HS: Sailas: Ei palkankorotuksia

[Jouko]

Raimo Sailas on oikeassa siinä mielessä että julkishallinnon puolella on varaa kiristää työaikojen ja muiden erikosietuuksien osalta mitä yksityisellä puolella ei ole. Valtionhallinnon työehtosopimuksiin tarvittaisiin joustavuutta. Ne kun on ovat Bobrikovin aikaisia.

[Topi Junkkari]

^ Prosenttilaskun alkeet on hyvä opetella ensin. 5,5 prosentin vuotuinen kasvu ei tarkoita 55 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa.

[Sunt Lacrimae]

Se on sitten työnantajan häpeä jos ei ymmärrä kouluttaa henkilökuntaansa. Sellainen näkyy työn laadussa ja tuottavuudessa ja työnatntaja on varmaan valmis maksamaan siitä koituvan lisähinnan. Ei työntekijäiden kannata siitä ottaa stressiä.

Minä otan työntekijänä siitä stressiä mikäli esim. koulutuksen ja työn vaativuuden välinen epäsuhta aiheuttaa vaikkapa työsuojeluriskin. Toki voin itse lain mukaan kieltäytyä selkeästi liian riskialttiista työtehtävästä tai vaatia riskin ottamista huomioon tavalla tai toisella, mutta kun työkavereita ei voi oikein valita ja kaikki eivät tajua kieltäytyä liian vaativasta työsuoritteesta tai edes tiedosta sen vaatimuustasoa.

Tässä tosin kuuluu vastuu myös työntekijän harteille mikäli nyökkäillään päätä ja kerrotaan osaavansa vaikka tosiasiassa ei osata ja mennään kusemaan sekä firman onnistumista että muiden töitä. Työnantajan kuuluu sijoittaa työntekijänsä näiden osaamista vastaaviin hommiin mahdollisuuksien mukaan mutta toisaalta työntekijällä on velvollisuus sekä työnantajaa että muuta työyhteisöä kohtaan olla töpeksimättä.

Joka tapauksessa ymmärrys koulutustarteesta ei voi olla liittotasolla. En ymmärrä miten SAK voi arvioida mikä koulutustarve esim. työpaikallani olisi.

Tällainen koulutusasia on niin kiinteästi kiinni firman operatiivisessa johtamisessa ja osaamishallinassa etten ymmärrä lainkaan miksi tällaisesta pitää sopia liittotasolla. Millä eväin liitot voivat puuttua yrityksen osaamisatason määrittelyyn?

Minusta tämä 3 päivän koulutusvaatimus on niin absurdi, että siinä on pakko olla joku tausta-ajatus. Eli näistä päivistä tehdään ajan myötä palkalliset vapaapäivät seuraavalla neuvotteluketjulla:

Joo, ajatuksena koulutuksen lisääminen on sinällään hyvä mutta yleisluontoinen "kolme päivää vuodessa könttänä" ei vaikuta kovin kestävältä ratkaisulta. Käytännössä vaikka raamit onkin sovittu niin tuota koulutustakuuta tullaan sorvaamaan aivan helvetin pitkään eri alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen keskuudessa näiden tarpeiden mukaiseksi.

Järkevämpää olisi mielestäni ollut hoitaa tämä alakohtaisesti nimenomaan siksi, että koulutustarpeet voivat vaihdella radikaalisti jopa samassa yrityksessä samalla ammattinimikkeellä hommia tekevien kavereiden välillä.

Pahimmassa tapauksessa nykyisestä könttätakuusta seuraa se, että työnantajapuoli joutuu väkisin keksimään täytettä näille koulutuspäiville jolloin haaskataan työnantajan rahaa ja kaikkien aikaa.

[elven archer]

^ Prosenttilaskun alkeet on hyvä opetella ensin. 5,5 prosentin vuotuinen kasvu ei tarkoita 55 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa.

Ja tarkkasilmäisenä tietenkin huomasit, että puhuin vuodesta 2000 referenssinä?!

Ei sillä ole merkitystä. Jos palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa 55 %, niin siitä ei seuraa, että ne olisivat keskimäärin vuodessa kasvaneet 5,5 %. Noin sinä kuitenkin esitit. Se on siis väärin, kuten Topi huomautti. 5,5 %:n vuosikasvulla 10 vuodessa tulisi n. 71 % kasvua. 4,5 % vuodessa taitaa olla lähempänä haluttua.

