Kuinka suuri julkinen sektori Suomessa tulisi olla? (bkt:stä)

[Roope Luhtala]

Suomen julkisen sektorin koko on tällä hetkellä 56,2% bruttokansantuotteesta. Vielä 1960-luvulla julkinen sektori muodosti vain 27% osuuden. Valtion menojen rakennetta voi tutkia vaikkapa graafisen palvelun avulla.

Heritage-säätiön julkaiseman tilaston perusteella Euroopan maista vain Tanskalla (58,4%) on suurempi julkinen sektori kuin Suomella. Suurella osalla EU-maista osuus on lähellä puolta; Ruotsilla 55,2%, Saksalla 47,5% ja Virolla 45,2%.

Löytyy kuitenkin korkean elintason maita joissa julkinen sektori on melko pieni, kuten Sveitsi 33.7%, Australia 33.1%, Hong Kong 17.3% ja Singapore 17.0%. Yhdysvaltojen lukema on 42.2% ja Kiinan 23.0%.

[AstaTTT]

Noin 20-30 prosenttia eli vastasin 30 %. Julkinen sektori on Suomessa liian päällekkäinen, lonkeroinen ja monimutkainen, minkä takia se työllistää itse itseään.

[sr]

Suomen julkisen sektorin koko on tällä hetkellä 56,2% bruttokansantuotteesta. Vielä 1960-luvulla julkinen sektori muodosti vain 27% osuuden. Valtion menojen rakennetta voi tutkia vaikkapa graafisen palvelun avulla.

Heritage-säätiön julkaiseman tilaston perusteella Euroopan maista vain Tanskalla (58,4%) on suurempi julkinen sektori kuin Suomella. Suurella osalla EU-maista osuus on lähellä puolta; Ruotsilla 55,2%, Saksalla 47,5% ja Virolla 45,2%.

Löytyy kuitenkin korkean elintason maita joissa julkinen sektori on melko pieni, kuten Sveitsi 33.7%, Australia 33.1%, Hong Kong 17.3% ja Singapore 17.0%. Yhdysvaltojen lukema on 42.2% ja Kiinan 23.0%.

On makuasia, miten jotkut asiat lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Jos terveydenhoito hoidetaan pakollisella vakuutuksella, jonka maksaa valtio niille, joilla ei ole siihen itse varaa, on kyse käytännössä julkisesta terveydenhoidosta, mutta tuollaisissa numeropyörityksissä Suomelle tulee tietenkin iso luku, koska terveydenhoito pyöritetään verojen kautta.

Singaporessa käsittääkseni myös sosiaaliturva pyöritetään yksityisen pakollisen vakuutuksen kautta. Jälleen on makuasia, onko tämä nyt laadullisesti erilainen kuin se, että rahat kerätään samalla tavoin pakollisina veroina ja sitten sosiaaliturva maksetaan valtion/kuntien budjetista.

Muutenkaan nuo luvut eivät yksinään kerro oikeastaan mitään. Kysymykseen "kuinka suuri julkisen sektorin pitäisi olla" on vaikea vastata mitään, koska vaikkapa USA:ssa joku voisi olla sitä mieltä, että puolustusmenoja olisi varaa laskea reilusti, mutta toisaalta kaikille pitäisi taata terveydenhuolto. Jos tällainen henkilö sitten sanoo, että tuo julkisen sektorin kokonaiskoko on ok, niin ei tätä silti voi tulkita niin, että hän olisi tyytyväinen siihen, miten raha kiertää julkisen sektorin kautta.

Sama juttu Suomen suhteen. Yksi voi olla sitä mieltä, että julkisen sektorin BKT-osuutta pitää pienentää laskemalla veroja ja kyykyttämällä köyhiä. Toisen mielestä olisi järkevää laskea tuota lukua, mutta siten, että vain kierrätetään rahaa vähän eri tavoin kuin nykyisin (sanotaan vaikka, että muutetaan opintoraha valtion takaamaksi opintolainaksi). Nämä ajatukset ovat hyvin kaukana toisistaan poliittisesti, vaikka voivat hyvinkin antaa samanlaisen vastauksen tuohon kysymykseen.

Eli pähkinänkuoressa vastaukseni on: Väärin kysytty. Parempi kysymys olisi minusta se, mitä toimintoja pitää yhteiskunnan taata kansalaisilleen (joko julkisten menojen kautta tai lailla määrättyjen pakollisten vakuutusten tms. kautta). Tämä kysymys antaisi paremman kuvan siihen, missä ihmiset ovat liberalismi-sosialismi akselilla.

[Nuivanlinna]

Maksuttoman oikeusavun jyrkkä leikkaaminen vähentäisi tältä osin julkisen sektorin menoja. Lakiasiaintoimistot ovat aivan liian kallispalkkaista julkisen sektorin väkeä.

[sr]

Maksuttoman oikeusavun jyrkkä leikkaaminen vähentäisi tältä osin julkisen sektorin menoja. Lakiasiaintoimistot ovat aivan liian kallispalkkaista julkisen sektorin väkeä.

Et näe tässä mitään ongelmaa oikeusvaltion toteutumisen kannalta? Vai eikö tuolla ole niin väliä?

[Roope Luhtala]

On makuasia, miten jotkut asiat lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Jos terveydenhoito hoidetaan pakollisella vakuutuksella, jonka maksaa valtio niille, joilla ei ole siihen itse varaa, on kyse käytännössä julkisesta terveydenhoidosta, mutta tuollaisissa numeropyörityksissä Suomelle tulee tietenkin iso luku, koska terveydenhoito pyöritetään verojen kautta.

Sillä hoidetaanko joku pakollisella vakuutuksella vai valtion järjestämällä palvelulla on kuitenkin iso ero. Esim. liikenteessä vastapuolelle aiheutetut vahingot korvataan nyt pakollisen liikennevakuutuksen kautta, mutta tämä voitaisiin hoitaa myös siten että vastapuolen auton korjaisi valtion omistama autokorjaamo ilmaiseksi. Sitä voi sitten spekuloida mitä olisivat näiden toteutustapojen kustannus- ja muut vaikutuserot.

[sr]

On makuasia, miten jotkut asiat lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Jos terveydenhoito hoidetaan pakollisella vakuutuksella, jonka maksaa valtio niille, joilla ei ole siihen itse varaa, on kyse käytännössä julkisesta terveydenhoidosta, mutta tuollaisissa numeropyörityksissä Suomelle tulee tietenkin iso luku, koska terveydenhoito pyöritetään verojen kautta.

Sillä hoidetaanko joku pakollisella vakuutuksella vai valtion järjestämällä palvelulla on kuitenkin iso ero. Esim. liikenteessä vastapuolelle aiheutetut vahingot korvataan nyt pakollisen liikennevakuutuksen kautta, mutta tämä voitaisiin hoitaa myös siten että vastapuolen auton korjaisi valtion omistama autokorjaamo ilmaiseksi. Sitä voi sitten spekuloida mitä olisivat näiden toteutustapojen kustannus- ja muut vaikutuserot.

