2012-11-15 HS: Lukukausimaksu ei tuo Suomeen rahavirtaa

[Histon]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lukukausimaksu+ei+tuo+Suomeen+rahavirtaa/a1352909476685

Lukukausimaksu ei tuo Suomeen rahavirtaa

Vieraskynä: EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta Suomeen saapuvien englanninkielisten korkeakouluopiskelijoiden tärkeimpiä syitä opiskella maassamme on maksuttomuus.


Kor­kea­kou­lut saa­vat pe­riä vuo­si­na 2010–2014 lu­ku­kau­si­mak­su­ja EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta saa­pu­vil­ta opis­ke­li­joil­ta, jot­ka osal­lis­tu­vat eng­lan­nin­kie­li­siin ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non kou­lu­tu­soh­jel­miin. Edus­kun­nan pää­tök­sel­lä aloi­te­tun ko­kei­lun tu­lok­set ovat tois­tai­sek­si jää­neet lai­hoik­si.

Mak­su­ja ke­rää­mäl­lä ei ole on­nis­tut­tu saa­maan tu­lo­ja, vaik­ka ko­kei­lua on jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pe­rus­tel­tu pää­asias­sa ve­ron­mak­sa­jien ra­ho­jen sääs­tä­mi­sel­lä. Tu­lo­jen si­jas­ta ko­kei­lu on ai­heut­ta­nut uu­sia hal­lin­nol­li­sia ja mui­ta kus­tan­nuk­sia. Mak­sa­via opis­ke­li­joi­ta ole saa­tu hou­ku­tel­tua riit­tä­väs­ti, jot­ta uu­det ku­lut voi­tai­siin kat­taa ja kor­kea­kou­luil­le jäi­si li­säk­si jo­tain kä­teen.

Aal­to-yli­opis­to on ko­kei­lus­sa mu­ka­na suu­rem­mal­la pa­nos­tuk­sel­la kuin muut kor­kea­kou­lut: kym­me­nel­lä eng­lan­nin­kie­li­sel­lä mais­te­rioh­jel­mal­la, jois­sa pe­ri­tään 8 000 eu­ron suu­rui­sia lu­ku­vuo­si­mak­su­ja. Mak­su­ja kom­pen­soi­daan sti­pen­deil­lä. Kos­ka Aal­to-yli­opis­tos­sa on pal­jon eng­lan­nin­kie­li­siä mais­te­ri­oh­jel­mia se­kä EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta saa­pu­nei­ta opis­ke­li­joi­ta, se on­kin erin­omai­nen koe­kent­tä.

Pa­nos­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta vain yk­si Aal­lon opis­ke­li­ja mak­soi en­sim­mäi­se­nä vuon­na ko­ko lu­ku­vuo­si­mak­sun. Muut ovat opis­kel­leet sti­pen­dien tur­vin. Mak­sa­via opis­ke­li­joi­ta otet­tiin to­ki si­sään enem­män, mut­ta jää­tyään il­man sti­pen­diä mo­ni pe­rui paik­kan­sa. Ko­ko maas­sa oli en­sim­mäi­se­nä ko­kei­lu­vuon­na vain kak­si­tois­ta opis­ke­li­jaa, jot­ka mak­soi­vat lu­ku­kau­si­mak­sun­sa ko­ko­naan it­se.

Mak­su­ko­kei­lu on jää­nyt kai­ken kaik­kiaan pal­jon pie­nem­mäk­si kuin ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö oli suun­ni­tel­lut. Suu­rin osa kor­kea­kou­luis­ta ei läh­te­nyt alun pe­rin­kään mu­kaan ko­kei­luun. Toi­set taas ovat osal­lis­tu­neet vain muu­ta­mal­la oh­jel­mal­la, jois­ta mo­nis­sa on yli­pää­tään vä­hän opis­ke­li­joi­ta, saa­ti Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­ta tul­lei­ta.

