Aseiden kontrolli (yhdistetty)

[dothefake]

Todennäköisesti luvan poiketa hallussapitolupaan sisällytetystä ampumiskiellosta.

Voin olla väärässäkin, mutta ymmärtääkseni pitkään harrastaneet asekeräilijät, joilla on hallussapitolupia sarjatuliaseille, saavat myös ampua kyseisillä aseilla ja käyttää niitä ampumaradoilla, (ellei ampumiskäyttöä tosiaan ole luvassa erikseen kielletty - tosin harvinaista).

Minulla on kaveri, jolla on isänsä sotasaalis, tähtipistooli ja ammuksia monta laatikkoa,
mutta luvassa lukee, ettei saa ampua.

[Esa N.]

Minulla on kaveri, jolla on isänsä sotasaalis, tähtipistooli ja ammuksia monta laatikkoa,
mutta luvassa lukee, ettei saa ampua.

Jep, sellaistakin sattuu, mutta pelkkä aseen toimintatapa ei erikseen määrittele sitä saako asetta käyttää vai ei. En tosin tunne ketään keräilijää, joka omistaisi tykkiä tai kranaatinheitintä, jotta voisin kommentoida mitä niiden hallussapitoluvissa lukee.  

[K.K.]

Aseluville saatava yhtenäiset perusteet


Helsingin Sanomat

Suomen hallinto-oikeuksien ja poliisien käsitykset eroavat kiusallisen paljon siinä, kuka on soveltuva pitämään ampuma-aseita hallussaan. Hallinto-oikeudet ovat tänä vuonna kumonneet poliisien päätöksiä aseluvan peruutuksista enemmän kuin monena edellisenä vuonna yhteensä. Hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet valituksista, jotka koskevat poliisin tiukkaa linjaa aseluvan myöntämisessä.

Suomessa saa vuosittain surmansa 10–15 ihmistä luvallisella aseella ammutuista luodeista. Määrä on alle kymmenen prosenttia kaikista henkirikosten uhreista.

Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien jälkeen Suomessa käytiin kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö aselupien myöntämisperusteita tiukentaa. Valtaosa keskusteluun osallistuneista vaati poliisia harkitsemaan tarkemmin, milloin luvan haltija tai sitä hakeva saattaisi olla aseensa kanssa vaaraksi ympäristölleen tai itselleen.

Suomessa on lähes kaksi miljoonaa aselupaa. Luvan haltijoilla on yleensä useita aseita, sillä lupia oli viime vuoden tilaston mukaan myönnetty runsaalle 672 000 ihmiselle.

Toistaiseksi vahvistamattomassa aselain muutoksessa lupien myöntämisperusteita tiukennettiin. Ikärajoja muutettiin, ja lääkärit velvoitettiin ilmoittamaan poliisille, jos lääkäri pitää potilastaan soveltumattomana aseen haltijaksi.

Lainmuutoskaan tuskin muuttaa sitä, että poliisilla ja hallintooikeuksilla on erilaisia näkemyksiä ihmisten kelpoisuudesta aseluvan haltijaksi. Yleensä poliisi näkee alkoholismin ja päihtyneenä tehdyt rikokset paljon ennen kuin lääkäri pääsee päihderiippuvaisen tilaa arvioimaan..http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Aseluville+saatava+yhten%C3%A4iset+perusteet/1135262149337

[Tank U]

Olipa taas oksennus pravdalta.

Ainoa asia joka on oikein on tuo otsikko: "Aseluville saatava yhtenäiset perusteet" mutta siihen se sitten jäikin. 

HS vaan jaksaa väsymättä "hakata" asevastaisuuden popagandarumpuaan ilman mitään mieltä tai järkeä. Kirjoitukset vaan "paranevat" ja "paranevat" ajan saatossa.

[mannitol]

Helsingin Sanomissa oli tänään kirjoitus, jossa väitettiin 10 - 15 vuosittain ihmisen tulleen tapetuksi luvallisilla aseilla. Miten se mahtaa olla todellisuudessa? Kuka tietää todelliset luvut? Itsemurhat taitaa olla mukana?
Entä luvattomilla aseilla tehdyt tapot?

[Pliers]

Pitänee paikkansa. Useimmin haulikolla. Puukko on kuitenkin huomattavasti useammin tekoväline.

[PMH]

Kehoitan jokaista,

Suomessa on lähes kaksi miljoonaa aselupaa. Luvan haltijoilla on yleensä useita aseita, sillä lupia oli viime vuoden tilaston mukaan myönnetty runsaalle 672 000 ihmiselle.

