IL-Pääkirjoitus: Taloustilanne vaatii nopeita toimenpiteitä

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eräs syy tilanteeseen todellakin on paitsi korkea energian hinta, myös korkeat työvoimakustannukset (pikemminkin työnantajakulut), suurimpina kilpailukyvyn rapauttajana toimivat erilaiset ympäristöhörhöilyt jotka johtavat siihen että suojelemme itsemme konkurssiin.

Energian hinta ja "ympäristöhörhöilyt" ei liene mikään merkittävä tekijä loppujen lopuksi mitä tulee teollisuuden kilpailukykyyn. Tärkeimmillä kilpailijoillamme on ihan samat verot ja ympäristölait voimassa. Näitä tekijöitä on paisutettu ja luotu vääristetty mielikuva, että sentin halvempi sähkö mukamas ratkaisisi teollisuuden kilpailukyvyn.

Teollisuuden kansaivälistyttyä vaakakupissa painaa paljon suuremmat tekijät kun joku energiavero. Eräs on läheisyys suurille markkinnoille. Paperitehdasta kannattaa perustaa Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan sensijaan, että kama kuskataan kaukaisesta Suomesta.

Toinen ongelma on yritysverotus, joka vie voitosta lähes 25%. Jos yritys esim. tekee 300 miljoonaa voittoa siitä palaa 75 miljoonaa veroihin. Tuloksen parantaminen 25% eli 75 miljoonalla esim. halvemmalla sähköllä on taas kovin haasteellista.
Ts. yritykselle olennaisempaa korkean veron maassa on päästä edullisemman veron piiriin kun pyrkiä säästämään esim. energiakustannuksista. Tämän myötä toiminnot kannattaa siirtää halvemman veron maihin jos se vain on mahdollista.

Veroista vielä kun olisi edes tuo 25%
Pörssinoteeratuista yhtiöistä joutuu maksamaan tuplaveron joten osakesäästäminen ja pääomien hakeminen pörssistä ei oikein Suomessa onnaa. Tämä haittaa riskisijoituksia ja uusien työpaikkojen syntyä.

[CaptainNuiva]

Eräs syy tilanteeseen todellakin on paitsi korkea energian hinta, myös korkeat työvoimakustannukset (pikemminkin työnantajakulut), suurimpina kilpailukyvyn rapauttajana toimivat erilaiset ympäristöhörhöilyt jotka johtavat siihen että suojelemme itsemme konkurssiin.

Energian hinta ja "ympäristöhörhöilyt" ei liene mikään merkittävä tekijä loppujen lopuksi mitä tulee teollisuuden kilpailukykyyn. Tärkeimmillä kilpailijoillamme on ihan samat verot ja ympäristölait voimassa. Näitä tekijöitä on paisutettu ja luotu vääristetty mielikuva, että sentin halvempi sähkö mukamas ratkaisisi teollisuuden kilpailukyvyn.

Teollisuuden kansaivälistyttyä vaakakupissa painaa paljon suuremmat tekijät kun joku energiavero. Eräs on läheisyys suurille markkinnoille. Paperitehdasta kannattaa perustaa Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan sensijaan, että kama kuskataan kaukaisesta Suomesta.

Toinen ongelma on yritysverotus, joka vie voitosta lähes 25%. Jos yritys esim. tekee 300 miljoonaa voittoa siitä palaa 75 miljoonaa veroihin. Tuloksen parantaminen 25% eli 75 miljoonalla esim. halvemmalla sähköllä on taas kovin haasteellista.
Ts. yritykselle olennaisempaa korkean veron maassa on päästä edullisemman veron piiriin kun pyrkiä säästämään esim. energiakustannuksista. Tämän myötä toiminnot kannattaa siirtää halvemman veron maihin jos se vain on mahdollista.

Retkahdat samaan ajatusmalliin kuin ne jotka hakevat rahoitusta vaikkapa valtiolta monikulttijuhlien järjestämiseen:Muilta haettava siivu on niin pieni että sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.
Kun 100 eurosta leikataan pikku hiljaa yksi euro(Tosi vähän satasesta)kerrallaan sadalle niin mitä jää?

Selvität että energiaveroilla ei ole merkitystä vaan yritysverolla, miten ihmeessä rahalla ei ole merkitystä tai on merkitystä sen mukaan miten se nimetään?

Tässä yhteydessä kannattanee myös tuoda tämä esiin:
Selitetään että Suomesta ei kannata viedä paperia vaikkapa Kiinaan ja on edullisempaa laittaa tehdas sinne....Se nyt vaan on sellainen juttu että Suomesta ei ole koskaan viety paperia Kiinaan sellaisia määriä että se edes jotenkin tuotannossa olisi näkynyt ja saman suuntainen on tuo Etelä-Amerikan keissi.
Suomen suurimmat vientimaat paperille ovat olleet Eurooppa ja Yhdysvallat ja näitä markkinoita on menetetty lapasesta lähteneiden hintojen(Kohonneet kustannukset) vuoksi....syynä ei siis ole se että paperin tarve Kiinassa kasvaa ja sinne pistetään tehtaita pystyyn ja siksi Suomessa lopetaan.