Mui­den mai­den ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la ei ole rat­kai­se­vaa, on­ko tar­jol­la mak­sut­to­mia­kin oh­jel­mia. Ruot­sis­sa vas­taa­vat mak­sut otet­tiin käyt­töön vuon­na 2011 il­man ko­kei­lu­ja kaik­kien kor­kea­kou­lu­jen kai­kis­sa oh­jel­mis­sa. EU- ja Eta-mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vien kan­sain­vä­lis­ten tut­kin­to-opis­ke­li­joi­den mää­rä ro­mah­ti 79 pro­sent­tia ja el­pyi tä­nä vuon­na vain hie­man. Myös Ruot­sis­sa mak­sut­to­muus oli ol­lut yk­si ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kes­kei­sis­tä syis­tä koh­de­maan va­lin­taan.

Lu­ku­kau­si­mak­su­ja pe­ri­vil­le kor­kea­kou­luil­le ym­pä­ri maail­maa on tyy­pil­lis­tä, et­tä hal­lin­toon, sti­pen­dei­hin, mai­non­taan ja oheis­pal­ve­lui­hin jou­du­taan käyt­tä­mään huo­mat­ta­via sum­mia. Mak­suil­la ei pys­ty­tä kat­ta­maan edes näi­tä uu­sia ku­lu­ja, pu­hu­mat­ta­kaan ope­tuk­sen pe­rus­kus­tan­nuk­sis­ta.

Mak­suil­la ovat on­nis­tu­neet te­ke­mään voit­toa ai­noas­taan huip­puy­lio­pis­tot, jot­ka pe­ri­vät kym­me­nien­tu­han­sien eu­ro­jen lu­ku­kau­si­mak­su­ja.

On­ko ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den kaik­koa­mi­ses­ta sit­ten hait­taa? Asiaa kan­nat­taa poh­tia ai­na­kin huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­sen vuok­si.

Muu­ta­man tu­han­nen eu­ron lu­ku­kau­si­mak­suil­la on se­kä kan­san­ta­lou­des­sa et­tä kor­kea­kou­lu­jen sa­to­jen mil­joo­nien bud­je­teis­sa hä­viä­vän pie­ni mer­ki­tys. Pal­jon suu­rem­pi mer­ki­tys on niil­lä opis­ke­li­joil­la, jot­ka jää­vät Suo­meen työs­ken­te­le­mään ja mak­sa­maan ve­ro­ja. He hank­ki­vat kou­lu­tuk­sen­sa lap­ses­ta alem­paan kor­kea­kou­lu­tut­kin­toon as­ti ul­ko­mail­ta ja tuot­ta­vat Suo­men jul­ki­sel­le sek­to­ril­le kus­tan­nuk­sia vain kah­den vuo­den mais­te­rio­pin­noil­la.

Si­kä­li kuin mak­su­ton kou­lu­tus edis­tää kan­sain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den saan­tia maa­han, se on var­sin hy­vä­tuot­toi­nen in­ves­toin­ti. Suo­ma­lai­sen kor­kea­kou­lu­tus tuot­taa ve­ro­tu­loi­na kes­ki­mää­rin 70 000 eu­roa. Ul­ko­maa­lai­sis­ta vas­taa­vaa las­kel­maa ei ole teh­ty, mut­ta tie­dos­sa on, et­tä sel­vä enem­mis­tö ha­luai­si jää­dä Suo­meen työs­ken­te­le­mään. Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan 49 pro­sent­tia val­mis­tu­neis­ta työl­lis­tyy­kin Suo­mes­sa.

Hel­poim­mat voi­tot ke­rät­täi­siin pa­nos­ta­mal­la sii­hen, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­ni löy­täi­si paik­kan­sa suo­ma­lai­sil­la työ­mark­ki­noil­la. Ko­ti­mais­ten kiel­ten opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia kan­nat­tai­si li­sä­tä, ja tut­kin­toi­hin voi­si li­sä­tä työ­elä­mään in­teg­roi­via har­joit­te­lu­ja.

Ne­kin opis­ke­li­jat, jot­ka pa­laa­vat ko­ti­maa­han­sa, pää­ty­vät usein käy­mään kaup­paa Suo­men kans­sa, in­ves­toi­maan Suo­meen tai aut­ta­maan suo­ma­lais­ten yri­tys­ten laa­jen­tu­mi­ses­sa maail­mal­le. Osas­ta tu­lee jat­ko-opis­ke­li­joi­ta, tut­ki­joi­ta ja pro­fes­so­rei­ta, jot­ka vah­vis­ta­vat yh­teyk­siä kan­sain­vä­li­siin kor­kea­kou­lui­hin riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä maas­sa he jat­ka­vat uraan­sa.

