VU: Vapaavuori:"Suomeen tarvitaan 200 000 yksityisen sektorin uutta työpaikkaa"

[ilmari3.]

El Sid, muistaakseni asiasta olemme jo aiemmin keskustelleet.

Tuolla Ruotsissa kun ei lakkoja  paperiteollisuudessa juurikaan esiinny, niin mistäs luulet ensimmäisenä paperikoneita rahdattavan Vietnamiin, Venäjälle, Intiaan....?

KKK... Kemijärvi...Kajaani... Kymi7.... Kaskinen....



[/quote][/quote]

pomppasin taas ekalla kierroksella tämän yli. Oletko se sinä, jolle olen aikaisemminkin antanut linkin ruåtsin lakoista, joista viimeisin oli  vuonna 2010?

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/04/26/ruotsin-paperilakossa-neuvottetulos/20105953/12

El Sid, tuon kirjoitin. Sinulle.

Totta, että Ruotsissa on lakkoiltu, onkohan tuo toinen lakko... oisko toinen?

Joo, Jouko Ahonen meni kuitenkin rajan yli järjestämällä yhden vrk:n totaalisen voiman näytön, tuotanto halvautui lähes viikoksi. Parin vkon päästä sama homma... ja taas sama homma, TT hävisi vain päivän palkan viikossa, kun TA hävisi 24/7 tuotannon viikoksi.

En ihmettele yhtään, että duunia mulla on piisannut Kiinassa, kun Stora ja UPM ovat siirtäneet tuotantoaan tuvallisempiin maihin. Kuin Ruotsin Stora, aika vähän liikettä tehtaiden sulkemiseen?

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.

[hattiwatti]

En ihmettele yhtään, että duunia mulla on piisannut Kiinassa, kun Stora ja UPM ovat siirtäneet tuotantoaan tuvallisempiin maihin. Kuin Ruotsin Stora, aika vähän liikettä tehtaiden sulkemiseen?

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.

Olen käsittänyt, että Stora Enso on tällä hetkellä hyvin hyvin riippuvainen, että Etelä-Amerikan bisneksensä menevät hyvin. Sopii toivoa, koska aikaansaivat pahan konfliktin paikallisten maattomien kanssa, ja lopulta hävisivät oikeusjutut. Ongelma on siinä, kun ovat oppineet Suomessa tavoille että paikallisten intressien yli voi kävellä miten päin vaan, ja jos ei muuta niin laitetaan joku Putkonen tms. AY-mafioso asialle. Mutta sellaisissa maissa joissa viranomaiset ovat taipuvaisia tekemän aitoja ihmisoikeusrikkomuksia jos yhtiö kannustaa heitä siihen, ja näistä nousee verisiä (kirjaimellisesti!!) konflikteja yhtiö pikavoittojen jälkeen joutuu helposti vakavasti kuseen. Näin Storalle on käynyt Brasiliassa kuin Kiinassakin. Indonesiassa diktatuurihallinnon aikana Suomalaiset metsäfirmat tekivät siellä järkyttäviä asioita. Ja Suomessakin saivat isot sakot puunostokartelli-casesta.

http://yle.fi/uutiset/metsanomistajat_haastavat_metsajatit_oikeuteen/5359926

Siksi on ihan hyvä, ettei tälläisiä puljuja nähdä minään hyväntekeväisyysjärjestöinä koska todellakin niiden idea on tuottaa voittoa pörssisijoittajille joilla salkuissaan heidän osakkeita.

Ilmari, siis olet Kiinassa töissä aiheeseen liittyen. Juttujasi tästä voisi olla mielenkiintoista kuulla enemmänkin.

[ilmari3.]

En ihmettele yhtään, että duunia mulla on piisannut Kiinassa, kun Stora ja UPM ovat siirtäneet tuotantoaan tuvallisempiin maihin. Kuin Ruotsin Stora, aika vähän liikettä tehtaiden sulkemiseen?

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.