Tuo ei ole verrannollinen siksi, että pakollisessa liikennevakuutuksessa on bonussysteemi, joka ohjaa siihen, että ihmiset ajavat varovaisemmin kuin jos ajaisivat, jos touhu olisi tuollaisen valtion systeemin pyörittämänä, mutta terveysvakuutuksissa ei mitään tällaista ole (tai no, Amerikassa ennen Obamacarea oli, mikä johti siihen, että niillä, joilla oli "pre-existing condition", ei ollut mahdollisuutta vakuutusta hankkia, koska se oli niin kallis). Sen vuoksi touhu pyörii käytännössä samalla tavoin. Ehkä vielä paremmin tämä näkyy siinä, miten lääkkeitä käytetään. Nehän tulevat yksityiseltä lääketehtaalta ja myydään yksityisissä apteekeissa sekä siinä yksityisessä vakuutusssyteemissä, että siinä, että KELA osallistuu niiden korvaamiseen verorahojen kautta. Onko noissa sinusta todellakin jotain eroa? Siis muuten, kuin, että julkisella puolella on mahdollista tehdä jonkinlaista koko systeemin kattavaa priorisaatiota, ja sitä kautta antaa lääkäreille ohjeeksi olla määräämättä lääkkeitä, joita ei katsota tarpeeksi tehokkaiksi suhteessa niiden hyötyyn. Yksityisessä vakuutuksiin pohjautuvassa systeemissä lääkäreille on yksi hailee, miten paljon lääkkeet maksavat vakuutusyhtiölle, eikä siksi mitään erityisiä syitä olla määräämättä niitä aina ajatellessaan niiden olevan edes jonkun verran hyödyksi.

[sivullinen.]

On makuasia, miten jotkut asiat lasketaan kuuluvaksi julkiseen sektoriin. Jos terveydenhoito hoidetaan pakollisella vakuutuksella, jonka maksaa valtio niille, joilla ei ole siihen itse varaa, on kyse käytännössä julkisesta terveydenhoidosta [...]

Näin on. Siksi en minäkään voi vastata kysymykseen. Se hoitaako tiet valtio, valtionyhtiö Destia vai yksityistetty yhtiö Destia, on aivan sama. Siis niin kauan kuin valtio kuitenkin päättää miten teiden hoito tulee tehdä, AY-liike miten monta henkilöä siihen tulee käyttää ja EK miten suureksi sen kustannus lasketaan.

Tiet, perussairaanhoito, maanpuolustus, poliisitoimi ja monet muut merkittävät asiat ovat mielestäni joka tapauksessa sellaisia alueita, joilla ei kilpailua voi syntyä ja siten vaihtoehtona ei ikinä ole markkinatalous. On joko yksityinen monopoli tai valtion monopoli. Molemmissa on huonoja puolia; valtion monopolissa kuitenkin vähemmän.

Julkista sektoria pitäisi leikata vain jos samalla poistettaisiin julkisen sektorin velvollisuus maksaa yksityistetyn sektorin kuluja. Jos lastenhoito yksityistään, niin lastenhoidon tuki pitää poistaa. Jos teiden ylläpito yksityistetään, tiet pitää rahoittaa käyttäjiltä perittävillä tiemaksuilla. Jos terveydenhuoltoa yksityistetään, niin KELA korvaukset pitää poistaa niin lääkkeiltä kuin lääkärikäynneiltä.

[Nuivanlinna]

Maksuttoman oikeusavun jyrkkä leikkaaminen vähentäisi tältä osin julkisen sektorin menoja. Lakiasiaintoimistot ovat aivan liian kallispalkkaista julkisen sektorin väkeä.

Et näe tässä mitään ongelmaa oikeusvaltion toteutumisen kannalta? Vai eikö tuolla ole niin väliä?

Pienennä tässä sitten julkisen sektorin menoja. Ruandan pappikin sai veronmaksajien oikeusvaltion toteutumista miljoonilla ja kuinka monia miljoonia syydetäänkään taparikollisten oikeusvaltion toteutumiseen.
Ehdottomasti maksuttomalle oikeusavulle pitää saada katto.

[sr]

Maksuttoman oikeusavun jyrkkä leikkaaminen vähentäisi tältä osin julkisen sektorin menoja. Lakiasiaintoimistot ovat aivan liian kallispalkkaista julkisen sektorin väkeä.

Et näe tässä mitään ongelmaa oikeusvaltion toteutumisen kannalta? Vai eikö tuolla ole niin väliä?

Pienennä tässä sitten julkisen sektorin menoja. Ruandan pappikin sai veronmaksajien oikeusvaltion toteutumista miljoonilla ja kuinka monia miljoonia syydetäänkään taparikollisten oikeusvaltion toteutumiseen.
Ehdottomasti maksuttomalle oikeusavulle pitää saada katto.

Jos nyt yllä olevasta vetoamisestasi taparikollisuuteen jotain päättelen, niin kannatat sitä, että henkilöllä, joka on tuomittu aiemmin rikoksesta, ei pitäisi olla oikeutta oikeusapuun.

[Markkanen]

Ensin pitää päättää mitä julkiselta sektorilta halutaan. Mikä on tarpeellista ja mikä ei. Sen jälkeen voidaan katsoa prosentteja. On jotenkin onttoa puhua vaan julkisesta sektorista jonka osuus bkt:ta voi olla melkein nolla tai lähellä 100%. Olisi siis paljon älykkäämpää äänestää siitä, mitkä halutaan julkisen sektorin hoidettaviksi. Ei ne julkisen sektorin virkamiehet ja poliiitikot kuitenkaan suostu mahapalkalla hommiaan tekemään maailman kalleimmassa ja verotetuimmassa maassa jotakuinkin. Järki hoi. Foliohattu pois päästä ja laput pois silmiltä.

[Nuivanlinna]

Maksuttoman oikeusavun jyrkkä leikkaaminen vähentäisi tältä osin julkisen sektorin menoja. Lakiasiaintoimistot ovat aivan liian kallispalkkaista julkisen sektorin väkeä.

Et näe tässä mitään ongelmaa oikeusvaltion toteutumisen kannalta? Vai eikö tuolla ole niin väliä?

Pienennä tässä sitten julkisen sektorin menoja. Ruandan pappikin sai veronmaksajien oikeusvaltion toteutumista miljoonilla ja kuinka monia miljoonia syydetäänkään taparikollisten oikeusvaltion toteutumiseen.
Ehdottomasti maksuttomalle oikeusavulle pitää saada katto.

Jos nyt yllä olevasta vetoamisestasi taparikollisuuteen jotain päättelen, niin kannatat sitä, että henkilöllä, joka on tuomittu aiemmin rikoksesta, ei pitäisi olla oikeutta oikeusapuun.

Pitää sen olla ainakin halvempaa kuin 100 euroa tunti.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194776877261&p=1194596113763&packedargs=packedargs%3DAMArticleCommentThreadDetails%25253AmaxPosts%253D50&pagename=KALWrapperPoikkeuksena ovat varattomille tarkoitetut oikeusapupalvelut, joista valtio maksaa 100 euroa tunnilta.

[sr]

Pitää sen olla ainakin halvempaa kuin 100 euroa tunti.

Miten ajattelit tämän toteuttaa? Tai kysytään niin, että kun puhutaan varattomista, niin miten katon laskeminen tasolle, jolla ei saa vapailta markkinoilta lakiapua eroaa käytännössä siitä, että koko lakiapu poistetaan? Ajattelitko, että juristit alkavat tarjota palveluitaan alehintaan tuosta vaan?

