USA:n presidentinvaalit 2016

[jmk]

Suomen systeemi on demokraattinen, koska siinä ei kilpakumppaniaan vähemmän kansalta kannatusta kerännyt ehdokas voi voittaa.

Tällä sinun "demokratiatulkinnallasi" Suomen eduskuntavaalit eivät ole demokraattiset.

[sr]

Suomen systeemi on demokraattinen, koska siinä ei kilpakumppaniaan vähemmän kansalta kannatusta kerännyt ehdokas voi voittaa. USA:n ei, vaan siinä noin voi käydä ja 7%:ssa käydyistä vaaleista (4 kertaa) niin on käynytkin.

OT: Jos otetaan askel sivuun ja puhutaan eduskunta- ja kuntavaaleista, niin Suomen vaalijärjestelmä ei olekaan niin kovin demokraattinen. Kun lasketaan d´Hondtin systeemillä äänikertoimia, se suosii suuria puolueita ja enemmän henkilökohtaisia ääniä saanut voi jäädä rannalle, vähemmän henkilökohtaisia ääniä saaneen tullessa valituksi. Muistini joissain eduskuntavaaleissa, 2007 tai 2011, Vihreitten Tarja Cronberg ei tullut valituksi 7.000 äänellä eduskuntaan, koska jonkun muun puolueen saamat korkeampi vertausluku vei vähemmän ääniä saaneen Arkadianmäelle.

Tämä siis eduskunta- ja kuntavaaleissa.

Niin, nyt sitten pitää keskustella siitä, kummasta vaaleissa oikein äänestetään, henkilöstä vai puolueesta. Otetaan esimerkki. Sanotaan, että vaalissa puolue A saa yhteensä 10 000 ääntä, jotka jakautuvat tasan sen viidelle ehdokkaalle, jokaiselle siis 2000 ääntä. Puolue B saa yhteensä 5000 ääntä ja ne jakaantuvat niin, että kaikki menevät kahdelle ehdokkaalle, kummallekin 2500 ääntä. Jos vaalipiiristä valitaan 3 ehdokasta, niin kumpi sinusta olisi demokraattisempaa, se, että puolue B saa molemmat ehdokkaansa läpi (koska he molemmat saivat enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin yksikään A:n ehdokas) ja A saa yhden ehdokkaansa läpi vai se, että A saa kaksi ehdokasta läpi ja B yhden (d'Hondtin metodi)? Jälkimmäisessä tapauksessa läpi menneiden ehdokkaiden määrä heijastaa sitä, mitä puolueiden valtasuhteet kansan keskuudessa ovat, eikä palkitse puoluetta B siitä, että se on onnistunut taktikoimaan äänet juuri oikein.

Itse olen sitä mieltä, että on tärkeämpää, että äänestystulos heijastaa puolueiden voimasuhteita kuin, että kannustaa äänestäjiä taktikoimaan äänensä suhteen.

Siinä olet oikeassa, että Suomen vaalipiirijako sorsii jossain määrin pieniä puolueita, joiden kannatus on jakaantunut tasan ympäri maata. Tätä asiaa voisi parantaa oikeastaan vain sillä, että vaalipiireistä luovuttaisiin. Siinä katoaisi sitten kokonaan maantieteellinen edustavuus. Jonkinlainen kompromissi olisi Saksan systeemi, jossa vaalit käydään alueittain, mutta sitten lopuksi tasoitetaan vaalitulosta niin, että se heijastaa kaikkien äänikynnyksen yli päässeiden puolueiden voimasuhteita. Tämän systeemin heikkous sitten on se, että parlamenttiin tulee näitä täydennysedustajia, joiden mandaatti on niin ja näin.

[anatall]

Ei ole demokraattisesti valittu? Onhan se, koska on valittu perustuslain mukaisesti järjestetyillä vaaleilla. Aivan naurettavaa parkua.

No ei ole, jos koko perustuslain tarkoitus on panna kapuloita rattaisiin demokratialle.