Myös suo­ma­lai­sil­le opis­ke­li­joil­le on tär­keää opis­kel­la mo­ni­puo­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä, jos­sa he voi­vat ke­hit­tää kan­sain­vä­li­ses­sä työ­elä­mäs­sä vält­tä­mät­tö­miä tai­to­ja. Opis­ke­lu kan­sain­vä­li­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä on te­hok­kaim­pia ta­po­ja ke­hit­tää mo­nia sel­lai­sia ajat­te­lun puo­lia, jot­ka ovat kor­kea­kou­lu­tuk­sen kes­kei­sim­piä ta­voit­tei­ta mut­ta joi­den opet­ta­mi­nen pe­rin­tei­sil­lä ope­tus­me­ne­tel­mil­lä on erit­täin vaa­ti­vaa. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si ky­ky tar­kas­tel­la asioi­ta eri nä­kö­kul­mis­ta, haas­taa to­tut­tu­ja ajat­te­lu­ta­po­ja ja so­peu­tua toi­min­ta­ym­pä­ris­tön muu­tok­siin.

Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä mak­sut­to­muus on ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den tär­keim­piä syi­tä ha­keu­tua Suo­meen kor­kea­kou­lu­tuk­seen. Maas­sam­me pu­hu­taan har­vi­nais­ta kiel­tä, elin­kus­tan­nuk­set ovat suu­ret, ja mo­nien kor­kea­kou­lu­jem­me si­joi­tuk­set kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa ovat vaa­ti­mat­to­mia. Kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta on siis hou­ku­tel­ta­va jol­lain muul­la.

Säi­lyt­tä­mäl­lä erin­omai­sen hin­ta–­laa­tu-suh­teen ver­rat­tu­na mui­hin mai­hin voim­me tu­le­vai­suu­des­sa­kin hyö­tyä osaa­van kan­sain­vä­li­sen työ­voi­man tuo­mis­ta ve­roeu­rois­ta, ver­kos­tois­ta ja elin­voi­mas­ta työ­mark­ki­noil­lam­me.

Kir­joit­ta­ja on Aal­to-yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­nan kan­sain­vä­lis­ten asioi­den asian­tun­ti­ja.

Helsingin Sanomat hankki näköjään asiaa kommentoimaan puolueettomimman mahdollisen tahon. Ylioppilaskuntien näkemys jo ennen kokeilun alkua ei kai jäänyt kenellekään epäselväksi. Eikö sitäpaitsi Lappeenrannasta ollut täysin päinvastaisia kokemuksia, eli lukukausimaksujen myötä EU:n ulkopuolelta tuli vähemmän, mutta laadukkaampia opiskelijoita? Jos maksut eivät riitä kompensoimaan byrokratian kuluja, byrokratiaa on kevennettävä tai maksuja nostettava. EU/ETA maiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden tuoman Kansantaloudellisen hyödyn uskon sitten kun joku osoittaa sen kylmillä luvuilla. Opiskelu on ollut Suomen korkeakouluissa ilmaista jo niin kauan, että luulisi asiasta löytyvän aineistoa, jos intressejä tutkia vaan löytyy.

[Wilho]

Absurdi oletus, että täällä opiskelevat ulkomaalaiset jäisivät automaattisesti tänne töihin.

[Oho]

Lukukausimaksu ei tuo Suomeen rahavirtaa...

Tosta etiäpäin oli kirjoitus melkoista pumpulista höttöä.

Ulkolaisten opiskelijoiden ottamisesta ja opiskelijavaihdosta hyötyy lähes yksinomaan ulkolainen opiskelija tai vaihdossa kävijä, ei Suomen kansantalous tai tavallinen suomalainen tutkinto-opiskelija. Vaihtoa kannattaa tukea, jos se on oikeasti vastavuoroista ei muuten.

Laskelmat joiden perusteella ulkolaisen kouluttaminen tulee edullisemmaksi ulkomailla saadun peruskoulutuksen ja vietetyn lapsuuden varjolla ovat jokseenkin silkkaa kukkua, jollei jokaista ulkolaista kohden matkusteta ajassa taaksepäin ja abortoida muuten syntyvän suomalaisen lapsen sikiötä, jonka lapsen ulkolainen siis korvaa kunhan korkeakouluihin tai yliopistoihin löytyy Suomesta opiskelijoita, joilla on edellytykset  tutkintovaatimusten täyttämiseen.