Olen käsittänyt, että Stora Enso on tällä hetkellä hyvin hyvin riippuvainen, että Etelä-Amerikan bisneksensä menevät hyvin. Sopii toivoa, koska aikaansaivat pahan konfliktin paikallisten maattomien kanssa, ja lopulta hävisivät oikeusjutut. Ongelma on siinä, kun ovat oppineet Suomessa tavoille että paikallisten intressien yli voi kävellä miten päin vaan, ja jos ei muuta niin laitetaan joku Putkonen tms. AY-mafioso asialle. Mutta sellaisissa maissa joissa viranomaiset ovat taipuvaisia tekemän aitoja ihmisoikeusrikkomuksia jos yhtiö kannustaa heitä siihen, ja näistä nousee verisiä (kirjaimellisesti!!) konflikteja yhtiö pikavoittojen jälkeen joutuu helposti vakavasti kuseen. Näin Storalle on käynyt Brasiliassa kuin Kiinassakin. Indonesiassa diktatuurihallinnon aikana Suomalaiset metsäfirmat tekivät siellä järkyttäviä asioita. Ja Suomessakin saivat isot sakot puunostokartelli-casesta.

http://yle.fi/uutiset/metsanomistajat_haastavat_metsajatit_oikeuteen/5359926

Siksi on ihan hyvä, ettei tälläisiä puljuja nähdä minään hyväntekeväisyysjärjestöinä koska todellakin niiden idea on tuottaa voittoa pörssisijoittajille joilla salkuissaan heidän osakkeita.

Ilmari, siis olet Kiinassa töissä aiheeseen liittyen. Juttujasi tästä voisi olla mielenkiintoista kuulla enemmänkin.

Kauneus on katsojan silmässä. Jos sellu-tehdas rakennetaan väärälle puolelle jokea, niin aina se on väärällä puolella rajaa ilman tehdasta jääneelle.

Niinja, Indonesiasa olen työskennellyt paljon, 99,9% työkavereista muslimeja, tosi ahkeria ja tunnollisia kavereita. Heille hyvin tehty työ, ja siitä saatu palkka on paras tae perheen elantoon. Toki päivittäin Mekkaan myös rukoksensa suuntaavat, tottumus kun on toinen luonto.

[EL SID]

El Sid, muistaakseni asiasta olemme jo aiemmin keskustelleet.

Tuolla Ruotsissa kun ei lakkoja  paperiteollisuudessa juurikaan esiinny, niin mistäs luulet ensimmäisenä paperikoneita rahdattavan Vietnamiin, Venäjälle, Intiaan....?

KKK... Kemijärvi...Kajaani... Kymi7.... Kaskinen....

pomppasin taas ekalla kierroksella tämän yli. Oletko se sinä, jolle olen aikaisemminkin antanut linkin ruåtsin lakoista, joista viimeisin oli  vuonna 2010?

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/04/26/ruotsin-paperilakossa-neuvottetulos/20105953/12

El Sid, tuon kirjoitin. Sinulle.

Totta, että Ruotsissa on lakkoiltu, onkohan tuo toinen lakko... oisko toinen?

Joo, Jouko Ahonen meni kuitenkin rajan yli järjestämällä yhden vrk:n totaalisen voiman näytön, tuotanto halvautui lähes viikoksi. Parin vkon päästä sama homma... ja taas sama homma, TT hävisi vain päivän palkan viikossa, kun TA hävisi 24/7 tuotannon viikoksi.

En ihmettele yhtään, että duunia mulla on piisannut Kiinassa, kun Stora ja UPM ovat siirtäneet tuotantoaan tuvallisempiin maihin. Kuin Ruotsin Stora, aika vähän liikettä tehtaiden sulkemiseen?

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.

[/quote]

ei mitään uutta taivaan alla. Johan tuohonkin on vastattu. Lähteenä  kauppalehti: 

Työvoiman hinta Suomessa ja Ruotsissa on suurin piirtein sama. Tässä on viiden kohdan lista, miksi metsäteollisuus menestyy ruotsissa paremmin kuin suomessa. Suomalaisten hyväksi ei tekijöitä löytynyt.