Hallussapitoluvan haltijaa, Miettimään minkä puolueen ehdokasta äänestää ja pyytämään äänioikeutetuilta perheenjäseniltään samaa tuumintaa, onko aseen omistava iskä, äiskä tai isoveli sosiopaatti ja uhka yhteiskuntarauhalle vai normi yhteiskunnan jäsen jonka tarkoituksena on pitää Suomi demokratiana?

-nimimerkillä: 4-ääntä Persuille

[Kallioinen Käsi]

Tuolta löytyy asiasta jotain tilastoa: http://www.aselaki.info/tilastot/ilmo_tavallinen_vuosi_tilasto.jpg

[Veli Karimies]

Suomessa tehdään aseilla tuommonen 113 henkirikosta vuodessa. 10% noista on itsepuolustusmielessä tehtyjä. 16% aseilla tehtyjä, 42% näistä aseilla tehdyistä tehtiin luvallisilla aseilla.

[vrv]

Asiaakin vaihteeksi RES-liitolta. Kummallisuuksiakin esiintyy tekstissä, vai vielä patruunakustannukset pitäisi periä vapaaehtoisesti Maanpuolustuskuntoa ylläpitäviltä reserviläisiltä?!

http://www.reservilaisliitto.fi/index.phtml?s=7&137_m=13863

[PMH]

puolustusvoimien aseilla tapahtuvan ampumatoiminnan lisäämistä. Valiokunta totesi toukokuussa antamassaan selvityksessä, että tämä voitaisiin toteuttaa esim. perimällä ammuntaan osallistuvilta reserviläisiltä patruunakustannukset. Raskilan mukaan keskustelut asiasta tulisi aloittaa pikaisesti.

Siis. Olemmeko saavuttanee maanpuolustken uuden prinsesiipin, jossa jokainen puollustaa maataan omalla kustannukselaan?

Koska olen yhteiskuntarauhaa järkyttävä yksilö. Sijoitan 100€ patruuna hankintoihin, joita ammun laittomalla ampuma-aseella, jotta Suomi olisi turvallisempi valtio??

[requiem]

No en minä nyt oikein näe mitään ongelmaa tuossa patruunoiden maksullisuudessa, kun kyseessä olisi kuitenkin reserviläiselle mahdollisuus vapaaehtoisesti käydä harjoittamassa ammuntaa juuri sillä oikealla kalustolla. Miksikö?

• Kertausharjoituksia nihkeästi.
• MPK:n kautta nihkeästi mahdollisuuksia ampumaharjoitteluun PV:n aseilla.
• Näistäkin useimmat suunnattu piirin reserviläisjärjestölle/maakuntakomppanialle tms.
• Loputkin tapahtumat täynnä.
• Eivätkä nämäkään tapahtumat ole ilmaisia.
• Muutoinkin toteutettu pistooli-/kivääriharjoittelu maksaa joka tapauksessa, kalusto on sitten mitä se kerholla/seuralla/kaveripiirillä sattuu olemaan. Jos kalustoa sattuu löytymään.

Eli jos ehdotuksella haetaan takaa sellaista reserviläisten ja PV:n yhteistoimintaa, jossa vaikkapa kerran kuussa reserviläislle annetaan mahdollisuus käydä ampumassa PV:n aseilla varuskunnan ampumaradalla omakustannehintaan (esim. 7,62x39 0,20€/kpl) ilman mitään kummempia tapahtumailmoittautumisia tiettynä ennaltasovittuna päivänä jonkun kapiaisen ja luotettavien reserviläistoimareiden valvoessa ammuntoja, niin mikä tässä oikein olisi ongelmana?

Kyllä ainakin minulle kelpaisi.

[Ernst]

Asiaakin vaihteeksi RES-liitolta. Kummallisuuksiakin esiintyy tekstissä, vai vielä patruunakustannukset pitäisi periä vapaaehtoisesti Maanpuolustuskuntoa ylläpitäviltä reserviläisiltä?!

http://www.reservilaisliitto.fi/index.phtml?s=7&137_m=13863

Tuossahan kirjoitetaan, että pitäisi olla oikeus ampua. Eikös reserviläisellä pitäisi olla velvollisuus ampua, sano!

[Tank U]

Kun kerran "pääsee" ampumaan oikein KERRAN VUODESSA PV:n aseilla ei omaa reserviläisasetta tarvita ollenkaan ampumataidon ylläpitoon.  

