Huippufilosofi sekoili kadulla/Himasen projektin kilpailutus/Himasen raportti

[Roope]

Roope: Suomi on avoin yhteiskunta, johon on helppo muuttaa töitä tekemään.
Himanen: Suomi on suljettu yhteiskunta, johon muuttaminen töitä tekemään on lähes mahdotonta.

Kumpi on totta? Himasen väitteen puolesta puhuvat tilastot: Suomeen ei muuteta työtä tekemään. Roopen väitteen puolesta puhuu kuka?

Millähän logiikalla tilastot puhuvat Himasen väitteen puolesta? Jos kouluttamaton bangladeshilainen saa Suomesta työluvan ja viisumin saapuakseen tekemään siivoojan hommia, muuttaminen töitä tekemään ei ole läheskään mahdotonta. Green cardin saaminen Yhdysvalloista olisi paljon vaikeampaa. Se, että näitä bangladeshilaisia siivoojia ei ole Suomessa tuhansittain, ei puhu sen puolesta, että Suomi olisi suljettu.

[sivullinen.]

Mun mielestä kysymys on siitä, että Suomi ei ole todellisille huippuosaajille riittävän houkutteleva yhteiskunta (ilmasto mukaanluettuna).

Houkuttelevuus on hyvä käsite. Sitä juuri Suomella ei ole, ja juuri sen takia Suomi on suljettu. Houkuttulevuus = hyödyt - vaivat. Suomessa byrokratiasta syntyvät vaivat voittavat saadut hyödyt työnperässä tulijoilla - "piilaaksolaismuuttajilla". Kela-goldin perässä tuleville elintasoshoppailijoille Suomi taas on paratiisi: Täällä kaikki on ilmaista. Tämän takia Suomeen suuntautunut maahanmuutto on juuri sitä mitä on. Himasen esityksestä johdettu kysymys oli, kannattaisitteko te maahanmuuton muuttamista suosimaan Piilaaksomaista työnperässä tapahtuvaa maahanmuuttoa nykyisen humanitaarisen maahanmuuton sijaan?

-- -- --

Kaikki on tässä maailmassa mahdollista. Kuten Roope sanoo, voi bangladeshilainen siivooja tulla Suomeen töihin, kunhan ensin opettelee suomen kielen; Kelan, maahanmuuttoviraston ja muutaman muun viraston byrokraattisten lomakkeiden täytön; suomalaisen työhakemuksen teon; ottaa yhteyttä työnantajiin ja vakuuttaa näille soveltuvuutensa; hankkii viisumin, työluvan ja asunnon. Sen, ja muutaman muun vaiheen, jälkeen matka on lentolippua vaille valmis. Tämä on aika paljon vaadittua kirjoitustaidottomalta ja rutiköyhältä bangladeshilaiselta. Hänen olisi helpompi pyrkiä Kiinan kuuohjelmaan taikonautiksi ja avaruusaseman siivoojaksi kuin Suomeen siivoamaan. Vaikka bangladeshilaisten siivoojien puute ei puhu Suomen sulkeutuneisuuden puolesta, kaikkien länsimaisten ihmisten ja täydellisen työnperässä tapahtuvan muuton puute yleisemmin kertoo. Suomi on avoin vain paperilla: Vot bumaga bumaga i praktika praktika

Jos Suomessa onkin monta haitaksi laskettavaa piirrettä, joille emme mitään voi, on täällä paljon hyvääkin. Esimerkiksi Piilaakson menestyneistä on moni entisiä neuvostokansalaisia suuresta itänaapuristamme. Mainittakoon vaikka Googlen perustajat Brin ja Page. Heille Suomi olisi ilmaston puolesta ollut kotoisa. Luontomme on muutenkin kaunis ja ilma puhdas. Turvallisuus ja suhteellisen lyhyt matka Pietariin olisivat myös olleet valtteja. Ja vaikka Suomessa saa kännissä helpommin turpaan kuin monessa muussa maassa, selvinpäin täällä on varsin turvallista kuljeksia. Se on kansanpiirre. Tilaakin täällä olisi vaikka kuinka. Valtion luoma suunnaton byrokratia, AY-liikkeiden jämähtäneisyys ja poliittinen valta-asema, rakennuskartelleista johtuva korkea asumisen hinta, kauppakarteilleista johtuva korkea ruuanhinta ja korkea verotus kuitenkin toimivat esteinä. Mikään niistä ei yksittäisenä olisi ongelma. Ongelma on niiden suunnatonmäärä ja yksityiskohdissa olevat viitteet, joissa vaaditaan lahjusten maksamista AY-pampuille, kunnanherroille ja valvoville viranomaisille, jotka tekevät yritystoiminnan mahdottomaksi ilman "yhteiskuntasuhteiden hoitajaa" eli lahjonnasta vastaavaa henkilöä - ja silloinkin hankalaa ja riskialtista.

[Roope]

Kuten Roope sanoo, voi bangladeshilainen siivooja tulla Suomeen töihin, kunhan ensin opettelee suomen kielen; Kelan, maahanmuuttoviraston ja muutaman muun viraston byrokraattisten lomakkeiden täytön; suomalaisen työhakemuksen teon; ottaa yhteyttä työnantajiin ja vakuuttaa näille soveltuvuutensa; hankkii viisumin, työluvan ja asunnon. Sen, ja muutaman muun vaiheen, jälkeen matka on lentolippua vaille valmis. Tämä on aika paljon vaadittua kirjoitustaidottomalta ja rutiköyhältä bangladeshilaiselta.

En ole sanonut tuollaista. Kielitaitoa ei tarvita, ei myöskään lomakkeiden täyttöä tai henkilökohtaista työpaikan ja viisumin hakemista. Eurooppaan pyrkivä köyhä bangladeshilainen hoitaa tuon kuvion helpoimmin käyttämällä puolirikollista rekrytointifirmaa, joka taas hoitaa homman lahjuksilla, jotka bangladeshilaisen suku maksaa. Investoinnille odotetaan tietysti tuottoa, niinhän Eurooppaan suuntautuva turvapaikkamaahanmuuttokin toimii. Yhdysvaltoihin muuttaminen olisi vieläkin vaikeampaa.