[elven archer]

Älä nyt viitti selittää. Minä en laskenut prosenttia prosentin päälle vaan keskiarvostin koko prosentuaalisen nousun 10 vuodelle referenssinä vuosi 2000.

Ja teit sen väärin; seikka, josta jo kaksi ihmistä on sinulle huomauttanut.

[elven archer]

No sinulla on näköjään vähän joka ketjussa ymmärtämisongelmia.

Sinua minä en todellakaan ymmärrä. Toisaalta minä en ollut se, joka laski väärin. 1+1= 

[Sunt Lacrimae]

Järkevämpää olisi mielestäni ollut hoitaa tämä alakohtaisesti nimenomaan siksi, että koulutustarpeet voivat vaihdella radikaalisti jopa samassa yrityksessä samalla ammattinimikkeellä hommia tekevien kavereiden välillä.

Työnantajan keskeisimpiin tehtäviin kuuluu ylläpäitää henkilöstönsä osaaminen. Se on yhtä olennaista kun asianmukaisten työkalujen hankkiminen.

No sehän siinä, mutta kun eivät kaikki hoida. Olen itse kuluttanut pätkittäin työvuosien aikana kolminumeroisen summan rahaa työvälineiden- ja vaatetuksen (esim. jalkineet) hankkimiseen pelkästään siksi, että firma ei tarjoa ollenkaan tai sitten firman tarjoama tavara on käytettävyydeltään mitä on koska joko ei ole uusittu jotakin artikkelia vuosikausiin tai on hankittu halvimmalta mahdolliselta toimittajalta.

Sama pätee useisiin kymmeniin tuntemiini kollegoihin vieläpä kun niihin harvoihin työnantajiin jossa kaikki mahdollinen tulee firman piikkiin on juuri tuosta syystä hirveä tunku aina kun on vapaita paikkoja sekä pieni vaihtuvuus noin yleisesti. Firman puolesta ei yleensä tule koulutusta kuin lakisääteinen päivä vuodessa ja sekin oli tänä vuonna organisoitu aivan päin helvettiä. Ala, jolla toimin, tarvitsisi noin yleisesti ison potkun perseelle mitä tulee sekä työnantajan tarjoamiin koulutusmahdollisuuksiin että työ- ja suojeluvälineisiin.

Ja kyllä, tämä ei päde kaikkiin aloihin Suomessa eikä edes kaikkiin "duunarialoihin" mistä päästään juuri tuohon, että kohdennettu ratkaisu eri alojen työntekijöiden ja työnantajien välillä olisi ollut huomattavasti parempi toteutustapa kuin tämä SAK-vetoinen kolmen päivän könttäratkaisu. Meikäläisellä ei ole harmaintakaan aavistusta esimerkiksi siitä, missä muodossa ja missä pituudessa työnantajan tarjoama koulutus toimii akateemisilla ja vastaavilla aloilla, mutta jos lähestytään em. "duunarialojen" kautta asiaa niin mielestäni työnantajalla on selkeä velvoite edistää työturvallisuutta esimerkiksi tarjoamalla ensiapu- ja työturvallisuusvalmiuksia antavaa koulutusta työntekijöille. Siis esim. rakennus- ja teollisuusaloilla ja suojelualoilla. En koe itseäni päteväksi arvioimaan yleisluontoisesti eri alojen koulutustarpeita joten jätän ottamatta kantaa koulutustarpeiden merkityksellisyydestä muissa ammateissa.

[elven archer]

Mikä tässä on väärin laskettu?

Ts. palkka nousi keskimäärin 5,5% vuodessa, vuoden 2000 alkupalkasta laskettuna.

Palkka nousi keskimäärin n. 4,5 % vuodessa vuodesta 2000. Eikö vieläkään valkene? 1800 * (1,045)^10 = n. 2800.

[elven archer]

Johan minä sanoin etten laskenut korotusta korotuksen päälle kuten sinä teet nyt.

Lopeta sitten raiskaamasta suomen kieltä. Nyt sinä vain intät, että palkka nousi keskimäärin 5,5 % vuodessa, mikä on yksikäsitteisesti väärin.

Luulisi tyhmemmänkin jo ymmärtävän monen sanomisen jälkeen.