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Suomenkin perustuslaki sisältää esteitä demokratialle. Jotkut näistä ovat ihan perusteltuja (kuten yksilön ja vähemmistön oikeuksien takaaminen enemmistön mielivallalta), mutta juuri presidentin valinnan suhteen perustuslakia muutettiin demokraattisempaan suuntaan luovuttaessa valitsijamiehistä ja siirryttäessä suoraan kansanvaaliin.

USA ei siis ole demokraattinen?

Paistaa se päivä risukasaankin. Tajusit sitten vihdoin sinäkin tämän. Ja tämä oli siis perustajien alkuperäinen tarkoituskin. He eivät luottaneet siihen, että tavallinen kansa saisi päättää asioista, tai edes valita presidenttiä. Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?

Miksi demokraatit eivät ole muuttaneet tai pyrkineet muuttamaan perustuslakia jos se kerran on epädemokraattinen?

[jmk]

Itse olen sitä mieltä, että on tärkeämpää, että äänestystulos heijastaa puolueiden voimasuhteita kuin, että kannustaa äänestäjiä taktikoimaan äänensä suhteen.

Suomessa puolue voi saada vähemmän ääniä kuin toinen puolue, ja silti enemmän paikkoja. Eli sun kriteereilläsi systeemi "ei ole demokraattinen".

Älä sitten jatkossa enää vetoa eduskunnan päätöksiin "demokraattisina", kun kerran omien kriteeriesi mukaan eduskunnan valinta ei ole demokraattinen. Tai sitten joudut rukkaamaan kriteerejäsi.

[Uuno Nuivanen]

^ Trumpin syytä.   

Koskinen kuitenkin myöntää edustavansa ymmärtäväistä linjaa työntekijöiden sosiaalisen median käytön suhteen.

- Erityisesti näissä yrityksissä, joissa on paljon nuoria työntekijöitä, kuten tässäkin tapauksessa oli, on hyvä käydä kaikkien työntekijöiden kanssa läpi, mitä voi ja mitä ei voi sanoa sosiaalisessa mediassa.

- Näitä tapauksia tulee epäilemättä lisää, kun Trumpkin näyttää hyvää mallia Twitterissä. Trumpista mallia ottaneet pitäisi nyt palauttaa ruotuun yrityksissä, hän toteaa.

[l'uomo normale]

Mahtaakohan Trumpin aiheuttama shokki hetkeksi edes hillitä guggenheimijaisia ja muita riekkujaisia täällä meilläkin?

[menetetty_valtakunta]

Kuten "professori" meille mielipiteineen vakuuttaa - Suomi on edelleen vasemmistolaisen diktatuurin kynsissä.

Vaikka Trump voitti Yhdysvalloissa, se ei vaikuta Suomeen mitenkään. Meidän pitää täällä tehdä kaikkemme, jotta kyseessä olevan "professorin" kaltaisia ihmisiä ei palkata korkean tason virkoihin.

[sr]

Paistaa se päivä risukasaankin. Tajusit sitten vihdoin sinäkin tämän. Ja tämä oli siis perustajien alkuperäinen tarkoituskin. He eivät luottaneet siihen, että tavallinen kansa saisi päättää asioista, tai edes valita presidenttiä. Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?

Miksi demokraatit eivät ole muuttaneet tai pyrkineet muuttamaan perustuslakia jos se kerran on epädemokraattinen?

En tiedä, miksi tuo muutostaakka kuuluisi sinusta vain demokraateille (oletan, että tässä viittaat Demokraattiseen puolueeseen). Tuota muutosta tosiaan yritettiin Nixonin aikana. Edustajanhuone, joka on suht demokraattisesti valittu ja presidentti olivat muutoksen kannalla, mutta se kaatui senaatin vastustukseen. Siellä vastarannankiiskinä olivat republikaanilaisenemmistöisten osavaltioiden senaattorit, jotka paskat välittivät demokratiasta, kun se valitsijamiessysteemi hyödytti heidän osavaltioitaan.

