HS: Sailas: Ei palkankorotuksia

[Sour-One]

Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on  myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.

Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.
Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista¹. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.

¹Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.

Ehdotan kuitenkin asiaan perehtymistä ennen julkisuudessa esiintymistä. Sammakot voisivat jäädä ehkä hieman vähemmälle.

Mitä mielestäsi kirjoitin väärin toteamuskessani lomarahoista? Lomarahan historia on lyhyesti kerrottuna juuri se mitä kirjoitin.

Kas kun lomaltapaluuraha, nyk. lomaraha oli ensinnäkin työnantajien ehdotus, myös kuntapuolella. Lomaraha ei ollut mitenkään ilmaista vaan sinä vuonna kun siitä neuvoteltiin ja se hyväksyttiin ei tullut yleisiä korotuksia. Lomaraha on palkkaa, mikä maksetaan hieman eri tavalla.

Minusta sinä latelet nyt sammakoita. Sillä, että yhtenä vuonna ei tullut yleiskorotuksia ei tietenkään voida kuittaa kymmenien vuosien lomarahat. Lomarahasta tuli nimenomaan ilmaista rahaa. Lomarahaa vastaanhan ei tehdä työtä. Se on vain puoluen kuun lisäliksa eli palkankorotus.

Sama koskee koulutuspäiviä, sinulla näkyy olevan käsitys, että ne vaaditaan ilmaiseksi. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Se on ensinnäkin sovittu työnantajien ja työntekijöiden keskusliittojen kanssa. Kun se astuu voimaan, vastaava summa vähennetään seuraavista yleisistä korotuksista. Mahdollisesti siis vasta muutaman vuoden päästä.

Ihan riippumatta mitä kertaeriä lopulta sovitaan, niin tottakai 3 koulutuspäivää muodostaa etuuden työntekijöille. Hehän eivät ole töissä näinä koulutuspäivinä vaikka palkka juoksee. Jos koulutettavaa ei ole koulutuspäivät tulevat muuttumaan palkallisiksi vapaiksi. Se on ihan selvä asia.

Se, että niistä "sovitaan liittojen välillä " ei tarkoita yhtään mitään. Työnantajapuolella ei ole kymmeniin vuosiin ollut mitään eväitä vastustaa työntekijäpuolen vaatimuksia. Kertaakaan ei ole syntynyt tilannetta, että työntekijäpuoli olisi tinkinyt eduistaan. Etuudet ovat aina kokonaisuudessaan kasvaneet liittoneuvottelujen yhteydessä. Tämä osoittaa miten aseeton työnantajapuoli on.
Lakkohan on se väline, jolla työntekijät voivat loputtomiin kiristää itselleen etuuksia. Lakko aiheuttaa niin suuria tappioita työnantajille, ettei sitä riskiä voida ottaa. Kyseessähän on käytännössä kiristystilanne.

Miten niin on selvä asia, että koulutuspäivät muuttuvat palkallisiksi vapaiksi, jos koulutettavaa ei ole?

[Kalevi Aronen]

Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on  myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.

SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.

Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.

Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista¹. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.

¹Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.

Et siis huomannut, että kerran saatu yleiskorotus nostaa palkkaa ja se palkankorotus pysyy vuodesta toiseen aivan samalla tavalla kuin lomarahakin. Jos palkankorotuksen nimi muutetaan niin mitä eroa sillä mielestäsi on? Sinä vuonna kun tämä neuvoteltiin niin osa palkankorotussummasta vain nimettiin uudelleen ja maksutapaa muutettiin.
Luuletko tosiaan että työnantaja antaa tyhjästä rahaa? Yleiskorotukset korjaavat inflaation aiheuttamaa rahanarvon laskua ja antavat lisää osasta tuottavuuden nousua.
Koulutusrahan kanssa on sama juttu. Jossain vaiheessa osa yleiskorotussummasta siirretään kompensoimaan koulutuspäivien menoja. Palkankorotuksen menettäminen on siitä hetkestä alkaen yhtä pysyvä kuin palkankorotuskin, ei siis mikään kertaerä.
Jos ei ole ilmaisia lounaita, niin ei ole ilmaista rahaakaan.
Siis sittenkin päästelit sammakoita.
Olen ollut Kolmekymmentä vuotta ison firman pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana. Jotain siis tiedän  tästä minäkin. Ehdotan edelleenkin että perehtyisit asiaan ennen astumista julkisuuteen.

[Sour-One]

Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?

[Sour-One]

Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?

Tarkoittanet sitä, että kuinka paljon alentaisi palkkansa, jotta työpaikka säilyisi?