Ruotsissa ollaan tässä työlupien myymisessä jo paljon Suomea pitemmällä sen jälkeen, kun Ruotsi lopetti työlupien saatavuusharkinnan. Ruotsi on siis "avoimempi". Ilman jonkinlaista vilunkipeliä ei kirjoitustaidottomalla ja rutiköyhällä bangladeshilaisella ole juuri länsimaihin asiaa, joten siinä mielessä kaikki länsimaat ovat kai sitten "suljettuja".

Hänen olisi helpompi pyrkiä Kiinan kuuohjelmaan taikonautiksi ja avaruusaseman siivoojaksi kuin Suomeen siivoamaan. Vaikka bangladeshilaisten siivoojien puute ei puhu Suomen sulkeutuneisuuden puolesta, kaikkien länsimaisten ihmisten ja täydellisen työnperässä tapahtuvan muuton puute yleisemmin kertoo. Suomi on avoin vain paperilla: Vot bumaga bumaga i praktika praktika

Praktika kertoo, että Suomessa on bangladeshilaisia siivoojia, mutta Kiinassa ei ole bangladeshilaisia taikonautteja. Länsimaisten ihmisten ja työperäisen maahanmuuton puute ei itsessään osoita sitä, että Suomi olisi erityisen suljettu. Länsimaisten ihmisten ja työperäisen maahanmuuton puute selittyy myös esimerkiksi sijainnilla, historialla, maahanmuuttajien määrällä, kontaktiverkostoilla ja maiden välisellä kilpailulla.

Itse asiassa samat seikat selittävät pitkälti myös Suomen monia Euroopan maita pienempää turvapaikanhakijamäärää paremmin kuin Suomen pakolaispolitiikan väitetty tiukkuus. Analogia onkin ilmeinen. Suomi on pakolaispolitiikassaan jopa avoimempi kuin kaikki muut EU-maat Ruotsia lukuun ottamatta, mutta silti tänne hakeutuu toistaiseksi henkeä kohti "vain" EU-keskivertomäärä turvapaikanhakijoita. Ovet ovat samalla tavalla levällään työperäiselle maahanmuutolle, mutta monista syistä etenkään korkeakoulutettua väkeä ei tule lähellekään niin paljon kuin olisi mahdollista.

[L. Brander]

Himanen on täysi pelle!

Himanen selitti juuri Stressiklubissa, kuinka Suomi oli sata vuotta sitten kansainvälisempi kuin nyt! "Meille tuli sillon Fazer ym., jotka rakensivat Suomen!?!" MitVit!?!?!

Meillä kakarat juttelevat naamakirjassa toisten kakaroiden kanssa Afrikassa, Australiassa, Kiinassa ja Amerikassa. Ihmiset ovat muutaman vuosikymmenen olleet vaihto-oppilaina Amerikassa, Japanissa, Brasiliasssa jne. Yritykset ovat kansainvälisiä. Asentajat, insinöörit, hallintoihmiset ja jopa virkamiehet vierailevat myyntimiesten ohessa ympäri maailman luomassa liike - ja ystävyyssuhteita.

Sata vuotta sitten muutama hyväosainen ja merimiehet saivat ystävyyssuhteita tai pi... maailmalla. Nyt kanssakäyminen on meidän kaikkien ulottuvilla. Miten ihmeessä Suomi oli kansainvälisempi sata vuotta sitten? Toi jätkä on sössöttävä pelle, ei mitään muuta!

[Tosiasiallinen Nuiva]

No johan oli naurettava esitys. Miehen änkytys ja kehonkieli kertoivat että hän on täysin pihalla! Sisältökin oli olematonta ja Enbusken ja Pantzarin turhautuminen oli käsin kosketeltavaa.

[nollatoleranssi]

Pressiklubi oli yllättävän hyvä tällä kertaa, kun ei menty perinteisellä lynkkauslinjalla, jossa pääsyyllinen löytyy aina perussuomalaisista ja ohjelman asenteellisuuden pystyy aistimaan tv-ruudun välitykselläkin.

Kataisen Kokoomusta on toki ohjelmassa aikaisemminkin puolustettu ja tämä ei ole ensimmäinen kerta, mutta tällä kertaa ohjelmaan oli pedattu jo etukäteen mielenkiintoinen asetelma, kun vieraina olivat Tuomas Enbuske ja Mika Pantzar, jotka voidaan kai molemmat laittaa kriitikkojen puolelle.

Mika Pantzarilta kritisoi enemmän Himasen tutkimuksen tieteellisiä näyttöjä, kun taas Enbuske saattoi kannattaa sen moraalisaarnaa. Ottipa Pantzar myös kantaa siihen, että todellinen syyllinen eli Suomen Akatemia on jäänyt täysin keskustelun ulkopuolelle (vaikka pitäähän sitä muistaa, että pääministeri Katainen vaati Himasen tutkimuksen rahoitusta järjestettäväksi).

Raportti on nimetty julkisuudessa Kokoomuksen raportiksi, mutta päälähtökohdat ja teemat sille löytyvät selvästi vasemmistolaisesta ajattelusta.

Himanen esiintyi ohjelmassa varsin hyvin. Siinä missä Himanen saattoi pahimman kohun aikaan esiintyä julkisuudessa hyvin epävarman ja takeltevan oloisena, niin tällä kertaa Himasesta sai jopa paremman kuvan. Pääteemat ja ydinasiat raportista tulivat selville.

Enbuske sanoi sen vanhan totuuden, että jos kaikki olisivat "Himasia" (tai mm. "Jari Sarasvuo":ta), niin Suomella ei olisi mitään hätää, kun aineettomista hyödykkeistä vedettäisiin miljoonaa kotiin.

Ohjelmassa todettiin hyvin, että koko keskustelu alkoi Himasesta ja se on palannut Himaseen. Himanen onkin enemmän syntipukki koko tapauksessa kuin todellinen syyllinen. Huomio siis kohdistuu täysin väärään henkilöön, mutta journalistitkaan eivät vaikuta uskaltavan kertoa tätä totuutta, koska silloin palattaisiin jälleen kerran Jyrki Kataisen ryöpytykseen.