Tällä hetkellä pääosin demokraattisenemmistöisissä osavaltioissa on käynnissä yritelmä National Popular Vote, jonka tarkoituksena on saada demokratia toteutumaan nykysysteemistä huolimatta. Jos sen taakse tulee osavaltioita niin paljon, että ne kattavat 270 valitsijamiestä, niin ne pystyvät muuttamaan systeemin käytännössä kansanvaaliksi, vaikka loput osavaltiot eivät lähtisikään mukaan, koska 270 valitsijamiestä, jotka sitoutetaan äänestämään eniten ääniä saanutta ehdokasta, johtaa de facto suoraan kansanvaaliin, vaikka touhu vielä electoral collegen kautta kiertäisikin.

Kovalta kiihkoltasi et muuten ehtinyt vastannut kysymykseeni. Toistan sen vielä:"Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?" Jospa nyt sinäkin vastaisit kysymyksiin, kun minä tuossa vastasin sinun kysymykseesi.

[vihapuhegeneraattori]

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Jos jenkkien vaalijärjelmä on niin huono, miksei Obama tai Bill Clinton tehnyt asialle jotain. Niillä oli aikaa yhteensä 16 vuotta, mutta muuttuiko systeemi?

[anatall]

Paistaa se päivä risukasaankin. Tajusit sitten vihdoin sinäkin tämän. Ja tämä oli siis perustajien alkuperäinen tarkoituskin. He eivät luottaneet siihen, että tavallinen kansa saisi päättää asioista, tai edes valita presidenttiä. Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?

Miksi demokraatit eivät ole muuttaneet tai pyrkineet muuttamaan perustuslakia jos se kerran on epädemokraattinen?

En tiedä, miksi tuo muutostaakka kuuluisi sinusta vain demokraateille (oletan, että tässä viittaat Demokraattiseen puolueeseen). Tuota muutosta tosiaan yritettiin Nixonin aikana. Edustajanhuone, joka on suht demokraattisesti valittu ja presidentti olivat muutoksen kannalla, mutta se kaatui senaatin vastustukseen. Siellä vastarannankiiskinä olivat republikaanilaisenemmistöisten osavaltioiden senaattorit, jotka paskat välittivät demokratiasta, kun se valitsijamiessysteemi hyödytti heidän osavaltioitaan.

Tällä hetkellä pääosin demokraattisenemmistöisissä osavaltioissa on käynnissä yritelmä National Popular Vote, jonka tarkoituksena on saada demokratia toteutumaan nykysysteemistä huolimatta. Jos sen taakse tulee osavaltioita niin paljon, että ne kattavat 270 valitsijamiestä, niin ne pystyvät muuttamaan systeemin käytännössä kansanvaaliksi, vaikka loput osavaltiot eivät lähtisikään mukaan, koska 270 valitsijamiestä, jotka sitoutetaan äänestämään eniten ääniä saanutta ehdokasta, johtaa de facto suoraan kansanvaaliin, vaikka touhu vielä electoral collegen kautta kiertäisikin.

Kovalta kiihkoltasi et muuten ehtinyt vastannut kysymykseeni. Toistan sen vielä:"Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?" Jospa nyt sinäkin vastaisit kysymyksiin, kun minä tuossa vastasin sinun kysymykseesi.

Ei tietenkään tarkoita, mutta amerikkalaiset äänestivät Trumpista presidentin vaalitavalla, joka oli varmasti kaikkien äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja eikä siitä paljon saatu porua aikaiseksi ennen kuin äänet oli laskettu.

Nyt sitten ruikutetaan kun Trump voitti vaalit ja itketään kuinka vaalitapa onkin epädemokraattinen.

Säälittävää ja hyvin lapsellista.

[sr]

Itse olen sitä mieltä, että on tärkeämpää, että äänestystulos heijastaa puolueiden voimasuhteita kuin, että kannustaa äänestäjiä taktikoimaan äänensä suhteen.