[Roope]

Tuon mukaan on toivottavaa saada Suomeen viisinkertainen määrä (vrt. Ruotsi) ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomiin koulutusohjelmiin ihan vain siinä toivossa, että osa jäisi Suomeen ja maksaisi satsauksen veroina takaisin myös niiden toisten puolesta. En oikein voi uskoa ulkomaalaisten maksuttoman korkeakouluopetuksen parantavan Suomen taloudellista huoltosuhdetta, en ilman laskelmia. Mikäli noin todella on, niin ulkomaalaisten kouluttamisen sijaan olisi tietysti kannattavampaa keskittyä houkuttelemaan jo koulutettuja ulkomaalaisia Suomeen töihin, kannustimena vastaavasti vaikkapa muutaman vuoden tuloveron puolitus.

Lukukausimaksujen lyttäys parin vuoden suppean kokeilun perusteella vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Totta kai tällaisessa kokeilussa kuluu suhteettoman paljon rahaa byrokratiaan. Totta kai tuotto on vähäinen, kun rahat jaetaan takaisin stipendeinä. Totta kai opiskelijat karttavat maksullisia ohjelmia, kun tarjolla on maksuttomiakin.

Hanna Sauli ei esittänyt ainuttakaan esimerkkiä maasta, jonka olisi osoitettu hyötyneen ulkomaalaisille tarjotusta ilmaisesta korkeakoulutuksesta. Se tuskin oli vahinko.

[kekkeruusi]

Ilmaista opetusta ulkomaalaisille vain suomeksi. Sillä tavoin olisi edes jotenkin uskottavaa olettaa että tutkinnon jälkeenkin henkilö jäisi maahamme ja se opiskelupääoma jäisi meitä hyödyttämään.

[nuiseva]

Siis julkaistaanko tällaista propagandaa oikeasti valtakunnan johtavassa päivälehdessä? Kirjoittajan perusoletus näyttää olevan, että jokainen ulkomaalainen opiskelija, jolle annetaan Suomen veronmaksajien maksama koulutus, tuo Suomelle voittoa.

Ensinnäkin nämä Aalto-yliopiston omat 8000 euroa maksavat ohjelmat eivät ole onnistuneet tuottoamaan voittoa, koska Aalto-yliopiston on pitänyt rahoittaa nämä ulkkisten opinnot stipendeillä. Aalto-yliopistoon kuuluu kuitenkin kauppakorkeakoulu ja siellä voi mahdollisesti pitää majaa joku matematiikan taitoinen henkilö, joka voi laskea, että jos 10 opiskelijaa maksaa 8000 lukukausimaksun, 9 näistä rahoittaa yliopisto stipendillä ja lisäksi laitetaan x-määrä rahaa markkinointiin EU:n ulkopuolella, mennään nopeasti persneton puolelle, riippuen summasta x.

Sitten Hanna Sauli väkevästi todistaa, että:

Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat yk­si­se­lit­tei­ses­ti, et­tä mak­sut­to­muus on ul­ko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den tär­keim­piä syi­tä ha­keu­tua Suo­meen kor­kea­kou­lu­tuk­seen.

Eli kyse on ihmisistä, jotka haluavat hyötyä Suomen veronmaksajien kustantamasta ilmaisesta opiskelusta. Suurimmalla osalla heistä ei siis ole mielenkiintoa  tämän jälkeen jäädä Suomeen veronmaksajaksi.

Kaikkein parasta olisikin raakata pois tämä sakki lukukausimaksulla, joka voisi olla jotain 4000 paikkeilla. Tämä pudottaisi pois ilmaisen lounaan kalastajat, mutta tuskin karkoittaisi motivoituneempaa porukkaa.

Ihmettelen myös, miksi lukukausimaksu lisää kirjoittajan mukaan hirveästi hallintoa. Opiskelijalle vaan yliopiston tilinumero ja pankkisiirron tarkastamisen jälkeen opinto-oikeus.