Tämä tarkoittaa myös sitä, että "lahjattomat treenaa" sanonta on totta

Suomalaisella ressulla on näin ollen (jonkun mielestä) loistava aseenkäsittely ja ampumataito, jota käydään kerranvuodessa "ylläpitämässä" PV:n pössyllä

[PMH]

KURKOLLA ON ASIAA

HELSINGIN SANOMAT PÄÄKIRJOITUSSIVU
"ASELUVILLE SAATAVA YHTENÄISET PERUSTEET"
On jälleen valittaen todettava, että hallituksen lehti, suomalaisten "Pravda" jälleen osoittaa kyvyttömyyttään ymmärtää Suomen lain sitovuutta myös viranomaisten tekemien päätösten osalta. Hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet siksi, että poliisiviranomaiset eräitten kihlakuntien alueilla tekevät voimassa olevan ampuma-aselain vastaisia päätöksiä! Hallinto-oikeuksia sitoo Suomen laki, eivät poliisin johdon antamat lainvastaiset yhtenäistämisohjeet.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat tapahtuivat siksi, että poliisin johdon suojeluksessa valmisteltu aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet AYO otettiin käyttöön ja lupaviranomaiset ryhtyivät noudattamaan kyseistä ohjetta! AYO:n tärkein sanoma oli se, että ensimmäistä lupaa hakevalle voitiin myöntää vähemmän tulivoimainen ampuma-ase, siis cal. 22 pistooli. Toistaiseksi vahvistamaton ampuma-aselaki HE 106/2009 ei tule estämään koulusurmia tai luvattomilla ampuma-aseilla tehtyjä surmia. Yksinomaan vuonna 2009 surmattiin 11 ihmistä luvattomilla ampuma-aseilla ja 9 luvallisilla, näistä luvattomilla ampuma-aseilla surmatuista 9 surmattiin luvattomilla käsiaseilla. Kuluva vuosi tulee osoittamaan jälleen samanlaisia lukuja, poliisin toimenpiteistä huolimatta.

Yhden totuuden esittäjänä Helsingin Sanomat muistuttaa yhä enenevässä määrin Neuvostoliiton aikaista Pravdaa, joten en ihmettele kansalaisten halua peruuttaa Helsingin Sanomien tilaus. Helsingin Sanomat ei ole suosinut avointa kansalaiskeskustelua ampuma-aseiden hallussapidon oikeutuksesta laillisiin käyttötarkoituksiin ja keskustelu eduskunnassa hyväksytystä ampuma-aselakiesityksestä jätettiin käymättä Helsingin Sanomissa! Lääkärin ilmoitusvelvollisuus tulee aiheuttamaan passiivista vastarintaa lääkärien taholta, sillä mikään muu taho kuin NRA ry ei ole tuonut esille aikaisemmin ilmoitusvelvollisuuden suhdetta potilaan oikeuksiin. Perus- ja ihmisoikeudet ovat ilmeisen vieraita "Pravdan" toimittajille!
Runo K. Kurko
puheenjohtaja

[Esa N.]

Kun kerran "pääsee" ampumaan oikein KERRAN VUODESSA PV:n aseilla ei omaa reserviläisasetta tarvita ollenkaan ampumataidon ylläpitoon.  

Enpä oo päässy viiteen vuoteen ampumaan PV:n aseilla..

[Ernst]

Kun kerran "pääsee" ampumaan oikein KERRAN VUODESSA PV:n aseilla ei omaa reserviläisasetta tarvita ollenkaan ampumataidon ylläpitoon.  

Enpä oo päässy viiteen vuoteen ampumaan PV:n aseilla..

Ampuminen ulkoistetaan vähitellen. Kansa saa ampua virkamiesten ja edustajiensa välityksellä.

[dothefake]

Kun kerran "pääsee" ampumaan oikein KERRAN VUODESSA PV:n aseilla ei omaa reserviläisasetta tarvita ollenkaan ampumataidon ylläpitoon.  

Enpä oo päässy viiteen vuoteen ampumaan PV:n aseilla..

Ampuminen ulkoistetaan vähitellen. Kansa saa ampua virkamiesten ja edustajiensa välityksellä.