Jos tämä pätee (eli oikeasti juristien hinnoittelussa on ilmaa, koska he tietävät, että lakiavun hakija on eri taho kuin sen maksaja), ja todellisuudessa juristit suostuisivat tekemään sen työn halvemmalla, niin entistä suuremmalla syyllä pitäisi mennä siihen, mitä minä ehdotin, eli luoda julkisia virkoja lakiapua antaville juristeille.

Sinällään tämä liittyy vähän samaan kuin, mistä tässä ketjussa on muutenkin keskusteltu, eli Suomessa terveydenhoidon kustannukset suhteessa BKT:hen ovat suhteellisen alhaiset ja yhtenä tekijänä tässä on se, että lääkärit (ja hoitajat) ovat julkisen sektorin työntekijöitä, minkä vuoksi heidän palkkansa eivät ole samalla tavoin tähtitieteellisiä kuin vaikkapa USA:ssa, jossa he saavat tulonsa vakuutusyhtiöiltä.

[sr]

Ensin pitää päättää mitä julkiselta sektorilta halutaan. Mikä on tarpeellista ja mikä ei. Sen jälkeen voidaan katsoa prosentteja. On jotenkin onttoa puhua vaan julkisesta sektorista jonka osuus bkt:ta voi olla melkein nolla tai lähellä 100%. Olisi siis paljon älykkäämpää äänestää siitä, mitkä halutaan julkisen sektorin hoidettaviksi. Ei ne julkisen sektorin virkamiehet ja poliiitikot kuitenkaan suostu mahapalkalla hommiaan tekemään maailman kalleimmassa ja verotetuimmassa maassa jotakuinkin. Järki hoi. Foliohattu pois päästä ja laput pois silmiltä.

Ymmärsin tämän avauksen enemmän suuntaa antavana kannanottona valtion roolista taloudessa kun keskustelusta yksittäisistä palveluista.

Suomen julkinen sektori on niin suuri, että voidaan ilman muuta jo todeta sen olevan rajusti ylimitoitettu. Vaurailla mailla yksityinen puoli edustaa tyypillisesti huomattavasti yli 50% BKT:sta eli juuri päinvastoin kun Suomessa on. Silti heillä on olemassa poliisi, armeija, koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto.

Niin, kuten jo ensimmäisessä postauksessani sanoin, osin tuo johtuu siitä, että on makuasia, miten yksi iso kansantalouden blokki, terveydenhuolto lasketaan tähän. Kaikissa Euroopan maissa yhteiskunta takaa sen, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa terveydenhoitoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikissa maissa terveydenhoito on toteutettu kokonaan verovaroilla rahoitettuna julkisena palveluna. Joissain maissa on vakuutus, jonka maksavat itse ne, joilla siihen on varaa ja valtio sitten veroista niille, joilla ei ole. Lääkärit ja sairaalat ovat sitten yksityisiä, mutta tekevät käytännössä ihan samaa työtä kuin niissä maissa, joissa he ovat valtion/kuntien palkkalistoilla. Jos niissä vakuutussysteemiä pyörittävissä maissa tämä blokki lasketaan "yksityiseen sektoriin" ja julkista terveydenhoitoa pyörittävissä "julkiseen sektoriin", niin tuosta yksinään tulee lähes 10%-yksikön vaikutus tuohon lukuun, vaikka lopputulos (kaikille ihmisille tuloista riippumatta taataan terveydenhoitoa ja kokonaiskustannukset ovat suht samat) on sama.

Sanoisin siis, että ennen kuin aletaan noita maiden välisiä vertailuja tehdä, pitäisi vähintään siivota terveydenhoito sieltä pois. Näin ainakin niissä tapauksissa, että se todellakin taataan kaikille. Niissä maissa, joissa varattomat jätetään ilman hoitoa, voidaan sitten oikeasti sanoa sen olevan yksityinen.

Sama pätee jossain määrin myös moniin sosiaaliturvakohteisiin. Jos "julkiseen sektoriin" lasketaan kaikki valtion/kuntien verojen kautta kiertävät sosiaaliturvatulonsiirrot, niin tämäkin aiheuttaa sekaannusta, koska joissain tapauksissa täsmälleen sama asia on toteutettu pakollisella yksityisellä vakuutuksella. Esim. eläkkeet, ansiosidonnainen työttömyysturva ja sairausvakuutus voidaan toteuttaa vakuutuksella tai valtion verotuksen kautta (Suomessa on näiden yhdistelmä). Ihmiselle on herttisen yhdentekevää, maksaako hän pakollista prosentuaalista sosiaalivakuutusmaksua vai veroja palkastaan.

Armeija on kaikissa maissa julkinen. Et kai vakavasti ehdota, että Suomi ryhtyisi ensimmäisenä maana maailmassa yksityistämään tämän sektorin?

Peruskoulu on myös kaikkialla julkinen. Suomessa se on mittausten mukaan maailman paras. Haluatko tähän jotain leikkauksia? Eroja koulutuspuolella tulee yliopistojen rahoituksen suhteen ja siinä olen sitä mieltä, että minusta Suomen "valtio maksaa kaiken" systeemin voisi muuttaa sellaiseksi, että opiskelijat saisivat opintojen rahoittamiseen valtion takaamaa lainaa, jota he alkaisivat maksaa takaisin, kun ylittävät tietyn tulotason. Tämä kannustaisi valmistumaan nykyistä nopeammin (jotta velkataakka ei kasvaisi liian suureksi) mutta toisaalta ei aiheuttaisi sitä, että köyhät eivät uskaltaisi mennä opiskelemaan peläten, että jos eivät opintojen jälkeen saakaan hyväpalkkaista duunia, joutuvat todelliseen taloudelliseen ahdinkoon. Tämä ei oleellisesti muuttaisi nettorahavirtoja (nyt opiskelu kustannetaan sillä, että heiltä sitten verotetaan työssäkäyntiaikana seuraavan sukupolven opiskelijoiden opiskelumenot), mutta sisältäisi tuon kannustimen.

Julkisen sektorin koko noudattaa eräänlaista itseään ruokkivaa rekursiisvista funktiota. Eli jos se kasvaa yli tietyn rajan, sillä on taipumus kiihdyttää omaa kasvuaan. Vastaavasti jos se alittaa tietyn rajan sillä on taipumus kutistua.
Tämä ilmiö pohjautuu siihen, että laaja julkinen sektori vähentää ihmisten tuloja verotuksen kautta niin paljon, että yhä suurempi osa joutuu tukeutumaan siihen pärjätäkseen. Eli julkinen sektori ikäänkun imee ihmisiä itseensä, joka taas kasvattaa sitä lisäen imua.

Asia on hahmoteltavissa yksinkertaisella esimerkillä: Jos julkinen sektori esim. jakaa paljon sosiaalitukia, verot pitää nostaa niin paljon, että yhä useampi joutuu tukeutumaan näihin tukiin. Tuensaajien määrän kasvaessa veroja pitää korottaa yhä lisää. Lopulta kaikki ovat julkisen sektorin piirissä eli valtio on konkurssissa.

Tuo ei päde, jos käytetään progressiivista verotusta. Progressiivisessa verotuksessa matalatuloisilta ei veroteta juuri lainkaan, joten heidän käteen jääviin tuloihin ei sillä julkisen sektorin koosta riippuvalla verotuksella ole juuri merkitystä. Toisaalta keski- ja hyvätuloisille tulee suuri pudotus tuloihin, jos he pudottautuvat sosiaalitukien varaan.