Tyhmähän minä olen, mutta ongelmana ei ole missään vaiheessa ollut minun ymmärrykseni, vaan sinun, joka et lakkaa toistelemasta väärää johtopäätöstäsi. Topi huomautti sinulle, mutta huomautuksesta kiittämisen sijaan aloit kiistää tehneesi mitään virhettä.

Hankkisit sinäkin jo itsellesi elämän.

Sanoo hän, joka inttää ja selittää sen sijaan, että myöntäisi tehneensä virheen ja lopettaisi siten tämän ennen kuin se ehti alkaakaan. Nokian Pureview, jonka ideaa et tajunnut, all over again. 

[Leso]

Menee ootee vaan antaa mennä.

NYT JÄTKÄT.
Ketä vtu kiinnostaa teidän prosenttikisailunne. Kerron: ei ketään.

Miksi ihmeessä kaksi älykästä tyyppiä hassaa aikaansa toistensa "nokitteluun", kun vtu maailmassa on tärkeämpiäkin asioita hoidettavana?

Pitääkö tällaiseen stanan jumankauta aina puuttua?!
Te vtu noilla puheillanne mitään muuta saavuta kuin myötähäpeää.
Sen kusta pidätte minua pellenä, mutta älkää vtu tehkö sellaisia itsistänne.

[Maatiaisjuntitar]

Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. 

Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...

[Sour-One]

Lauri Lylyn esiintulo vaatimuksineen kuulosti siltä, että äänessä pitää olla ettei kukaan unohtaisi SAK:n olemassaoloa. Kolme koulutuspäivää ei mitenkää ole perusteltua jos sille ei ole tarvetta. Tulee mieleen työturvallisuuskorttikoulutus jossa Yhden päivän aikana käydyt asiat olisi selvitetty vartin infolla. Koulutuksen taso oli niin kevyttä ettei se mitenkään voinut rasittaa aivoja, mutta osallistua piti silti. Työturvallisuustietämystäni se ei kasvattanut pätkääkään.

Itse palkankorotuksiin. Itselläni liksa nousi n. 2%. Käytännössä tuo ei tunnu yhtään missään, joten puolestani saisi työnantaja pitää sen itsellään. Sen sijaan suurimman menoerän elämisestäni tekee sikamainen verotus ja uudistukset suorine kustannuksineen. Esim ajokorttihintaan tulee satojen eurojen korotus vain sen takia että joistakin on kiva tehdä tällaisia eu-juttuja. Tällaiset asiat laskevat tavallisen ihmisen ostovoimaa, ei niihin pienillä palkkaheilureilla ole paskankaan väliä. SAK:n tehtäväksi on jäänyt hyökätä edunvalvonnassa ainoastaan suuren saatanan eli työnantajan kimppuun ja päästänyt Valden kaikessa vähemmällä. SAK:sta on tullut vain räksyttävä valtion sylipuudeli, jonka tehtävä on ajat sitten jo umpeutunut.

käyt siis vielä ajokorttia?

[Soromnoo]

Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. 

Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...

Besserwisserit kun alkavat vääntämään niin minulla hiiren rulla ylikuumenee. Noita tanssipareja valitettavasti löytyy melkein joka foorumilta.

Koulutuksesta sen verran että yleinen kolme päivää tms on järjetön vaatimus koska toisissa hommissa koulutusta tarvitaan ja toisissa ei. Ja sama vielä henkilötasolla. Omassa hommassa järjetelmäasiantuntijana olen tänä vuonna ollut ollut koulutuksissa pari päivää, jotkut kollegat pari viikkoa. Ensi vuonna luultavasti toisinpäin. Omalla alalla tosin työnantajat taitavat tiedostaa tarpeen.

Leson ja Topin kanssa olen samaa mieltä että monissa hommissa tuntien kyttääminen on aivan väärä lähtökohta, painopisteen pitäisi olla tehdyssä työssä.

[ElenaDaylights]

Lauri Lylyn esiintulo vaatimuksineen kuulosti siltä, että äänessä pitää olla ettei kukaan unohtaisi SAK:n olemassaoloa. Kolme koulutuspäivää ei mitenkää ole perusteltua jos sille ei ole tarvetta. Tulee mieleen työturvallisuuskorttikoulutus jossa Yhden päivän aikana käydyt asiat olisi selvitetty vartin infolla. Koulutuksen taso oli niin kevyttä ettei se mitenkään voinut rasittaa aivoja, mutta osallistua piti silti. Työturvallisuustietämystäni se ei kasvattanut pätkääkään.