Suomen Akatemian roolia tosin ei ole pohdittu ollenkaan julkisessa keskustelussa, että missä määrin poliitikkojen annetaan ohjailla Suomen tieteellistä keskustelua. Voidaanko tutkimuksia tilata rahasta täyttämään tietyt velvoitteet tai voivatko poliitikot painostaa henkilöitä rahoittamaan oikeaksi katsomiaan tutkimuksia?

Tuo olisi se mielenkiintoisempi kysymys tässä taustalla kuin liiallinen keskittyminen Pekka Himaseen.


Positiiviseksi puoleksi Himasen raportissa voi tosin sanoa sen (en ole lukenut raporttia, vaan totean asian pelkästään arvioiden pohjalta), että kansalaisten kannalta on parempi asia lähteä vasemmistolaisista arvoista kuin liian jyrkistä oikeistolaisista näkökulmista.

[nollatoleranssi]

Himanen on täysi pelle!

Himanen selitti juuri Stressiklubissa, kuinka Suomi oli sata vuotta sitten kansainvälisempi kuin nyt! "Meille tuli sillon Fazer ym., jotka rakensivat Suomen!?!" MitVit!?!?!

Sata vuotta sitten muutama hyväosainen ja merimiehet saivat ystävyyssuhteita tai pi... maailmalla. Nyt kanssakäyminen on meidän kaikkien ulottuvilla. Miten ihmeessä Suomi oli kansainvälisempi sata vuotta sitten? Toi jätkä on sössöttävä pelle, ei mitään muuta!

Tuo oli tosiaan täysin naurettava väite!

Suomi on nykyisin paljon kansainvälisempi kuin koskaan historiansa aikana. On erikoista, ettei kumpikaan "kriitikko" uskaltanut ottaa kantaa noin typerään väitteeseen, vaan se väite ohitettiin kuin "olan kohautuksella".

[nollatoleranssi]

Ohjelma löytyy netistä:

YLE AREENA: Pressiklubi - Pekka Himanen

[nollatoleranssi]

Enbuske sanoi sen vanhan totuuden, että jos kaikki olisivat "Himasia" (tai mm. "Jari Sarasvuo":ta), niin Suomella ei olisi mitään hätää, kun aineettomista hyödykkeistä vedettäisiin miljoonaa kotiin.

Mistä ne miljoonat tulisivat? Hankkisivatko kuluttajat ruuan ja vaatteiden sijasta aineettomia hyödykkeitä?

Kai tuo oli sellainen sarkastinen heitto, sillä eipä sitä oikein yhteiskunnassa jokainen pysty menestymään pelkällä "tyhjän puhumisella".

[Gadara]

Sokrateen tulee tappaa itsensä aina uudestaan ja uudestaan, koska kansan kollektiivinen typeryys tahtoo himasten elävän. Yksilö kollektiivissa rakastaa Himasta, yksilö viimeistä piiruaan myöten vihaa Sokratesta.

[Mangustin]

Positiiviseksi puoleksi Himasen raportissa voi tosin sanoa sen (en ole lukenut raporttia, vaan totean asian pelkästään arvioiden pohjalta), että kansalaisten kannalta on parempi asia lähteä vasemmistolaisista arvoista kuin liian jyrkistä oikeistolaisista näkökulmista.

Pekka Himanen, tosiaan, Suomen työläisväestön tunteiden tulkki.

Äijä ei ole tehnyt päivääkään oikeita töitä, ja jaksaa fiilistellä siivooja-mummoaan.

Olinpa joku vuosi sitten tuutorin ominaisuudessa uusille opiskelijoille järkätyssä egobuustaus-tilaisuudessa kuuntelemassa Himasen tajunnanvirtaa. Kauniit muistot on hänelle jäänyt siitä toimistoja siivonneesta mummosta, jonka kanssa käytiin puustikahveilla viikonloppuisin. Siinä selkä mm. päivittäistä paskanlapioimista sisältäneen kesätyön jälijltä kipeänä istuskellessa alkoi kuitenkin vituttaa, että kolmekymppisen jätkän ainoa kosketuspinta ruumiilliseen työhön on lapsuusmuistot isoäidistä.

Aika moni suomalaisnuori tarttuu moppiin ansaintamielessä heti kun laki sallii, 14-vuotiaana.

[Lahti-Saloranta]

Himanen on täysi pelle!
Himanen selitti juuri Stressiklubissa, kuinka Suomi oli sata vuotta sitten kansainvälisempi kuin nyt! "Meille tuli sillon Fazer ym., jotka rakensivat Suomen!?!" MitVit!?!?!
Sata vuotta sitten muutama hyväosainen ja merimiehet saivat ystävyyssuhteita tai pi... maailmalla. Nyt kanssakäyminen on meidän kaikkien ulottuvilla. Miten ihmeessä Suomi oli kansainvälisempi sata vuotta sitten? Toi jätkä on sössöttävä pelle, ei mitään muuta!

Tuo oli tosiaan täysin naurettava väite!
Suomi on nykyisin paljon kansainvälisempi kuin koskaan historiansa aikana. On erikoista, ettei kumpikaan "kriitikko" uskaltanut ottaa kantaa noin typerään väitteeseen, vaan se väite ohitettiin kuin "olan kohautuksella".

Tavallaanhan Himanen on oikeassa. Miltei tarkalleen sata vuotta sitten saimme myös kansainvälisen tuulahduksen kun tänne tuli Saksassa koulutetut jääkärit kapelimestareiksi naapurimaasta oppimaansa kansainvälistä laulavalle kuorolle. Tahtipuikkona silloin oli tosin kuularuisku. Pari vuosikymmentä myöhemmin Suomi oli todella kansainvälinen paikka. Täällä oli venäläisiä ja saksalaisia pilvin pimein. Pelkästään Raatteen tien varteen haudattiin muutamassa kuuukaudessa moninkertainen määrä maahanmuuttajia paikallisen kylän, Suomussalmen väkilukuun verrattuna. Se sitten onkin toinen tarina mitä Suomi tuosta kansainvälisyydestä hyötyi vai olisiko ollut parempi ettei olisi konsannaan kuultu koko kansainvälisyydestä sillä kärsijänä oli Suomen kansa.