Vastaus riippuu tilanteesta. Jos prospekti saada toinen duuni on heikko voisin hyvinkin ottaa vastaan jopa 20-30% palkanalennuksen, mutta tietysti tilapäisesti kunnes kriisi on ohi. Tämä edellyttäen, että palkka ei alunperin ole niin heikko, että se alennettuna kilpaisi työttömyyskorvausten kanssa.
Jos saisin mualta työtä suunnilleen samalla liksalla menisin sinne. Samalla tulisi pelastettua vanha työnantaja omilta kustannuksiltani.

Ei vaan paljonko  olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.

Kerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?

[desperaato]

Ei vaan paljonko  olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.

Kerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?

Eikös täysi provikkapalkka ole paras keksintö tuommoiseen onkelmaan? Tietysti kohtuullisella progressiolla. Kaikki tyytyväisiä?

[Sour-One]

Paljonko olisitte valmiit alentamaan palkkaanne, jotta oman yrityksesi kilpailukyky paranisi?

Tarkoittanet sitä, että kuinka paljon alentaisi palkkansa, jotta työpaikka säilyisi?

Vastaus riippuu tilanteesta. Jos prospekti saada toinen duuni on heikko voisin hyvinkin ottaa vastaan jopa 20-30% palkanalennuksen, mutta tietysti tilapäisesti kunnes kriisi on ohi. Tämä edellyttäen, että palkka ei alunperin ole niin heikko, että se alennettuna kilpaisi työttömyyskorvausten kanssa.
Jos saisin mualta työtä suunnilleen samalla liksalla menisin sinne. Samalla tulisi pelastettua vanha työnantaja omilta kustannuksiltani.

Ei vaan paljonko  olisitte valmiit alentamaan palkkaa, jotta oman työnantajan kilpailukyky paranisi.

Riipuu paljon kannattavuus alunperin oli. Jos kyseessä on pienyrittäjä, joka ei tienaa juuri mitään, voisin kyllä tulla vastaan ainakin joksikin aikaa, tai vaihtaa dunia, että hän pääsee kulustani eroon.
Jos palkallani pitäisi pönkittää jotain huippukannattavaa suuriyritystä niin en tulisi vastaan. Todennäköisesti huippukannattavuus olisi minun ja monen muun työntekijän ansiota, joten en näe mitään syytä myydä itseäni halvemmalla.

Kyllä työntekijän pitää saada hinnoitella itsensä korkealle jos siihen on eväitä. Ongelma vaan on, että aika harvalla on eväitä pyytää kovin korkeaa liksaa. Nalkutetaan kyllä palkankorotusten perään muttei sitten toimiteta yhtään mitään vastineeksi.
Tämä tasapäistäminenhän juuri on koko työmarkkinoiden keskeisimpiä ongelmia. Heikoille pitää maksaa liian paljon, jonka takia paremmille ei voi maksaa tarpeeksi.

Kerrohan vielä Hkanime miten voit jotain sellaista muilta, mihin et ole itse valmis?

Mitä olen vaatinut muilta mitä en itse tekisi?

Siis kysyn ihan omasta todellisesta tilanteestasi; en mistään kuvitteellisesta esimerkistä.

Ruikutat koko ajan liian kovista palkoista ja palkankorotuksista, mutta omalta osaltasi et olisi itse valmis tinkimään omasta palkastasi.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.

[Sour-One]

Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.

Ei Hkanimen mielestä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.

Ei Hkanimen mielestä.

Vaikken itse noudatakaan tätä neuvoa, niin:

(http://i.ytimg.com/vi/exB_xUU5flI/0.jpg)

[Sour-One]

Hintahan on oikea silloin kun myyjä suostuu myymään ja ostaja ostamaan.

Ei Hkanimen mielestä.

Vaikken itse noudatakaan tätä neuvoa, niin:

(http://i.ytimg.com/vi/exB_xUU5flI/0.jpg)

Kieltämättä hyvä neuvo.

[Kalevi Aronen]

Et siis huomannut, että kerran saatu yleiskorotus nostaa palkkaa ja se palkankorotus pysyy vuodesta toiseen aivan samalla tavalla kuin lomarahakin. Jos palkankorotuksen nimi muutetaan niin mitä eroa sillä mielestäsi on?