Syynä eivät myöskään esim.Kiinasta puhuessa ole rahtikustannukset koska Kiinan saa todella edullisia rahteja, johtuen siitä että rahtivirrat ovat epätasapainossa. Kiinasta tuodaan järjettömästi enemmän tavaraa kuin sinne viedään, tämä luo pakollista ylikapasiteetta rahtimarkkinoille Kiinan suuntaa jolloin rahteja myydään tyyliin "Tappioiden minimoiminen".
Tällä hetkellä on siis sellainen tilanne että Kiinaan kannattaisi rahtien puolesta myydä paperia, se kulkisi todella halvalla ja tämä jatkunee pitkälle tulevaisuuteen.

Sen verran vielä pitemmälle rahtaamisesta että tällä hetkellä yhden paperirullan rahtaaminen laivalla vaikkapa jenkkeihin maksaa semmoiset 15-20 € jos asialla on noin 20000-25000 brt:n laiva, eli rahtikulu per rullan hinta ei ole ratkaiseva tekijä koska joka ainoa paperitehdas ympäri maailman maksaa rahtia (asiakas maksaa) aina jossain määrin.
Tässä on vielä huomattava että jenkkiliikenteessä ei juuri epätasapainoa esiinny eli rahtihinnat ovat suht samoja molempiin suuntiin.

Suomessa kannattaisi paperia edelleenkin tuottaa mutta täällä on jo liian monta kertaa ammuttu omaan jalkaan sekä kilpailijoiden ehdotuksesta että omien toimesta ja siksi kilpailukyky on nyt valunut muille.


 

[Ilkka Partanen]

Selvität että energiaveroilla ei ole merkitystä vaan yritysverolla, miten ihmeessä rahalla ei ole merkitystä tai on merkitystä sen mukaan miten se nimetään?

Sanoin ettei energiavero ole ratkaiseva, en sanonut että se on merkityksetön.

Tosiaan, kilpailijamaissamme on olenaisesti sama energiaverotus. Emme siis ole olennaisesti huonomassa asemassa energian suhteen kun muutkaan. Itse asiassa esim. sähkö on Suomessa edullista.

Kun siis valitetaan energian verotusta niin, haukutaan värää puuta. Energiaveroja alentamalla emme saa olennaisesti parannettua teollisuuden kilpailukykyä. Ongelmat ovat muualla kuten mainitsemassani yritysverotuksessa, joka syö valtavan siivun voitoista.
Sen lisäksi, Suomella on omin muitakin haitttatekijöitä, mutta energia ei yleisesti ottaen ole niistä merkittävin.

Rikkidirektiivi ja tuulivoimatariffi (ainoa syy ettei se ole saanut aikaan tuhojaan on toistaiseksi vähäinen kapasiteetin määrä) ovat muutama keskeinen esimerkki trendistä joka tulee johtamaan teollisuuden häviämiseen. Lisäksi energiaverot ovat eri asia kuin päästömaksut, asetetut päästötavoitteet, uusiutuvan energian tavoitteet sekä niihin sijoitetut panostukset ja energian kokonaishinta teollisuudelle hahmotettuna tätä kautta. Teollisuudella on kymmeniä miljardeja odottamassa investointeina energiapolitiikan tasoittumista ja tämä on ihan tieto jonka tiesi kertoa Talouselämässä parinkin eri järjestön edustaja (voin kaivaa sen uutisen jostain myöhemmin). Suomi on investointimaana sikäli haluttu että täällä on vakaat olot ja koulutettu työvoima, samoin myös laadullisesti olemme kovin arvostettuja. Tempoileva energiapolitiikka kuitenkin johtaa siihen ettei Suomeen haluta sijoittaa. 

Niin, bisineslogiikka on juuri se ettei vienti kannata vaan tehdään paikallisesti. Kyse on myös raaka-aineen saatavuudesta. Moni paperifirma perustaa nopeasti kasvavan sellupellon etelän maihin, joista otetaan tavara suoraan tehtaaseen. Suomessa on mm. hajanainen metsien omistusjärjestlemä, joka monimutkaistaa asioita.

Oli miten oli. Paperiteollisuus ei ole, se jonka turvin voi rakentaa talouskasvua jatkossa. Uusien medialaitteiden myötä paperin kulutus laskee kehittyneillä markkinoilla. Paperifirmojen on pakko hakea kasvua suurista maista kuten vaikkapa Kiinasta ja silloin tehtaan pystyttäminen paikallisesti on järkevää.

Paperifirmojen kehityksen laskua on enteilty aika kauan, mutta silti se ei ole vielä toteutunut siinä laajuudessa että voitaisiin sanoa laskeneen kysynnän muuttaneen kehittyneitäkään markkinoita juuri miksikään. Paperiton toimisto on utopia niin kauan kuin tiedon muotoa ei ymmärretä siirtää välinettä vastaavaksi, vaan siirretään ne samat aneemiset paperit pdf-muodossa lukulaitteille. Tuo mainitsemasi kehitys on vaikuttanut kirjapainoalaan, paperiteollisuuteen ei niinkään. Tästä syystä on todennäköistä että paperiteollisuus säilyy edelleen eräänä keskeisenä osana vientiteollisuutta, samoin perusteollisuuden merkitys on hyvinvoinnille edelleen vahva. Tämän arvostuksen näyttäminen ennakoitavana, johdonmukaisena energiapolitiikkana Euroopan Unioninkin tasolla toisi hyvinvointia koko jäsenistölle, Suomellekin toki omilla vahvoilla alueillamme. Valitettavasti tämä ei tällä hetkellä toteudu.

