti hyvin vittuuntuneita työhönsä juuri tästä syystä. Eli siis ammattikouluista pois kaikki Englannit,Ruotsit,matematiikat,äidinkielet.. Matikkaa tarvii tietenkin myös rakentamisessa, mutta rakennusmies pärjää kyllä peruskoulun matikalla.

Uskon että kun raksapuolen ammattikoulusta otetaan kaikki "löysä" pois ja homma käydään lävitse vain tiivistettynä, se onnistuu kyllä vuodessa. Ei ammattikouluissa nuorten kannattaisi hirveasti aikaa käyttää. Ihan jo siitäkin syystä ettei nuorilla siellä ole motivaatiota hirveesti ja kun ei ole motivaatiota homma on hyvin tehotonta. Mielummin työelämään vain mahdollisimman nopeasti, siellä nuorilla on jo huomattavasti enemmän motivaatiota, vaikka aluksi jonkin vanhemman timpurin oppiin. Työtä tekemällä kuitenkin oppii asiat kaikkein parhaiten. Lisäksi siitä on yleesä vain etua mitä nuorempana alat tehdä töitä..

Jos raksa-alalla on noin paljon "ilmaa" niin on aika vaikea uskoa etteikö "ilmaa" löytyisi myös muilta amiksen linjoilta. Raksa-alalla on vielä kuulemma hirveä työvoimapula, joten tätä työvoimapulaa saataisiin helpotettua hyvin myös siten että alan koulutus käytäisiin tiivistettynä

Peruskoulusta vielä sen verran että siitäkin sais yhden vuoden helposti, jo sillä pois että se aloitettaisiin vuoden aikaisemmin. Lisäks peruskoulussa opetetaan paljon aineita joita ilman kyllä tule toimeen esim. musiikki,kuvamataito,maatiede,historia,biologia jne.. Näitä aineta opetataan peruskouluissa lähinnä yleissivistävyyden vuoksi, mutta voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?, Voisko joitain näitä aineita käydä tiivistetymin läpi kuten maantiede,historia,biologia? Onko se esim. niin hirveän tärkeää opetella ulkoa jotain Saksan kaupunkeja? Romahtaisiko kansan sivystys jos näin tehtäisiin? sitä on vaikea uskoa.

Omasta mielestäni peruskoulusta saataisin vuosi pois jos A: jätentään turhimmat aineet kokonaan pois B: käydään osa aineista tiivistetysti vain läpi C: Koulupäiviä voitaisiin vähän pidentää D: Lomista nipistämistä(oppilailla kun on niin pitkät lomat). Eli siis kaikkien näiden yhdistelmällä varmasti saatasiin vuosi helposti peruskoulusta pois.. Ideana tässä on se, että mikäli Suomi aijotaan saada tästä nousuun kaikkien olisi kiristettävä vähän vyötään ja alkaa paiskia töitä vain entistä enemmän. Miestäni nuoret myös voisivat ottaa osaa vähän näihin talkoisiin.

Eli siis näin saataisiin rakennusmies valmistumaan neljä vuotta nopeammin. Tässä on vain se ongelma että, jos nuori poika laitetaan rakenukselle jo kaksitoistavuotiaana kantamaan lautaa pian saadaan kukkahattu tädit perään, joten ehkä tossa tuli otettua koulutusjärjestemästä liikaakin ilmaa pois, mutta jos hommaa vähän tiivistettääisiin, niin rakennusmies saataisiin valmistumaan neljäkin vuottakin aikaisemmin, niin on vaikea uskoa etteikö ilmaa olisi paljon myös muilla aloilla. Olisi kiva kuulla esim. jonkun lukion käyneen arvion siitä miten paljon lukio opetuksesta olisi varaa karsia? Sitten nämäkin jotka yliopistoissa vetkuttelevat opintojaan vuosikausia. (Näistä joku muu varmasti osaa kertoa paremmin) Tuet vain pois tälläisiltä jotka eivät määräaikaan mennessä valmistu.

[femacco]

voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?,

Tottahan se lisää taiteilijasielun opiskelumotivaatiota, että luovat oppiaineet viedään pois. Muistan omilta kouluajoiltani miten tärkeä henkireikä kuvaamataito, musiikki, kirjoittaminen, valokuvaus ja näytelmäkerhossa mukana olo olivat. Ei minusta olisi tullut matemaatikkoa tai fyysikkoa, vaikka nuo olisi jätetty pois. Olisin todennäköisemmin syrjäytynyt. Ruotsin ja uskonnon voisi jättää surutta pois, sillä uskonasiat tulisi jättää aikuisten päätettäviksi.

Peruskoulua voisi sen sijaan pidentää vuodella ja tuoda kahdelle viimeiselle vuodelle pari-kolme lyhyttä työharjoittelua eri aloilta, jotta nuoret saisivat paremman käsityksen eri ammateista ja työelämän todellisuudesta. Se voisi pidentää työuria, sillä nuoret voisivat valita heille itselleen parhaiten soveltuvan koulutuksen. Lisäksi myös huuhaa-alojen (esim. medianomi) koulutuksia tulisi vähentää. Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilta, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä.

[Olli_Johannes]

 Peruskoulussa ja amiksesa on tosiaan paljon turhaa. (Itse en tosin pidä luettelemiasi reaali-aineita turhina.) Taisi rakennusalan koulutus kestääkin yhden vuoden joitain vuosikymmeniä sitten. Nytkin rakennusalan perustutkinnon voi tietääkseni suorittaa aikuiskoulutuksessa vuodessa. Vaikka vuoden kestäviä koulutuksia ei pidetä oikein minään,  pärjäävät monet selaisen käyneet  työelämässä ihan hyvin, eihän koulussa voi kuitenkaan oppia kuin perusasiat mistään ammatista.

AMK:ssa onkin sitten ylimääräistä opetusta noin kaksinkertainen määrä amikseen verrattuna. Kaikissa luonnonvara-alan AMK tutkinnoissa on noin puolet ylimääräistä ja ainakin hortonomiksi/ puutarhateknikoksi on pystynyt valmistumaan aikaisemmin (joskus opistojen aikaan) kahdessa vuodessa, kun nyt pitäisi valmistua neljässä vuodessa. Tekniikan AMK koulutuksesta en tiedä, kun en ole sellaisessa opiskellut, mutta ainakin opintojaksojen nimien perusteella ne näyttäisi sisältävän enemmän asiaa. 

AMK:n ylimääräinen opiskelu koostuu mm. "kansainvälisyys" -kasvatuksesta, pakkoruotsista, työelämätaidoista ym. hömpästä ja toisaalta tutkimusmetodeitten opiskelusta, joita tuskin varvitsee kukaan ei-akateeminen. Ideana on ilmeisesti opiskella kaikkea vähän, mutta ei oikein mitään kunnolla. Toisaalta AMK:t kokevat tärkeäksi koittaa kilpailla yliopistojen kanssa ja matkia niitä vähän joka asiassa. Varsinkin luonnonvara-alan perustaidot kuten lajintuntemus jää sitten oman harrastuneisuuden varaan. Olen kuullut mm. yhdestä vasta valmituneesta agrologista jolta meni kotimaiset viljalajit sekaisin. Virallisesti ammattikoukeakouluista pitäisi valmistua (neljässä vuodessa) asiantuntijoita.

[sivullinen.]