Suomessa olemme siinä käsityksessä, että vain ns. hyvinvointivaltioiden pohjoismaissa on toimiva yhteiskunta. Muualla, missä valtion rooli on pienempi, kaikki elävät kurjuudessa ja anarkiassa. Tämä käsitys on tyystin virheellinen. Tulonsiirtoihin tukeutuva laaja julkinen sektori kyllä tasapäistää kansalaiset, mutta ei se lopulta luo kovinkaan paljon enemmän hyvinointia kun jopa huomattavasti pienempi julkinen sektori.

No, mitä sinusta pitäisi leikata? Mitkä Suomen julkisen sektorin funktiot ovat sinusta sellaisia, että ne voisi poistaa, eikä kansalaisten onnellisuus laskisi? Miksi muuten suomalaiset (samoin kuin ison julkisen sektorin tanskalaiset ja ruotsalaiset) pärjäävät hyvin tutkimuksissa, joissa testataan ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä tai onnellisuutta? Tässä (ks kuvio 33) nämä hyvinvointivaltiot ovat siellä kärjessä ja matalan verotuksen Viro ja Unkari (puhumattakaan vielä alemman verotuksen Kiinasta) siellä pohjalla. Eikö "ihmisten tyytyväisyys" tai "onnellisuus" ole se todellinen hyötyfunktio, jota valtion pitäisi maksimoida, eikä vaikkapa "BKT" tai "ihmisten käteen jäävät tulot"?

Bhutanissa on käsittääkseni ensimmäisenä maana maailmassa oikein virallisesti alettu mitata tuota onnellisuutta ja asetettu tosiaan politiikan tavoitteeksi sen parantaminen. Sinällään kyseinen maa on hyvä lähtökohta, että se on toisaalta juuri astunut/astumassa teknologisen kehityksen kelkkaan ja toisaalta juuri aloittamassa demokraattista hallintoa. Sillä ei siis ole samanlaista painolastia vanhoista poliittisista päätöksistä kuin muilla demokratiaa jo pidempään pyörittäneillä mailla (joissa tietenkin poliitikkojen on vaikea myöntää, että he ovat tehneet vääriä päätöksiä ja nyt pitääkin kääntää kelkka ihan toiseen suuntaan).

Hyvinvointivaltion tasapäistäminen luo esim. rakenteellista työttömyyttä, joka on hyvin vaikea poistaa. Työttömyyden mukana tulee mm. kasapäin sosiaalisia ongelmia.

Hmm, Suomen työttömyys on tällä hetkellä jonkin verran alempi kuin vaikkapa USA:n. Se on reilusti alempi kuin vaikkapa Espanjan. Ruotsissa, jossa on myös hyvinvointivaltio, on työttömyys myös alhainen. En siis suoraan olisi sanomassa, että juuri hyvinvointivaltio on tie työttömyyteen. Minusta asia on huomattavasti monimutkaisempi.

Ei siis ole niin, että laaja julkinen sektori automaattisesti on hyvä asia. Päinvastoin, voisi argumentoia sen puolesta, että kansakuta köyhtyy ja velkaantuu laajan julkisen sektorin takia.

Onko sinusta sitten niin, että laaja julkinen sektori on automaattisesti huono asia? Minusta ne tyytyväisyystutkimukset viittaisivat siihen, ettei näin ole, vaan maat, joissa on laajat julkiset sektorit, ovat varsin korkealla näissä tilastoissa. Tai vähintäänkin voi sanoa, että ainakaan ne eivät menesty erityisen huonosti. Sen hypoteesin, että julkinen sektori tarkoittaisi siis jotain erityisen huonoa kansalaisten elämälle, voi siis hylätä.

[jmk]

Ensin pitää päättää mitä julkiselta sektorilta halutaan. Mikä on tarpeellista ja mikä ei. Sen jälkeen voidaan katsoa prosentteja. On jotenkin onttoa puhua vaan julkisesta sektorista jonka osuus bkt:ta voi olla melkein nolla tai lähellä 100%.

Ymmärsin tämän avauksen enemmän suuntaa antavana kannanottona valtion roolista taloudessa kun keskustelusta yksittäisistä palveluista.

Juuri näin. Jos nykyään julkinen sektori on yli 50 % ja joku äänestää että pitäisi olla (esim) 30 %, niin kyllähän se nimenomaan tarkoittaa yleiskannanottoa, että julkiselle sektorille on eksynyt asioita, joiden ei pidä siellä olla. Ero prosenttien välillä on niin suuri, ettei tuollainen kannanotto tarkoita pelkästään että "pitää vähän tehostaa mutta tehdä samat hommat kuin ennenkin" vaan todellakin "pitää poistaa hommia julkiselta sektorilta".

Vaatimus, että ensin pitää vaan sokkona luetella kaikki mitä tarvitaan, kustannuksista välittämättä, ja sitten katsotaan että ahaa, ton verran se maksaa ("katsotaan prosentteja"), ei ole järkevä. Kaikessa toiminnan suunnittelussa täytyy pitää jo alun perin mukana se käsitys, että jos tehdään jotain niin se myös maksaa, ja jos se maksaa liikaa niin ei tehdä tai tehdään vähemmän tai halvemmalla. Ei lomamatkaakaan suunnitella niin, että ensin pannaan riviin että joo, haluamme käydä paikoissa X, Y, Z ja Å, ja sitten ahaa, no se näköjään maksaa enemmän kuin meillä on varaa, ei se mitään, pakkohan se raha on käyttää kun kerran päätimme että noissa paikoissa piti käydä.

Kun todetaan julkisen sektorin olevan rajusti ylisuuri, niin sitten on toki aika keskustella siitä, mitkä asiat sieltä olisi poistettava.

[sivullinen.]

Ihmiselle on herttisen yhdentekevää, maksaako hän pakollista prosentuaalista sosiaalivakuutusmaksua vai veroja palkastaan.

Psykologisessa mielessä näin ei ole. Suomessakin on palkasta aina vähennetty työeläkemaksu. Sillä perustellaan eläkeläisten etujärjestöissä, ettei eläkkeitä voida laskea yhtä helposti kuin opintotukia tai työttömyyskorvauksia.

Vielä vaikeampi tilanne on Kreikassa, jossa eläkkeet ovat kirjanpidollisestikin valtion velkaa eläkerahastoille. Kreikan valtion velasta on kolmannes tällaista. Jos "yksityiset sijoittajat" - jotka ovat siis pääosin eläkerahastoja - pistetään leikkaamaan velkaosuuttaan, ei eläkkeitä voida maksaa. Silloin joko Kreikan valtion pitää maksaa eläkkeet - jolloin mitään leikkausta ei oikeasti syntynyt - tai eläkkeet jätetään maksamatta; joka on varsin kivulias ratkaisu.

[jka]

Kysymykseen mistä pitää leikata antaa vastauksen tilastot. Oletettavasti eniten ilmaa on siellä missä Suomi käyttää enemmän varoja kuin muut verrokkimaat. Tilastoista nousee selkeästi kaksi kohtaa. Yleinen julkishallinto, johon Suomi käyttää 7.2% BKT:sta kun EU maat käyttävät keskimäärin 6.5%. Toinen vielä selkeämpi on sosiaaliturva. Tähän Suomi käyttää 24% BKT:sta kun EU keskiarvo on vain 20%. Jos nämä molemmat menokohteet asetettaisiin samalle tasolle EU:n keskiarvon kanssa niin säästö olisi 8.5 miljardia. Sattumalta tuosta tuli juuri tarkkaan sama luku joka on valtiotalouden alijäämä ja velanottotarve. Tai sitten se ei olekaan sattumaa....