[guest7001]

Kokoomusnuoret:

"Jos me halutaan, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on vielä olemassa, niin meidän on pakko tehdä julkiselle puolelle iso remontti.

En osaa sanoa, onko heidän (kokoomusnuorten) leikkauspuheet ideologisia."

Kokoomuksen ideologiaan ei kuulu leikata tai korottaa veroja, Tujunen sanoo.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288515444619.html

Tujusen viesti on harvinaisen selkeä:

Suomi tekee 10 Miljardia alijäämää vuodessa, sossukulut vain kasvavat, valtion velka nousee 100 Miljardiin Euroon, veroja nostetaan ja näivetetään kotimainen kulutus, tuottavat työpaikat ja teollisuus nostavat kytkintä, mutta mitään ei tarvitse tehdä?

Miten maata voidaan johtaa näin vastuuttomasti, vai onko tarkoituksena ajaa Suomi konkurssiin?

[foobar]

Onkohan tämä erityisesti kokoomusnuoriin kohdistuva median jeesustelupuuska itseasiassa puoluejohdon tilaama juttu, jonka vasuritoimittajat suorittavat innolla omien agendojensa nimissä? Mitä enemmän tätä saagaa kuuntelee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee että ainoat järkevät, Kokoomuksen vanhoja aatteita lähellä olevat kokoomuslaiset löytyvät Kokoomusnuorista, joista heidät nyt savustetaan ulos. Ehkä tämä on jonkinsorttinen puolueen sisäinen kosto siitä, että Rydman pääsi läpi kuntavaaleissa.

Sitä jään vain ihmettelemään, miksi Kokoomus haluaa aktiivisesti sylkeä todennäköisesti ainakin kolmasosakannattajakunnan kasvoille. Kai tässä on taustalla jonkinlainen ajatus siitä, että mitä älyttömämpiä omat jutut ovat, sitä tiukemmin enemmän wannabekokoomuslaiset äänestäjät höykytyksessä leimaavat itsensä puoluejohdon tukijoiksi.

[guest7001]

Tujusen lause kuvaa älyttömyydessään Kokoomuksen ja koko Suomen henkistä tilaa.

Ajetaan sammutetuin lyhdyin päin betonisenää ja toivotaan, että airbagit laukeavat.

[Tykkimies Pönni]

Onkohan tämä erityisesti kokoomusnuoriin kohdistuva median jeesustelupuuska itseasiassa puoluejohdon tilaama juttu, jonka vasuritoimittajat suorittavat innolla omien agendojensa nimissä? Mitä enemmän tätä saagaa kuuntelee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee että ainoat järkevät, Kokoomuksen vanhoja aatteita lähellä olevat kokoomuslaiset löytyvät Kokoomusnuorista, joista heidät nyt savustetaan ulos. Ehkä tämä on jonkinsorttinen puolueen sisäinen kosto siitä, että Rydman pääsi läpi kuntavaaleissa.

Sitä jään vain ihmettelemään, miksi Kokoomus haluaa aktiivisesti sylkeä todennäköisesti ainakin kolmasosakannattajakunnan kasvoille. Kai tässä on taustalla jonkinlainen ajatus siitä, että mitä älyttömämpiä omat jutut ovat, sitä tiukemmin enemmän wannabekokoomuslaiset äänestäjät höykytyksessä leimaavat itsensä puoluejohdon tukijoiksi.

Hyvä taktiikka. Älykkäät kaverit vaihtaa kokoomusnuorten iltamat pikkuhiljaa kalsarikänneihin ja hyödylliset idiootit jatkaa puoluehommissa eläkkeelle saakka. Ei nouse uhkaajaa euroopanmestarille. Eikä varsinkaan nouse uhkaajia politiikalle minkä ajamisessa on muutenkin vaikeuksia.

[Adrenaline]

Teollisuuden palkkoja voisi surutta leikata 20%, mutta ei taida ay-väelle kelvata. Putkosen perusduunarien palkat aivan suhteettomia verrattuna moniin muihin aloihin.

[Jaska Pankkaaja]

Teollisuuden palkkoja voisi surutta leikata 20%, mutta ei taida ay-väelle kelvata. Putkosen perusduunarien palkat aivan suhteettomia verrattuna moniin muihin aloihin.

Kyllä, kyllä. Esimerkiksi naistutkimuksessa, ilmastonmuutoksen julistamisessa ja puolestaloukkaantumisessa maksetaan ihan liian pieniä palkkoja. Pikkuriikkisellä 10 000 euron kk palkalla sitä ylitarkastaja yrittää tarkastaa rassissmia samaan aikaan kun duunarit vetelevät hirmutilejä, jopa yli 10 e tunti!!!!111

Jospa vedettäsiin julkisen puolen vessa ja korjattaisin viherkokoomuksen tekemät miinat kuten sähkö, polttoaine ja muut energiaverot pois muiden haittojen kuten rikkidirektiivi ja muu viherkokoomuskommari häirintä.

[Tykkimies Pönni]

Teollisuuden palkkoja voisi surutta leikata 20%, mutta ei taida ay-väelle kelvata. Putkosen perusduunarien palkat aivan suhteettomia verrattuna moniin muihin aloihin.