Nykyisessä koulutuksessa on tosiaan paljon ilmaa. En tarkoita, etteikö ihmisten pitäisi oppia ennen töihin menoa, mutta koulutus ei sitä oppia anna. Juuri kuten AP totesi, oppisi rakentamista paljon paremmin rakentamalla kuin koulun ruotsin kielen tunnilla. Tämä ei pitäisi olla yllättävää. Ylipäätään kaikkia käden taitoja vaativia aloja oppii paljon paremmin käsin tekemällä kuin teoriaa kuuntelemalla; ja käden taitoja aloja on paljon.

Mutta miksi sitten nykyään toimitaan kuten toimitaan? Se johtuu tehokkuusajattelusta. On laskelmoitu, että oppimaton rakentaja ei ole ensimmäisinä vuosina yhtä tehokas kuin pari kymmentä vuotta alalla toiminut. Varmasti totta. Joten hänen pitää oppia joka tapauksessa. Yksi tapa on oppia rakennuksilla tekemällä, mutta siellä tulee myös paljon ei-opettavaista toistoa ja oppiminen häiritsee muidenkin tekemistä. Sekin on totta. Siksi on haluttu tehostaa oppimista, tehdä se muutamassa vuodessa koulussa ilman häiriötekijöitä ja sitten viedä valmis kiven kova ammattilainen rakennuksille. Sellainen, joka ei enää oppia tarvitse. Ja jokainen tajuaa, että se teoriatunneilla pari vuotta istunut ei ole (laskennallisesti) samanverran oppia saaneen pari kymmentä vuotta rakennuksilla työskennelleen kanssa yhtä hyvä. Jokainen ihminen sen tajuaa; vaan ei tajua ministeriön kaavat. Niissä koulu on työläistehdas, ja valmistuminen tarkoittaa valmiiksi ammattilaiseksi tulemista. Järjen hiventäkään asiassa ei ole. Silti niin on.

Teoriaakin kyllä tarvitaan. Sitä taas ei opi tekemällä. Siihen tarvitaan koulua tai kirjaa. Mutta sitä kirjaa lukee paljon paremmalla motivaatiolla, kun on tekemässä itse jotain asiaan liittyvää. Rakentajan pitää tietää mitä sementtilaatua laitetaan. Sitä ei sovi kokeilun ja erehdyksen menetelmällä tehdä. Joko ei pidä olla sementin valinnasta vastuussa tai sitten tieto sementeistä pitää olla luettuna. Vaikeaa on kuitenkin tietää, mitä pitäisi tietää, jos ei sitä tiedä. Joku voi kuvitella sementtejä olevan tasan yhtä laatua, jos ei ole asiasta mitään lukenut - ja sitten mokaa pahasti. Sen takia erityisesti ydinvoimaloiden ja siltojen suunnittelijoita, jotka näistä päättävät, olisi syytä kouluttaa ennemmin paljon liikaa kuin vähän liian vähän. Niissä kun pieni yhden miehen moka helposti tuhoaa tuhannenkin ihmisen työn. Olkiluoto 3.:seen jouduttiin pääkiertoputkistot valamaan toiseen kertaan vääränlaisten sementtien takia.

Mittaa kahdesti, sahaa kerran.

[requiem]

Korkeakoulujen, siis yliopistojen ja teknillisten yliopistojen, puolella kolmen lukukauden vuosirytmiin siirtyminen olisi mitä positiivisin muutos. Kommentointi keskittyy tähän, koska ne kokemukset ovat tästä järjestelmästä tuoreimmat ja kenties henkisesti kypsyneen tarkastelijan tekemät.

Tällä hetkellä korkeakouluopetus koostuu kahdesta lukukaudesta, syys- ja kevätlukukaudesta. Nämä kestävät jotakuinkin, riipppuen hivenen alasta ja organisaatiosta, 1) elo-syyskuun vaihteesta joulun kieppeille ja 2) loppiaisesta toukokuun loppupuolelle. Mitä tuosta nyt sitten tulisi, syyslukukaudeksi se n. neljä kuukautta ja jotakin vastaavaa kevätsessioksi.

Kumpikin lukukausi jakautuu kahdeksi periodiksi, periodin lopettaa tenttiviikko. Kun lukukauden pituus on n. 4 kuukautta, saadaan yhden periodin pituudeksi n. 8.7 viikkoa Jotkin kurssit ovat periodin mittaisia, useimmat eivät.

Ehdotus: lyödään läskit pois, trimmataan opetusrakenne kolmen lukukauden (3 * 4kk) ja kuuden periodin (8 vk * 6 periodia = 48 vk. opetusta ja tenttiviikot) paketiksi. Läskien poiskarsimisella keskimääräinen opiskelurupeama opiskelijaa kohden tiivistyisi viikolla tai puolellatoista per nykyinen lukukausi. Ei mitenkään ylitsepääsemättömän paha juttu. Luvut pidetty yksinkertaisuuden vuoksi karkeina, hienosäädön ehdottaminen suuntaan tai toiseen on siis ihan luonnollista.

Nykyisellään korkeakouluopiskelijan, poislukien lääkärit, oletetaan valmistuvan viidessä (toivotuksi tavoiteajaksi on siis asetettu) vuodessa. Eli 5 vuotta * 2 lukukautta per vuosi = 10 lukukautta yhteensä. Uudessa järjestelmässä saman rupeaman suorittaminen tulisi periaatteessa mahdolliseksi 10 lukukautta / 3 per vuosi = 3 1/3 vuodessa. Ja kyllä tällaisia kolmen lukukauden ratkaisuja (trimester) on käytössäkin, esim. Kanadassa, Ranskassa ja Japanissa.

Tiedän: keskeiseseksi ongelmaksi tämän mallin toteuttamisessa tulisi muodostumaan korkeakoulujen resurssiongelmat. Kukapa niitä asioita olisi järjestelemässä esim. nykyisten kesälomakausien aikana. Ja kukapa niitä lisäresursseja, tai vaadittuja muutosorganisointeja, olisi ajamassa läpi.

Lisähuomio: ja joo, tietenkään kaikki opiskelijat eivät uudenkaan mallin alaisuudessa tulisi valmistumaan yhtään sen nopeammin kuin vanhankaan mallin aikana. Jo ihan siitä syystä, että osa opiskelijoista painaa vuotensa kolmen "lukukauden" mentaliteetilla jo nyt. Syyslukukausi, kevätlukukausi ja mahdollisesti opiskelulukukausia typistävä työkausi "kesälomalla"...

[Mietiskeliä]

Ammattikoulujen ongelma ovat nämä kouluun pakotetut nuoret. Olen kohdannut kymmenittäin mamuoppilaita, jotka käyvät koulua pakosta - muuten et saa toimeentulo- etkä muitakaan tukia, jos et ole läsnä 50 % tunneista. Sitten nämä tyypit lojuvat pulpeteissaan pakon alla häiriten samalla niitä muutamaa oppilasta, jotka haluaisivat opiskella tosissaan. Onneksi jakson loppupuolella 50 % on jo lusittu ja jäljelle jäävät motivoituneet oppilaat voivat opiskella rauhassa.
[/quote]
Itse kävin ommattikouluni aikoinani Raumalla, siellä ei juuri mamuja ollut ja siltä iso osalla oppilaita oli suuria motivaatio ongelmia. Mistä tämä sitten johtuu? Yhden selityksen tähän olen kuullut että peruskoulussa hoetaan, että jos et tee läksyjäsi kunnolla ja menesty koulussa joudut amikseen. Tän takia porukalla motivaatio ongelmia.