[Nuivanlinna]

Voidaanko jo puhua ihan opetusmafiasta? Ilmainen suomalaisten maksama opetus on laajennettu koskemaan koko maailman väestöä, lisäksi on venytetty ja vanutettu ammatillisista opinnoista valmistumista lisäämällä vuosi pari koulun pituutta, keksitään ammattitutkintoja työhön kuin työhön viimeisimpänä autonkuljettajien pakkokurssittaminen. 

[Elemosina]

(naps)
Ihmettelen myös, miksi lukukausimaksu lisää kirjoittajan mukaan hirveästi hallintoa. Opiskelijalle vaan yliopiston tilinumero ja pankkisiirron tarkastamisen jälkeen opinto-oikeus.

Ei ainakaan jokavuotisen ylioppilaskunnan jäsenmaksun periminen tunnu aiheuttavan suuria ongelmia. Eiköhän siihen samaan prosessiin voi ujuttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksun perimisen.

Problem solved.

Ai niin, auttaisikohan muuten asiaan myös se että alennetaan 8000 euron lukukausimaksuja vaikka parilla tuhannella...Saattaisi muutama ulkomaan opiskelija (jotka peruivat tulonsa) muuttaa mieltään.

[Finka]

...mutta ehkä tukkisi olevaa rahareikää.

[Rokka]

Jos nyt oikeasti halutaan se ulkomaalainen opiskelija jäämään tänne töihin opintojen jälkeen, niin keinojahan löytyisi.
Lukukausimaksu tulisi ottaa ulkomaalaisille käyttöön, mutta sen saisi vähentää verotuksessa esim. 5 vuoden aikana.
Näin opiskelu olisi ilmaista niille jotka haluavat Suomeen jäädä. Niille jotka tulevat pelkän tutkinnon vuoksi, opiskelu maksaisi.

Muutenkin ihmetyttää nuo valintakriteerit, tai niiden puute, ulkomaalaisille opiskelijoille. Edellisessä duunipaikassa kävi nepalilainen nuori mies "siivoamassa" päivittäin. Opiskeli kuulemma jossain ammattikorkeassa tradenomksi tjsp.
Vaikea oli saada selvää mitä kaveri puhui, kun englannin kielen taito oli niin surkeaa. Ja tämä siis henkilöllä joka opiskelee englannin kielistä tutkintoa.

Paras esimerkki tästä oli, kun olin tutkimassa yhtä rikkinäistä läppäriä. Kaveri tuli viereen kysymään että, "do you have hard dick?" Hetken ihmettelyn jälkeen, päättelin että kaveri kyseli kovalevyn(=hard disk)perään...

[skrabb]

Aiheesta täälläkin:
http://hommaforum.org/index.php/topic,76814.msg1150635.html#msg1150635

Ulkomaalaisten koulutus valuu isolta osin hukkaan
27.10.2012 07:00

Christiana Tellen ja Angelika Tot opiskelevat sairaanhoitajaksi Metropolia ammattikorkeakoulun englanninkielisessä koulutusohjelmassa. Molemmat toivovat saavansa Suomesta alan töitä.

Pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä yhteensä yli 7?000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, ja määrä on rajussa kasvussa. Heistä ei kuitenkaan näyttäisi olevan helpotusta työvoimapulaan.
Vain vajaa puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittavista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy opintojen päätyttyä Suomeen. Tieto käy ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimon selvityksestä.
–?Yksi suurimmista esteistä työllistymiselle on kielitaidon puute, sanoo Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.
–?Kyllä meillä olisi käyttöä esimerkiksi valmistuville sairaanhoitajille, lastentarhanopettajille, luokanopettajille ja sosiaalityöntekijöille.

Harvat englanninkielisistä koulutusohjelmista valmistuvat ulkomaalaiset kuitenkaan osaavat riittävästi suomea, että heidät voisi rekrytoida suoraan.
[...]

[nuiseva]

Ilmainen koulutus Suomessa on ihmisoikeus

[AuggieWren]

Ne­kin opis­ke­li­jat, jot­ka pa­laa­vat ko­ti­maa­han­sa, pää­ty­vät usein käy­mään kaup­paa Suo­men kans­sa, in­ves­toi­maan Suo­meen tai aut­ta­maan suo­ma­lais­ten yri­tys­ten laa­jen­tu­mi­ses­sa maail­mal­le.