Kyse on siitä, että tilapäinen järjestely muutettiin pysyväksi etuudeksi. Lomaraha ei ollut palkankorotus vaan palkkalisä. Laskennallisesti on eroa miten etuus sovelletaan. Lomaraha oli 4,2% pysyvä lisä kaikkiin tuleviin palkkoihin ja palkankorotuksiin siitä lähtien kun se astui voimaan. Jos palkankorotus sinä vuonna kun etuus myönnettiin olisi alittanut tämän 4,2%, lomarahaetuus on edullisempi työntekijälle kun palkankorotus. Näin myös käytännössä kävi.

Et siis välittänyt ottaa selvää asioista. mutta ei se mitään. Jos vaivaudut katsomaan työoikeuden lainsäädäntöä, niin siinä on pari asiaa joita et tiedä. Ensiksi työsuhteen määritelmä, "työntekija tekee sovittua työtä ja työnantaja maksaa sovittua palkkaa" ja "oikeustointa käsitellään sen todellisen tarkoituksen mukaan, ei sen mukaan miksi sitä nimitetään". Keksimäsi sana "palkkalisä" ei poista sitä, että jos työntekijä saa palkkaa lisää, se on aina palkankorotus.
Lisäksi lomaltapaluurahaa ei ole mainittu lainsäädännössä, vaan se kuuluu liittojen välillä sovittaviin asioihin. Mitään tilapaistä ei työehtosopimusneuvotteluissa tunneta. Asia joko sovitaan tai sitten ei. Voimassaoloaika on aina työehtosopimuksen voimassaoloaika ja sopimusta voidaan jatkaa tai sitä voidaan muuttaa.
Kirjoituksestasi käy ilmi, että oletat lomaltapaluurahan putkahtaneen jostakin "tilapäisenä järjestelynä". Työehtosopimusneuvottelut sopimusalalla työnantaja- ja työntekijäliiton välillä on täysin eksaktia. Ensin katsotaan tuottavuuden nousua ja rahan arvon huononemista ja sovitaan sen kertainen palkankorotussumma. Osa summasta käytetään työelämän kehittämiseen liittyviin asioihin ja loput yleiseen korotukseen. Sinä vuonna kun suurimmassa osassa liittojen työehtosopimusneuvotteluita lomaltapaluuraha otettiin käyttöön, niin se oli kokonaisuudessaan pois senkertaisesta palkankorotussummasta.
Jos sitä tulevissa palkankorotusneuvotteluissa muutettiin, niin se oli aina pois senkertaisesta palkankorotussummasta. Lomaltapaluuraha ja myöhemmin lomaraha on todellakin siirretty palkankorotussummasta ja mitä hemmetin väliä sillä on miten palkka kulloinkin maksetaan.

Olennaista ei kuitenkaan ole prosentit itsessään vaan se periaate, että liitoilla on tapana neuvotella ensin jotain neutraaleja toteamuksia, jotka sitten hiljalleen muutetaan pysyviksi etuuksiksi. Näin tulee ilman muuta käymään myös näiden koulutuspäivien kanssa. Niistä tulee jossain vaiheessa palkallisia lomapäiviä. Juuri sen takia EK vastustaa niitä koska EK ymmärtää tämän taktiikan.

Just juu. EK ja Palkansaajien keskusliitoto ovat asian jo sopineet, kas kun Ek ei silloin ymmärtänyt "taktiikkaa" kun asian sopi. Eiköhän Ek:n "taktiikka" johdu sisäisistä erimielisyyksistä ja työelämä ei merkitse näköjään mitään Ek:lle kuntaistellaan vallasta.

Luuletko tosiaan että työnantaja antaa tyhjästä rahaa?

Siis sittenkin päästelit sammakoita. Olen ollut Kolmekymmentä vuotta ison firman pääluottamusmiehenä ja ammattiosaston puheenjohtajana. Jotain siis tiedän  tästä minäkin. Ehdotan edelleenkin että perehtyisit asiaan ennen astumista julkisuuteen.

On ihan turha tulla väittää, että liitot mukamas antavat vastineeksi yksi yhteen myönnetyille etuuksille. Väitteesihän tarkoittaisi sitä, ettei työntekijöiden etuudet koskaan nousisi vaan ne vain muuttaisivat muotoaan. Jokainen työnantaja kuitenkin tietää, että työntekijä muodostuu yhä kalliimaksi joka vuosi, joko palkankorotusten tai muiden etuuksien takia.

Totta hitossa muodostuu "kalliimmaksi", ei joka vuosi vaan työehtosopimuskausittain. Palkankorotuspotinhan määrää inflaatio ja tuottavuuden nousu. Se sovitaan työnantajaliittojen ja työntekijöliittojen välillä.
Oletan että olet ollut yrittäjä, niin minäkin. Ehkä työnantajan edustaja? Niin minäkin taikka ylempi toimihenkilö, niin minäkin. asiat voi joko tietää tai sitten ei.