Ja kun porukkalla on motivaatio ongelmia käydä amista, musta olisi ihan ehdotonta, että siellä opettaisiin vain se kaikkein olennaisin eikä mitään ylimääräistä. Kun sama purukka työskentelee työmaalla vähän vanhemman väen kanssa, siinä ei ole enää samaa apinalauma ilmiötä kuin ammattikoulussa

[Mietiskeliä]

Tätä olen jo pidenpään ihmetellyt, että kun julkisessa keskustelussa puhutaan paljon eläkeiän pidentämisestä. Todella vähälle huomiolle on jäänyt että myös toisesta päästä työuria voidaan myös pidentää ja tämä saataisiin tapahtumaan aivan helposti.

Tuntuu jotenkin siltä että koulutus on Suomessa aivan liian yliarvostettua. Koulutusjärjestelmämme on ikään kuin pyhä lehmä jota ei sovi arvostella(niinkuin monikulttuuriisuus muuta vuosi sitten) On vähänniinkuin jonkinlainen itsestään selvyys, että ihmisen on pakko opiskella ja kaikki mitä kouluissa opiskellaan on automaattisesti todella hyödyllistä. Tästä kertoo myös se että Suomi on aivan liian ylikoulutettu..

Siis itse pidän opiskelua yleisesti hyödyllisenä jos vain päätä riittää, mutta väitän että koko koulutus järjestelmässä on aivan liikaa ilmaa.

[sivullinen.]

Tätä olen jo pidenpään ihmetellyt, että kun julkisessa keskustelussa puhutaan paljon eläkeiän pidentämisestä.

Olet käsittänyt ihan väärin miksi julkisessa keskustelussa puhutaan eläkeiän pidentämisestä. Se ei ole mikään työvoimapulaongelma vaan ihan jotain muuta. Nykyinen järjestelmä vaatii nykyisten ihmisten työssäoloa. Sitä ei voi paikata edes miljoonalla nuorella - tai maahanmuuttajalla. Jos sellaista kuvittelet, et tule ikinä ymmärtämään maailman menoa.

[Veli Muilu]

Enpä tiedä missä asioissa on ilmaa mutta entisen työkaverini (joka on itsekkin entinen peruskoulun luokan opettaja) lapsi ei vammansa takia saanut eritysopetusta, koska rehtorin puheiden mukaan kaiken mahdollisen ylimääräisen mitä resursseista liikenee vie koulussa nykyisellään maahanmuuttajien mitä erinäisemmät tarpeet.

[Mietiskeliä]

Tätä olen jo pidenpään ihmetellyt, että kun julkisessa keskustelussa puhutaan paljon eläkeiän pidentämisestä.

Olet käsittänyt ihan väärin miksi julkisessa keskustelussa puhutaan eläkeiän pidentämisestä. Se ei ole mikään työvoimapulaongelma vaan ihan jotain muuta. Nykyinen järjestelmä vaatii nykyisten ihmisten työssäoloa. Sitä ei voi paikata edes miljoonalla nuorella - tai maahanmuuttajalla. Jos sellaista kuvittelet, et tule ikinä ymmärtämään maailman menoa.

Olen ymmärtänyt niin että eläkeikää pitää nostaa sen takia että saadaan huoltosuhdetta paremmaksi, lisäks sen takia eläkeikää pitää nostaa, koska ihmiset elävät nykyisin pidempään. Tarkoitan sitä että jos kerran eläkeikää pitää nostaa. Mun mielestäni pitää ottaa  "löysät" pois myös koulutusjärjestelmästä, vaikkei se tietenkään riitä kokonaan korjaamaan huoltosuhdetta.

Mitä tulee maahanmuuttoon, nykyisen kaltaisella maahanmuutto ei ainakaan paranna huoltosuhdetta, kun kerran huoltosuhde on maahanmuuttajilla suurempi kuin kantaväestöllä, niinkuin on tälläkin foorumilla montakertaa todettu..

[hattiwatti]

Tämä on tärkeä ja oivaltava aihe.

Suomi on kusessa taloudellisesti.

Suomi on kusessa taloudellisesti siksi koska liian massiivinen ja kallis julkinen sektori.

Julkisen sektorin kalleus johtuu kallispalkkaisten projektikoordinaattoreiden yms. turhakkeiden suuresta määrästä. Samalla suorittavaa työtä tekeviä kenttäpoliiseja ja sairaanhoitajia on liian vähän.

Edellämainittu johtuu osaltaan vääristyneestä koulutusjärjestelmästä. Kun ylikoulutetaan ihmisiä, joudutaan luomaan heille koulutustaan vastaavaa työtä. Vaikka keinotekoisesti. Tietysti julkishallintoon, kun yksityinen sektori ei näe tarvetta.

"Työvoimapula" mikä todellisuudessa on erityisosaajien pulaa eikä rividuunarien, johtuu osaltaan siitä kun erityisosaajat viettävät aikaa nelikymppisiksi yliopistoissa tai muissa vastaavissa. Sen sijaan, että pidennetään eläkeikää, tulisi työuraa pidentää alkupäästä jolloin työntekijät ahkerimpia.

jne. Mutta siis hyvin tärkeä aihe jos halutaan ymmärtää yhteiskuntamme rakenteellista vääristymää.

[Mietiskeliä]

voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?,

Tottahan se lisää taiteilijasielun opiskelumotivaatiota, että luovat oppiaineet viedään pois. Muistan omilta kouluajoiltani miten tärkeä henkireikä kuvaamataito, musiikki, kirjoittaminen, valokuvaus ja näytelmäkerhossa mukana olo olivat. Ei minusta olisi tullut matemaatikkoa tai fyysikkoa, vaikka nuo olisi jätetty pois. Olisin todennäköisemmin syrjäytynyt. Ruotsin ja uskonnon voisi jättää surutta pois, sillä uskonasiat tulisi jättää aikuisten päätettäviksi.

Peruskoulua voisi sen sijaan pidentää vuodella ja tuoda kahdelle viimeiselle vuodelle pari-kolme lyhyttä työharjoittelua eri aloilta, jotta nuoret saisivat paremman käsityksen eri ammateista ja työelämän todellisuudesta. Se voisi pidentää työuria, sillä nuoret voisivat valita heille itselleen parhaiten soveltuvan koulutuksen. Lisäksi myös huuhaa-alojen (esim. medianomi) koulutuksia tulisi vähentää. Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilta, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä.

Mutta aika marginaalliselle ryhmälle nämä aineet ovat henkireikä.. Peruskouluissa on/olisi kuitenkin pakko ajatella valtavirtaa.
Eiköhän nourena voi muutenkin vaihtaa ammattia ja alkaa opiskelemaan jotain muuta alaa ellei valittu ammatti mielitäkkään
Ellet Sanna muuta mielipidettäsi tässä asiassa en enää äänestä sua seuraavissa vaaleissa.

[Emo]

Peruskoulusta vielä sen verran että siitäkin sais yhden vuoden helposti, jo sillä pois että se aloitettaisiin vuoden aikaisemmin. Lisäks peruskoulussa opetetaan paljon aineita joita ilman kyllä tule toimeen esim. musiikki,kuvamataito,maatiede,historia,biologia jne.. Näitä aineta opetataan peruskouluissa lähinnä yleissivistävyyden vuoksi, mutta voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?, Voisko joitain näitä aineita käydä tiivistetymin läpi kuten maantiede,historia,biologia? Onko se esim. niin hirveän tärkeää opetella ulkoa jotain Saksan kaupunkeja? Romahtaisiko kansan sivystys jos näin tehtäisiin? sitä on vaikea uskoa.