[Gadara]

Sata vuotta sitten yrittäjillä oli jotakin miksi tulla tänne. Mahdollisuuksia ja markkinoiden vapautta, joiden kautta tuottaa vaurautta. Sata vuotta jälkeenpäin täällä on vain julkistalouden rigor mortis, joka vetää peräänsä lisää imijöitä.

[Ilkka Partanen]

Sata vuotta sitten yrittäjillä oli jotakin miksi tulla tänne. Mahdollisuuksia ja markkinoiden vapautta, joiden kautta tuottaa vaurautta. Sata vuotta jälkeenpäin täällä on vain julkistalouden rigor mortis, joka vetää peräänsä lisää imijöitä.

Juuri näin. Meillä olisi edelleenkin tarve ja mahdollisuus niille Fazereille ja Finlaysoneille, joita edustavat nykyisin suurimpien yritysten yksiköt, siinä missä sitten on Supercellit ja Roviotkin ihan omana tuotantona. Samoin kotimainen yritystoiminta kaipaisi tekijöitä, suomalaisista alle kymmenen prosenttia toimii yrittäjinä. Se on todella vähän yleisesti vertaillen ja syyt liittyvät suoraan niin viranomaiskontrolliin kuin yleisiin asenteisiinkin. Suuri osa yrittäjistä muuten tienaa aikalailla saman kuin tavallinen palkansaaja, joskin yrittäjyydessä on muita asioita mitä hän arvostaa. Henkilökohtainen vapaus päättää asioistaan on eräs painavimpia syitä. Kuitenkin kouluja (sekä joitain yrittäjiäkin) myöten painotetaan ainoastaan vastuita sekä epävarmuutta, ym. kielteistä. Se on minusta aika yksipuolinen kuva kuitenkin.

[saippuakauppias]

Ilman Idestammin Saksasta tuomaa teknologiaa ei olis Nokian tarinaa

Ilman kolumpusta amerikassa olis pelkkiä intiaaneja

[Goman]

Himanen selitti juuri Stressiklubissa, kuinka Suomi oli sata vuotta sitten kansainvälisempi kuin nyt! "Meille tuli sillon Fazer ym., jotka rakensivat Suomen!?!"

1. Sata vuotta sitten ei Suomeen tullut ketään tummaihoista entrepenööriä Afrikasta eikä Lähi-Idästä, saati sellaisia jotka olisivat polkaissseet pystyyn miljoonaluokan yrityksen. Että niin kansainvälinen oli Suomi silloin.

2. Ne yrittäjähenkiset maahanmuuttajat jotka Suomeen tulivat olivat lähtöisin hyvin samankaltaisista kulttuurisista oloista kuin Suomikin. Kuten Norja , Ruotsi, Venäjä, Saksa, Sveitsi jne.

3. Oma mielikuvitukseni ei riitä luomaan silmieni eteen näkymää jossa esiintyisi Somaliasta Suomeen muuttaneen yrittäjän perustama suomalainen suuryritys, vuosimallia 2015. Ja tämä ei johdu pelkästään somaleista, vaan siitä että Suomessa tuotannontekijät ovat aivan eri tavalla kontrolloidut/kahlitut kuin sata vuotta sitten. Silloin oli yrittäjällä vielä yrittäjän vapaus. Kuten esimerkiksi tehdä koskeen voimalaitos.

Himasen vertaukset ovat  puutaheinää. Nollan arvoisia.

[foobar]

Himanen on täysi pelle!

Himanen selitti juuri Stressiklubissa, kuinka Suomi oli sata vuotta sitten kansainvälisempi kuin nyt! "Meille tuli sillon Fazer ym., jotka rakensivat Suomen!?!" MitVit!?!?!

Sata vuotta sitten muutama hyväosainen ja merimiehet saivat ystävyyssuhteita tai pi... maailmalla. Nyt kanssakäyminen on meidän kaikkien ulottuvilla. Miten ihmeessä Suomi oli kansainvälisempi sata vuotta sitten? Toi jätkä on sössöttävä pelle, ei mitään muuta!

Tuo oli tosiaan täysin naurettava väite!

Suomi on nykyisin paljon kansainvälisempi kuin koskaan historiansa aikana. On erikoista, ettei kumpikaan "kriitikko" uskaltanut ottaa kantaa noin typerään väitteeseen, vaan se väite ohitettiin kuin "olan kohautuksella".

Nykyään Suomessa on kaksi menestymisen mallia, joilla ei voi mennä pieleen: hankkiutuminen vallasta huolta pitävän eliitin kaveriksi (joka on hyvävelikerho jonka enemmistöä lopulta ei demokratia heiluttele, lojaalisuus kun suuntaantuu muita valtaa pitävän ja verovaroja jakavan luokan jäsenien, ei omien äänestäjien suuntaan), ja pyrkyryys siihen tilaan esiintymällä niin tyhmänä, että tämä valtaa pitävä luokka tunnistaa sen järkkymättömäksi lojaliteetin osoitukseksi. Kaikki jotka ovat helpon rahan ja turvatun elämän perään ovat tässä maassa vähintäänkin pyrkimässä jompaankumpaan näistä ryhmistä, ja tämä on toimintamalli jota sen enempää miettimättä jopa imitoidaan tajuamatta miksi näin tehdään. Tämän vuoksi yksikään toimittaja ei ota esim. näitä Himasen poskettomia väitteitä tikun nokkaan. Sehän voisi luoda ongelmia omalle piireihinpyrkimisprojektille; ja näin maan journalistiseksi kultastandardiksi on muodostunut "keisarin uudet vaatteet" -tasoinen toiminta, jossa isoja ongelmia käsitellään ainoastaan näyttämällä, että ne osataan olla näkemättä.

Kyllä tämä maa tällä toiminnalla vielä kumoon saadaan. Tragikoomisinta on, että maan tapa on nostanut hyviin positioihin ihmisiä, jotka ilmeisesti kuvittelevat asioiden olevan oikeasti oikealla ladulla ja toimintatapojensa olevan jaloja. Mitä pahaa Suomen kansa on tehnyt ansaitakseen tämän ja siedättyäkseen moiseen menoon?

[Golimar]

Sata vuotta sitten yrittäjillä oli jotakin miksi tulla tänne. Mahdollisuuksia ja markkinoiden vapautta, joiden kautta tuottaa vaurautta. Sata vuotta jälkeenpäin täällä on vain julkistalouden rigor mortis, joka vetää peräänsä lisää imijöitä.