1.   Puun hinta. Suomessa puuraaka-aine on yleensä jopa 20 - 30 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Taustalla ovat Ruotsin suuremmat tilakoot ja valtion merkittävämpi metsänomistus, eli puukaupan toisenlainen rakenne. Teollisuudessa vihjataan tässä yhteydessä Suomen historiallisiin syihin, eli MTK:n huomattavan vahvaan rooliin myyjäosapuolena. Puun hinta on näyttänyt toisaalta euroissa mitattuna Ruotsissa halvemmalta, koska kruunu on ollut heikko. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin toisinpäin, eli puun hinta on suomessa halvempi.

2.   Erilaiset tuotteet. Ruotsissa on keskitytty pakkaustuotteiden valmistukseen, kun Suomessa painopaperit ovat merkittävä tuotannon haara. Kartonkien puolella kysyntä ei ole laskenut yhtä paljon kuin painopaperissa, joita ovat sanoma- ja aikakauslehtipaperit.

3.   Valuutta. Ruotsin kruunu heikkeni euroon nähden vuoden 2008 alusta vuoteen 2009 jopa 20 prosenttia. Nyt se on tosin vahvistunut. Tämä tekee viennin kannattavammaksi kuin Suomessa.

4.   Kuljetuskustannukset. Etelä-Ruotsista pääsee rekoilla suoraan Keski-Eurooppaan, kun suomalaiset tuotteet pitää aina laivata.

5.   Energiavero. Suomessa myös metsäteollisuus joutuu maksamaan sähköveroa, kun Ruotsissa tällaista rasitetta ei ole. Suomalaisen ja ruotsalaisen teollisuuden maksamaa lopullista energian hintaa tosin ei oikein kukaan tunnu osaavan verrata.


ajanpulan vuoksi en ole täällä jatkuvasti, joten jos viitsisit käydä vanhoja ketju läpi, joissa jauhetaan samoja asioita, niin minun ei tarvitsisi aina liimailla samoja vastauksia

[andrus]

Korostaisin sanaa "uusi". En näe uutena työpaikkana sitä, että esim. terveydenhuolto ulkoistetaan yksityiselle sektorille ja näin iloitaan uusista työpaikoista, kun samalla vähintään yhtä monta työpaikkaa lähtee alta julkiselta puolelta. Tämähän on sitä Kokoomuksen nykypolitiikkaa. On ne neroja.

[ilmari3.]

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.
[/quote][/quote]

ei mitään uutta taivaan alla. Johan tuohonkin on vastattu. Lähteenä  kauppalehti: 

Työvoiman hinta Suomessa ja Ruotsissa on suurin piirtein sama. Tässä on viiden kohdan lista, miksi metsäteollisuus menestyy ruotsissa paremmin kuin suomessa. Suomalaisten hyväksi ei tekijöitä löytynyt.

1.   Puun hinta. Suomessa puuraaka-aine on yleensä jopa 20 - 30 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Taustalla ovat Ruotsin suuremmat tilakoot ja valtion merkittävämpi metsänomistus, eli puukaupan toisenlainen rakenne. Teollisuudessa vihjataan tässä yhteydessä Suomen historiallisiin syihin, eli MTK:n huomattavan vahvaan rooliin myyjäosapuolena. Puun hinta on näyttänyt toisaalta euroissa mitattuna Ruotsissa halvemmalta, koska kruunu on ollut heikko. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin toisinpäin, eli puun hinta on suomessa halvempi.

2.   Erilaiset tuotteet. Ruotsissa on keskitytty pakkaustuotteiden valmistukseen, kun Suomessa painopaperit ovat merkittävä tuotannon haara. Kartonkien puolella kysyntä ei ole laskenut yhtä paljon kuin painopaperissa, joita ovat sanoma- ja aikakauslehtipaperit.

3.   Valuutta. Ruotsin kruunu heikkeni euroon nähden vuoden 2008 alusta vuoteen 2009 jopa 20 prosenttia. Nyt se on tosin vahvistunut. Tämä tekee viennin kannattavammaksi kuin Suomessa.

4.   Kuljetuskustannukset. Etelä-Ruotsista pääsee rekoilla suoraan Keski-Eurooppaan, kun suomalaiset tuotteet pitää aina laivata.