Omasta mielestäni peruskoulusta saataisin vuosi pois jos A: jätentään turhimmat aineet kokonaan pois B: käydään osa aineista tiivistetysti vain läpi C: Koulupäiviä voitaisiin vähän pidentää D: Lomista nipistämistä(oppilailla kun on niin pitkät lomat). Eli siis kaikkien näiden yhdistelmällä varmasti saatasiin vuosi helposti peruskoulusta pois.. Ideana tässä on se, että mikäli Suomi aijotaan saada tästä nousuun kaikkien olisi kiristettävä vähän vyötään ja alkaa paiskia töitä vain entistä enemmän. Miestäni nuoret myös voisivat ottaa osaa vähän näihin talkoisiin.

Eli siis näin saataisiin rakennusmies valmistumaan neljä vuotta nopeammin...

Joo.

Koulujen joulujuhlia ei järjestetä Salossa

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3007/koulujen_joulujuhlia_ei_jarjesteta_salossa

Salon kouluissa joulujuhlat jäävät tänä vuonna viettämättä. Syynä ovat kaupungin vaikean taloustilanteen vaatimat säästötoimenpiteet, jotka ovat johtaneet muun muassa koulujen henkilökunnan lomautuksiin kahden viikon ajaksi.

Salon kaupungin lomautettavien työntekijöiden lukumäärä on kokonaisuudessaan noin 1 400 henkilöä. Heistä 850 työskentelee sivistystoimessa. Opetustoimi on suositellut kouluille syyslukukauden päätöspäivän järjestämistä kevennetyllä ohjelmalla. Käytännössä moni koulu on päätynyt luopumaan joulujuhlasta.

- Joulujuhlien järjestäminen on kunkin koulun rehtorin ratkaistavissa. Opetussuunnitelmassa ei velvoiteta joulujuhlan pitämiseen, sanoo Salon kaupungin opetuspäällikkö Mari Haapanen.

Haapasen mukaan joulujuhlat ovat kokonaisuudessa vain yksi asia ja on ymmärrettävää, että lomautusten vuoksi kenelläkään ei riitä aikaa eikä rahkeita niiden järjestämiseen.

Opettajien keskuudessa mielialat ovat alhaalla. Lomautusten vuoksi moni opettaja joutuu paikkaamaan puuttuvaa työvoimaa ja tekemään vuorostaan kollegan töitä oman työnsä ohella kahden viikon lomautusjakson ajan.

- Kouluissa erilaisia pieniä tapaturmatilanteita on jo ollut enemmän. Tilanne uuvuttaa sekä henkisesti että fyysisesti. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia ympärilleen ja kun heitä on vähän, se uuvuttaa lapsetkin, Haapanen kuvaa.

Laadukasta on opetus ja KASVATUS Suomen kouluissa. Kyllä tuosta yltäkylläisyydestä joutaa vielä paljonkin enemmän nipistää.

(http://www.seurakuntalainen.fi/filebank/news/images/fullWidth_3007.jpg)

Mutta tuokaa vaan lisää laiskoja ja/tai muslimeita ja muita syöttiläitä Suomeen, kyllä me maksamme; meillä on varaa. Veroja sopii korottaa, palkkoja alentaa ja eläkeikiä nostaa; on ilo kantaa vastuuta! Kouluruokailusta voitaisiin vaikka kokonaan luopua, kymmenellä sentillä per oppilas kun tuskin saa mitään sellaista mitä muutenkaan enää voi lounaaksi kutsua.

[Sour-One]

Peruskoulussa ja amiksesa on tosiaan paljon turhaa. (Itse en tosin pidä luettelemiasi reaali-aineita turhina.) Taisi rakennusalan koulutus kestääkin yhden vuoden joitain vuosikymmeniä sitten. Nytkin rakennusalan perustutkinnon voi tietääkseni suorittaa aikuiskoulutuksessa vuodessa. Vaikka vuoden kestäviä koulutuksia ei pidetä oikein minään,  pärjäävät monet selaisen käyneet  työelämässä ihan hyvin, eihän koulussa voi kuitenkaan oppia kuin perusasiat mistään ammatista.

AMK:ssa onkin sitten ylimääräistä opetusta noin kaksinkertainen määrä amikseen verrattuna. Kaikissa luonnonvara-alan AMK tutkinnoissa on noin puolet ylimääräistä ja ainakin hortonomiksi/ puutarhateknikoksi on pystynyt valmistumaan aikaisemmin (joskus opistojen aikaan) kahdessa vuodessa, kun nyt pitäisi valmistua neljässä vuodessa. Tekniikan AMK koulutuksesta en tiedä, kun en ole sellaisessa opiskellut, mutta ainakin opintojaksojen nimien perusteella ne näyttäisi sisältävän enemmän asiaa. 

AMK:n ylimääräinen opiskelu koostuu mm. "kansainvälisyys" -kasvatuksesta, pakkoruotsista, työelämätaidoista ym. hömpästä ja toisaalta tutkimusmetodeitten opiskelusta, joita tuskin varvitsee kukaan ei-akateeminen. Ideana on ilmeisesti opiskella kaikkea vähän, mutta ei oikein mitään kunnolla. Toisaalta AMK:t kokevat tärkeäksi koittaa kilpailla yliopistojen kanssa ja matkia niitä vähän joka asiassa. Varsinkin luonnonvara-alan perustaidot kuten lajintuntemus jää sitten oman harrastuneisuuden varaan. Olen kuullut mm. yhdestä vasta valmituneesta agrologista jolta meni kotimaiset viljalajit sekaisin. Virallisesti ammattikoukeakouluista pitäisi valmistua (neljässä vuodessa) asiantuntijoita.

Entäs yliopistot. Sieltä voisi surutta karsia helvetisti. Oikeesti; mitä vitun virkaa on esimerkiksi kielitieteilijöillä?

[Mietiskeliä]

Totta, koulutuksissa on paljon ilmaa.

Peruskoulusta tulisi ensi sijassa poistaa kaikki uskonnon opetus erillisenä aineena. Uskontotietoa voi opettaa vaikkapa historian yhteydessä.

Samoin ns. kotikielen opetus on turhaa. Tulee keskittyä suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, jos on aikomus heidät tänne kotouttaa. Samalla ratkeaisi se iso resurssiongelma, että kun muilla lapsilla alkaa äikän/biologian/historian tunti, niin mamuoppilaat lähtevät kotikielen tunnille. Opettaja on kuitenkin vastuussa siitä, että myös poistuneet oppilaat omaksuvat saman oppimateriaalin. Miten se on mahdollista? No opettaja omalla ajallaan kuroo kiinni menetetyt tunnit ihan miten haluaa. Tämä menettely ei myöskään edistä mamuoppilaiden kotoutumista ja suomen kielen oppimista.

Ammattikoulujen ongelma ovat nämä kouluun pakotetut nuoret. Olen kohdannut kymmenittäin mamuoppilaita, jotka käyvät koulua pakosta - muuten et saa toimeentulo- etkä muitakaan tukia, jos et ole läsnä 50 % tunneista. Sitten nämä tyypit lojuvat pulpeteissaan pakon alla häiriten samalla niitä muutamaa oppilasta, jotka haluaisivat opiskella tosissaan. Onneksi jakson loppupuolella 50 % on jo lusittu ja jäljelle jäävät motivoituneet oppilaat voivat opiskella rauhassa.

Ehdottomasti uskonnon opetus voitaisiin ainakin poistaa, tässä on aika tyhjentävä kirjoitus siitä.
http://teuvomoisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102457-uskonnon-opetus-on-turhaa

[hyperbeli]

Entäs yliopistot. Sieltä voisi surutta karsia helvetisti. Oikeesti; mitä vitun virkaa on esimerkiksi kielitieteilijöillä?