[sr]

BKT lasketaan kohtalaisen samalla lailla kaikissa maissa. Julkisen sekorin osuus sitä on myös verrannollinen maasta toiseen. Kun siitä huolimatta puhumme kymmenien prosenttien eroista maasta toiseen, niin eroavaisuuksia ei mitenkään voi selittää esim. erilaisella terveydenhuollon rakenteella.

Huh. Juuri kirjoitin, että terveydenhoidon organisointi näennäisesti samalla tavoin voi hyvinkin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten suuri julkinen sektori on tuollaisessa laskennassa. Ja toinen tekijä oli se sosiaaliturva.

Toki näin, mutta Suomen julkisen sektorin suuri osuus BKT:sta ei johdu terveydenhuollosta. Et pysty mitenkään selittämään yli 20%-yksikön eroa esim. Sveitsiin sillä, että sairaanhoitomme on meillä julkinen ja heillä enemmän yksityinen.

Heillä on käsittääkseni myös sosiaaliturva vakuutuspohjainen. Yliopistokoulutuksen rahoituksesta en tiedä, mutta jos se on opintolaina- ja lukukausimaksupohjainen, niin siinähän sitä sitten ollaan.

Mutta jos sinä niin hyvin tiedät nuo asiat, niin kerropa nyt meille, mitä asioita Suomen julkisessa sektorissa on sellaista, jota Sveitsissä ei ihmisille taata (verojen tai pakollisten vakuutusten kautta)?

Esimerkiksi valtion budjetissa koko sosiaali- ja terveysministeriön momentti kustantaa 12 mrd euroa eli 22% budjetista tai  6,3% suhteessa BKT:een. THL:n tilastojen mukaan terveydenhuolto edustaa vain vajaa 9% BKT:sta vuona 2011. Eli vaikka koko sairashoidon julkinen rahoitus lopetettaisiin, julkisen sektorin osuus BKT:sta ei laskisi kovinkaan paljon.

Öh, 9% BKT:stä ei ole "kovinkaan paljon" (valtion lisäksihän tuohon kunnat panevat rahaa)?

No tuossa siivosin sen jo pois eikä luvut juurikaan muutu.

Muuttuuhan. Se on valtion budjetin isoin menoerä ja sen päälle kunnat panevat vielä lisää. Jos 22% valtion menoista ei ole "paljon", niin mikä sitten sinusta on?

Ihmiselle on herttisen yhdentekevää, maksaako hän pakollista prosentuaalista sosiaalivakuutusmaksua vai veroja palkastaan.

Ei todellakaan ole yhdentekevää.

Miksei olisi? Jos systeemi olisi sellainen kuin Saksassa, eli jokaisen työssä käyvän palkasta pidätetään vakuutusmaksu ja sitten valtio maksaa vakuutusmaksun niille, joilla ei ole siihen itsellään varaa, niin miten touhu oleellisesti poikkeaisi suomalaisesta (siis muuten kuin, että on kalliimpi pyörittää)?

Suomen puolustusmenot edustavat n. 1,5% BKT:sta eli myöskään armeijaa "yksityistämisellä" et saa julkista sektoria pienenneyttä olennaisesti.

Niin? Sinä mainitsit armeijan yhtenä valtion menona. Oletin tällä, että olit sitä halukas leikkaamaan.

Peruskoulutusta tarjotaan kaikissa länsimaissa julkisilla varoilla. Sekään ei selitä suurta eroa.

Niin? Juuri tämä oli pointtini. Minä odotin, että sinä olisit esittänyt niitä asioita, joita sillä Suomen julkisella sektorilla sitten ei pitäisi tuottaa tai niitä pitäisi leikata. Tähän asti on tullut vastaan vain asioita, joita meidän molempien mukaan siellä pitää olla.

Asia on hahmoteltavissa yksinkertaisella esimerkillä: Jos julkinen sektori esim. jakaa paljon sosiaalitukia, verot pitää nostaa niin paljon, että yhä useampi joutuu tukeutumaan näihin tukiin. Tuensaajien määrän kasvaessa veroja pitää korottaa yhä lisää. Lopulta kaikki ovat julkisen sektorin piirissä eli valtio on konkurssissa.

Tuo ei päde, jos käytetään progressiivista verotusta. Progressiivisessa verotuksessa matalatuloisilta ei veroteta juuri lainkaan, joten heidän käteen jääviin tuloihin ei sillä julkisen sektorin koosta riippuvalla verotuksella ole juuri merkitystä.

Progressiivinen verotus ei poista mainitsemaani ilmiötä. Korkea verotus siirtää aina ihmisiä keskimäärin julkisen tuen piiriin. Kuka siihen siirty on sittten eri asia mutta trendi on kuitenkin se mitä mainitsin.

Millä perusteella siirtää? Julkisen sosiaaliturvan piiriinhän siirrytään, jos omat nettotulot eivät riitä välttämättömiin elinkustannuksiin. Pienituloisella, jolta ei progressiivisen verotuksen vuoksi juurikaan veroteta, se siirtyminen tapahtuu vain, jos se pienikin tulo katoaa pois. Verotuksella ei tässä juuri tuon progressiivisuuden vuoksi ole merkitystä. Sillä ehkä on, kuinka antelias sosiaaliturva on. Keskituloinen ei siirry sosiaaliturvan piiriin vapaaehtoisesti, koska se tarkoittaa hänen tulojensa laskua.

Suomessahan pienitloiset ovat jo erilaisten tukien piirissä joko suorana tukina tai verohelpotuksina. Pienituloinen ei maksa esim. kuunnallisveroa lainkaan.

Niin? Eli siis verotuksen keventämisellä ei ole epsilonin vertaa merkitystä siihen, meneekö pienituloinen töihin. Juuri tämä oli pointtini.

No, mitä sinusta pitäisi leikata? Mitkä Suomen julkisen sektorin funktiot ovat sinusta sellaisia, että ne voisi poistaa, eikä kansalaisten onnellisuus laskisi?

Olen kirjoitellut tästä esim ketjussa koskien persujen varjobudjettia. En ala käymään asiaa läpi jälleen uudelleen tässä.

No, sitten keskustelua on aika lailla turha jatkaa.

Miksi muuten suomalaiset (samoin kuin ison julkisen sektorin tanskalaiset ja ruotsalaiset) pärjäävät hyvin tutkimuksissa, joissa testataan ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä tai onnellisuutta?

Sen takia, että raha ei ole ainoa joka tuo onnea. Varatonkin voi olla hyvinkin onnellien. Tässä juuri piilee eräs vasemmiston suurimista harhoista. Siellä kuvitellaan, että vain varallisuus luo hyvän elämän ja sen takia vähävaraisuutta halutaan poistaa ja sitä halutaan poistaa tuilla eli rahalahjoituksilla.

No, miksi meidän pitäisi olla erityisen huolissamme korkeista veroista, jos varallisuus (joka nyt kaiken järjen mukaan koskee keski- ja korkeatuloisia enemmän kuin matalatuloisia) ei ole se tekijä, joka ihmisen tekee onnelliseksi? Eikö tärkeämpää ole se, että tietyt yhteiskunnan asiat ovat kunnossa (kuten tuntuvat Pohjoismaissa olevan ainakin paremmin moneen muuhun maailman maahan verrattuna) välittämättä niin hirvittävästi siitä, mikä nyt sattuu olemaan julkisen sektorin koko suhteessa BKT:hen?