Kokoomus on virkaelättien etujärjestö joka kahmii rahaa ja valtaa näille moraalittomille Suomen tuhoajille. Katainenhan julisti ettei julkista sektoria leikata kun se sepusti jotain "säästöistä" eli veronkorotuksista ja kansan kurjistamisesta, Suomella ei ole muuta kuin kurjuutta edessä jos tuo roistosakki saa jatkaa touhujaan.

Sent from my GT-S5690 using Tapatalk 2

[Roope]

Eikö Himasen kirjasta tosiaan löydy mitään hyvää? Vieraana Pekka Himanen, kommentaattoreina Tuomas Enbuske ja Mika Pantzar.

Yle Areena: Pressiklubi 15.11.2013

1:25
Ruben Stiller, toimittaja
Otetaan ihan heti konkreettinen esimerkki, joka on jäänyt kirjasta varsin vähälle huomiolle. Katainenkaan ei ole oikein halunnut puhua siitä. Nimittäin raportissa kannatetaan maahanmuuton lisäämistä hyvinvointimme parantamiseksi. Kuulitte aivan oikein hyvät katsojat, ja hyvinvointimme nimissä. Pekka, minkä takia maahanmuuttoa pitää kasvattaa meidän hyvinvointimme nimissä?

Pekka Himanen, filosofi
Ensinnäkin hienoa olla puhumassa vihdoinkin tästä sisällöstä, ja mä toivon, että mahdollisimman moni lukisi itse tämän teoksen. Sehän on luettavissa sivulla www.pekkahimanen.org. Nyt tässä tietysti on isompi visio arvokkaan elämän yhteiskunnasta, jonka perustana on kestävän kasvun malli. Ja tämän yksi osa on se, että meidän on oltava kansainvälisesti avoimempia. Nyt me tiedetään valtiovarainministeriön omista laskelmista, että vain kymmenen tuhatta maahanmuuttajaa enemmän per vuosi Suomeen poistaisi viidenneksen meidän koko tästä kymmenen miljardin euron kestävyysvajeesta.

Stiller
Eli kestävyysvajeen nimissä maahanmuuttoa lisätään?

Himanen
Ei ainoastaan sen vuoksi, vaan myös ihan puhtaasti talouskasvun vuoksi. Tässä kirjassa AnnaLee Saxenian kuvaa sitä, kuinka tärkeää tällä avoimuudella on, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset tulee rikastamaan vuorovaikutukseen innovaatiossa, yrittäjyydessä. Ja tämä synnyttää talouskasvua. Tämä on ollut esimerkiksi Piilaakson, sen jatkuvasti vahvan kasvun lähde.

...
4:25
Himanen
Kyllä tuota täytyy kommentoida, että tietenkään ei tarkoiteta tällaista hyväksikäyttävää Dubai-tyyppistä maahanmuuttoa. Mutta kun on käyty keskustelua siitä, onko Suomi muuttunut impivaaralaiseksi, niin kyllähän me ollaan nyt sulkeutuneempia kuin vaikka mitä me oltiin sata vuotta sitten, jolloin Suomeen tuli muun muassa esimerkiksi sanotaan Fazer, Stockmann, Sinebrykoff ja niin edelleen, ja loi koko suomalaisen talousmaailman perustaa. Itse asiassa joka kerta kun syöt Fazerin sinistä tai juot Koffin olutta, puolustat maahanmuuttoa. Ilman Enso-Gutzeitia meillä ei olisi metsäteollisuuden perustaa, ilman Idestamin Saksasta tuomaa teknologiaa ei olisi Nokian tarinaa. Että tässä suhteessa tän tyyppinen maahanmuutto, joka ei ole hyväksikäyttävää, eikä saa olla hyväksikäyttävää, on tärkeätä. Mutta tietysti kokonaiskirjan kannalta tämä on vain yksi viidestä kohdasta, jonka tämä esittää talouden, hyvinvoinnin ja henkisen kulttuurin suhteen. 

Voi herran jestas, minkä tason perusteluja. Kaiken huipuksi Stiller vinoili ohjelmassa Himasen sijasta niille, jotka ovat haukkuneet raporttia siihen tutustumatta, koska kunnollinen raporttiin perehtyminen veisi muka niin tavattoman paljon aikaa. Esimerkiksi tähän Himasen maahanmuuttoanalyysiin (samat höpinät kuin raportin parilla sivulla) tutustumiseen ja sen lyttäämiseen ei tosiaankaan mene kuin varttitunti.

Tässä vielä aiemminkin ketjussa esille tuotu analyysimalli, johon Himasen väite maahanmuutosta kestävyysvajeen poistajana perustuu:
STM: Skenaarioita sosiaalimenoista: Terveyden esittämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely (pdf)

STM:n mallissa ei mainita tehtävän mitään oletuksia maahanmuuttajien suhteen, joten itse asiassa malli tarkoittaa maahanmuutolla sitä, että jostain taiotaan sormia napsauttamalla Suomeen lisää suomalaisia. Malli on siis yksinkertaistuksissaan ratkaisevasti virheellinen, minkä luulisi olevan selvää suunnilleen kenelle tahansa, joka vaivautuu malliin tutustumaan. Nykyinen Suomeen suuntautuva maahanmuuttohan on kokonaisuutena taloudellista huoltosuhdetta huonontavaa ja kestävyysvajetta kasvattavaa. Mallille ja Himaselle sen sijaan kaikki maahanmuutto on hyvää maahanmuuttoa.

Studiovieraat eivät puuttuneet edes siihen, että Gutzeit ja Idestam toivat yli sadan vuoden takaisen Suomen lapsenkengissä olleeseen talouteen jotain uutta, pääomia, osaamista, kontakteja jne., jollaista täällä ei ennestään ollut. Suomi on nykyisin hyvin toisenlainen. Emme tarvitse Suomeen tuhansia siivoojia ja bussikuskeja vain siksi, että täällä ei osattaisi siivota ja ajaa bussia, eikä sellainen maahanmuutto lisää talouskasvua.