5.   Energiavero. Suomessa myös metsäteollisuus joutuu maksamaan sähköveroa, kun Ruotsissa tällaista rasitetta ei ole. Suomalaisen ja ruotsalaisen teollisuuden maksamaa lopullista energian hintaa tosin ei oikein kukaan tunnu osaavan verrata.


ajanpulan vuoksi en ole täällä jatkuvasti, joten jos viitsisit käydä vanhoja ketju läpi, joissa jauhetaan samoja asioita, niin minun ei tarvitsisi aina liimailla samoja vastauksia
[/quote]

El Sid, nuo listaamasi asiat ovat pitkälti totta, ja etenkin tuo Ruotsin OMA VALUUTTA. Suomi ei voi enää päättää paperitonnin hinnasta valuutan arvolla.
Puun hinnasta en ole samaa mieltä, miksi svenskit hakevat Suomen Lapista puuta... eli suomalaiset myyvät Ruotsiin puuta ja ruotsalaiset puutavara-rekat sitä hakevat Torniojoki-laaksosta Ruotsiin?
Viimeinen hienopaperikone Sohjolaan on tehty Borlängeen 2005, Suomesta siirretty vastaavia koneita Venäjälle, Intiaan, Kiinaan.
Kajaani, jonka selkäranka oli UPM, ajettiin alas ja myytiin kunnostusten jälkeen.

Nykyään papermaakarna Suomessa ovat peloissaan, jos tulee koneelle suuri investointi.." mihinhän tää kone nyt oikkein myyrään"

Kuljetuskustannuksissa olet täysin oikeassa, etenkin kun tuo viherhörhö-vero tappaa laivaukset Suomesta.

Voisiko ajatella, että se Juoko Ahonen antoi lakkohulluudessaan ennakkovaroituksen Suomen paperiteollisuudelle, mihin maihin tuotantoa kannattaa alkaa suunnittelemaan ja viemään ennen viherhörhön lopullista kuoliniskua? Ellei demari tapa, niin lopun tekee myrkynvihreä.

[EL SID]

Ruotsissa viedään vanhentuneet PM:t pääsääntöisesti sulattamoon, Suomessa koneet laitetaan ennätyskuntoon, puretaan, laivataan ja pystytetään uudestaan maihin, joissa niiden annetaan pyöriä.

ei mitään uutta taivaan alla. Johan tuohonkin on vastattu. Lähteenä  kauppalehti: 

Työvoiman hinta Suomessa ja Ruotsissa on suurin piirtein sama. Tässä on viiden kohdan lista, miksi metsäteollisuus menestyy ruotsissa paremmin kuin suomessa. Suomalaisten hyväksi ei tekijöitä löytynyt.

1.   Puun hinta. Suomessa puuraaka-aine on yleensä jopa 20 - 30 prosenttia kalliimpaa kuin Ruotsissa. Taustalla ovat Ruotsin suuremmat tilakoot ja valtion merkittävämpi metsänomistus, eli puukaupan toisenlainen rakenne. Teollisuudessa vihjataan tässä yhteydessä Suomen historiallisiin syihin, eli MTK:n huomattavan vahvaan rooliin myyjäosapuolena. Puun hinta on näyttänyt toisaalta euroissa mitattuna Ruotsissa halvemmalta, koska kruunu on ollut heikko. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin toisinpäin, eli puun hinta on suomessa halvempi.

2.   Erilaiset tuotteet. Ruotsissa on keskitytty pakkaustuotteiden valmistukseen, kun Suomessa painopaperit ovat merkittävä tuotannon haara. Kartonkien puolella kysyntä ei ole laskenut yhtä paljon kuin painopaperissa, joita ovat sanoma- ja aikakauslehtipaperit.

3.   Valuutta. Ruotsin kruunu heikkeni euroon nähden vuoden 2008 alusta vuoteen 2009 jopa 20 prosenttia. Nyt se on tosin vahvistunut. Tämä tekee viennin kannattavammaksi kuin Suomessa.

4.   Kuljetuskustannukset. Etelä-Ruotsista pääsee rekoilla suoraan Keski-Eurooppaan, kun suomalaiset tuotteet pitää aina laivata.