Itse palkankorotuksiin. Itselläni liksa nousi n. 2%. Käytännössä tuo ei tunnu yhtään missään, joten puolestani saisi työnantaja pitää sen itsellään. Sen sijaan suurimman menoerän elämisestäni tekee sikamainen verotus ja uudistukset suorine kustannuksineen. Esim ajokorttihintaan tulee satojen eurojen korotus vain sen takia että joistakin on kiva tehdä tällaisia eu-juttuja. Tällaiset asiat laskevat tavallisen ihmisen ostovoimaa, ei niihin pienillä palkkaheilureilla ole paskankaan väliä. SAK:n tehtäväksi on jäänyt hyökätä edunvalvonnassa ainoastaan suuren saatanan eli työnantajan kimppuun ja päästänyt Valden kaikessa vähemmällä. SAK:sta on tullut vain räksyttävä valtion sylipuudeli, jonka tehtävä on ajat sitten jo umpeutunut.

käyt siis vielä ajokorttia?

Kortti löytyy itsellä ja pojalleni tuo ajokortti olisi siten ajankohtainen. Lähinnä toteaisin sen miten näitä uusia maksuja tulee ihan hihasta vedettynä, enkä jaksa uskoa perusteluihin niiden korotustarpeesta. Kun jokin uudistus on keksitty, se ei ole läheskään aina välttämätön, mutta se pitää tehdä, koska byrokratian usko sen tarpeellisuudesta on niin vahva.

[Adolf Stege]

Suomi lähtee sillä nousuun, kun pienten lasten äidit saadaan töihin. Kai se Jykke sen sano ensiks, mutta tänään kuulin sen tv:stä uudestaan.

[Sour-One]

Minä en jaksanut lukea, enkä ymmärtänyt koko prosenttikinastelua. 

Käsitin vain, että haluttiin sanoa, että kunta-alan naistyöntekijöillä on aivan liian isot palkat...

Se ei koskenut vain naistyöntekijöitä vaan itse asiassa kaikkia kuntatyöntekijöitä.

Pointti oli se, että kuntatyöntekijöiden palkat ovat nouseet paljon enemmän kun inflaatio (ja yksityisen sektorin palkat). Tämä on ongelma koska julkinen sektori rahoitetaan yksityisen sektorin rahoilla. Jos palkat räjähtävät käsiin, rahat loppuvat. Tai siis ne loppuivat jo.

En tiedä nouseeko nopeammin tai ei, mutta sen tiedän, että esimerkiksi teknisessä toimessa palkat ovat surkeita verrattuna vaativuustasoltaan samanlaisiin töihin yksityisellä puolella, vaikka pidemmät lomat hieman korjaavat tilannetta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa kunnallistekniikan päällikön palkkaus.

[guest7001]

Siis häh?

Julkisella puolella tienaavat parhaiten nimenomaan valtion virkamiehet. Eivät ns. "rividuunarit". Eikö se tuosta palkkakäyrästä tule melko selvästi esille?

Virastojen virkaloiset, joilla ei ole mitään muuta duunia, kuin toimia puoluekirjallisena broilerina... vrt. VALVIRA & Marja-Liisa Partanen tai tasa-arvovaltuutettu Eva Biaudet, ym.

Täältä voitte katsoa julkishallinnon valtavaa koneistoa, ja miettiä sen jälkeen, mistä niitä kallispalkkaisia byrokraatteja löytyy.
http://www.valtiokonttori.fi/kasikirja/Public/download.aspx?ID=84664&GUID=F74D76EE-9231-4001-A4FB-C253222F1B70

[Sunt Lacrimae]

Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.

Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.

[Sour-One]

Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.

Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.

Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?

[Sunt Lacrimae]

Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.

Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.

Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?

On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.

[Sour-One]

Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.

Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.

Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?

On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.

Onko siis suurin osa Helsingin normaalista katuverkosta hesan oman kunnossapidon varassa?