Jos Himanen haluaa ihan oikeasti todistaa jotain maahanmuuton määrän siunauksellisuudesta ja maahanmuuton laadun toissijaisuudesta nimenomaan Suomelle, niin esittäköön edes esimerkkinsä meitä lähempänä olevasta Länsi- ja Pohjois-Euroopasta, eikä Piilaaksosta, joka on maailmanlaajuisesti täysin poikkeuksellinen paikka ja korostetun amerikkalainen ilmiö.

[guest3656]

Studiovieraat eivät puuttuneet edes siihen, että Gutzeit ja Idestam toivat yli sadan vuoden takaisen Suomen lapsenkengissä olleeseen talouteen jotain uutta, pääomia, osaamista, kontakteja jne., jollaista täällä ei ennestään ollut. Suomi on nykyisin hyvin toisenlainen. Emme tarvitse Suomeen tuhansia siivoojia ja bussikuskeja vain siksi, että täällä ei osattaisi siivota ja ajaa bussia, eikä sellainen maahanmuutto lisää talouskasvua.

Katsoin myös itse ohjelman. Täytyy sanoa, että jouduin haukkomaan henkeä Himasen teperyyden vuoksi. Verbaalisesti mies vaikutti jopa mesenaattiaan Käteistä tyhmemmältä.

Ohjelma ainakin kiistatta todisti sen, että Himasella ei ole pienintäkään hajua siitä miten kansantalous toimii. Himasen näkemys maahanmuutosta kestävyysvajeen ratkaisijana on avuttomuudessaan samaa luokkaa kuin tulipalon sammuttaminen bensalla.

[sivullinen.]

Pekka Himanen, tosiaan, Suomen työläisväestön tunteiden tulkki.

Filosofi, joka filosofoi, ja vielä työkseen, on aika onnistunut tapaus tässä kurjassa tilanteessa. Työväenpuolueen työministeri, joka ei ole koskaan tehnyt töitä, on huomattavasti surkeampi tapaus - ja hänet valittiin ministeriksi, koska puolueesta ei löytynyt yhtä ainutta oikeissa töissä ollutta. Toinen ministeri, Tuomioja, on ääritapaus: Hänen suvustaan saa hakemalla hakea työtä itsenäisen Suomen aikana tehneitä. Löytyy Sakari Tuomiojaa, Hella Wuolijokea, Sulo Wuolijokea, mutta työ ei ole maistunut.

Joten, vaikka en tätä loppuraporttia pitänyt läheskään yhtä hyvänä, kuin Sinistä Kirjaa tai Himasen aiempia tuotoksia, on silti parasta mitä tällä hetkellä on saatavana. Tampereen Yliopiston henkilökunnalta ei ole tullut mitään, kansanedustajat keskittyvät valiokuntatyöhön, VaTT höpisee ihan puppua, VM pyörittää "dynaamisia mallejaan", EU komissaarit ovat huolestuneita ja persut tyytyvät valittamaan. Himanen sentään yrittää - ja kuraa tulee palkinnoksi. Tämän palautteen jälkeen tuskin enää jatkossa. Kertokaa mistä löytyy parempaa?

[sivullinen.]

Jos Himanen haluaa ihan oikeasti todistaa jotain maahanmuuton määrän siunauksellisuudesta ja maahanmuuton laadun toissijaisuudesta nimenomaan Suomelle, [...]

Missä hän nostaa määrän laadun edelle? Minusta, kuten jo aiemmassa keskustelussamme väitin, hän nimenomaan haluaa painottaa laatua määrän sijaan. Ei pelkästään "kestävyysvajeen" paikkaamista, vaan "talouskasvun" luomista; siis uuden yritteliäisyyden. Hän tunnustaa, ettei nykyisellä menolla synny uutta koffia, mutta haaveilee politiikan muuttamisesta sellaiseksi, että syntyisi.

[cassius ali]

Pekka Himanen, tosiaan, Suomen työläisväestön tunteiden tulkki.

Filosofi, joka filosofoi, ja vielä työkseen, on aika onnistunut tapaus tässä kurjassa tilanteessa. Työväenpuolueen työministeri, joka ei ole koskaan tehnyt töitä, on huomattavasti surkeampi tapaus - ja hänet valittiin ministeriksi, koska puolueesta ei löytynyt yhtä ainutta oikeissa töissä ollutta. Toinen ministeri, Tuomioja, on ääritapaus: Hänen suvustaan saa hakemalla hakea työtä itsenäisen Suomen aikana tehneitä. Löytyy Sakari Tuomiojaa, Hella Wuolijokea, Sulo Wuolijokea, mutta työ ei ole maistunut.
Joten, vaikka en tätä loppuraporttia pitänyt läheskään yhtä hyvänä, kuin Sinistä Kirjaa tai Himasen aiempia tuotoksia, on silti parasta mitä tällä hetkellä on saatavana. Tampereen Yliopiston henkilökunnalta ei ole tullut mitään, kansanedustajat keskittyvät valiokuntatyöhön, VaTT höpisee ihan puppua, VM pyörittää "dynaamisia mallejaan", EU komissaarit ovat huolestuneita ja persut tyytyvät valittamaan. Himanen sentään yrittää - ja kuraa tulee palkinnoksi. Tämän palautteen jälkeen tuskin enää jatkossa. Kertokaa mistä löytyyparempaa?

Ei kait niissä Himasen oivalluksissa sinänsä mitään vikaa olekkaan, hyviä ajatuksia.

Eikä siinäkään mitään vikaa ole, että net samat ideat, ajatukset  ja oivallukset on keksitty jo yli 100 vuotta sitten ja sen jälkeenkin yhäuudestaanja uudestaan moneen kertaan ja että koko Pohjoismainen sosiaalidemokraattinen hyvinvointiyhteiskunta perustuu juuri noille Himasenkin noin 100 vuoden viivellä hoksaamille retoperspektiivisille jälkijättöisille ajatuksille. 

En lähde myöskään moittimaan Himasta laisinkaan, että hän on 100 vuotta myöhässä näiden Sosisaalidemokraattiseten ideoittensa kanssa. Parempi että hoksaa myöhään kuin että ei hoksaisi ollenkaan. Enkä moiti häntä edes siitä, että hänellä on kanttia laskuttaa veronmaksajia 700 000 € näistä oivalluksista. Ei se ole hullu joka pyytää, mutta se on hullu joka maksaa.