Kävinkin juuri karhumetsällä.
http://www.cga.ct.gov/2008/rpt/2008-r-0129.htm

[Ink Visitor]

Vastine HS pääkirjoitukseen 5.12.2010 - Aseluville saatava yhtenäiset perusteet

Valtakunnallinen asevastaisten fanaatikkojen pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat kirjoittaa 5.12.2010 pääkirjoituksessaan "Aseluville saatava yhtenäiset perusteet"

Kyseisen pääkirjoituksen asiantuntemattomuutta kuvaa hyvin sen selkeästi asenteellinen sekä virheellinen sisältö.

"Suomen hallinto-oikeuksien ja poliisien käsitykset eroavat kiusallisen paljon siinä, kuka on soveltuva pitämään ampuma-aseita hallussaan. Hallinto-oikeudet ovat tänä vuonna kumonneet poliisien päätöksiä aseluvan peruutuksista enemmän kuin monena edellisenä vuonna yhteensä. Hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet valituksista, jotka koskevat poliisin tiukkaa linjaa aseluvan myöntämisessä."
Tässä kohtaa olisi kyseisen pääkirjoituksen kirjoittaneella toimittajalla ollut syytä tutustua siihen miten hallinto-oikeudet toimivat ja mitkä asiat kuuluvat hallinto-oikeuksien tehtäviin.

Hallinto-oikeuden tehtävä on perustuslain edellyttämänä valvoa, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Valitus tapauksissa hallinto-oikeuden tehtäväksi on jäänyt korjata poliisin tekemät päätökset, jotka eivät ole perustuneet lakiin ja juuri tästä syystä kyseiset lainvastaiset päätökset on jouduttu muuttamaan hallinto-oikeuksissa.

Poliisihallituksen lukuisat "lupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi" antamat ohjeet ovat kyllä tässäkin tapauksessa toimineet, mutta vain ja ainoastaan negatiivisessa mielessä. Kyseiset vastoin voimassaolevaa lakia annetut ohjeet ovat pääosin syynä siihen että lupa- ja hallintoasioista joudutaan valittamaan hallinto-oikeuteen. Onko Poliisihallitus siis ylittänyt toimivaltansa?

"Lainmuutoskaan tuskin muutaa sitä, että poliisilla ja hallinto-oikeuksilla on erilaisia näkemyksiä ihmisten kelpoisuudesta aseluvan haltijaksi"
Ihmettelemme suuresti myös sitä, että jos poliisi noudattaa voimassaolevan lain sijaan epämääräisiä ohjeita, jotka eivät edes juridisesti voi mennä voimassaolevan lain yläpuolelle ja jonka johdosta hallinto-oikeudet sitten korjaavat tämän nojalla tehdyt päätökset lakiin perustuen lakia noudattaviksi, yrittää Helsingin Sanomat kuitenkin edelleen valheellisesti kertoa että poliisilla ja hallinto-oikeuksilla olisi erilaisia näkemyksiä ihmisten kelpoisuudesta aseluvan haltijaksi?

Valituksissa hallinto-oikeuksille on valitettu viranomaisen tekemistä päätöksistä ja kun nämä eivät ole yksinkertaisesti perustuneet lakiin, on hallinto-oikeuden perustuslain edellyttämä velvollisuus muuttaa päätöksiä niin että ne noudattavat lakia.

Ihmettelemme myös suuresti miksi Helsingin Sanomat ei ole tätä ymmärtänyt, vai onko kyseinen pääkirjoitus tulkittava niin, että HS:n mielestä lakeja ei tarvitsisikaan noudattaa, kunhan sen vain pystyisi selittämään?

"Nyt olisi tarpeen saada maan hallinto-oikeuksiin yhtenäinen kanta niistä edellytyksistä, joita aseluvan haltijalta vaaditaan. Se on tarpeen sekä aselupien hakijoiden oikeusturvan että yleisen turvallisuuden kannalta"
Kyseinen väittämä ei ainoastaan ole virheellinen, vaan myös totuutta vääristelevä. Hallinto-oikeuksien tehtävä ei ole myöntää lupia, tai päättää mitä edellytyksiä aseluvan haltijalta vaaditaan, vaan kuten jo edellä totesimme on hallinto-oikeuksien tehtävä noudattaa lakia ja valitustapauksissa valvoa että näin myös tehdään. Se kenelle lupia myönnetään ja mitä edellytyksiä luvan saajalta vaaditaan, tulee säätää riittävän selkeällä lailla.