Ostovoima on jo varmaan tasoa Neuvostoliitto. Tuottavuus on suhteellisen hyvä. Mihin se mammona katoaa? Laskin aikoinaan että välittömät ja välilliset verot oli yhteensä noin 80 prosenttia. Suomessa on julkinen sektori suhteessa kaksi kertaa isompi kuin Kreikassa oli.

[Adrenaline]

Teollisuuden palkkoja voisi surutta leikata 20%, mutta ei taida ay-väelle kelvata. Putkosen perusduunarien palkat aivan suhteettomia verrattuna moniin muihin aloihin.

Kyllä, kyllä. Esimerkiksi naistutkimuksessa, ilmastonmuutoksen julistamisessa ja puolestaloukkaantumisessa maksetaan ihan liian pieniä palkkoja. Pikkuriikkisellä 10 000 euron kk palkalla sitä ylitarkastaja yrittää tarkastaa rassissmia samaan aikaan kun duunarit vetelevät hirmutilejä, jopa yli 10 e tunti!!!!111

Jospa vedettäsiin julkisen puolen vessa ja korjattaisin viherkokoomuksen tekemät miinat kuten sähkö, polttoaine ja muut energiaverot pois muiden haittojen kuten rikkidirektiivi ja muu viherkokoomuskommari häirintä.

Sun mielestä siis esim. metsäteollisuuden palkat ovat ihan sopivalla tasolla verrattuna vaikka terveydenhoito henkilökunnan vastaaviin?

[Uuno Nuivanen]

Metsäteollisuus on paljon muutakin kuin paperikoneen valvomossa viiden tonnin kuukausipalkalla munkkia popsivat 'työläiset'. Paljonkohan vaikkapa Hakkaraisen sahalla maksetaan tuntipalkkaa?

[Adrenaline]

Metsäteollisuus on paljon muutakin kuin paperikoneen valvomossa viiden tonnin kuukausipalkalla munkkia popsivat 'työläiset'. Paljonkohan vaikkapa Hakkaraisen sahalla maksetaan tuntipalkkaa?

Ihan mutuna voisin heittää, että eiköhän Hakkaraisen sahalla makseta ihan kilpailukykyistä palkkaa verrattuna vaikka pääkaupunkisudulla työskentelevään perushoitajaan. Varmaan luonnistuu kivuttomammin rivarin maksu Viitasaarella kuin Espoossa.

[EL SID]

Kuten olen jo toisessa ketjussa mainostanut, itseasiassa tuntuu siltä, että erilaisin toimin lamaa halutaan pitkittää. Esimerkkinä juuri tämä aiottu asuntolainakatto, joka:

Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan Pasi Kämärin mielestä jo 10 prosentin osuus halvaannuttaisi asuntomarkkinat. Hän sanoi maanantaina Ylen aamu-tv:ssä uskovansa, että 20 prosentin osuus pysäyttäisi markkinat kokonaan.

http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012110616295605_an.shtml

rakentaminsella on aina ollut työllistävä vaikutus. Jo sen pyöriminen pitää palvelusektorinkin liikkeellä.

Oma ehdotukseni olisi päinvastainen, valtio kaavoittaisi kasvukeskusten liepeillä olevat alueet omakotitonteiksi, PK seudulla koskisi lähinnä kirkkonummea, Sipoota ja vantaalla kehä III pohjoispuolta, ja kaava määräisi käyttämään puuta ja myös pakottaisi uhkasakoilla maanomistajat myymään ne,  ja laittaisi vaikka jonkun  systeemin, jonka avulla nuoreet perheet pystyisivät ostamaan näitä taloja pitkillä asuntolainoilla.

ja miksi puuta, no vaikka siksi että  puurakentaminen työllistää myös maakunnassa.

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tutkimus-puurakentaminen-nostaisi-tyollisyytta-tuntuvasti-etela-pohjanmaalla-1.1287560


eikä koko juttu edes maksaisi kuin sen mitä kaavoitukseen menisi.

[Ilkka Partanen]

Onkohan tämä erityisesti kokoomusnuoriin kohdistuva median jeesustelupuuska itseasiassa puoluejohdon tilaama juttu, jonka vasuritoimittajat suorittavat innolla omien agendojensa nimissä? Mitä enemmän tätä saagaa kuuntelee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee että ainoat järkevät, Kokoomuksen vanhoja aatteita lähellä olevat kokoomuslaiset löytyvät Kokoomusnuorista, joista heidät nyt savustetaan ulos. Ehkä tämä on jonkinsorttinen puolueen sisäinen kosto siitä, että Rydman pääsi läpi kuntavaaleissa.

Sitä jään vain ihmettelemään, miksi Kokoomus haluaa aktiivisesti sylkeä todennäköisesti ainakin kolmasosakannattajakunnan kasvoille. Kai tässä on taustalla jonkinlainen ajatus siitä, että mitä älyttömämpiä omat jutut ovat, sitä tiukemmin enemmän wannabekokoomuslaiset äänestäjät höykytyksessä leimaavat itsensä puoluejohdon tukijoiksi.

Hyvä taktiikka. Älykkäät kaverit vaihtaa kokoomusnuorten iltamat pikkuhiljaa kalsarikänneihin ja hyödylliset idiootit jatkaa puoluehommissa eläkkeelle saakka. Ei nouse uhkaajaa euroopanmestarille. Eikä varsinkaan nouse uhkaajia politiikalle minkä ajamisessa on muutenkin vaikeuksia.