Mitä rahattomiin tulee, niin eikö sinusta edes perustarpeiden tyydyttämistä tarvita?

Suomessa on suuri piilotyöttömyys, joka ei näy tilastoissa. Espanjan ja USA:n nykytyöttömyys ei ole rakenteellista vaan taantumasta syntynnyt. Suomella on jo 20 vuotta kestänyt rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys.

Minä en todellakaan usko, että pitkäaikaistyöttömyyttä  on mahdollista poistaa mitenkään verotusta keventämällä. Pitkäaikaistyöttömät työllistyvät (jos työllistyvät) matalapalkka-aloille, ja kuten jo kirjoitit, siellä ei veroja makseta.

Onko sinusta sitten niin, että laaja julkinen sektori on automaattisesti huono asia?

On. Ainakin tässä laajuudessa. Suuri julkinen sektori velkaannuttaa kansakunnan ja pienentää varallisuutta. Minusta sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista.

Juurihan kirjoitit, ettei varallisuus tuo onnellisuutta! Eikö tavoittelemisen arvoista ole juuri se kansalaisten suuri tyytyväisyys elämäänsä, vaikka se tarkoittaisi sitten pienempää varallisuutta? Miten EU-maissa sinusta Suomi, Ruotsi ja Tanska, joissa on suurimmat julkiset sektorit pärjäävät tuossa velkaantumistilastossa? Ovatko ne edellä esim. verrattuna Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan tai Irlantiin? Tai onko oikeastaan mikään Länsi-Euroopan maa tuon kolmikon perässä velkaantumisessa? Jos ei, niin ei tuo suuri julkinen sektori nyt niin hirvittävän katastrofaaliselta vaikuttaisi tuon velkaantumisen suhteen olevan.

[anarko-marko]

Ensin pitää päättää mitä julkiselta sektorilta halutaan. Mikä on tarpeellista ja mikä ei. Sen jälkeen voidaan katsoa prosentteja. On jotenkin onttoa puhua vaan julkisesta sektorista jonka osuus bkt:ta voi olla melkein nolla tai lähellä 100%. Olisi siis paljon älykkäämpää äänestää siitä, mitkä halutaan julkisen sektorin hoidettaviksi. Ei ne julkisen sektorin virkamiehet ja poliiitikot kuitenkaan suostu mahapalkalla hommiaan tekemään maailman kalleimmassa ja verotetuimmassa maassa jotakuinkin. Järki hoi. Foliohattu pois päästä ja laput pois silmiltä.

Ymmärsin tämän avauksen enemmän suuntaa antavana kannanottona valtion roolista taloudessa kun keskustelusta yksittäisistä palveluista.

Suomen julkinen sektori on niin suuri, että voidaan ilman muuta jo todeta sen olevan rajusti ylimitoitettu. Vaurailla mailla yksityinen puoli edustaa tyypillisesti huomattavasti yli 50% BKT:sta eli juuri päinvastoin kun Suomessa on. Silti heillä on olemassa poliisi, armeija, koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto.

Julkisen sektorin koko noudattaa eräänlaista itseään ruokkivaa rekursiisvista funktiota. Eli jos se kasvaa yli tietyn rajan, sillä on taipumus kiihdyttää omaa kasvuaan. Vastaavasti jos se alittaa tietyn rajan sillä on taipumus kutistua.
Tämä ilmiö pohjautuu siihen, että laaja julkinen sektori vähentää ihmisten tuloja verotuksen kautta niin paljon, että yhä suurempi osa joutuu tukeutumaan siihen pärjätäkseen. Eli julkinen sektori ikäänkun imee ihmisiä itseensä, joka taas kasvattaa sitä lisäen imua.
Asia on hahmoteltavissa yksinkertaisella esimerkillä: Jos julkinen sektori esim. jakaa paljon sosiaalitukia, verot pitää nostaa niin paljon, että yhä useampi joutuu tukeutumaan näihin tukiin. Tuensaajien määrän kasvaessa veroja pitää korottaa yhä lisää. Lopulta kaikki ovat julkisen sektorin piirissä eli valtio on konkurssissa.

Suomessa olemme siinä käsityksessä, että vain ns. hyvinvointivaltioiden pohjoismaissa on toimiva yhteiskunta. Muualla, missä valtion rooli on pienempi, kaikki elävät kurjuudessa ja anarkiassa. Tämä käsitys on tyystin virheellinen. Tulonsiirtoihin tukeutuva laaja julkinen sektori kyllä tasapäistää kansalaiset, mutta ei se lopulta luo kovinkaan paljon enemmän hyvinointia kun jopa huomattavasti pienempi julkinen sektori.
Hyvinvointivaltion tasapäistäminen luo esim. rakenteellista työttömyyttä, joka on hyvin vaikea poistaa. Työttömyyden mukana tulee mm. kasapäin sosiaalisia ongelmia.
Ei siis ole niin, että laaja julkinen sektori automaattisesti on hyvä asia. Päinvastoin, voisi argumentoia sen puolesta, että kansakuta köyhtyy ja velkaantuu laajan julkisen sektorin takia.

Ja tästä huolimatta olet valmis sijoittamaan vähintään 2,5 miljardia euroa veronmaksajien rahoja julkiseeen sektoriin estääksesi jonkin potentiaalisen kehityskulun, jonka toteutumisesta ei ole kenelläkään minkäänlaista varmuutta

...näkisin pikemminkin, että huumerangaistukset pitäisi koventaa todella paljon. Se on ainoa tapa jarruttaa kehitys ja estää pakkolegalisointi. Ts. käyttäjät kahdeksi vuodeksi poseen...

perustellen tämän julkisen sektorin kasvatus- ja verovarojen tuhlaushimosi jollain niin utopistisella väitteellä, että se lopettaisi huumeiden käyttämisen ja diilaamisen!

[jka]

Juurihan kirjoitit, ettei varallisuus tuo onnellisuutta! Eikö tavoittelemisen arvoista ole juuri se kansalaisten suuri tyytyväisyys elämäänsä, vaikka se tarkoittaisi sitten pienempää varallisuutta? Miten EU-maissa sinusta Suomi, Ruotsi ja Tanska, joissa on suurimmat julkiset sektorit pärjäävät tuossa velkaantumistilastossa? Ovatko ne edellä esim. verrattuna Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan tai Irlantiin? Tai onko oikeastaan mikään Länsi-Euroopan maa tuon kolmikon perässä velkaantumisessa? Jos ei, niin ei tuo suuri julkinen sektori nyt niin hirvittävän katastrofaaliselta vaikuttaisi tuon velkaantumisen suhteen olevan.

Euroalueen kriisimaat ovat kriisissä täysin eri syistä. Ainoastaan Kreikka on kriisissä sen takia, että julkinen sektori ylivelkaantui. Espanjan ja Irlannin julkinen sektori oli taas paremmassa kunnossa ja vähemmän velkainen kuin jopa Suomen ennen kriisiä. Espanjan ja Irlannin ongelmat johtuivat yksityisen sektorin velkaantumisesta ja kiinteistökuplan puhkeamisesta ja tästä aiheutuneesta pankkikriisistä. Julkisen sektorin velka räjähti käsiin koska kansallisesti pelastettiin ko. maiden pankkijärjestelmä ottamalla yksityisten pankkien ongelmaluotot julkisen sektorin piikkiin.