Niinpä Jyki Käteistä minä kyllä moitin hyvinkin voimakkaasti siitä, että hän on laittanut 700 000 € veronmaksajien rahoja sellaisten oivallusten paperille panemiseen, jotka on keksitty ja paperille pantu jo yli 100 vuotta sitten.

[sivullinen.]

En lähde myöskään moittimaan Himasta laisinkaan, että hän on 100 vuotta myöhässä näiden Sosisaalidemokraattiseten ideoittensa kanssa. Parempi että hoksaa myöhään kuin että ei hoksaisi ollenkaan.

Kerrankin voin olla cassius alin kanssa samaa mieltä. Hyvän idean - suorastaan itsestään selvyyden - hoksaaminen on hyvä asia. Sata vuotta sitten sosiaalidemokraateilla oli paljon hyviä ideoita: Torppareidn vapauttamista - eli pientuotannon suosimista, jaetun omaisuuden peruutusta eli reduktiota, julkisensektorin virkaloisten irtisanomista, demokratiaakin - nimittäin Suoraa Demokratiaa - vaativat.

Paljon on vettä virrannut niistä ajoista. Sosialistit ovat muuttuneet itse pahimmiksi virkaloisiksi, unohtaneet demokratian ja pientuotannon. Himasen kaltaista unilukkaria, joka sanoo asiat niinkuin ne ovat, kaivattaisiin siellä eniten. Himasen filosofia on vain liian korkealentoista, vaikka varsin suoraa puhetta onkin, heille. Suoraan sanottuna hän ehdottaa nykyisen korruptoituneen "hyvinvointivaltion" korvaamista sata vuotta vanhoihin aatteisiin perustuneella "hyvinvointiyhteiskunnalla". Eikä se ihan pelkkää sosiaalidemokratiaa ole kun vaatii AY-liikkeen vallan poistamista, näkee koko teollisen ajan ja tehdastyön loppuneen ja hyväksyy yhteiskuntaluokat.

Parasta siis mitä on tarjolla, muttei täydellistä. Kävisin mielelläni läpi kirjoituksen kokonaisuudessaan, ja tyrmäävää kritiikkiäkin kuunnellen, jos sopii. Olemme vasta keskittyneet niihin muutamaan riviin, joissa Himanen kehittelee uusi tavoitteita maahanmuuttopolitiikalle. Hänen yleisempi kehityksensä teollisuutensa menettäneestä yhteiskunnasta informaatioaikaan kykenemättömään nousevaksi yhteiskunnaksi on huomattavasti kokonaisvaltaisempi ja julmempi.

[Roope]

Jos Himanen haluaa ihan oikeasti todistaa jotain maahanmuuton määrän siunauksellisuudesta ja maahanmuuton laadun toissijaisuudesta nimenomaan Suomelle, [...]

Missä hän nostaa määrän laadun edelle?

Puhumalla Pressiklubissa määrän vaikutuksesta kestävyysvajeeseen ja diversiteetin vaikutuksesta talouskasvuun. Laadusta hän ei sanonut mitään, ellei fazerstockmannsinebrykoffgutzeitidestam-litaniaa lasketa, eikä sitä lasketa.

Minusta, kuten jo aiemmassa keskustelussamme väitin, hän nimenomaan haluaa painottaa laatua määrän sijaan.

Olisi varmaan jo sanonut, jos tarkoittaisi sitä.

[Mangustin]

Jos Himanen haluaa ihan oikeasti todistaa jotain maahanmuuton määrän siunauksellisuudesta ja maahanmuuton laadun toissijaisuudesta nimenomaan Suomelle, [...]

Missä hän nostaa määrän laadun edelle? Minusta, kuten jo aiemmassa keskustelussamme väitin, hän nimenomaan haluaa painottaa laatua määrän sijaan. Ei pelkästään "kestävyysvajeen" paikkaamista, vaan "talouskasvun" luomista; siis uuden yritteliäisyyden. Hän tunnustaa, ettei nykyisellä menolla synny uutta koffia, mutta haaveilee politiikan muuttamisesta sellaiseksi, että syntyisi.

Ehkä OT, mutta toi koffi on harvinaisen epäonnistunut esimerkki jos halutaan painottaa laatua määrän kustannuksella.

Lahjuksilla ja suhteilla hankitulla monopoliasemalla parempien panimoiden syrjäyttäminen Helsingin markkinoilta paskalla tuotteella, jota jostain syystä juodaan edelleen. Onko sillä edes merkittävää vientiä?

Kyllä Himanen on nimenomaan puhunut mamujen määrästä. Koska kaikilla ihmisillä on dignity, niin tottakai he ovat myös laadukkaita!

Tutkimuksessa Himanen kertoo, että Suomen kannattaisi ottaa 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi, koska silloin yhteiskunnan kestävyysvaje pienenisi kahdella miljardilla eurolla.
    –Laskelmat kyllä osoittavat, että toisin kuin usein toistetussa ilmaisussa "maahanmuuttajat tulevat viemään hyvinvointimme" toisasiassa tutkimuksessamme esitetyn perusteella maahanmuuttajat tuovat hyvinvointimme, Himanen kirjoittaa tutkimuksen yhteenvedossa.

Semmonen epäsuosittu välihuomio, että Suomessa on 70-luvulta lähtien puuttunut toi 10 000 suomalaista joka ikäluokasta. Päätyvät sairaalakrematorioon. Lähtisin paikkaamaan kestävyysvajetta tästä, lapsi tuo leivän tullessaan (erityisesti suomalaislapsi) 

[CaptainNuiva]

"Tutkimuksessa Himanen kertoo, että Suomen kannattaisi ottaa 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi, koska silloin yhteiskunnan kestävyysvaje pienenisi kahdella miljardilla eurolla.
    –Laskelmat kyllä osoittavat, että toisin kuin usein toistetussa ilmaisussa "maahanmuuttajat tulevat viemään hyvinvointimme" toisasiassa tutkimuksessamme esitetyn perusteella maahanmuuttajat tuovat hyvinvointimme, Himanen kirjoittaa tutkimuksen yhteenvedossa"

Tätähän kyllä kannattai kokeilla, ensin pienemmässä mittakaavassa.
Suomi otttakoon 1000 filosofia jotka pistetään rehellisesti kilpailemaan Himasen kanssa valtion varoista...Jaa että ei käy Himaselle?