Suomessa puolue voi saada vähemmän ääniä kuin toinen puolue, ja silti enemmän paikkoja. Eli sun kriteereilläsi systeemi "ei ole demokraattinen".

Olet oikeassa, että muutama paikka voi tosiaan eduskuntavaaleissa mennä "väärin". Sinällään tällä ei ole niin paljoa merkitystä kuin USA:n presidentinvaalissa, jossa valitaan vain yksi henkilö ja vaalit menevät yleensä hyvin lähelle 50-50 tilannetta (niin nytkin). Tämä Suomen systeemi on jonkinlainen kompromissi alueellisen edustettavuuden ja täyden demokratian välillä. Missään tapauksessa se ei tuolta mainitsemaltasi ongelmalta ole yhtä paha kuin anglosaksisisissa maissa käytössä oleva enemmistövaali. Tällä hetkellähän Britanniassa on parlamentissa konservatiiveilla ehdoton enemmistö, vaikka he saivat vain 37% äänistä ja UKIP:illä yksi edustaja, vaikka he saivat 13% äänistä.

Älä sitten jatkossa enää vetoa eduskunnan päätöksiin "demokraattisina", kun kerran omien kriteeriesi mukaan eduskunnan valinta ei ole demokraattinen. Tai sitten joudut rukkaamaan kriteerejäsi.

Jos Suomen hallitus muodostetaan puolueista, jotka saivat vaaleissa vähemmän ääniä kuin oppositiopuolueet, niin olen samaa mieltä, että sen demokraattita mandaattia voi hyvällä syyllä kritisoida. Muuten kyse on vain teoreettisesta ongelmasta. Toki USA:n presidentinvaalisysteemin epädemokraattisuus voidaan vetää äärimmäisyyteen niin, että lasketaan, että parhaimmillaan presidentiksi voi tulla valittua henkilö, joka saa 22% äänistä ja hänen vastustajansa 78%. Ja tässä ei tarvitse edes olettaa, että äänestysinnokkuus olisi erilainen eri osavaltioissa. Jos mennään siihen, että äänestysinnokkuuskin asetetaan vapaaksi parametriksi, niin USA:n presidentiksi voi tulla henkilö, jonka puolesta äänestää jotain muutama kymmenen ihmistä ja jota vastaan äänestää 200 miljoonaa.

[sr]

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Jos jenkkien vaalijärjelmä on niin huono, miksei Obama tai Bill Clinton tehnyt asialle jotain. Niillä oli aikaa yhteensä 16 vuotta, mutta muuttuiko systeemi?

Presidentti ei voi perustuslakia muuttaa. Vastarannankiiskiä ovat ennen kaikkea pienten republikaanienemmistöisten osavaltioiden senaattorit. Vähemmistösäännösten ansiosta niiden on mahdollista torpata tällaiset kansanvallan lisäämiset.

[Tavan]

Trumpin arvellaan aikovan lakkauttaa opetusministeriö tai miten department of education kuuluisikaan kääntää. Ainakin kampanjansa aikana sanoi jo haluavansa eroon liittovaltiotason opetussuunnitelmista. Koulutuspolitiikka paikalliselle tasolle, pois liittovaltiokoneiston sosialistien näpeistä. Ehkä tämän avulla KGB:n aikanaan kylvämään subversiota saataisiin purettua?

http://www.aol.com/article/news/2016/11/10/donald-trump-has-called-for-a-major-federal-agency-to-be-elimina/21603523/?utm_source=zergnet.com&utm_medium=referral&utm_campaign=zergnet_1291510&ncid=txtlnkusaolp00001361

[sr]

Kovalta kiihkoltasi et muuten ehtinyt vastannut kysymykseeni. Toistan sen vielä:"Olemmeko nyt siis samaa mieltä sen suhteen, että se, että joku asia on määrätty perustuslaissa, ei tarkoita sitä, että siinä toimittaisiin demokraattisesti?" Jospa nyt sinäkin vastaisit kysymyksiin, kun minä tuossa vastasin sinun kysymykseesi.