Niitä esimerkkejä lienee turha odottaa? Tai todellisuuteen perustuvia laskelmia näiden opiskelijoiden hyödyistä Suomelle?

Eiku niin joo, sori. Tällä lailla ei sovi ihmisarvoa laskea ja mölliväitteitä kyseenalaistaa. Ulkomaiset opiskelijat tuovat läjäpäin rahaa Suomeen, aamen ja piste.

[Jäniksenkäpälä]

Sinänsä, mikäli on IHAN PAKKO, antaa näitä ilmaisia opiskelupaikkoja, niin miksei voitaisi varmistaa, että näillä tänne tulevilla jonttereilla olisi edes alkeellisimmat edellytykset päästä opinnoistaa kunnialla läpi - siis niin, ettei kursseilta jatkuvasti lasketa läpi alimmalla arvosanalla tai hyväksyttynä, vaikka kyseessä olisi arvosteltava kurssi.

Ei voida kuitenkaan olettaa, että yliopistotason opettajat, jotka päätyökseen tekevät useimmiten tutkimusta, voisivat käyttää usein hyvinkin olemattomia opetustaitojaan alkeiden opettamiseen kädestä pitäen - tai sitten joutuvat turvautumaan turvahenkilöstöön itsemurha, tappo tai muitten erilaisten opetussuoritusta kannustavien toimenpiteiden johdosta.

[synergiaetu]

Jahas...

Kirjoittaja unohti mainita että stipendit ovat sekä menestys että tarveharkintaisia. Jos kaikilla tulijoilla on tarve, niin jäljelle jää menestysharkinta. Käytännössä stipendi muodostaa toisen valintakriteerin, joka seuloo heikot tulijat.

Käytännössä aalto yliopistossa opiskelee huomattavasti laadukkaampia ulko-eta opiskelijoita kuin pari vuotta sitten.

Nyt vielä maksut pakollisiksi myös amk:hin.

[kaupunki]

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Jos kohtuullisella lukukausimaksulla saadaan maahan vain ne motivoituneimmat yksilöt ulkomailta opiskelemaan samalla saadaan pienennettyä menoja valtavasti.

On virhe kuvitella että "ei kukaan" tulisi suomeen opiskelemaan jos joutuvat maksamaan lukukausimaksun ja kustantamaan oman elämisensä. Suomella on vielä vetovoimatekijöitä jotka aidosti kiinnostavat ulkomaalaisia.

Mikä on muuten ideana tarjota ilmainen opetus englanninkielellä? Onko olemassa statistiikkaa mikä osuus opiskelijoista on jäänyt maahan valmistuttuaan ja päässyt oman alansa töihin Suomessa? Ennenkuin toisin todistetaan, väitän prosentin olevan kohtuullisen pieni, eli opiskelijoista ilmaisen koulutuksen saaneista majoriteetti palaa kotimaahansa tai opiskelupaikan saanut siirtyy sosiaaliturvan piiriin ja hankkii oleskeluluvan ilman opintojen valmistumista.

Jos ilmaista opetusta tarjotaan vapaasti kaikille, sen tulisi vähintään olla suomenkielistä, jolloin voidaan kuvitella että motivaatiota täytyy olla jo lähtökohtaisesti koska opiskelija joutuu omaksumaan kielen oppiakseen. Näin voidaan myös kuvitella että ko opiskelija päätyy jollain tavalla hyödyttämään Suomea.

[Nikopol]

Absurdi oletus, että täällä opiskelevat ulkomaalaiset jäisivät automaattisesti tänne töihin.

Yleensäkin hullun erottaa terveestä sillä perusteella että toisen olettamukset ovat absurdeja. Koko kirjoitus osoittaa kipeästi miten oikeista faktoista voi tehdä 180 astetta väärät johtopäätökset.

Tunnustan että lopetan lukemisen aina money shottiin. Nyt se oli "huoltosuhde."

[Ade]

"vain KAHDEN VUODEN maisteriopinnot..." - My ass! Kyllä monet notkuvat lähes elinikäisissä opiskeluprojekteissa, jos vähän liioitellaan. Omien havaintojen ja Emmanuel Enehien perusteella. Suomi on rikas maa.

Kotoperäisiä elämäntapaopisjelijoita on jo ihan riittävästi.