Nyt tämä keskustelu menee Peräkammarin salaliittoteorioiden tasolle. Tosin helppohan niitä strategisia kuvioita on jälkikäteen pyrkiä näkemään kun tilanteesta on jotenkuten selvitty ja pöly laskeutunut. Niinhän tosin salaliittoteoria toimii aina, se on kuin Nostradamuksen ennustukset joista tosin yhdenkään avulla ei ole koskaan ennakoitu yhtään mitään. Jälkikäteen on soviteltu hämäriä tulkintoja tapahtuneisiin asioihin ja niiden luomalla tulkinnalla saatu vahvistus omille harhaisille käsityksille.

[Ilkka Partanen]

Rikkidirektiivi ja tuulivoimatariffi (ainoa syy ettei se ole saanut aikaan tuhojaan on toistaiseksi vähäinen kapasiteetin määrä) ovat muutama keskeinen esimerkki trendistä joka tulee johtamaan teollisuuden häviämiseen.

Eivät takuulla johda. Saksassa teollisuus porskuttaa vaikka siellä on tuulivoimatariffit käytössä. Ollut jo vuosia.

Saksa investoi lähivuosina hiilivoimaan valtavia summia juuri energian hinnan vuoksi. Mikä yhteensattuma kun tuulivoima on niin kannattavaa. Tyhmiä ovat.

Lisäksi energiaverot ovat eri asia kuin päästömaksut, asetetut päästötavoitteet, uusiutuvan energian tavoitteet sekä niihin sijoitetut panostukset ja energian kokonaishinta teollisuudelle hahmotettuna tätä kautta.

Vaikka lisäät kaikki nämä kulut niin edelleen pätee ettei Suomi ole energian osalta erityisen huonossa asemassa suhteessa kilpailijoihin. Olennaistahan ei ole energian absoluuttinen hinta vaan se, mitä se maksaa suhteessa niihin maihin, joiden kanssa kilpailemme.

Totta, joskin vain osittain. Suomen sijainti ja vuodenaikojen vaikutus on täällä kovin toista luokkaa kuin etelämmässä. Tästä syystä energian hintaero on täällä realisoituneena huomattavasti suurempi potti kuin etelämmässä.

Suomen energiaverotuspolitiikka noudatta pitkälti Eurooppalaista linjaa, missä ollaan sovittu ettei mikään maa tee merkittäviä irtiottoja energian hinnoittelussa. Tästä syystä esim. bensiinin hinta on olennaisesti sama koko EU alueella. Tällä pyritään estämään esim. shoppailua rajojen yli, jottei aiheutuisi verotappioita jollekin maalle.

Energian hinnoissa toki on eroja mutta ne eivät ole valtavia. Kuten linkkaamassani sähkötariffista ilmeni, sähkön hinta pitkälti liikku 10 s/kWh hujakoilla muutaman sentin haarukassa koko EU:ssa paria maata lukuunottamatta. Tämä ei ole niin suuri, ero, että se muodostaisi olennaisen kilpailuedun jollekin maalle. Suomi on lisäksi tämän hintahaarukan alapäässä. Ts. Suomesta lähteminen sähkön hinnan takia ei ole perusteltua.
Juuri tämän takia Suomen paperitehtaat eivät ulkoista itsensä Eurooppaan vaan ne lähetevät paljon kauemmaksi isoille markinoille. Siellä on haettavissa sellaisia etuja mitä Euroopasta ei löydä.

Eräs niistä eduista on juurikin päästökaupan tyyppisten viritelmien puute, jotka ovat johtaneet siihen että se järjestely on merkittävä viejä saasteille ja merkittävänä tuontiartikkelina sillä on työttömyys.

Teollisuudella on kymmeniä miljardeja odottamassa investointeina energiapolitiikan tasoittumista ja tämä on ihan tieto jonka tiesi kertoa Talouselämässä parinkin eri järjestön edustaja (voin kaivaa sen uutisen jostain myöhemmin).

Tätä mantraa ollan hoettu jo ainakin 30 vuotta. Missä ovat energiaintensiiviset investoinnit? Eipä ole näkynyt.

Jos tarkkoja ollaan niin on näkynyt. Jälki ei vaan ole järin hääviä:

http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75639-kirjoitukseni-savon-sanomissa-julkaistu-862011

Suomi on investointimaana sikäli haluttu että täällä on vakaat olot ja koulutettu työvoima, samoin myös laadullisesti olemme kovin arvostettuja. Tempoileva energiapolitiikka kuitenkin johtaa siihen ettei Suomeen haluta sijoittaa.

Suomi sijoittuu kohtalaisen hyvin yleisillä kilpailukukyindekseilistoilla. Esim. World Economic Forumin rankingissa olemme sijalla 3.
Keskiarvoihin kuitenkin sisältyy asiota, jotka eivät ole olennaisia teollisuudelle. Suomi on yleensä menstynyt sellaisissa asioissa kun koulutus, energian (sähkön) hinta, nettikattavuus, pieni rikollisuus jne. Suomi ei yleensä ole menestynyt verotuksessa ja työmarkkinoiden joustavuudessa.