Ei tietenkään tarkoita,

No hyvä. Tuli tämä argumenttisi sitten käytyä läpi.

mutta amerikkalaiset äänestivät Trumpista presidentin vaalitavalla, joka oli varmasti kaikkien äänestäjien tiedossa jo ennen vaaleja eikä siitä paljon saatu porua aikaiseksi ennen kuin äänet oli laskettu.

Siis mitä porua? Monikin ihminen on pitänyt porua nykysysteemin epädemokraattisuudesta jo pitkään. Vähintäänkin vuoden 2000 vaaleista lähtien, kun vähemmän ääniä saanut ehdokas viimeksi valittiin, asiasta on puhuttu.

Nyt sitten ruikutetaan kun Trump voitti vaalit ja itketään kuinka vaalitapa onkin epädemokraattinen.

Ei, vaan kun Trumpin valintaa hehkuttavat sanovat, että valinta oli demokraattinen, turhaan siinä valitatte, niin tähän vastaus on, että ei ollut demokraattinen. Se oli laillinen ja sääntöjen mukainen, mutta ei siis demokraattinen, ellei demokraattisuutta väännetä tarkoittamaan jotain muuta kuin mitä sillä yleensä tarkoitetaan.

Säälittävää ja hyvin lapsellista.

Ei huonojen argumenttien alasampumisessa ole mitään lapsellista.

[vihapuhegeneraattori]

Presidentti ei voi perustuslakia muuttaa. Vastarannankiiskiä ovat ennen kaikkea pienten republikaanienemmistöisten osavaltioiden senaattorit. Vähemmistösäännösten ansiosta niiden on mahdollista torpata tällaiset kansanvallan lisäämiset.

Siitä olen kyllä samaa mieltä että vähemmistösäädökset on turhia. Ne voitaisiin lopettaa kaikki.

Mutta mitä tulee tuohon valitsijamies-systeemiin, niin eikö se ole parempi kuin antaa kansan valita? Kansahan on tyhmää, siksi Suomessakaan ei sallita ihmeemmin kansanäänestyksiä.

[M.K]

Ei ole demokraattisesti valittu? Onhan se, koska on valittu perustuslain mukaisesti järjestetyillä vaaleilla. Aivan naurettavaa parkua.

No ei ole, jos koko perustuslain tarkoitus on panna kapuloita rattaisiin demokratialle.

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Suomenkin perustuslaki sisältää esteitä demokratialle. Jotkut näistä ovat ihan perusteltuja (kuten yksilön ja vähemmistön oikeuksien takaaminen enemmistön mielivallalta), mutta juuri presidentin valinnan suhteen perustuslakia muutettiin demokraattisempaan suuntaan luovuttaessa valitsijamiehistä ja siirryttäessä suoraan kansanvaaliin.

Sulla menee melonit ja omenat koko ajan aivan sekaisin. Suora kansanvaali presidentistä Suomessa on aivan eri asia kuin Yhdysvalloissa.

Niin, Suomessa on suora kansanvaali ja USA:ssa ei ole, vaan siellä käytetään valitsijamiehiä. Ei tässä mikään sekaisin ole.

Suomen systeemi on demokraattinen, koska siinä ei kilpakumppaniaan vähemmän kansalta kannatusta kerännyt ehdokas voi voittaa. USA:n ei, vaan siinä noin voi käydä ja 7%:ssa käydyistä vaaleista (4 kertaa) niin on käynytkin.

Eli et ole näemmä edes perehtynyt ajatuksenkaan tasolla Yhdysvaltain presidentin vaalitapaan.

[SatuSetä]

..naps..

Eli et ole näemmä edes perehtynyt ajatuksenkaan tasolla Yhdysvaltain presidentin vaalitapaan.

Luovuta jo, esille saamasi kirjaimet eivät millään järkevällä prosessilla muutu logiikaksi tai mielipiteiksi. Puhumattakaan, että voisit vaikuttaa vahvoihin tunteisiin.