[Sunt Lacrimae]

Julkisen duunaripalkoissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, arvioidaanko ihan peruspalkkaa vai todellisia vuosiansioita joihin on lisätty esim. erinäköiset haittalisät. Peruspalkka saattaa olla vähän yksityisen vastaavaa heikompi mutta lisät ovatkin sitten ihan omaa luokkaansa. Tilastoinnin kanssa riippunee ihan siitä kuka tilastoi ja kuinka tilastoija on kartalla esim. alan työehdoista, mutta työpaikkailmoituksissa ainakin Helsingin kaupunki laittaa yleensä ihmeteltäväksi ihan tasopalkan ja kuittaa muut jollain "+ lisät"- maininnalla.

Teoreettisena esimerkkinä vaikka kaupungin maanrakentaja Pera. Keväästä syksyyn Pera pyörittelee kaivinkoneen rattia työmaalla 7-15- aikoihin ja lisällisiä tunteja on saatavilla ainoastaan, jos urakalla on vallan huutava kiire. Tällöin suurin osa Peran ansioista koostuu siitä pienehköstä perusliksasta. Talvella Pera pitää katuja puhtaana lumesta kiinteistötraktorin ratissa ja repiikin sitten hillittömiä yö- ja viikonloppulisiä koska lumi ei noudata virastoaikoja.

Eikös talvikunnossapito hoidu urakoitsijan voimin Helsingissäkin?

On tuota osin ulkoistettu, mutta mikäli oikein olen nykyisistä Stadin hommista lehdistä ja ex-duunikavereilta ymmärtänyt niin se ulkoistaminen on nimenomaan vain osittaista. Eniten tuossa rajoittaa saatavilla olevan raskaan kaluston (kiinteistötraktorit ja isommat aurakoneet, kuorma-autot, suola- ja hiekoituskuorkit, jne.) määrä, jotain viheraluehoitoa on sinällään helpompi ulkoistaa yksityiselle koska kalustoksi riittää jotain avolava-autoja jolla kulkee työkalut, kerättyjä roskasäkkejä ja parit siimaleikkurit tai työnnettävät ruohonleikkurit.

Onko siis suurin osa Helsingin normaalista katuverkosta hesan oman kunnossapidon varassa?

Radio Rockia siteeratakseni "juuri nyt en muista" mitä tulee prosenttiosuuksiin yms. kunnossapidosta, mutta mikäli aihe kiinnostaa niin voin kilauttaa ko. asioiden kanssa työkseen painiville tutuille ja kysäistä.

[Leso]

Minua kyllä kiinnostaisi kokeilla
Yksityinen-työnantaja-ei-maksa-palkkaa-ollenkaan-eikä-veroja-omasta-työstään-viikkoa.
Sinä aikana kunkin yksityisellä työntekijällä olisi oikeus kieltäytyä töistä (ei sitä palkka muutenkaan maksettaisi). Ja kaikki aikaansaaduksi työ olisi yksityiselle työnantajalle verotonta.

[John]

Perussuomalaisten Pentti Kettunen nostaisi minimieläkkeen tuhanteen euroon
Persujen taikaseinäsiipi taas vauhdissa. Toivottavasti tällaiset seniilit vanhat ukot ymmärtäisivät jo hiljalleen jäädä ulos eduskuntapolitiikasta.

[hattiwatti]

^^

Ihan hyvä ehdotus. Se pitäisi vain toteuttaa samassa paketissa missä ansiosidonnaisista eläkkeistä luovuttaisiin kokonaan. Joku kiinteä summa tasa-arvoisesti kaikille, varakkaammissa hommissa olleet ovat omaneet mahdollisuuden tehdä omat säästöt itselleen. Näin valtio kokonaisuudessaan säästäisi rahaa.

[elven archer]

Ihan hyvä ehdotus. Se pitäisi vain toteuttaa samassa paketissa missä ansiosidonnaisista eläkkeistä luovuttaisiin kokonaan. Joku kiinteä summa tasa-arvoisesti kaikille, varakkaammissa hommissa olleet ovat omaneet mahdollisuuden tehdä omat säästöt itselleen. Näin valtio kokonaisuudessaan säästäisi rahaa.

No just. Ihmiset ovat maksaneet sen eläkkeen palkastaan. Olisipa tosi kiva maksaa hitosti enemmän eläkettä, mutta silti saada vain sama summa kuin joku, joka maksoi paljon vähemmän.