Pohjoismaatkin menevät tällä hetkellä oleellisesti eri suuntaan velkaantumiskehityksessä. Ruotsin velka vähenee ja Tanskan ja Suomen velka leviää käsiin.

Kaikissa mittareissa Pohjoismaat voittava Sveitsi voittaa Pohjoismaat myös velkaantumisasteessa. Sveitsi on oleellisesti vähemmän velkaantunut kuin jopa Ruotsi.

[sr]

Juurihan kirjoitit, ettei varallisuus tuo onnellisuutta! Eikö tavoittelemisen arvoista ole juuri se kansalaisten suuri tyytyväisyys elämäänsä, vaikka se tarkoittaisi sitten pienempää varallisuutta? Miten EU-maissa sinusta Suomi, Ruotsi ja Tanska, joissa on suurimmat julkiset sektorit pärjäävät tuossa velkaantumistilastossa? Ovatko ne edellä esim. verrattuna Kreikkaan, Portugaliin, Espanjaan tai Irlantiin? Tai onko oikeastaan mikään Länsi-Euroopan maa tuon kolmikon perässä velkaantumisessa? Jos ei, niin ei tuo suuri julkinen sektori nyt niin hirvittävän katastrofaaliselta vaikuttaisi tuon velkaantumisen suhteen olevan.

Euroalueen kriisimaat ovat kriisissä täysin eri syistä. Ainoastaan Kreikka on kriisissä sen takia, että julkinen sektori ylivelkaantui. Espanjan ja Irlannin julkinen sektori oli taas paremmassa kunnossa ja vähemmän velkainen kuin jopa Suomen ennen kriisiä. Espanjan ja Irlannin ongelmat johtuivat yksityisen sektorin velkaantumisesta ja kiinteistökuplan puhkeamisesta ja tästä aiheutuneesta pankkikriisistä. Julkisen sektorin velka räjähti käsiin koska kansallisesti pelastettiin ko. maiden pankkijärjestelmä ottamalla yksityisten pankkien ongelmaluotot julkisen sektorin piikkiin.

Niin, se, että maat joutuvat velkakriisiin ihan muista syistä kuin liian suuren julkisen sektorin vuoksi, oli juuri pointtini. On siis väärin väittää, että juuri suuri julkinen sektori on tie velkakriisiin. Velkakriisi seuraa suuresta julkisesta sektorista silloin, jos verot pidetään liian alhaisina (tai niiden kerääminen on hunningolla). Tämä on ollut Kreikan tie. Pohjoismaissa on korkeat verot, eikä velkakriisi kolkuta ovella.

Kaikissa mittareissa Pohjoismaat voittava Sveitsi voittaa Pohjoismaat myös velkaantumisasteessa. Sveitsi on oleellisesti vähemmän velkaantunut kuin jopa Ruotsi.

Vau, eli löytyi yksi maa, joka ei ole velkaantunut yhtä paljoa kuin Pohjoismaat ja tämä sitten osoittaa, että juuri Pohjoismaiden (eikä muiden Euroopan maiden, USA:n, Japanin jne.) valitsema tie johtaa ylivelkaantumiseen. Hienoa logiikkaa.

Toiseksi, Sveitsi ei voita Suomea ja Tanskaa niissä tyytyväisyysmittauksissa (esim. siinä paperissa, jonka sinä itse olit kaivanut lähteeksi).

[jka]

Niin, se, että maat joutuvat velkakriisiin ihan muista syistä kuin liian suuren julkisen sektorin vuoksi, oli juuri pointtini. On siis väärin väittää, että juuri suuri julkinen sektori on tie velkakriisiin. Velkakriisi seuraa suuresta julkisesta sektorista silloin, jos verot pidetään liian alhaisina (tai niiden kerääminen on hunningolla). Tämä on ollut Kreikan tie. Pohjoismaissa on korkeat verot, eikä velkakriisi kolkuta ovella.

Nykymenolla velkakriisi ei 5 vuoden päästä vain kolkuta ovella vaan on täysi tosiasia myös Pohjoismaissa paitsi ehkä Ruotsissa jos pystyvät jatkamaan nykyisellä linjalla.

Vau, eli löytyi yksi maa, joka ei ole velkaantunut yhtä paljoa kuin Pohjoismaat ja tämä sitten osoittaa, että juuri Pohjoismaiden (eikä muiden Euroopan maiden, USA:n, Japanin jne.) valitsema tie johtaa ylivelkaantumiseen. Hienoa logiikkaa.

Niinkuin olen jo moneen kertaan sanonut sosiaalidemokratia on varma tie ylivelkaantumiseen. Kaikki nuo maat ovat sosiaalidemokraattisia. Sveitsi näistä kuitenkin kaikista vähiten.

Toiseksi, Sveitsi ei voita Suomea ja Tanskaa niissä tyytyväisyysmittauksissa (esim. siinä paperissa, jonka sinä itse olit kaivanut lähteeksi).

Historiahan on tae tulevasta. Kysytäänpä asiaa uudestaan 5-10 vuoden kuluttua.

[Markkanen]

 Peruskysymys on kuitenkin se, että jos kansa haluaa julkisia menoja alemmaksi niin pitää myös ottaa kantaa siihen, että miten se toteututaan. Täällä forumilla mm. aina sanotaan mm. perussuomalaisten budjeteista ym. arvosteluista niin, että ps puolueella ei ole vaihtoehtoa esittää nykyiseen menoon. No nyt vaaditaan julkista sektoria alas. Mikä on sen vaihtoehto? Yksityistäminen? Voiko esim. sossun tai kelan yksityistää? Tulisiko se näin paremmaksi tai "halvemmaksi"? Haloo. Miksen saa vastausta kysymykseeni? Joku maksaa aina. Oli yksityinen tai julkinen juttu.

Puolustusvoimat ovat yksityistämisen kärkipäätä. Kaikki muu on käytännössä yksityistetty paitsi sotilaskoulutus ja aseiden käyttö. En viitsi kerrata sitä miten paljon on saatu "säästöjä" kun esim. kaluston huolto laitettiin Millog firman tehtäväksi. Palvelut parani? Tuli halvemmaksi? Ei tullut eikä parantunut palvelut.

Pitäisi suorittaa puolueeton tutkimus jokaisesta yksityistämisestä valtion hallinnon ja laitosten säästöistä yksityistämisen myötä. Veikkaan että hiljaista olisi sen jälkeen. Verorahat menee vain toista kautta samaan kaivoon ja suurempana. Vain lakkauttamalla saataisiin säästöjä. Ei yksityistämisellä. Mitä lakkautetaan? Kertokaapa.

[jmk]

Voiko esim. sossun tai kelan yksityistää?

Sossuavustuksia voi vähentää.

Tulisiko se näin paremmaksi tai "halvemmaksi"? Haloo. Miksen saa vastausta kysymykseeni?

Kyllä, jos vähennetään sossuilun tasoa, se tulee halvemmaksi jo hetikin, ja kerrannaisvaikutuksina vielä lisää, kun työssäkäynti lisääntyy ja verotulot kasvavat. Haloo. Sait vastauksen kysymykseesi. Haloo. Haloo.