Kieliä nyt on tärkeää osata. Eikös kielitieteet valmista näitä kielten opettajia? Joku ehdotti historiankin karsimista peruskouluista. Ei ihmeessä! Lisää historiaa, mutta siten, että oppilaat ymmärtävät konflikteja ja oppivat itse ajattelemaan ja tekemään johtopäätöksiä.

Yliopisto-opintoja voi nopeuttaa siten, että laitetaan kaikki luennot nettiin ja järjestetään tenttejä pullonkaulakursseista enemmän. Järjestetään mahdollisuus palauttaa kurssitehtäviä vuoden ympäri. Kaikki läsnäolopakot pois (poislukien fysiikan ja kemian labrat, lääkäreiden harjoittelut yms.).

Lisäksi oppilaita pitää alkaa jo pienestä pitäen totuttamaan omaehtoiseen opiskeluun, eikä siihen, että opettaja lykkää hopealusikalla tietoannoksen pikkurilli pystyssä pikku piltin sumppiin.

Liikuntaa lisättävä peruskouluun. Joka päivä oppilaat kunnolla hikeen. (Mahdollisuus korvata tämä myös iltaisin harrastuksissa.)

[femacco]

voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?,

Tottahan se lisää taiteilijasielun opiskelumotivaatiota, että luovat oppiaineet viedään pois. Muistan omilta kouluajoiltani miten tärkeä henkireikä kuvaamataito, musiikki, kirjoittaminen, valokuvaus ja näytelmäkerhossa mukana olo olivat. Ei minusta olisi tullut matemaatikkoa tai fyysikkoa, vaikka nuo olisi jätetty pois. Olisin todennäköisemmin syrjäytynyt. Ruotsin ja uskonnon voisi jättää surutta pois, sillä uskonasiat tulisi jättää aikuisten päätettäviksi.

Peruskoulua voisi sen sijaan pidentää vuodella ja tuoda kahdelle viimeiselle vuodelle pari-kolme lyhyttä työharjoittelua eri aloilta, jotta nuoret saisivat paremman käsityksen eri ammateista ja työelämän todellisuudesta. Se voisi pidentää työuria, sillä nuoret voisivat valita heille itselleen parhaiten soveltuvan koulutuksen. Lisäksi myös huuhaa-alojen (esim. medianomi) koulutuksia tulisi vähentää. Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilta, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä.

Mutta aika marginaalliselle ryhmälle nämä aineet ovat henkireikä.. Peruskouluissa on/olisi kuitenkin pakko ajatella valtavirtaa.
Eiköhän nourena voi muutenkin vaihtaa ammattia ja alkaa opiskelemaan jotain muuta alaa ellei valittu ammatti mielitäkkään
Ellet Sanna muuta mielipidettäsi tässä asiassa en enää äänestä sua seuraavissa vaaleissa.

Ei huolta, sillä minua ei tarvitse äänestää, koska pidän tärkeänä peruskoulun taideaineita. Ne kehittävät luovuutta ja innoittavat. Eivät ne edes ole minkään "pikkuporukan" juttu vaan kaikki opiskelijat hyötyvät taideaineiden opiskelusta. Koulu ei saa olla vain reaaliaineiden suorittamista, koska se ei motivoi. 16 vuotta on lopulta todella lyhyt aika, jonka jälkeen työelämään päätynyt nuori on melkoinen raakile.

Mielipiteeni on toki värittynyt, sillä olen ennen kaikkea mielikuvitusrikas ja siksi hyötynyt taideaineista. Kuvaamataidon tunneilla sain vapaasti päästää luovuuteni valloilleen ja olin onnellinen. Mikään muu kanava ei tarjonnut samaa mahdollisuutta. Olenpa ehdottanut kämppiksellekin, että hän visuaalisesti lahjakkaana piirtää ja minä kirjoitan. Tuloksena olisi sarjakuva. Sepä vasta hauskaa olisi 

[Sunt Lacrimae]

Totta, koulutuksissa on paljon ilmaa.

Peruskoulusta tulisi ensi sijassa poistaa kaikki uskonnon opetus erillisenä aineena. Uskontotietoa voi opettaa vaikkapa historian yhteydessä.

Samoin ns. kotikielen opetus on turhaa. Tulee keskittyä suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, jos on aikomus heidät tänne kotouttaa. Samalla ratkeaisi se iso resurssiongelma, että kun muilla lapsilla alkaa äikän/biologian/historian tunti, niin mamuoppilaat lähtevät kotikielen tunnille. Opettaja on kuitenkin vastuussa siitä, että myös poistuneet oppilaat omaksuvat saman oppimateriaalin. Miten se on mahdollista? No opettaja omalla ajallaan kuroo kiinni menetetyt tunnit ihan miten haluaa. Tämä menettely ei myöskään edistä mamuoppilaiden kotoutumista ja suomen kielen oppimista.

Ammattikoulujen ongelma ovat nämä kouluun pakotetut nuoret. Olen kohdannut kymmenittäin mamuoppilaita, jotka käyvät koulua pakosta - muuten et saa toimeentulo- etkä muitakaan tukia, jos et ole läsnä 50 % tunneista. Sitten nämä tyypit lojuvat pulpeteissaan pakon alla häiriten samalla niitä muutamaa oppilasta, jotka haluaisivat opiskella tosissaan. Onneksi jakson loppupuolella 50 % on jo lusittu ja jäljelle jäävät motivoituneet oppilaat voivat opiskella rauhassa.

Ehdottomasti uskonnon opetus voitaisiin ainakin poistaa, tässä on aika tyhjentävä kirjoitus siitä.
http://teuvomoisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102457-uskonnon-opetus-on-turhaa

En näe syytä, miksi uskontoaiheiden tuntikiintiöitä olisi aiheellista ryhtyä rukkaamaan. Kannatan nykymuotoisen uskonnonopetuksen lopettamista mutta uskontojen yhteiskunnallisen ja historiallisen merkityksen takia olisi aiheellista, että sama tietomäärä tulisi annettua joko tunnustuksesta riippumattoman uskontotieto- aineen alla tai historiaan, filosofiaan ja taideaineisiin sisällytettynä.

voisko joitain näitä jättää pois kokonaan, vaikkapa musiikki ja kuvamataito?,

Tottahan se lisää taiteilijasielun opiskelumotivaatiota, että luovat oppiaineet viedään pois. Muistan omilta kouluajoiltani miten tärkeä henkireikä kuvaamataito, musiikki, kirjoittaminen, valokuvaus ja näytelmäkerhossa mukana olo olivat. Ei minusta olisi tullut matemaatikkoa tai fyysikkoa, vaikka nuo olisi jätetty pois. Olisin todennäköisemmin syrjäytynyt. Ruotsin ja uskonnon voisi jättää surutta pois, sillä uskonasiat tulisi jättää aikuisten päätettäviksi.

Peruskoulua voisi sen sijaan pidentää vuodella ja tuoda kahdelle viimeiselle vuodelle pari-kolme lyhyttä työharjoittelua eri aloilta, jotta nuoret saisivat paremman käsityksen eri ammateista ja työelämän todellisuudesta. Se voisi pidentää työuria, sillä nuoret voisivat valita heille itselleen parhaiten soveltuvan koulutuksen. Lisäksi myös huuhaa-alojen (esim. medianomi) koulutuksia tulisi vähentää. Koulutuspaikkoja tulisi vähentää aloilta, jotka kärsivät rakennetyöttömyydestä.