Valitettavasti uusi aselaki ei tätä kuitenkaan ole, joten odotettavissa on että hallinto-oikeudet tulevat olemaan ruuhkautuneita vuosikausiksi eteenpäin, tai kunnes kyseinen uusi aselaki avataan ja muutetaan niin että se ei sisällä selkeitä lain vastaisuuksia tai karkeita teknisiä virheitä, jotka voidaan tulkita eri oikeusasteissa eritavalla.

Tässä kohtaa on myös todettava että lainsäätäjä (eduskunta) on pahoin epäonnistunut toimessaan.

Onko tähän sitten mahdollisesti myötävaikuttanut Helsingin Sanomien kaltainen asevastainen media, joka nyt mainitulla pääkirjoituksellaan on jälleen kerran todistanut sen, että kun kyseinen lehti kirjoittaa aseisiin tai aselakiin liittyvästä, on sisältö asenteellisesti sekä lähtökohtaisesti valmiiksi asevastaista hoblofobiaa, ilman esitettyä faktoihin perustuvaa tietoa.
"Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Usein päätökseen voidaan ensin hakea oikaisua, jonka jälkeen päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit määräytyvät maakuntien aluejaon mukaisesti niin, että kunkin tuomiopiirin alue kattaa 1 - 3 maakuntaa.

Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta."

http://www.oikeus.fi/4319.htm

Marko Tammelin
Toimittaja


http://aselaki.blogspot.com/

[Tank U]

Tämän kirjoittaja on joko ollut "myssyissä" tai tämä on tehty "kieliposkella" asenteella "myssyissä"?


Copy Kaliiberi lehti:

"Muilla mantereilla
kaukana kotimaasta taistelevat armeijat kehittivät pääosin jo 1970-luvulla omiin rynnäkkökivääreihinsä pienikaliiperisen kevyemmän patruunan, jotta sotilas saattoi kantaa mukanaan ja käyttää suuremman ampumatarvikemäärän. Näin syntyi uusi pienikaliiperisten rynnäkkökiväärien sukupolvi, jonka ulkopuolelle Suomi on ilmeisen viisaasti ja harkiten jättäytynyt. Suomalainen sotilas kun ampuu tähdättyjä laukauksia, eikä haaskaa ampumatarvikkeita tarpeettomasti sarjatulella. Suomalaiselle metsämaastolle ominaisen oksiston ja näreikön läpäiseminen edellyttävät myös luodilta painoa ja vakaata lentorataa.
Suomalainen taistelija jaksaa myös kantaa mukanaan painavamman patruunamäärän kuin suurvalta-armeijan sotilas."

[vrv]

Tekstin sisällössä asiaakin, mutta kirjoitustyyli on kuin "korkeajännityksestä".
Maininta suomalaisen sotilaan patruunan kantokyvystä on myös hupaisa.

Luodin painosta/iskuenergiasta on kiistelty niin kauan kuin rihlattuja aseita on valmistettu.
Törni esim. kantoi vietnamissa raskasta 30-06 kivääriä. Oli hänellä toki konepistoolikin.

[far angst]

Tämän kirjoittaja on joko ollut "myssyissä" tai tämä on tehty "kieliposkella" asenteella "myssyissä"?
Copy Kaliiberi lehti:

"Muilla mantereilla kaukana kotimaasta taistelevat armeijat kehittivät pääosin jo 1970-luvulla omiin rynnäkkökivääreihinsä pienikaliiperisen kevyemmän patruunan, jotta sotilas saattoi kantaa mukanaan ja käyttää suuremman ampumatarvikemäärän. Näin syntyi uusi pienikaliiperisten rynnäkkökiväärien sukupolvi, jonka ulkopuolelle Suomi on ilmeisen viisaasti ja harkiten jättäytynyt. Suomalainen sotilas kun ampuu tähdättyjä laukauksia, eikä haaskaa ampumatarvikkeita tarpeettomasti sarjatulella. Suomalaiselle metsämaastolle ominaisen oksiston ja näreikön läpäiseminen edellyttävät myös luodilta painoa ja vakaata lentorataa.
Suomalainen taistelija jaksaa myös kantaa mukanaan painavamman patruunamäärän kuin suurvalta-armeijan sotilas."