[Alkuasukas]

No just. Ihmiset ovat maksaneet sen eläkkeen palkastaan.

Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.

On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.

[elven archer]

Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.

On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.

Kyllä sillä sen verran pötkitään, että jos tienaa tuplaten, niin maksaa tuplaten, joten olisi kovin väärin maksettuaan tuplaten saada sama eläke kuin puolet vähemmän maksanut. Eikö vain?

[Kalevi Aronen]

Eihän siinä ole järjen hiventäkään. Oikeasti on olemassa ammatteja ja virkoja joissa oikeasti tarvitaan koulutusta työn suorittamiseksi. Mutta kun on  myös oikeasti olemassa ammatteja ja virkoja joissa ei tarvita vuodessa minkäänlaista täydennyskoulutusta. Ainakaan joka vuosi.
SAK ampuu tässä asiassa kärpästä haulikolla, eikä halua ymmärtää sitä että vain työpaikalla tiedetään tarvitaanko ja kuinka paljon koulutusta kuhunkin työtehtävään. Tuntuu siltä että tämä koko juttu on aivan hihasta vedetty idea vain jotta olisi jotain neuvoteltavaa.

Ei noille kolmelle koulutuspäivälle olekaan mitään järjellistä selitystä. Jokainen työnantaja tunnnistaa kyllä koulutustarpeen ja kouluttaa henkilöstönsä ilman, että asia kirjataan työsopimuksiin.
Tässä taitaa olle kyse samasta asiasta kun lomarahoista¹. Eli ensin neuvotellaan joku "kolutuspäivä", joka myöhemmin muutetaan palkalliseksi vapaaksi.
¹Lomaraha oli alunperin lomaltapaluuraha, joka maksettiin työntekijöille, loman jälkeen jos he palasivat töihin. Tämä oli siihen aidon työvoimapulan aikaan kun suomalaiset lähtivät Ruotsiin korkeimpien palkkojen perään. Myöhemmin tämä muutettiin vakinaiseksi lisäksi ilman ehtoja ja kaikille aloille. Nykyään se pitää useimmmilla aloilla maksaa jo ennen lomaa. Eli lomaltapaluurahasta tuli lopulta palkankorotus ja ryypyrahaa kesälomalle.

Ehdotan kuitenkin asiaan perehtymistä ennen julkisuudessa esiintymistä. Sammakot voisivat jäädä ehkä hieman vähemmälle.
Kas kun lomaltapaluuraha, nyk. lomaraha oli ensinnäkin työnantajien ehdotus, myös kuntapuolella. Lomaraha ei ollut mitenkään ilmaista vaan sinä vuonna kun siitä neuvoteltiin ja se hyväksyttiin ei tullut yleisiä korotuksia. Lomaraha on palkkaa, mikä maksetaan hieman eri tavalla.
Sama koskee koulutuspäiviä, sinulla näkyy olevan käsitys, että ne vaaditaan ilmaiseksi. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Se on ensinnäkin sovittu työnantajien ja työntekijöiden keskusliittojen kanssa. Kun se astuu voimaan, vastaava summa vähennetään seuraavista yleisistä korotuksista. Mahdollisesti siis vasta muutaman vuoden päästä.

[Alkuasukas]

Väärin. Kun eläkejärjestelmä pykättiin pystyyn maksoivat työntekijät eläkemaksuina noin 5% palkastaan. Sillä ei pitkälle pötkitä.

On muuten ehkä yleisin vasta-argumentti mutta valitettavan väärä.

Kyllä sillä sen verran pötkitään, että jos tienaa tuplaten, niin maksaa tuplaten, joten olisi kovin väärin maksettuaan tuplaten saada sama eläke kuin puolet vähemmän maksanut. Eikö vain?

Eläkemaksuissa on sellainen hassu piirre, että nykymaksajat eivät saa edes omiaan pois. Esimerkki:

Jos 3000€/kk ansaitseva maksaa 20% eläkemaksuja 30v kohtuullisen maltillisella 5,5% tuotolla, on koossa 600 000€. Samaisella 5,5% tuotolla voi nostaa 2750€ eläkettä ilman että pääoma loppuu koskaan. Nyt kun sama raha menee moolokin kitaan on eläke ehkä 1600€ kuussa. On se valtio tehokas...