Mutta aika marginaalliselle ryhmälle nämä aineet ovat henkireikä.. Peruskouluissa on/olisi kuitenkin pakko ajatella valtavirtaa.
Eiköhän nourena voi muutenkin vaihtaa ammattia ja alkaa opiskelemaan jotain muuta alaa ellei valittu ammatti mielitäkkään
Ellet Sanna muuta mielipidettäsi tässä asiassa en enää äänestä sua seuraavissa vaaleissa.

Tämä on toki vain oma mielipiteeni kyseisistä aineista, mutta taiteellisena totaalilahjattomuutena nuo taideaineet olivat mulle koulussa ihan hirveää pakkopullaa. Tunnitkin taisivat kulua lähinnä paskanjauhamiseen mikä tosin oli meidän kaveriporukassa muutenkin aika yleistä. Sanotaanko näin, että se luovuuskin voi tulla esille eri tavoilla, joku toinen piirtää/maalaa ja minä mietin käytännön ratkaisuja asioihin ja kirjoittelen sinne sun tänne kaikkea enemmän tai vähemmän järjellistä. Tosin kuten ilmenee niin omakin mielipiteeni on vähintäänkin värittynyt.

[femacco]

^En nyt lainaa tähän vuorokauden aikaan, sillä en viitsi tukkia ketjua turhilla lainauksilla. Mutta olet kyllä oikeassa siinä, että kaikkia ei kiinnosta taideaineiden opiskelu: joidenkin mielikuvitus ja luovuus tulevat esille muita teitä. Peruskoulun tulisikin tarjota x määrä mahdollisuuksia luovuuden toteuttamiseen. Tähän jäisi mielettömästi rahkeita jo uskonnon ja ruotsin karsimisella. Olisi hyvä, että oppilaat voisivat esim. valita kieliopintoja tai lisämatematiikkaa taideaineiden sijasta. Eihän ole tietenkään järkevää kiusata ketään aineilla, jotka eivät kiinnosta. Taideaineet ovat hyvä valinnainen niistä kiinnostuneille. Niiden sijasta voisi tarjota puu- tai käsitöitä tai esim. politiikkaa  (valinnainen politiikan tunti, jolla esim. katsottaisiin ensin jokin video ja keskusteltaisiin videon sisällöstä sen jälkeen tai pidettäisiin omaa "parlamenttia". Varmasti moni opiskelija, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja yhteiskunnallinen elämänkatsomus kiinnostuisi tällaisesta yhteiskuntaopin valinnaisesta jatkeesta.) Yksi mahdollisuus olisi pitää rahankäytöstä kurssi. Siinä keskityttäisiin rahan tutkimiseen vaihdon välineenä ja rahan arvoon. Oppilaat saisivat tärkeää tietoa säästämisestä ja eri rahankäytön mahdollisuuksista. Voitaisiin perehtyä pintatasolla valuuttasiirtoihin sähköisesti, verrata eri pankkeja keskenään, tutkia pikavippikorkoja ja perehtyä talouteen pinnallisella mutta tärkeällä tasolla. Mielestäni toimivan yhteiskunnan tulisi tarjota tällainen taloudenhoidollinen kurssi, jolla suitsittaisiin nykyisen nuoren sukupolven rahankäyttöön liittyviä ongelmia.

En siis tahdo sanoa, että ongelmana on peruskoulun pituus vaan sisältö. Yleishyödyllisiä aineita tulisi olla enemmän. Sellaisia, jotka tarjoavat elämänhallinnallisia työkaluja. Opinto-ohjaus voisi olla esimerkiksi paljon laadukkampaa työharjoitteluiden ja eri opintokokonaisuuksien hahmottamisen kautta. Se oli täysin rempallaan kun itse olin opiskelija. Olisi hyvä, että peruskoulussa osattaisiin jo kartoittaa oppilaan mahdollisuudet työllistyä eri aloille. Olisin ehkä itsekin välttynyt monelta harha-askeleelta (tosin en ole vieläkään varma siitä mitä haluan).

[Franklin]

Itse AMK:ssa opiskelevana olen pohdiskellut samaa asiaa kuin ketjun avaaja. Ainakin omien kokemuksieni perusteella AMK-opinnoissa on todella paljon tätä ns. ilmaa. Paljon aivan älyttömiä opintojaksoja, kolmen kuukauden kesäloma, kuukauden joululoma ja etenkin opintojen loppupuolella parin tunnin koulupäiviä vain muutamana päivänä viikossa. Kalliiksi tulee. Peruskoulun tai lukion tuntimääriä sen sijaan en karsisi.

Toinen selkeä säästökohde olisi opintotukien korvaaminen kokonaan opintolainoilla.

[Sunt Lacrimae]

Itse AMK:ssa opiskelevana olen pohdiskellut samaa asiaa kuin ketjun avaaja. Ainakin omien kokemuksieni perusteella AMK-opinnoissa on todella paljon tätä ns. ilmaa. Paljon aivan älyttömiä opintojaksoja, kolmen kuukauden kesäloma, kuukauden joululoma ja etenkin opintojen loppupuolella parin tunnin koulupäiviä vain muutamana päivänä viikossa. Kalliiksi tulee. Peruskoulun tai lukion tuntimääriä sen sijaan en karsisi.

Toinen selkeä säästökohde olisi opintotukien korvaaminen kokonaan opintolainoilla.

Eikös kesälläkin ole mahdollista suorittaa opintojaksoja? Tosin tarjonta taitaa olla rajallisempi kuin normaalisti.

Opiskellessa (t: dropout) moni käytti loma-ajat työntekoon kuten tein itsekin, ja jos työ on edes etäisesti opiskeltavaan alaan liittyvää niin voihan siitä kostua myöhempi työpaikka tai ainakin kokemusta käytännön työelämässä. Enemmän huolestuttavat nämä intin tai toisen asteen koulutuksen jälkeen suoraan opiskelemaan menneet tapaukset joilla on työkokemusta korkeintaan pakollisten harjoittelujen verran ja sitten tullaan valmistumisen jälkeen päsmäröimään työpaikoille vailla kummempaa käsitystä työelämästä yleisesti ja asioiden käytännön toteuttamisesta.

[Franklin]

Itse AMK:ssa opiskelevana olen pohdiskellut samaa asiaa kuin ketjun avaaja. Ainakin omien kokemuksieni perusteella AMK-opinnoissa on todella paljon tätä ns. ilmaa. Paljon aivan älyttömiä opintojaksoja, kolmen kuukauden kesäloma, kuukauden joululoma ja etenkin opintojen loppupuolella parin tunnin koulupäiviä vain muutamana päivänä viikossa. Kalliiksi tulee. Peruskoulun tai lukion tuntimääriä sen sijaan en karsisi.

Toinen selkeä säästökohde olisi opintotukien korvaaminen kokonaan opintolainoilla.

Eikös kesälläkin ole mahdollista suorittaa opintojaksoja? Tosin tarjonta taitaa olla rajallisempi kuin normaalisti.

Opiskellessa (t: dropout) moni käytti loma-ajat työntekoon kuten tein itsekin, ja jos työ on edes etäisesti opiskeltavaan alaan liittyvää niin voihan siitä kostua myöhempi työpaikka tai ainakin kokemusta käytännön työelämässä. Enemmän huolestuttavat nämä intin tai toisen asteen koulutuksen jälkeen suoraan opiskelemaan menneet tapaukset joilla on työkokemusta korkeintaan pakollisten harjoittelujen verran ja sitten tullaan valmistumisen jälkeen päsmäröimään työpaikoille vailla kummempaa käsitystä työelämästä yleisesti ja asioiden käytännön toteuttamisesta.