Itse asiassa tuo on niin oikea ja asiantunteva kirjoitus, kuin noin lyhyt tila sallii sen olevan.  5.56-pohjaisiin kalibereihin siirryttiin nimenomaan ruudin määrän ja metallin painon (hylsy, luoti ja ase) ja siten hinnan säästämiseksi.  Lisäksi taistelutilanteen doktriini oli muuttunut talvisodan 4 000 laukausta/ vastustajan vainaa ja Korean 40 000 ls/vastustaja kautta Vietnamin 400 000 ls/VC-vainaaseen.  Kun Taipaleessa pelättiin ja ammuttiin kolmen linjan kiväärillä tähdättyjä laukauksia, Vietnamissa sitten taisteltiinkin 5.56-kaliberisella puutarhaletkulla. (Kts. Minigun)

Ja tosiaankin; Suomen peitteisessä maastossa on parempi käyttää hitaampaa, painavaa luotia kuin jotain cal .22 pikajunaa, joka ensimmäisestä heinänkorresta epästabiloituu ja voi jatkaa matkaansa minne tahansa hevon kuuseen.  Toistaiseksi siis on ihan paikallaan jatkaa vanhalla kolmen linja kaliberilla joka kerran kun Suomessa vainolaista kohden pertaania ojennellaan.

[Kullervo Kalervonpoika]

Tämän kirjoittaja on joko ollut "myssyissä" tai tämä on tehty "kieliposkella" asenteella "myssyissä"?
Copy Kaliiberi lehti:

"Muilla mantereilla kaukana kotimaasta taistelevat armeijat kehittivät pääosin jo 1970-luvulla omiin rynnäkkökivääreihinsä pienikaliiperisen kevyemmän patruunan, jotta sotilas saattoi kantaa mukanaan ja käyttää suuremman ampumatarvikemäärän. Näin syntyi uusi pienikaliiperisten rynnäkkökiväärien sukupolvi, jonka ulkopuolelle Suomi on ilmeisen viisaasti ja harkiten jättäytynyt. Suomalainen sotilas kun ampuu tähdättyjä laukauksia, eikä haaskaa ampumatarvikkeita tarpeettomasti sarjatulella. Suomalaiselle metsämaastolle ominaisen oksiston ja näreikön läpäiseminen edellyttävät myös luodilta painoa ja vakaata lentorataa.
Suomalainen taistelija jaksaa myös kantaa mukanaan painavamman patruunamäärän kuin suurvalta-armeijan sotilas."

Itse asiassa tuo on niin oikea ja asiantunteva kirjoitus, kuin noin lyhyt tila sallii sen olevan.  5.56-pohjaisiin kalibereihin siirryttiin nimenomaan ruudin määrän ja metallin painon (hylsy, luoti ja ase) ja siten hinnan säästämiseksi.  Lisäksi taistelutilanteen doktriini oli muuttunut talvisodan 4 000 laukausta/ vastustajan vainaa ja Korean 40 000 ls/vastustaja kautta Vietnamin 400 000 ls/VC-vainaaseen.  Kun Taipaleessa pelättiin ja ammuttiin kolmen linjan kiväärillä tähdättyjä laukauksia, Vietnamissa sitten taisteltiinkin 5.56-kaliberisella puutarhaletkulla. (Kts. Minigun)

Amen.

Toisaalta .223 Remin valinta tuolloin kaliiberiksi liittyi myös tutkimuksiin iskun shokkivaikutuksesta (v0 ja Vtarget).

Ja tosiaankin; Suomen peitteisessä maastossa on parempi käyttää hitaampaa, painavaa luotia kuin jotain cal .22 pikajunaa, joka ensimmäisestä heinänkorresta epästabiloituu ja voi jatkaa matkaansa minne tahansa hevon kuuseen.  Toistaiseksi siis on ihan paikallaan jatkaa vanhalla kolmen linja kaliberilla joka kerran kun Suomessa vainolaista kohden pertaania ojennellaan.

Tämä maasto on syynä siihen miksi itse hirvestän kaliiberilla 9,3 x 62.

[Tank U]

Tämän kirjoittaja on joko ollut "myssyissä" tai tämä on tehty "kieliposkella" asenteella "myssyissä"?
Copy Kaliiberi lehti:

"Muilla mantereilla kaukana kotimaasta taistelevat armeijat kehittivät pääosin jo 1970-luvulla omiin rynnäkkökivääreihinsä pienikaliiperisen kevyemmän patruunan, jotta sotilas saattoi kantaa mukanaan ja käyttää suuremman ampumatarvikemäärän. Näin syntyi uusi pienikaliiperisten rynnäkkökiväärien sukupolvi, jonka ulkopuolelle Suomi on ilmeisen viisaasti ja harkiten jättäytynyt. Suomalainen sotilas kun ampuu tähdättyjä laukauksia, eikä haaskaa ampumatarvikkeita tarpeettomasti sarjatulella. Suomalaiselle metsämaastolle ominaisen oksiston ja näreikön läpäiseminen edellyttävät myös luodilta painoa ja vakaata lentorataa.
Suomalainen taistelija jaksaa myös kantaa mukanaan painavamman patruunamäärän kuin suurvalta-armeijan sotilas."