[mannym]

..naps..

Eli et ole näemmä edes perehtynyt ajatuksenkaan tasolla Yhdysvaltain presidentin vaalitapaan.

Luovuta jo, esille saamasi kirjaimet eivät millään järkevällä prosessilla muutu logiikaksi tai mielipiteiksi. Puhumattakaan, että voisit vaikuttaa vahvoihin tunteisiin.

Ei ei ei, ei saa luovuttaa. Vasemmistolainen intelligentsi puhuu itsensä pussiin ja suorittaa valtavan logiikan voltin kierteellä ja kolmella immelmannilla.

[elven archer]

Yhyy, demokratiaan kuuluu vähemmistöjen suojeleminen enemmistön mielivallalta, joten valtavan kokoisen hyvin itsenäisistä osista koostuvan liittovaltion presidentti täytyy valita vain muutaman väestökeskittymän äänillä huomioimatta mitenkään valtavan kokoisen maan muiden osien tuntoja.

[Tavan]

Raaka popular vote epävakauttaisi liittovaltion. Kaupunkiasuminen myös johtaa liberalismiin, kosmopolitismiin ja kaupungeissa asuu tiiviisti paljon porukkaa. Maalla asuminen taas tekee ihanan taantumukselliseksi, mutta maalla taas asuu väljästi ja vähemmän porukkaa. Jos kaupunkien väen annetaan volyyminsä turvin sanella suunta, on liberalismi vääjäämätöntä.

Harvaan asuttujen alueiden ja osavaltioiden ääntä on kuunneltava, tai muuten irtautumishalut lisääntyvät ja lopulta koko liittovaltio hajoaa.

[sr]

Presidentti ei voi perustuslakia muuttaa. Vastarannankiiskiä ovat ennen kaikkea pienten republikaanienemmistöisten osavaltioiden senaattorit. Vähemmistösäännösten ansiosta niiden on mahdollista torpata tällaiset kansanvallan lisäämiset.

Siitä olen kyllä samaa mieltä että vähemmistösäädökset on turhia. Ne voitaisiin lopettaa kaikki.

Mutta mitä tulee tuohon valitsijamies-systeemiin, niin eikö se ole parempi kuin antaa kansan valita? Kansahan on tyhmää, siksi Suomessakaan ei sallita ihmeemmin kansanäänestyksiä.

Itse olen eri mieltä vähemmistösäännöksistä. Minusta toimiva demokratia tarvitsee etenkin yksilönoikeuksia suojelevaa perustuslakia, jota yksinkertainen enemmistö ei pysty muuttamaan, mutta tämä ei liity presidentinvalintaan sinällään mitenkään. Presidentiksihän on joka tapauksessa pakko valita yksi henkilö. Riippumatta siitä, mitä valtaa hänellä on käytössään, hän voi olla joko enemmistön ehdokas tai sitten vähemmistön. Minusta on parempi, että hänen takanaan on enemmistö kuin että hänen takanaan olisi vähemmistö. Eli enemmistö valitkoon presidentin, mutta vähemmistösäännökset suojatkoon kansaa siltä, ettei tämä pääse tekemään ihan mitä vaan.

Mitä valitsijamiehiin tulee, niin tuo ajatus kai se oli alunperin USA:n perustajilla ja Suomenkin alkuperäisen systeemin takana. Minusta se on ensinnäkin huonosti perusteltu siksi, että jonkunhan ne valitsijamiehet pitää kuitenkin valita ja toiseksi eiväthän ne USA:n valitsijamiehet saa edes vapaasti päättää ketä tahansa, vaan he tulevat päättämään Donald Trumpin. USA:n nykysysteemi ei siis edes laske sen varaan, että Viisaat Valitsijamiehet kerääntyisivät kokoon ja tekisivät sitten pitkän pohdinnan jälkeen USA:n kansan kannalta parhaan valinnan presidentiksi.