Tarjonta kesäisin on tosiaan hyvin suppeaa, eikä se useinkaan aikaista valmistumista. Ainoastaan vähentää jo valmiiksi vähäisiä oppitunteja lukukaudella.

Itsekin olen lomat viettänyt oman alan töissä ja tästä on tietysti ihan oppimisenkin kannalta iso positiivinen vaikutus. Kuitenkin nelisen kuukautta työntekoa vuodesta päätoimiselle opiskelijalle on jo liikaa. Varsinkin kun lukukaudenkin aikana ehtii vallan mainiosti tehdä töitä. Kansantaloudellisesti olisi paljon järkevämpää siirtää opiskelijat nettosaajista nettomaksajiksi nopeammin. AMK-koulutuksessa tällainen aikaistaminen olisi helppoa.

[Eksä]

Omasta mielestäni muun kun yleissivistävän koulutuksen vosi järjestää hyvin esimerkiksi jatkuvan työharjoittelun yhteydessä. Esierkisi automekaanikko käy ensin muutaman viikon alustuksen ammattikoulussa, siirtyy sitten jollekin autokorjaamolla apumieheksi ja oppii tekemällä tarvitavat toimintatavat yms. Samalla, esim parina päivänä viikossa hän käy töiden sijasta koulussa opiskelemassa tarvittavan määrän teoriaa.

Samaa periaatetta voisi soveltaa myös korkeakouluissa, tosin rajallisemmin. Varsinkin teknisellä alalla yliopisto- ja AMK-koulutus tuppaa olemaan varsin teoriapainotteista ja lukiopohjalta ei ole välttämättä takataskussa juurikaan käytännön kokemusta alan hommista.

Sosiaalisilla aloilla opiselevat voivat toimia sitten esimerkiksi hallinnon avustavissa tehtävissä ja siten oppia tarvittavat, tai edes pintapuoliset tiedot ja taidot kirjanpidon, taloushallinnon ja ihmissuhdesokkeloiden alalta.

Opiskelijalle voi myös järjestää kiertoa niin että hän on yhdessä työtehtäväsä ainoastaan muutaman viikon ajan, joten hänelle jää jonkinlainen tuntuma monista eri työtehtävistä.

Tällaista ajattelua, työtä ja opiskelua rinta rinnan. Tietenkään opiskelevan työharjoittelijan työpanos ei ole sama, kuin vakituisen ammattilaisen, mutta ei se lähituntien järjestäminenkään ole ilmaista ja 35% työpanos on äärettömän paljon suurempi, kuin 0%.

[timouti]

Alotetaan vaikka ammattikoulun rakennuspuolen koulutuksella, jonka itse aikoinani kävin, silloin koulutus kesti kaksi vuotta, nyt se on kolmivuotinen, vaikka mielestäni vuosikin riittäisi aivan hyvin. Mun mielestäni ammattikouluissa ei tarvitsisi opettaa muita kuin pelkkiä ammattiaineita, korkeintaan liikuntaa näiden lisäksi.

Se ylimääräinen vuosi taisi tulla ammattikorkeakoulujen mukana. Haluttiin, että kaikilla on mahdollisuus jatkaa opiskelua ammattikorkeaan ja yleissivistäviä aineita lisättiin, että ne vastaisivat lukion yleissivistävyyttä. Ammattikouluista tuli -opistoja. Nyt siitä yleissivistävyydestä on jollain tavalla luovuttu, kun näistä yhteisistä aineista on tullut taas ammattitaitoa tukevia aineita (atto).

Jos ammatillisesta opiskelusta tehtäisiin kaksivuotinen, pitäisi ammattikorkeakouluista luopua nykyisenä systeeminä. Ne ei taida muutenkaan toimia, kun paljon on noita juttuja, että opetusta on kahtena päivänä viikossa kaksi tuntia. Teoriaa ja tutkimusta on liikaa työssä tarvittavaan tietoon nähden. Käytännön tietoa ei opeteta tarpeeksi, se hankitaan työssäoppimisena. Ammattiopistosta tulleille se varmaan riittää, kun työtä on jo tehnyt. Ne jotka tulee lukiosta, on paljon heikommalla pohjalla varsinaisen työn kannalta.

Liikaa koulutusta voi kyllä karsia ja palauttaa ammattiopetuksen kaksivuotiseksi. Ammattikorkeita voi lakkauttaa ja tehostaa opetusta. On luovuttava siitä ajatuksesta, että kaikilla suomalaisilla pitää olla yliopistotutkinto. Kaikilla ei ole rahkeita sellaiseen eikä työmaailmassa tarvita niin paljon koulutusta ja teorioita kuin nyt tarjotaan.

Omasta mielestäni muun kun yleissivistävän koulutuksen vosi järjestää hyvin esimerkiksi jatkuvan työharjoittelun yhteydessä. Esierkisi automekaanikko käy ensin muutaman viikon alustuksen ammattikoulussa, siirtyy sitten jollekin autokorjaamolla apumieheksi ja oppii tekemällä tarvitavat toimintatavat yms. Samalla, esim parina päivänä viikossa hän käy töiden sijasta koulussa opiskelemassa tarvittavan määrän teoriaa.

Tämä malli on jo olemassa oppisopimuskoulutus nimellä.

[hattiwatti]

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125404-65-vuotta-pitempi-tyoura-nuoret-aikaisemmin-toihin

[Olli_Johannes]

Peruskoulussa ja amiksesa on tosiaan paljon turhaa. (Itse en tosin pidä luettelemiasi reaali-aineita turhina.) Taisi rakennusalan koulutus kestääkin yhden vuoden joitain vuosikymmeniä sitten. Nytkin rakennusalan perustutkinnon voi tietääkseni suorittaa aikuiskoulutuksessa vuodessa. Vaikka vuoden kestäviä koulutuksia ei pidetä oikein minään,  pärjäävät monet selaisen käyneet  työelämässä ihan hyvin, eihän koulussa voi kuitenkaan oppia kuin perusasiat mistään ammatista.

AMK:ssa onkin sitten ylimääräistä opetusta noin kaksinkertainen määrä amikseen verrattuna. Kaikissa luonnonvara-alan AMK tutkinnoissa on noin puolet ylimääräistä ja ainakin hortonomiksi/ puutarhateknikoksi on pystynyt valmistumaan aikaisemmin (joskus opistojen aikaan) kahdessa vuodessa, kun nyt pitäisi valmistua neljässä vuodessa. Tekniikan AMK koulutuksesta en tiedä, kun en ole sellaisessa opiskellut, mutta ainakin opintojaksojen nimien perusteella ne näyttäisi sisältävän enemmän asiaa. 

AMK:n ylimääräinen opiskelu koostuu mm. "kansainvälisyys" -kasvatuksesta, pakkoruotsista, työelämätaidoista ym. hömpästä ja toisaalta tutkimusmetodeitten opiskelusta, joita tuskin varvitsee kukaan ei-akateeminen. Ideana on ilmeisesti opiskella kaikkea vähän, mutta ei oikein mitään kunnolla. Toisaalta AMK:t kokevat tärkeäksi koittaa kilpailla yliopistojen kanssa ja matkia niitä vähän joka asiassa. Varsinkin luonnonvara-alan perustaidot kuten lajintuntemus jää sitten oman harrastuneisuuden varaan. Olen kuullut mm. yhdestä vasta valmituneesta agrologista jolta meni kotimaiset viljalajit sekaisin. Virallisesti ammattikoukeakouluista pitäisi valmistua (neljässä vuodessa) asiantuntijoita.