[guest7001]

Suomella ei ole aikomustakaan järkeistää julkisen sektorin porsastelua. Päinvastoin. Tuhlailu ja järjetön rahan polttaminen tulee jatkumaan hamaan, katkeraan loppuun saakka. Eli siihen saakka, kun IMF tekee tarvittavat sopeutukset.

Tässä yksi esimerkki. TEKES laittaa 100 Miljoonaa (pikkusumma) "fiilistutkimukseen".

http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2012/10/30/tunteista-rahaa-tekesin-ohjelma-takoo-taloutta-nousuun/201240999/12

[DEVUSKA]

Opintotuista sen verran offipoffia, että eikö ne makseta tavallaan takaisin verorahoina, kun opiskellut on päässyt työelämään? Lainassa on vain se korko, joka nostaa summan taivaisiin, eli maksat enemmän, kuin sait, kun opintotuen muodossa se myöhempi veronmaksu on vähän niin kuin opintotuen takaisin antamista hissuksiin, ellei sitten roiku loppuelämäänsä pois työelämästä.

Itseäni mahdollinen laina hirvittää, että jos en saakaan tulevaisuudessa töitä ja niskassani on se valtava summa kasvamassa ja odottamassa perijöitään. Toki jos varma työ on luvassa, niin sitten, mutta nykyään et voi tietää.

Mutta itse sinänsä lähtisin leikkaamaan julkisen hallinnon älytöntä byrokratiaa. Sosiaaliturvakin pitäisi kohdistaa vain suomalaisille, eikä kaikille, jotka sen piiriin haluavat. En välillä tajua miksi esim. huumeveikoille ja juopoille pitää kustantaa kunnon asunnot, kun nämä ne pistävät lähinnä paskaksi sikailemalla ja elämässä kuten eläimet. Miksi sellaiselle ihan omaa tyhmyyttään itsensä ojaan ajaneelle pitää kustantaa kämpät, sen sijaan, että pistetään jonnekin varastohalliin patjat, vessa ja lämmitys, sekä jaetaan vähän hernekeittoa. Sillä säästäisi pitkän pennin.

[guest7001]

Sosiaaliturvakin pitäisi kohdistaa vain suomalaisille, eikä kaikille, jotka sen piiriin haluavat. En välillä tajua miksi esim. huumeveikoille ja juopoille pitää kustantaa kunnon asunnot, kun nämä ne pistävät lähinnä paskaksi sikailemalla ja elämässä kuten eläimet. Miksi sellaiselle ihan omaa tyhmyyttään itsensä ojaan ajaneelle pitää kustantaa kämpät, sen sijaan, että pistetään jonnekin varastohalliin patjat, vessa ja lämmitys, sekä jaetaan vähän hernekeittoa. Sillä säästäisi pitkän pennin.

Siksi, että juopoilla ja narkeilla voidaan tehdä bisnestä ja harjoittaa säätiön kautta tapahtuvaa rahanpesua.
http://hommaforum.org/index.php?topic=74450.0

[sivullinen.]

En välillä tajua miksi esim. huumeveikoille ja juopoille pitää kustantaa kunnon asunnot, kun nämä ne pistävät lähinnä paskaksi sikailemalla ja elämässä kuten eläimet.

detonatorin peruste on osittain totta. Toinen totuus on kustannusten minimointi: halvempaa antaa juoppojen tuhota asuntoja kuin päästää niitä tuhoamaan kauppakeskuksia. Kolmas totuus on taas julmin, mutta mahdollisesti jopa merkittävin: poliittisten kustannusten minimointi. Valtion hallinnollehan raha ei maksa mitään - se voidaan kerätä veroina. Äänet ja kannatus sitä vastoin maksavat - ne ovat tällä hetkellä poliittisen järjestelmämme "rahaa". Poliittinen hinta on äänten menetys.

Juoppojen äänistä ei niinkään välitetä. Eivät he kuitenkaan äänestämässä käy. Mutta detonatorin esittämät säätiöt, jotka juoppoja hoitavat ja sillä tienaavat, osaavat käyttää myös mediaa omaa liiketoimintaansa tukemaan; osaavat lobata ja painostaa poliitikkoja. Joten jos juoppojen hoitokodilta lähtee rahat, on jokaisessa lehdessä kuva ministeristä ja kasa rumia sanoja vieressä. Arviolta sata ääntä lähtee jokaisesta tällaisesta jutusta. Äänen hinta on mainoskamppanjoiden avulla noin 10 euroa eduskuntavaaleissa ehdokkaalta ja toinen kymppi tukijärjestöltä. Sata ääntä maksaa siis pari tonnia - omaa rahaa! Tekisitkö sinä sellaisen päätöksen, jos joutuisit maksamaan pari tonnia? Hyöty on edustajille olematon. Panos-tuotos ohjaa päätökseen; se korjaantuu vain järjestelmää muuttamalla.

[Lalli IsoTalo]

Parempi kysymys olisi minusta se, mitä toimintoja pitää yhteiskunnan taata kansalaisilleen (joko julkisten menojen kautta tai lailla määrättyjen pakollisten vakuutusten tms. kautta).

Tätä pitäisi kysyä äänestyskopissa, sen sijaan että pyydetään raapustamaan sen edustajan numeroita, joka sitten edustaa äänestäjää näissä asioissa.

[eräsmiesvaan]

Julkisen sektorin osuus bkt:stä ja sen vaikutus kilpailukykyyn pitäisi olla enemmän tarkastelussa kuin aiemmin. Tämä pätee ihan samoin kaupan keskittymiseen muutamien toimijoitten käsiin ja heidän sidoksiinsa päättäjiin. Nythän vientisektori kantaa lähes yksinään vastuuta koko yhteiskunnan kilpailukyvystä, vaikka sen merkittävyys putoaa kuin lehmänhäntä tilauskannan vähetessä.

Toisaalta tämä kokoomukselainen kuvio, missä valtion rahakkaita toimintoja yksityistetään nimenomaan sitä porukkaa olevaa lähipiiriä ajatellen, johtaa sekin yleiseen hintojen kallistumiseen todella rajusti. Eli kilpailutus ei toimi, jos markkinoilla ei toimita markkinavetoisesti reilujen ehtojen mukaan kustannuksia alentaen, vaan motiivina onkin kasvattaa tietyn porukan äänestäjäkuntaa. Tämä Kataisen vaalilupaus sairaanhoitajien äänien ostosta palkankorotuksina muutamia vuosia sitten, oli melkoinen tapaus puuttua työmarkkinoiden toimintaan täällä ja osoitus siitä että tämä yhteiskuntajärjestelmä voidaan muuttaa milloin tahansa pohjois-korealaiseksi systeemiksi.

SDP on menettänyt muuten koko ajan asemiaan Kokoomukselle, koska Kokoomus tarjoaa aivan härskisti parempia etuja valtion hyväosaisille eliitti-duunareille suosimalla jopa harmaata työvoimaa ja edistämällä veronkiertoa. Voisi sanoa, että eipä ole ihme että vientisektori on tässä maassa joutunut pienyrittäjien tavoin suoranaiselle lahtaamislinjalle, koska julkinen sektori, suurpääoma ja tursahtanut finanssisektori eivät ole enää pitkään toimineet muun yhteiskunnan ehdoilla vaan jakavat lähes saman ideologian keskenään, missä ns. tuhkatkin viedään pesästä ja muulle yhteiskunnalle jätetään palavat rauniot omien etujen nappaamisen jälkeen.