Itse asiassa tuo on niin oikea ja asiantunteva kirjoitus, kuin noin lyhyt tila sallii sen olevan.  5.56-pohjaisiin kalibereihin siirryttiin nimenomaan ruudin määrän ja metallin painon (hylsy, luoti ja ase) ja siten hinnan säästämiseksi.  Lisäksi taistelutilanteen doktriini oli muuttunut talvisodan 4 000 laukausta/ vastustajan vainaa ja Korean 40 000 ls/vastustaja kautta Vietnamin 400 000 ls/VC-vainaaseen.  Kun Taipaleessa pelättiin ja ammuttiin kolmen linjan kiväärillä tähdättyjä laukauksia, Vietnamissa sitten taisteltiinkin 5.56-kaliberisella puutarhaletkulla. (Kts. Minigun)

Amen.

Toisaalta .223 Remin valinta tuolloin kaliiberiksi liittyi myös tutkimuksiin iskun shokkivaikutuksesta (v0 ja Vtarget).

Ja tosiaankin; Suomen peitteisessä maastossa on parempi käyttää hitaampaa, painavaa luotia kuin jotain cal .22 pikajunaa, joka ensimmäisestä heinänkorresta epästabiloituu ja voi jatkaa matkaansa minne tahansa hevon kuuseen.  Toistaiseksi siis on ihan paikallaan jatkaa vanhalla kolmen linja kaliberilla joka kerran kun Suomessa vainolaista kohden pertaania ojennellaan.

Tämä maasto on syynä siihen miksi itse hirvestän kaliiberilla 9,3 x 62.

Ei millän pahalla, mutta kyse oli 7,62x39 patruunasta, sekä "ylivoimaisesta" Suomessa valmistetusta ja PV:n käytössä olevasta aseesta.

Ihmettelen myös mihin Vietnamin maaston peitteisyys on "kadonnut", ja miten Vietanamin maaston "peitteisyys" on vaikutukseltaan projektiilien lentoon/iskuvoimaan erillainen, kuin Suomen "aarnimetsien" peitteisyyden?

SEKÄ, onko Suomalainen sotilas muka "niin paljon" etevämpi kantamaan tuliannoksia, kuin muut maapallon sotilaat???

Tuo juttu on ihka oikeeta pas#%a

[far angst]

,,,,,
Ei millän pahalla, mutta kyse oli 7,62x39 patruunasta, sekä "ylivoimaisesta" Suomessa valmistetusta ja PV:n käytössä olevasta aseesta.

Ihmettelen myös mihin Vietnamin maaston peitteisyys on "kadonnut", ja miten Vietanamin maaston "peitteisyys" on vaikutukseltaan projektiilien lentoon/iskuvoimaan erillainen, kuin Suomen "aarnimetsien" peitteisyyden?

SEKÄ, onko Suomalainen sotilas muka "niin paljon" etevämpi kantamaan tuliannoksia, kuin muut maapallon sotilaat???

Tuo juttu on ihka oikeeta pas#%a

En edes voinut ottaa kantaa koko juttuun, vaan vain lainaamaasi jutunpätkään, jossa olevat tiedot ballistiikan suhteen pitävät paikkansa.  Kun nyt otat esiin  RK 62:n, ei se ole mitenkään ylivoimainen ase.  Täysin typerä sota-ase siinä suhteessa, että sen kehysaihio painaa 4 kg ja siitä poistetaan lastuavalla työstöllä 80 %.  Se siis on liian kallis valmistaa.  Lisäksi SA:n traditionaalisten virheiden mukaan se on speksattu liian hienotoleranssiseksi ja siten heikosti toimivaksi kylmässä ja/tai pölyisessä ympäristössä. Toinen suuri vika on hitsausten käyttö ja nehän taas CrMo42:ssa repeilevät ajan mittaan ja sitten korjaushitsauksissa karkenevat.

Ahtaat toleranssit ja jyrsitty kehys tietysti tekevät aseen tarkaksi, ja PV:n vaatimus aseiden vastaanottotarkastuksessa olikin tarkin maailmassa: 10 ls 100 m:n matkalta 10 cm x 10 cm alaan normaalilla sotilaspatruunalla.  Tämä saattaa selittää aseen kuvaillun "ylivoimaisuuden".