Entäs yliopistot. Sieltä voisi surutta karsia helvetisti. Oikeesti; mitä vitun virkaa on esimerkiksi kielitieteilijöillä?

Niin kaiketi voisikin. Suurin osa julkisen sektori suojatyöpaikoista taitaa kuulua kaikenmaailma sössölogeille. Joiden suurin saavutus elämässä on ollut päästä sisään yliopistoon. En tunne sen kummemin yliopistojen humanistista tai yhteiskuntatieteellistä koulutusta, mutta niistä saa kuulemma helposti lisää opintopisteitä jos ei ole vielä tarpeeksi johonkin tutkintoon. Varmaan tiedekuntien välillä on kuitenkin eroja.

[sivullinen.]

Koulujen joulujuhlia ei järjestetä Salossa

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3007/koulujen_joulujuhlia_ei_jarjesteta_salossa

Jo on aikamoista ammattiyhdistysmulkkuilua pienten lasten kustannuksella. Kun opettajat joutuisivat säästämään - kun kaupunki on vararikossa, he kostavat säästötoimet lapsille. Sairasta. Todella sairasta. OAJ on varmasti olisi valmis ampumaan lapsia, jotta opettajien palkkoja ei leikattaisi.

Tällä ei ole mitään tekemistä säästämisen kanssa, ei mitään tekemistä koulujärjestelmän kanssa, ei mitään tekemistä järjen kanssa, tämä on puhdasta AY-mafian kiristystoimintaa. Kaikkihan alkoi siitä kun Tehy suuressa AY-uskossaan päättii tapattaa sairaaloissa ihmisiä, jos ei AY-liikkeen vaatimuksiin suostuta. Tottakai suostuttiin, sillä verorahoja on poliitikon helppo luvata. Sen jälkeen AY-liike on jatkuvasti käynyt yhä röyhkemmäksi ja röyhkeämmäksi. Enää ei ole Neuvostoliiton pelko toppuuttelemassa. Nyt on sosiaalidemokraatilla lupa varastaa. Eivät raukat tajua, miten kurjasti se retki päättyy. "Varkaalla on hyvä ammatti, mutta kaulalle huono", totesi Juteini aikanaan. Sosialistille varastaminen käy myös pidemmän päälle kaulan päälle.

Suomalaisen koulujärjestelmä on mätä sosialistisen OAJ:n linnake. Sen toiminta on ihmisten leiritys ja propagandan levitys. Onko siinä ilmaa, on siten täysin mahdoton kysymys. Ei propagandaa voi ikinä olla liikaa. Jos koulujen tehtävä olisi opettaa ihmisiä, niin olisi jotain järkeä kysyä. Nyt ei.

[Embo]

Jo on aikamoista ammattiyhdistysmulkkuilua pienten lasten kustannuksella. Kun opettajat joutuisivat säästämään - kun kaupunki on vararikossa, he kostavat säästötoimet lapsille.

En ole opettaja, mutta olen aika läheisissä tekemisissä monien opettajien kanssa, joten en malta olla kommentoimatta tätä.

Työstä on tapana maksaa palkkaa, eikä opettajan ole mitään mieltä venyä enää joulujuhlan järjestämiseen, jos joutuu lomautusten takia venymään jo kollegan tuntien pitämiseen omien töiden ohella parin viikon ajan, kuten jutussa mainitaan. Se on sentään oppilaita kohtaan reilumpaa ja tärkeämpää kuin joulujuhla, sillä ainakaan lasten mahdollisuutta oppimiseen ei viedä. Ainakaan kokonaan. Se riittää. Enempää ei pidä vaatia, sillä se olisi jo röyhkeyttä ja hyväksikäytön yritys, ja siihen myöntyminen olisi vääränlaista kiltteyttä.

Itse toimisin luultavasti täsmälleen samalla tavalla, ja itse asiassa arvostan sitä, että opettajilla ja rehtoreilla on munaa ja munasarjaa tällaiseen ratkaisuun. Rajansa kaikella, venymiselläkin.

[Suvaitsija]

Mutta aika marginaalliselle ryhmälle nämä aineet ovat henkireikä.. Peruskouluissa on/olisi kuitenkin pakko ajatella valtavirtaa.
Eiköhän nourena voi muutenkin vaihtaa ammattia ja alkaa opiskelemaan jotain muuta alaa ellei valittu ammatti mielitäkkään
Ellet Sanna muuta mielipidettäsi tässä asiassa en enää äänestä sua seuraavissa vaaleissa.

Tämä on toki vain oma mielipiteeni kyseisistä aineista, mutta taiteellisena totaalilahjattomuutena nuo taideaineet olivat mulle koulussa ihan hirveää pakkopullaa. Tunnitkin taisivat kulua lähinnä paskanjauhamiseen mikä tosin oli meidän kaveriporukassa muutenkin aika yleistä. Sanotaanko näin, että se luovuuskin voi tulla esille eri tavoilla, joku toinen piirtää/maalaa ja minä mietin käytännön ratkaisuja asioihin ja kirjoittelen sinne sun tänne kaikkea enemmän tai vähemmän järjellistä. Tosin kuten ilmenee niin omakin mielipiteeni on vähintäänkin värittynyt.

Itse olen taiteellisesti kohtuulahjakas, mutta nuo koulujen taidetunnit aiheuttivat lähinnä traumoja. Hei nyt sun pitää laulaa opettajalle hämähämähäkki suljetussa huoneessa. Nyt soitat tuon ukkonooan nokkahuilulla. Nyt vittu piirretään tunti vaikka mieleen ei tulekaan mitään piirrettävää. Vasta tuon pakkopullan jälkeen olen pystynyt omalla ajallani ja omalla tahdillani luovaan taiteentekemiseen ja kiinnostunut musiikintekemisestä. Kenestäkään ei kouluissa tule taitelijoita, se on varma.

[sivullinen.]

Jo on aikamoista ammattiyhdistysmulkkuilua pienten lasten kustannuksella. Kun opettajat joutuisivat säästämään - kun kaupunki on vararikossa, he kostavat säästötoimet lapsille.

En ole opettaja, mutta olen aika läheisissä tekemisissä monien opettajien kanssa, joten en malta olla kommentoimatta tätä.

Et ole opettaja, mutta olet selvästi sosialisti. Tottahan se on oikeus sairaanhoitajilla jättää sairaat kuolemaan, jos ei vaatimuksiin suostuta. Samoin voi poliisi lakkoilla - vai tätä vastaan taisi olla joku laki, joka sosialistien lakkointoilijoiden mielestä on sitten niin väärin. Palokunta voi pistää pikalakon heti pystyyn kun suurpalo alkaa - siinä on todella hyvät neuvotteluasemat kun vastapuolella palaa talot ja perheet.

Varastaminen on maantapa. Mitä sitä turhaan kukaan tekee mitään muuta kuin varastaa, kun niin tekevät muutkin. Paskaakos sitä rikoksen uhreista välitetään; annetaan lasten itkeä itsensä uneen kun sosialistit estävät pukin saapumisen. Onhan se tosi "oikein", että omien etujen menetykset kostetaan muille; sosialistien "oikein". Väärinhän se olisi vaatia mitään varkailta. Varkaat kun varastavat ammatikseen, eikä heiltä enempää voi odottaa - ei rehellisyyttä, ei armoa uhreille, ei mitään.

Sairasta. Sanoin jo, mutta sanon vielä kerran sairasta.