[Takinravistaja]

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Jos jenkkien vaalijärjelmä on niin huono, miksei Obama tai Bill Clinton tehnyt asialle jotain. Niillä oli aikaa yhteensä 16 vuotta, mutta muuttuiko systeemi?

Niin tai GW Bush 8 vuoden aikana.

Kuten Sr kirjoitti, Nixon sitä yritti, mutta huonolla menestyksellä.

[Tohtori Sykerö]

Vinkvink: PaddyPower tarjoaa vielä 7.00 kertoimen sille, että Hillary pidätetään ennen vuotta 2020. 

Kiitos vinkistä, tosin nyt kolme tuntia viestisi jälkeen kerroin on enää 5.00. On tainnut olla aika suosittu kohde

Jos löytyy lisää vastaavia vetoja jostain muualta niin laittakaa vinkkiä, kiitos.

[sr]

Ei ole demokraattisesti valittu? Onhan se, koska on valittu perustuslain mukaisesti järjestetyillä vaaleilla. Aivan naurettavaa parkua.

No ei ole, jos koko perustuslain tarkoitus on panna kapuloita rattaisiin demokratialle.

Sinun logiikallasi muuten NL:n johtokin oli sitten demokraattisesti valittu, kun sen valinta noudatti NL:n perustuslakia.

Suomenkin perustuslaki sisältää esteitä demokratialle. Jotkut näistä ovat ihan perusteltuja (kuten yksilön ja vähemmistön oikeuksien takaaminen enemmistön mielivallalta), mutta juuri presidentin valinnan suhteen perustuslakia muutettiin demokraattisempaan suuntaan luovuttaessa valitsijamiehistä ja siirryttäessä suoraan kansanvaaliin.

Sulla menee melonit ja omenat koko ajan aivan sekaisin. Suora kansanvaali presidentistä Suomessa on aivan eri asia kuin Yhdysvalloissa.

Niin, Suomessa on suora kansanvaali ja USA:ssa ei ole, vaan siellä käytetään valitsijamiehiä. Ei tässä mikään sekaisin ole.

Suomen systeemi on demokraattinen, koska siinä ei kilpakumppaniaan vähemmän kansalta kannatusta kerännyt ehdokas voi voittaa. USA:n ei, vaan siinä noin voi käydä ja 7%:ssa käydyistä vaaleista (4 kertaa) niin on käynytkin.

Eli et ole näemmä edes perehtynyt ajatuksenkaan tasolla Yhdysvaltain presidentin vaalitapaan.

Miten niin en ole? Lue tuolta pari sivua aiemmin perusteellinen vasta-argumentointi erääseen videoon, jossa koitettiin perustella electoral collegen hyvyyttä.

Vaikka ei mentäisi edes siihen, että USA:n systeemi suosii pieniä osavaltioita suurten kustannuksella, niin systeemin epedemokraattisuus tulee näkyviin siitä, että osavaltiot käydään winner-take-all systeemillä. Jos edes systeemiä muutettaisiin niin, että osavaltioiden valitsijamiesmäärät pysyisivät samoina (=isoja osavaltioita sorsivina), mutta ne jaettaisiin kussakin osavaltiossa ehdokkaiden saamien äänien suhteessa, niin olisi jo otettu iso askel demokraattisempaa systeemiä kohti.

[sr]

Yhyy, demokratiaan kuuluu vähemmistöjen suojeleminen enemmistön mielivallalta, joten valtavan kokoisen hyvin itsenäisistä osista koostuvan liittovaltion presidentti täytyy valita vain muutaman väestökeskittymän äänillä huomioimatta mitenkään valtavan kokoisen maan muiden osien tuntoja.

Vähemmistöjen suojelun tulee tulla sitä kautta, että presidentin (ja muidenkin liittovaltion toimijoiden) valtaa rajoitetaan perustuslailla. Nykyvaalisysteemi ei suojaa vähemmistöjä mitenkään. Esim. näissä vaaleissa Trumpin puolesta äänesti vain 8% mustista. Trump pystyi siis voittamaan ilman, että hänen tarvitsi välittää tästä äänestäjäporukasta tuon taivaallista.