Jos nämä tuhat "otettavaa" eivät voi olla filosofeja niin mitä ammatteja heidän pitäisi edustaa, mistä heille löydettäisiin aidosti tuottavat työpaikat (vieläpä sellaiset joihin ei Suomesta tekijöitä löydy) ja miten näiden tulijoiden pätevyys olisi verrannollinen suomalaisiin vaatimuksiin?

Himanen esittää Helppo-Heikkimäisiä ratkaisuja, "Otetaan" työntekijöitä ja ongelmat ovat ratkaistu...Minäkin ryhdyn nyt huippu-filosofiksi ja ratkaisen kertaheitolla tässä muutaman yhteiskuntaa kalvavan ongelman:
- Monilla oikein vanhoilla ihmisillä on tapana kuolla, ei päästetä ihmisiä vanhenemaan niin ongelma on ratkaistu !
- Köyhillä eivät tahdo rahat riittää ruokaan tai lääkkeisiin, ei anneta heidän ostaa ruokaa/lääkkeitä niin rahat riittävät !
- Energiasta on silloin tällöin pulaa, ei osteta vaan otetaan ulkomailta energiaa !
- Moottoriteistä on paikoin pulaa, otetaan semmoinen Saksasta !
- Suomi tarvitsee oman kunnollisen avaruusohjelman, otetaan NASA tänne !
- Tehdään kaikista suomalaista miljonäärejä, otetaan jostain siihen rahat !

Näillä keinoin Suomi todelliseen nousuun sekä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja nämä filosoimani ajatukset ovat vapaasti Käteisen käytettävissä,  ei maksa mitään !

[nollatoleranssi]

Jos Himanen haluaa ihan oikeasti todistaa jotain maahanmuuton määrän siunauksellisuudesta ja maahanmuuton laadun toissijaisuudesta nimenomaan Suomelle, niin esittäköön edes esimerkkinsä meitä lähempänä olevasta Länsi- ja Pohjois-Euroopasta, eikä Piilaaksosta, joka on maailmanlaajuisesti täysin poikkeuksellinen paikka ja korostetun amerikkalainen ilmiö.

"Piilaakso" on mielestäni huomion arvoinen pointti tässä keskustelussa. Se että miten Himanen käyttää tuota jonakin "esimerkkinä" maahanmuutosta, niin osoittaa Himasen asiasisällön olevan todella hakusessa ja sen perustuvan sellaiseen "unelmahöttöön", joka ehkä vielä uppoaa asiasta tietämättömille esimerkkeinä, mutta käytännön konkretiaa tälläisten mielikuvien pohjalta ei voida luoda.

Piilaakso ei ole tosiaan mikään perinteiseen maahanmuuttoon verrattava alue, vaan sinne haluavat kaikki maailman IT-asiantuntijat mennä paikan maineen vuoksi ja sen takia, että siellä on jo ennestään osaajia.

Jos tuota aluetta käyttää esimerkkinä "positiivisesta maahanmuutosta", niin silloin maahanmuutosta ei pidä puhua minkäänlaisena yleisilmiönä, vaan sen pitäisi olla erittäin tarkkaan säänneltyä. Eli ainostaan tietyn koulutuksen ja osaamisen omaavat henkilöt pääsisivät maahan ja muut jäisivät rannalle.

Tässä kohtaan vain se unelmahöttö karkaa eli yleinen keskustelu maahanmuutosta ei kuitenkaan ole tuollaista, eikä Suomen kaltainen maa voi valita samalla tapaa tulijoitaan kuin vaikka Kanada, Saksa yms., jonne ihmiset ovat ensisijaisesti menossa.

---

Emme tarvitse Suomeen tuhansia siivoojia ja bussikuskeja vain siksi, että täällä ei osattaisi siivota ja ajaa bussia, eikä sellainen maahanmuutto lisää talouskasvua.

Omaan hieman erilaisemman näkökulman tuohon, etteikö kaikki työ olisi kannattavaa yhteiskunnallisesti ajatellen, mutta jos maahanmuuttajista esimerkiksi vaikkapa 50% pääsee töihin ja 50%:a jää rannalle ja se lyhyellä aikavälillä hyödyttää Suomen taloutta enemmän kuin kuluttaa, niin todennäköisesti vähänkin pidemmän aikavälin vaikutukset ovat negatiiviset. Pidemmällä aikavälillä kun alkaa tulemaan muitakin yhteiskunnallisia kuluja ja sosiaalisia menoja.

[Roope]

Omaan hieman erilaisemman näkökulman tuohon, etteikö kaikki työ olisi kannattavaa yhteiskunnallisesti ajatellen...

Työ on, mutta matalapalkka-alojen maahanmuutto ilmiönä luultavasti ei ole.

[Mangustin]

Omaan hieman erilaisemman näkökulman tuohon, etteikö kaikki työ olisi kannattavaa yhteiskunnallisesti ajatellen...

Työ on, mutta matalapalkka-alojen maahanmuutto ilmiönä luultavasti ei ole.

Ei Suomessa, ei nykyisellä sosiaaliturvalla.

Kahden kerroksen työmarkkinoilla ja tiukasti työsidonnaisena tai omilla vakuutuksilla järjestetyllä sosiaaliturvalla homma toimii. Monissa öljymaissa vierastyöläiset tekee kaikki ikävät ja vaaralliset työt. Hukou-systeemin vuoksi Kiinan suurkaupungeissa kantikset on parempaa väkeä.

Matalapalkka-alojen ulkoistaminen siirtotyöläisille voi parantaa kilpailukykyä, jos unohdetaan kaikki Human Dignity-höpinät. Palkat alas, työllistäminen kannattavaksi, ei mitään perheenyhdistämisiä eikä oikeuksia isäntävaltion omille kansalaisille tarkoitettuihin palveluihin.

Kysymys on siitä, haluammeko tällaisen yhteiskunnan. Varmuudella halpatyön maahantuonnista kärsii ne kantikset, joiden osaaminen ei riitä korkeamman tuottavuuden töihin.