Verotus, energian tarve vs. hinta sekä työmarkkinoiden joustavuuden puute, johon lisätään nk. kohtaanto-ongelma eli koulutus ei vastaa työnantajien tarpeita. Tuo paketti on jo sellainen joka selittää tilannetta aika hyvin. Noihin juuri pitäisi puuttua jotta voisimme pitää perusteollisuuden osuuden riittävän korkeana, sillä se on tyypillisesti hyvinvoinnin tae.

Kun siis katsotaan kilpailukyvyn keskiarvojen taakse, voidaan todeta että emme olekaan kovin houkutteleva maa investoinneille koska menestyme asioissa, jotka ovat toissijaisia investointinäkökulmasta.

Samaa mieltä.

Esimerkiksi koulutettu työvoima ja muut jutut millä ollaan liputettu ovat yhdentekeviä jos työvoima on liian kallista palkata (koulutus ei myöskään tarkoita, että työvoima on valmiiksi koulutettu teollisuuden tarpeisiin. Se tarkoittaa vain korkeaa ylieissivästävää tasoa).

Juuri näin. Suomessa valmistuu suuria määriä akateemisia työttömiä joka ainoa vuosi. Eräs suurimpia paradokseja onkin, että ammattikoulun käyneillä on myönteinen suhtautuminen yrittäjänä toimimiseen, mutta mitä korkeammalle siirrymme koulutuksessa, sen vähäisemmät halut henkilöllä on toimia yrittäjänä. Se kertoo siitä odotuksesta että "koulutus tuo minulle työpaikan" sen sijaan että "koulutus antaa osaamista jota voin myydä myös itsenäisenä toimijana". Tämän asenne-eron voisi kenties ilmaista sujuvamminkin, mutta idea selvinnee tuostakin. Suurin osa kouluttautuu henkisesti työntekijöiksi, sen sijaan että he miettisivät kuinka voisivat tuotteistaa osaamisensa yritystoiminnaksi. Gäppi on aivan valtava ja se on asenneongelma joka tosin on seurausta aiemmin vallinneesta perusteollisuuden suuresta määrästä. Monien penseys yrittäjyyttä kohtaan johtuu pikemminkin ankarista ennakkokäsityksistä kuin siitä miten ankara tuo todellisuus sitten omalla kohdalla olisi. On paradoksaalista että maailman parhaiten voiviin lukeutuvassa valtiossa kuitenkin karsastetaan riskiä ja kavahdetaan epäonnistumista huomattavasti enemmän kuin maissa joissa turvaverkko on paljon hajanaisempi, sikäli kun sitä valtion puolesta edes on.

Paperifirmojen kehityksen laskua on enteilty aika kauan, mutta silti se ei ole vielä toteutunut siinä laajuudessa että voitaisiin sanoa laskeneen kysynnän muuttaneen kehittyneitäkään markkinoita juuri miksikään. Paperiton toimisto on utopia niin kauan kuin tiedon muotoa ei ymmärretä siirtää välinettä vastaavaksi, vaan siirretään ne samat aneemiset paperit pdf-muodossa lukulaitteille.

Paperitttomasta toimistosta tuli itse asiassa pitkäksi aikaa paperillinen toimisto kun tulostimet ja kopiokoneet halpenivat ja oli helppo tuottaa paperisia dokumentteja. Tämäkin trendi on muuttumassa ja yhä enemmän arkistoidaan tavaraa sähköisesti. Sähköinen laskutus on myös vähentämässä esim. paperisen postin käyttämistä. Eli suuntaus paperin kulutuksen kasvulle toimistossa on sekin kääntymässä.

Joo, tosin paperillisen toimiston kuolemaa ei ennusta niinkään tehokkaasti esim. palkkakuittien siirtäminen sähköisiksi kuin ylipäätään informaation siirtäminen muotoon jossa sen edut paperiseen ovat ylivoimaiset. Tällaisessa mallinnuksessa ollaan vielä täysin alkeellisella tasolla ja uskon sen olevan eräs uusista toimialoista joita organisaatioihin seuraavan kymmenen vuoden aikana ilmaantuu.

Paperin kulutus on myös laskussa arkikulutuksessa. Sanomalehtiä ja kirjoja painetaan lännessä yhä vähemmän koska sähköinen media on vallannut alaa.

Kokonaisuudessan paperibisnes kehittyneissä maissa ei näytä kovin ruusuiselta. Sensijaan olisi varmaan haettavissa kasvua maissa missä vasta opetellaan lukemaan ja paperilehtien levikki kasvaa. Tämän logiikan perusteella ei kannata sijoittaa hirveesti paperiteollisuuteen länsimaissa.

Totta toinen puoli. Lukulaitteet ovat viemässä pois perinteisen painotuotteen, hieman vastaava kehitys tapahtui aiemman ammattikunnan kuoleman myötä kun painokoneet siirtyivät digitaalisiksi ja romahduttivat vanhojen painotalojen kilpailukyvyn hinta/laatu-suhteellaan. Kehitys on sinänsä täysin linjassa edelliseen, siirrymme yhä voimakkaammin sisällöntuotannon aikakauteen ja tuon kilpailun voittaa parhaiten omaksuttava muoto sekä teknologia joka tuon muodon tuottaa helpoiten.