Mitä "väestökeskittymiin" tulee, niin ottamalla 100 USA:n suurinta kaupunkia antaa vasta 20% kansasta. Ehdokas, joka keskittyisi vain "muutamaan väestökeskittymään" ei siis tulisi koskaan valituksi.

[SatuSetä]

Vinkvink: PaddyPower tarjoaa vielä 7.00 kertoimen sille, että Hillary pidätetään ennen vuotta 2020. 

Kiitos vinkistä, tosin nyt kolme tuntia viestisi jälkeen kerroin on enää 5.00. On tainnut olla aika suosittu kohde

Jos löytyy lisää vastaavia vetoja jostain muualta niin laittakaa vinkkiä, kiitos.

Laitan laitan, itsellä on kaksi menossa, pienempi kertoimella 9.50 ja suurempi 7.00.. Tainnut todellisuus iskeä, quottaan itseäni hieman asian suhteen:

En tiedä onko tämä ollut jo täällä.. Liittyy sähköposteihin:
https://www.youtube.com/watch?v=HqmpIYcnfNw

Edit. Ps. Mulla ei ole mitään hajua Trey Gowdyn politiikasta, mutta kehoitan kaikkia katsomaan videoita miehen "keskusteluista" juutuupista.

[sr]

Raaka popular vote epävakauttaisi liittovaltion. Kaupunkiasuminen myös johtaa liberalismiin, kosmopolitismiin ja kaupungeissa asuu tiiviisti paljon porukkaa. Maalla asuminen taas tekee ihanan taantumukselliseksi, mutta maalla taas asuu väljästi ja vähemmän porukkaa. Jos kaupunkien väen annetaan volyyminsä turvin sanella suunta, on liberalismi vääjäämätöntä.

Jos nyt siis ymmärrän pointtisi, niin se on se, että koska nykyinen malli suosii sinun kannattamaasi ideologiaa (taantumuksellisuus), niin se on parempi kuin demokratia, joka suosisi sinun vastustamaasi ideologiaa (liberalismi). Tämä on toki rehellinen, mutta varsin itsekeskeinen tapa katsoa demokraattista päätöksentekoa. Omasta mielestäni ihmisillä on oikeus kumpaankin mielipiteeseen, mutta kummallakaan ei tule lähtökohtaisesti olla suurempaa painoarvoa poliittisessa päätöksenteossa.

Harvaan asuttujen alueiden ja osavaltioiden ääntä on kuunneltava, tai muuten irtautumishalut lisääntyvät ja lopulta koko liittovaltio hajoaa.

Tuskinpa hajoaa. Harvaanasutut alueet ovat liittovaltiossa ennenkaikkea nettosaajia ja tiheästi asutut alueet nettomaksajia. Jos joku saattaisi touhuun kypsyä, niin ne ovat tiheästi asutut osavaltiot.

[mannym]

Tiskirätti on jossain, käynyt viimeksi foorumilla 12.11. Kenties todellisuus oli liikaa.

Edit: Korjaus tänään kymmenisen minuuttia sitten.

[Uuno Nuivanen]

Tiskirätti on jossain, käynyt viimeksi foorumilla 12.11. Kenties todellisuus oli liikaa.

Edit: Korjaus tänään kymmenisen minuuttia sitten.

Mitenkäs sen vaalilupauksen kanssa? Tekikö Rätti Soinit?   

[SatuSetä]

Tiskirätti on jossain, käynyt viimeksi foorumilla 12.11. Kenties todellisuus oli liikaa.

Edit: Korjaus tänään kymmenisen minuuttia sitten.

Mitenkäs sen vaalilupauksen kanssa? Tekikö Rätti Soinit?   

Jos juhlii piilossa häviötään/voittoaan... Luuletko, että kykenee julkisesti myöntämään erehtyväisyyttään? Saati pitämään lupauksiaan. (Pätee myös Jabbaan..)