5.   Energiavero. Suomessa myös metsäteollisuus joutuu maksamaan sähköveroa, kun Ruotsissa tällaista rasitetta ei ole. Suomalaisen ja ruotsalaisen teollisuuden maksamaa lopullista energian hintaa tosin ei oikein kukaan tunnu osaavan verrata.


ajanpulan vuoksi en ole täällä jatkuvasti, joten jos viitsisit käydä vanhoja ketju läpi, joissa jauhetaan samoja asioita, niin minun ei tarvitsisi aina liimailla samoja vastauksia

El Sid, nuo listaamasi asiat ovat pitkälti totta, ja etenkin tuo Ruotsin OMA VALUUTTA. Suomi ei voi enää päättää paperitonnin hinnasta valuutan arvolla.
Puun hinnasta en ole samaa mieltä, miksi svenskit hakevat Suomen Lapista puuta... eli suomalaiset myyvät Ruotsiin puuta ja ruotsalaiset puutavara-rekat sitä hakevat Torniojoki-laaksosta Ruotsiin?
Viimeinen hienopaperikone Sohjolaan on tehty Borlängeen 2005, Suomesta siirretty vastaavia koneita Venäjälle, Intiaan, Kiinaan.
Kajaani, jonka selkäranka oli UPM, ajettiin alas ja myytiin kunnostusten jälkeen.

Nykyään papermaakarna Suomessa ovat peloissaan, jos tulee koneelle suuri investointi.." mihinhän tää kone nyt oikkein myyrään"

Kuljetuskustannuksissa olet täysin oikeassa, etenkin kun tuo viherhörhö-vero tappaa laivaukset Suomesta.

Voisiko ajatella, että se Juoko Ahonen antoi lakkohulluudessaan ennakkovaroituksen Suomen paperiteollisuudelle, mihin maihin tuotantoa kannattaa alkaa suunnittelemaan ja viemään ennen viherhörhön lopullista kuoliniskua? Ellei demari tapa, niin lopun tekee myrkynvihreä.

[/quote]

Minä itse pidän kauppalehteä, josta aikoinani nuo tiedot tänne kopioin, luotetavana lähteenä, joten eiköhän nuo kohdat ole totta. Puun hinnasta voit lähettä reklamaatiota kauppalehteen, jos ne olisivat vaikkapa erehtyneet.... 

muista nyt, että tämä "lakko" mistä kirjoitat  oli oikeasti työsulku ja ahosen suurin ongelma oli tyhmyys: hän meni jäämään tuplaleuoistaan kiinni  työnantajan ansaan. Kysymyshän oli etujen heikennyksistä, ja tuo sota olisi voitu sotia fiksumminkin...

[ilmari3.]

LAINAUS
"muista nyt, että tämä "lakko" mistä kirjoitat  oli oikeasti työsulku ja ahosen suurin ongelma oli tyhmyys: hän meni jäämään tuplaleuoistaan kiinni  työnantajan ansaan. Kysymyshän oli etujen heikennyksistä, ja tuo sota olisi voitu sotia fiksumminkin...« Viimeksi muokattu: 26.11.2012, 18:19:25 kirjoittanut EL SID »"

Oli työsulkukin, totta haastat, mutta työsulku tuli vasta sitten kun Ahonen oli tuhonnut kolmen viikon tuotannon kolmen päivän sponttaaneilla lakoilla sopimuksettoman tilan aikana eri viikkoina.
Tämä muutti ilmapiirin, satoa kannetaan nyt.
Toki liimaamasi lista antaa lisävauhtia edelleen... ja Kemijärven ja Kajaanin kohdalla myös Venäjän vientitulli oli painava syy alasajoon.
Stora eikä UPM olleet enää riippuvaisia paperiliitosta, samaa paperia samoilla koneilla tehdään Ruotsissa, Englannissa, Ranskassa, Kiinassa....

[ilmari3.]

Ei näytä loppua tulevan.

Rauman PK3 lähtee tuottamaan jonnekin muualle ja Jutta miettii, mistä saisi rahat Kyprokselle.

%3"kele.