Sotaolosuhteissa taistelijan henkilökohtaisella aseella ammutaan vajaa tuliannos ennenkuin se menetetään.  Siksi järkevintä olisi tehdä ase prässäämällä ja muutenkin holjaksi, väljäksi ja halvaksi.  Mutta PV:lla on kusipäiset perinteensä työstön, metallurgian ja toleranssien suhteen, eikä se näy osaavan niistä luopua.

AR-15 ei suunniteltu Vietnamin olosuhteisiin, ja huonoksi se sillä siten osoittautuikin.  Kiinalaiset AK-47 olivat parempia tappamaan ja luotettavempia laulamaan, siksi jenkit niitä evakuoivatkin omaan käyttöönsä milloin voivat.  Vietnamin peitteinen maasto siis ei ollut mihinkään kadonnut, sitä vain ei otettu huomioon suunniteltaessa uutta patruunaa .222 Rem pohjalta.  Syy siis on väärä suunnitteluparametri, seuraus on huono toimivuus peiteisessä maastossa.

Suomen sotilaalle RK 62 ainakin antoi mahdollisuuden ampua vähemmän ja tarkemmin kuin ne sotilaat, jotka käyttivät ensimmäisiä 5.56-pohjaisia sotilasaseita. Enkä siitäkin johtu jutun kirjoittajan kotiinpäinväritys, mene ja tiedä.

[Veli Karimies]

Sotaolosuhteissa taistelijan henkilökohtaisella aseella ammutaan vajaa tuliannos ennenkuin se menetetään.  Siksi järkevintä olisi tehdä ase prässäämällä ja muutenkin holjaksi, väljäksi ja halvaksi.  Mutta PV:lla on kusipäiset perinteensä työstön, metallurgian ja toleranssien suhteen, eikä se näy osaavan niistä luopua.

Eikö siitä tällöin olisi hyvä nimen omaan tehdä tarkka?

[HDRisto]

Sotaolosuhteissa taistelijan henkilökohtaisella aseella ammutaan vajaa tuliannos ennenkuin se menetetään.  Siksi järkevintä olisi tehdä ase prässäämällä ja muutenkin holjaksi, väljäksi ja halvaksi.  Mutta PV:lla on kusipäiset perinteensä työstön, metallurgian ja toleranssien suhteen, eikä se näy osaavan niistä luopua.

Eikö siitä tällöin olisi hyvä nimen omaan tehdä tarkka?

Tarkkuus ei paljon auta jos siinä tähtäillessäsi tulet vihulaisen ampumaksi. Sitten kun tarvitaan sitä tarkempaa osumista, käytetään spesiaaliaseitakin tarkinpien henkilöiden toimesta.

[far angst]

Eikö siitä tällöin olisi hyvä nimen omaan tehdä tarkka?

Ryntöpössykkä ei alun alkaenkaan ole tarkoitettu vallan tarkkaan leivontaan.  Siihen on muita työkaluja.  Aseen tarkkuus saavutetaan kustannuksia kohottamalla ja toimintoja - ennen kaikkea toimintavarmuutta - huonontamalla.  Molemmat ovat taistelijan perusaseessa ihan kirjaimellisesti kuolemansyntejä.

[Veli Karimies]

Nyt en ihan ymmärrä logiikkaa. Onko siis parempi olla epätarkka ase jolla tähtää 1-2 sekuntia, kuin että olisi tarkka ase jolla tähtää 1-2 sekuntia. Hmm.

[Esa N.]

Nyt en ihan ymmärrä logiikkaa. Onko siis parempi olla epätarkka ase jolla tähtää 1-2 sekuntia, kuin että olisi tarkka ase jolla tähtää 1-2 sekuntia. Hmm.

Rynnäkkökiväärin tarkoitus on suoltaa ulos paljon kuulaa nopeasti nopeissa taistelutilanteissa. Sellaiseen toimintaan välttää heikompikin tarkkuus, jollaista tarjoaa esimerkiksi Norinco. Kamala paska kasa-ammuntaan, mutta kuula on siinä jossain 30cm ympyrässä 100m matkalla.

Kun taasen on aikaa tähdätä ja ammutaan pidemmälle, niin silloin sitä tarkkuutta oikeasti tarvitaan, ja silloin ei yleensä ole niin kiire.