Oli miten oli. Paperin tuotanto on bulkkituotantoa eikä Suomi voi enää elää sen varassa. Jalostusaste on pakko saada korotettua ja se tapahtuu innovaatioiden ja korkean jalostuksen tuotteiden kautta. Tyypillisesti ne eivät ole energia-intensiivisiä aloja. Jos siis haluamme uutta kehittyvää teollisuutta, energiapolitiikka eli -verotus, ei ole kovin keskeisessä asemassa.

Paperintuotanto on oleellinen osa muuten tuota energiantuotantoa siksikin että 80 % nykyisin käytössä olevasta uusiutuvasta energiasta tulee sellutehtaiden sivuvirroista. Kun paperin tuotanto laskee, ei tarvitse paljon selluakaan keitellä, jolloin putoaa uusiutuvan energiankin tuotanto. Sanomalehtipaperiin sellun määrä on pidetty minimissä ihan kustannussyistä, mutta piakkoin tähän saatetaan joutua säätämään joku järjettömyys juuri tuon uusiutuvan energian säilyttämiseksi. Aika näyttää.

[Woland]

Metsätaloudessa siirtyminen takaisin pinta-alaverotukseen työllistäisi taas suuren määrän byrokraatteja veroluokittamaan metsämaata tuottokyvyn mukaan.

Mielenkiintoista että Wahlroos kannattaa metsäasioissa omistamisen verottamista. Saman logiikan mukaan hänen tulisi kai kannataa myös varallisuusveron palauttamista?

Pinta-ala verotuksella saadaan tuottamaton metsäomaisuus tuottamaan. Tämä olisi hyvä hanke. Veron ei tarvitsisi olla edes suuri kun se jo tuottaisi.

Haluaisitko sinä maksaa osakkeiden omistamisesta veroa? Toki pinta-alaverotuksella saataisiin "ryskettä metsiin" mutta omistamisen verotus on mielestäni ajatuksena aika vasemmistolainen.

Eikö puun tarjontaan olisi yksinkertaisempaa vaikuttaa alentamalla metsätalouden pääomatuloveroa? Bonuksena turha veroluokitusbyrokratia jäisi pois.

[Woland]

Metsätaloudessa siirtyminen takaisin pinta-alaverotukseen työllistäisi taas suuren määrän byrokraatteja veroluokittamaan metsämaata tuottokyvyn mukaan.

Mielenkiintoista että Wahlroos kannattaa metsäasioissa omistamisen verottamista. Saman logiikan mukaan hänen tulisi kai kannataa myös varallisuusveron palauttamista?

Ei ole sama logiikka ollenkaan, varallisuusvero on puhdas kateusvero jonka tarkoitus on ainoastaan leikata pienemmäksi sellaista omaisuutta jota on jo kertaalleen verotettu, mutta jota on siitä huolimatta "liikaa" veron kannattajien mielestä. Tyypillisesti sellaiset eivät halua luoda edellytyksiä, vaan näkevät talouden hämäränä nollasummapelinä jossa voitolle jäämiseen liittyy aina jokin vääryys. Kun menettelyistä ei sitä vääryyttä löydy, niin se vääryys on sitten tuloeroissa tai omaisuuden määrässä itsessään. Ne ihmiset eivät usko markkinatalouteen vaan haluavat säädellyn byrokratiahelvetin jottei kenelläkään olisi paha mieli kun mitään riskejä ottamatta saa lähes saman kuin sellainen joka pistämällä kykynsä käyttöön ja omaisuutensa peliin jonkin puolesta mihin uskoo. Sosialismi on oikeustajun syöpä.

Kaikkia veroja, jotka määrätään pelkästään sen perusteella että omistetaan jokin teoriassa tuottava hyödyke voidaan mielestäni pitää jonkinasteisena kateusverona Ehkä edesmennyttä varallisuusveroakin törkeämpi kateusvero on ajoneuvoveron perusvero.

[hattiwatti]

Erinomaisia ehdotuksia:

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125464-kirveella-toita-tarkeimmat

[AuggieWren]

Ottaen huomioon Nallen suuntautumisen talouspolitiikan saralla, on tuo aivan käsittämätön heitto.

Wahlroosin mukaan vanha pinta-alavero on maailman paras vero: se kannustaa myymään, koska puun myyntituloilla maksetaan vuotuiset metsäverot. Sen sijaan nykyinen myyntivero ei kannusta, koska verot välttää sillä, ettei myy puuta.

... pitäisi varmaan siirtyä verottamaan osakeomistustakin vuosittain osakkeen arvonnousun perusteella. Herran jestas, esim. pörssiyhtiön osakkeen omistajakin välttää myyntivoittoverot sillä, ettei myy osakkeita.

[DEVUSKA]

Erinomaisia ehdotuksia:

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125464-kirveella-toita-tarkeimmat

Samaa mieltä. Varsinkin maahanmuutto ja pakkoruotsi ovat tekijöitä, joiden saralla pitäisi säästää niin, että vyö paukkuu. Ei satuta ketään, paitsi sosiaalishoppailijoita ja tanten Astridin kaltaisia RKP:laisia.

[Woland]

Kohta 5, korkotuen poisto? Miksei... mutta "asuntotulon" verottaminen?! Millä ihmeellä tällainen vero voitaisiin perustella muulla kuin kateudella? Eikö kiinteistövero jo käytännössä ole asuntotulon verottamista?