[siviilitarkkailija]

Omalla esimerkillään Finnairin Vehviläinen todisti että palkanalennusvaatiukset ovat pelkkää paskapuhetta.

[Jouko]

Nollalinjaa voi tarjota julkiselle puolelle mutta turha kuvitella että esimerkiksi kuljetusala tyytyy nollaan.

[Kalevi Aronen]

Jos vaivaudut katsomaan työoikeuden lainsäädäntöä, niin siinä on pari asiaa joita et tiedä.  Ensiksi työsuhteen määritelmä, "työntekija tekee sovittua työtä ja työnantaja maksaa sovittua palkkaa" ja "oikeustointa käsitellään sen todellisen tarkoituksen mukaan, ei sen mukaan miksi sitä nimitetään".

Ei tämä ole oikeusasia vaan etuuslaskentaa. Kuten lomaraha toteutettiin on matemaattisesti eri asia soveltaa yhtä vuosittaista korotusta kun jatkuvaa lisää palkalle. Sen takia palkka ja palkan lisä on eri asia. Peruskoulun matikalla tämä asia pitäisi valjeta.

Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan. Sä maksat veroa vuosipalkasta yhtä paljon kuin kuukausipalkasta tai viikkopalkasta, taulukot vaan vaihtelee. Keksimiäsi nimikkeitä siis lisää, " palkan lisä", "etuuslaskenta" ja vielä puhut peruskoulun laskennasta. Kuule, olet keksinyt uuden työelämän matematiikan, vahinko että sitä ei sinun lisäksesi tunne kukaan muu.

Lisäksi lomaltapaluurahaa ei ole mainittu lainsäädännössä, vaan se kuuluu liittojen välillä sovittaviin asioihin.

Millä lailla se muuttaa asioita mihin paperiin lomaraha on kirjoitettu?

Laissa oleva määritelmä sitoo kaikkia osapuolia, mutta työehtosopimuksissa voidaan räätälöidä kunkin työehtosopimusalan sopimukset huomioiden alan erityispiirteet. Esimerkiksi rakennusalalla on edelleen voimassa karenssipäivä, mutta toisaalta rakennusmiehet saavat korvausta matkoista kodin ja työmaan välillä, jos jotkin reunaehdot toteutuvat.
Oletko aivan varma, että lomarahasopimus on samanlainen kaikilla sopimusaloilla?

Mitään tilapaistä ei työehtosopimusneuvotteluissa tunneta. Asia joko sovitaan tai sitten ei. Voimassaoloaika on aina työehtosopimuksen voimassaoloaika ja sopimusta voidaan jatkaa tai sitä voidaan muuttaa.

Millä lailla tämä toteamus liittyy tähän keskusteluun? On täysin selvä, että alkuperäinen lomaltapaluuraha ei ollut tarkoitettu maan kattavaksi palkan lisäksi. Siitä vain tuli sellainen vuosien saatossa vaika kuinka yrität selittää jotain muuta.

Tosin se ei käy mistään ilmi, eikä missään tapauksessa ole selvää,  kunhan kuvittelet. Kun se sopimustoiminta nyt on mitä on, eikä mahdollista mitenkään ehdollisia sopimuksia. Ne joko sovitaan tai sitten ei. Usko nyt jo, että tilipussiin tulee pelkästään palkkaa. Palkan lisiä on erilaisia, nimike usein kuvaa sitä, miten palkanosa muodostuu. Esimerkiksi kuntateknisillä on käytössä "henkilökohtainen lisä", mutta kuitenkin se on palkan osa. Jotkut lisät eivät kerrytä eläkettä, niitä ovat jotkut poikkeavan työajan lisät ja esimerkiksi ylityökorvauksen osuus.

[törö]

Nollalinjaa voi tarjota julkiselle puolelle mutta turha kuvitella että esimerkiksi kuljetusala tyytyy nollaan.

Yksityisen sektorin palkankorotukset eivät pakota valtiota ottamaan lisää lainaa eli vaatikoon kuljetus ala niin paljon kuin haluaa, kunhan pitää huolen, etteivät hommat siirry venäläisille.

[Kalevi Aronen]

Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan.

Täh?? Oikeesti, laske läpi (jos osaat) niin huomaat että on väliä miten korotuksia otetaan käyttöön.