Verotusta tulisi muutenkin yksinkertaistaa eikä keksiä jatkuvasti uusia byrokraattilaumoja työllistäviä verotusmuotoja.

Itse en kaipaa Suomeen enää enempää kateusveroja.

[Nanfung]

Kuinkahan se talous nyt vasta ihan yht`äkkiä meni kuralle? Minkälainen talousnero on saanut taottua järkeä Käteisen päähän? Sorosin avautuminen vai mikä?

Ei, kyllä se on niin, että Katainen toteuttaa vain Wallenbergin toivomuksia.

http://www.foundationweb.net/wallenberg/saatio.html

[John]

Nyt olisi oikeasti alettava tehdä jotain tämän taloustilanteen kanssa. Tässä ei todellakaan enää auta mantrat, että katotaan sitten joskus keväällä, vaan toimia tarvitaan välittömästi. Tilanne on erittäin hälyyttävä. Tarvitaan veronkevennyksiä yhteisöverosta ja tuloverosta aloittaen. Sosiaaliturvaa on leikattava ja eläkeikää on nostettava. Lisäksi tarvitaan miljardiluokan leikkauksia ja nämä sitten sellaisista, jotka mahdollisimman vähän haittaavat taloutta, eli ensimmäiset leikkauskohteet ovat maahanmuutto ja kehitysapu. Paljon muutakin tarvitaan.

Pahoin pelkään, että hallitus ei pysty toteuttamaan mitään tuosta, mitä kirjoitin.

[Jouko]

Tänä aamuna kuulin Jutan suusta suuren viisauden että teollisuus on tärkeä taloudellemme ja hyvinvoinnillemme.

[Goman]

Haluaisitko sinä maksaa osakkeiden omistamisesta veroa?

En. Kaikki puheet pelkästä omistamisen verotuksesta ovat sosialistien houreita. Omistamisen verottamisen tarkoituksena lienee viedä yhteiskuntaa suuntaan jossa kukaan yksityinen ei omista mitään. Vain valtio saisi omistaa.
Historiasta ei ole opittu mitään.

Kun oikeasti verotusta pitää kohdistaa tuottoihin. Jos omistus johtaa tuottoihin , niin sitten verotetaan. Jos tuottoja ei tule, ei verotukselle ole mitään muuta perustaa kuin utopistinen ideologia.

[Marko M]

Taloustilanne on nyt niin uhkaava, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok) on otettava hallituksen ykköstehtäväksi suomalaisten talousedellytysten parantaminen.

Vähä-älyinen hyypiö ensin tuhoaa Suomen ja sitten alkaa sönköttää tilanteen parantamisesta. Tuo hyypiö on asetettava syytteeseen maanpetturuudesta.

[guest7001]

Kataisen mukaan tärkeää on, että julkista taloutta puolustetaan, vaikka se tarkoittaisikin leikkauksia ja veronkiristyksiä.
http://www.iltalehti.fi/talous/2012112716381410_ta.shtml

Tässähän se tulikin Kokoomuksen nykylinja kiteytettynä: Puoluekirjallisten julkisen hallinnon syöttösikojen suojatyöpaikkoja puolustetaan viimeiseen saakka, nyhtämällä yksityiseltä sektorilta ja vientiteollisuudelta aina vain lisää veroja ja maksuja.

Epäilemättä veronkorotuksilla ja työn hinnan nostamisella vielä entisestäänkin saadaan luotua yksityiselle puolelle lisää työpaikkoja ja teollisuuden & yritysten (parhaillaan käynnissä oleva) maastapako pysäytetään. Ei jumalauta millaisissa käsissä Suomen kansantalous on... tällainen typeryys vetää sanattomaksi.

Suomessa on nyt (ennen ensi vuoden veronkorotuksia) jo OECD-maiden 3. korkein kokonaisverotus ja alinta pohjasakkaa oleva ostovoima.

http://www.taloussanomat.fi/files/panorama_PalkkaOstovoima.jpg

Miten Kokoomus enää eroaa Demareista ja Vasemmistoliitosta?

[Goman]

En suosittele myllynkiven asettamista Jyrkin  kaulaan. Ei nyt, kun hän on vihdoinkin tehnyt päätöksen, jolla (rahoitusalan) työpaikkoja pidetään Suomessa. Eikä lahjoiteta niitä ale-hintaan naapureille.

Sitäpaitsi Jyrki saattaa vielä lisää tomertuessaan pistää hallituksen nurin oikeasti. Sen jälkeen tulee vaalit, ja Jyrki saa edelleen jatkaa "vastuun" kantamista jossain virassa, sillä uusien vaalien jälkeenkään ei ole mahdollista muodostaa hallitusta ilman Koksuja.  Eli,  Jyrki on tuomittu "vastuuseen", ja hänen kanssa on tultava toimeen. Haluttiinpa tai ei.

Eikä Jyrki muutenkaan ole huonoin mahdollinen valinta pääministeriksi. Voisin nimetä monta paljon huonompaa.

[DEVUSKA]

^ Itsekin melkein iloitsin, kun hän totesi jotain tuon frankenstainin hirviön kaltaisen hallituksen kaatamisesta. Uudet vaalit kiitos, nyt on aika oikeisiin tekoihin, eikä paksuihin puheisiin.