On esim. olemassa syy miksi monivuotisissa sopimuksissa työnantajat yleensä haluavat soveltaa sovittuja korkeimpia palkankorotusprosentteja sopimuskauden lopussa eikä alussa. Työntekijät haluavat tehdä päinvastoin. Jätän kotiläksyksi selvittää mikä tämä syy on.

Kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa olen ollut mukana, niin aina sopimuskauden alussa on tullut jonkin verran isommat prosentit. En taaskaan tiedä mistä olet tietosi haalinut. Muutenkin olet tehnyt yksinkertaisesta asiasta tarpeettoman monimutkaisen.

Laissa oleva määritelmä sitoo kaikkia osapuolia, mutta työehtosopimuksissa voidaan räätälöidä kunkin työehtosopimusalan sopimukset huomioiden alan erityispiirteet.

Minä totesin jotain liittojen neuvottelutaktiikasta ja sinä keskustelet mihin papereihin etuudet on kirjattu. Miten nämä liittyvät toisiinsa?
Tätä keskustelua on turha käydä. Liittomiehenä nielaiset tietysti kartellisi propagandan purematta.

"Kartelli" eli siis työntekijäliitto. Enpä ole tullut huomanneeksi propagandaa, jotain koulutustilaisuuksia uusista työehtosopimuksista ja niin edelleen. Tiedätkö, että työntekijäliiton ja työnantajaliiton lakimiehet ovat tavallisesti samaa mieltä sopimusten soveltamisesta ja työlainsäädännöstä. Samoin olin firman henkilöstöpäällikön kanssa samaa mieltä näistä tulkinnoista. Katsos kun lakiteksti on lakiteksti ja samoin asetukset ja työehtosopimukset. Yleensä asiat ajettiin henkilöstöpäällikön kanssa. Jos neuvotteluihin jouduttiin niin se oli aina vaikea paikka.
Mitä luuloosi neuvottelutaktiikasta tulee, niin sekään ei pidä paikkaansa. Vahinko että et ole koskaan ollut seuraamassa näitä neuvotteluja. Yleensä ihmisillä, varsinkin parempiosaisilla on ennakkoluuloinen ja kummallinen käsitys näistä asioista.
Hyvä ehdotus, lopetetaan tähän. Kaadut vielä saappaat jalassa, mikä ei ole toivottavaa. Joskin huvittavaa, mutta ei se mitään.

[Kalevi Aronen]

Matemaattisesti on samantekevää miten palkka kulloinkin maksetaan.

Täh?? Oikeesti, laske läpi (jos osaat) niin huomaat että on väliä miten korotuksia otetaan käyttöön.

On esim. olemassa syy miksi monivuotisissa sopimuksissa työnantajat yleensä haluavat soveltaa sovittuja korkeimpia palkankorotusprosentteja sopimuskauden lopussa eikä alussa. Työntekijät haluavat tehdä päinvastoin. Jätän kotiläksyksi selvittää mikä tämä syy on.

Kaikissa niissä neuvotteluissa, joissa olen ollut mukana, niin aina sopimuskauden alussa on tullut jonkin verran isommat prosentit. En taaskaan tiedä mistä olet tietosi haalinut. Muutenkin olet tehnyt yksinkertaisesta asiasta tarpeettoman monimutkaisen.

Vittu oikeesti nyt! Sinähän sanoit edustavasi työntekijäpuolta. Mitähköhän boldattu yllä tarkoittaa? Lue kolmeen kertaan niin ehkä menee jakeluun. Ehkä löydät johtolangan oman kantasi ja kirjoittamani välillä. Yritä edes.

Oikeastaan en ole esitellyt kantaani, kun olet omassa mielessäsi ja kavereiden kanssa keskustellen päätynyt ajatuksiin jotka ovat palaneet kiinni ja niitä ei mikään muuta. Toistaiseksi olen yrittänyt korjata virheitä, mutta olet oikeassa, se on turhaa.
Niin riippuen tilanteesta edustan milloin mitäkin. Kun olin huoltopäällikkönä, niin edustin työnantajaa ja olin ison porukan päällikkö. Raittiusyhdistyksen puheenjohtajana edustin raittiusväkeä ja pääluottamusmiehenä järjestäytyneitä työntekijöitä.
Boldattu tekstisi ei tarkoita oman kokemukseni mukaan yhtään mitään.
Yleensä keskustelijan ryhtyessä kiroilemaan hän on 5 - 0 pihalla. Varsinaista keskustelua ei ole havaittu, mutta se siitä. Meidän piti jo lopettaa viime kertaan. miten olisi nyt?