Kansankodin kuokkavieraat -televisiosarja ruotsinsuomalaisista 18.2.-8.4.

[Lodi]

Katsoin tuota ohjelmaa ja mieleeni jäi se, kun eräs vanhempi suomalainen kertoi, kuinka heitä aikanaan kehuttiin aina työpaikalla. Jutun ydin oli se, että kun suomalaista duunaria meni kehumaan niin se teki aina vaan ahkerammin töitä.

Kun esimerkiksi afrikasta tulleen paremman ihmisen työllistyminen lienee melko alhaista täällä Suomessa, niin auttaisiko sama temppu tässäkin?
Kaikkien suomalaisten pitäisi aina rauhanuskonnon edustajan kohdatessaan todeta, että "olet tosi kova tekemään töitä, olet todellinen voimavara yhteiskunnassamme".

Vähän ajan kuluttua työlistyminen olisi jopa parempaa kuin kantaväestöllä.

[AIP]

Ikäänkuin se olisi ollut työnantajalle kuuluva asia tarjota duunareille työaikana mahdollisuus kielenopiskeluun ja varmistaa kielenoppiminen tarjottujen kurssien jälkeen.

Tulee mieleen se filmiarkistojen pätkä, jossa jokin menneistä metsäpampuista, siis kaikkien duunariensa isähahmo ja huolenpitäjä, tarjosi koko porukalle päivällisen ja kaljaa, ja haastateltu paperimies (tai sen sellainen) oli kovin pettynyt kun Kossua olisi pitänyt olla myös. Varmaankin olisi jo siihen aikaan illasta ollut kotona juomassa Kossua. Se on nimittäin kyllä harmi, jos viikossa saa vain kuutena iltana Kossua.

Ehkä tuon ajan ruotsinsuomalaisilla oli uraauurtava näkemys siitä, miten tulevaisuudessa työnantaja kouluttaa alaisiaan? Tai ehkä heiltä vain puuttui kyky oma-aloitteiseen toimintaan? Toivottavasti nämä olivat vain yksittäistapauksia, joita ei saa yleistää.

[matkamasentaja]

Menneen viikon ohjelmassa tekivät liukuhihnalla Volkkarin Golffeja. Noinkohan niitä on suomalaiset koskaan Ruotsissa kasanneet?.

[jormaKoo]

Jos Suomesta on lähdetty Ruotsiin elintasopakolaiseksi, niin se on eri asia kuin nykypäivän elintasopakolaisuus jonka haasteet joudutaan kohtaamaan.

Ruotsin ja Suomen kulttuurit ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, ettei saman mittaluokan sopeutumisvaikeuksia ole, kuin esimerkiksi Somaliasta Suomeen muutettaessa elintason perässä.

Tästä johtuu, että Suomalaisilla oli vähemmän ja pienempiä ongelmia sopeutua Ruotsiin. Jos tästä huolimatta oli sopeutumisongelmia, niin isomman kulttuurieron takaa muuttavilla tulee olemaan enemmän ja vakavampia ongelmia sopeutua.

Jos joku ei tuota asiaa ymmärrä, niin sitten kieltää erilaisten kulttuurien olemassa olon.

[matkamasentaja]

Kun nyt haetaan Thaimaasta ja Filippiineiltä hoitsuja, Virosta raksaduunareita ja Puolasta ja Espanjasta atomiputkimiehiä Suomeen, niin voidaan sitten vertauksena vedota, että haettiinHAN suomalaisiakin Ruotsiin liukuhihnalle.

[matti]

Menneen viikon ohjelmassa tekivät liukuhihnalla Volkkarin Golffeja. Noinkohan niitä on suomalaiset koskaan Ruotsissa kasanneet?.

Kiinnitin huomion samaan asiaan. Tainnut leikkaajalla mennä sekaisin Volvon ja Volkswagenin tehtaat

[AIP]

Kiinnitin huomion samaan asiaan. Tainnut leikkaajalla mennä sekaisin Volvon ja Volkswagenin tehtaat

Ehkä ohjaajan piti perustella jotain gastarbeitereilla, jotka vaikkapa kasasivat Golfeja, mutta asia unohtui kiireessä.

Ei oikeastaan jaksa enää täysin stressata tuosta suomalaisten työhön muuttajien rinnastamisesta nykyisiin turvapaikkaloisiin (en väitä, että kaikki hakijat olisivat loisia). Nimittäin jos suomalaiset olisivat suvaitsevaiston mukaan olleet rinnastettavissa nykyisiin turvapaikanhakijoihin, niin suvaitsevaistohan hyväksyisi samalla, että heidän maahantuomansa ihmiset ovat loisia. Eri asia on, haluammeko uhrata vanhempiemme ja isovanhempiemme kunnian tämän vuoksi.

[ämpee]

Katselin tuon ohjeman melkein kokonaan, ehkä vain lopputekstit jäivät näkemättä.

Koko ohjelman läpi kantoi teema työnteosta, ja sen jossain tapahtuneesta pakkotahtisuudesta, palkoista ja paremmasta toimeentulosta kuin kotimaassa.

Kielen opiskelun tärkeyttä painotettiin, mutta myös tuotiin esille se, että pakkotahtisessa työssä, jossa ei edes suomea voida puhua, ei mikään kieli tule esille, ja kun on ensin vedetty mehut ulos, niin ei se opiskelu kiinnosta enää omalla ajalla.

Sekin tuotiin esille, että omista oikeuksista piti huolehtia omalla osaamisellaan ihan itse, ei ollut Demlaa Ruotsissa kertomassa mitä etuisuuksia oikeuksia on asiallista vaatia.

Kansallisen itsetunnon sairauttakin on podettu, ja purettu se parempiin työsaavutuksiin, jostain kumman syystä mistään "natsityöstä" ei ikinä länsi-naapurissa ole valitettu.

Itse olen ollut nyt "baanalla" hieman yli 20 vuotta, ja painanut hommia yli 10:ssä eri maassa, useammalla mantereella.
Näppiin on jäänyt aivan kiitettävästi hilloa, kielitaitoa kahdesta ulkomaankielestä, joita kumpaakaan aikanaan vallinnut kansakoulu, tai kansalaiskoulu-systeemi ei nähnyt hyväksi opettaa, joten otin oman paikon vähän yli 3-kymppisenä kun elämäntilanne hieman muuttui.

Minulla oli se onni, etten tehnyt töitä pakkotahtisella hihnalla, vaan ympäristössä jossa oltiin ulkomaankielien kanssa jatkuvassa tekemisessä, vaikka ihan fyysisesti duunia tehtiinkin.

Valkoinen neekeri on siitä poikkeava, että se käsite pyörii työn ja tekemisen ympärillä, ja sopeutuminen ei ole pelkästään valinnainen asia.

(Tässä kohtaa anteeksipyyntö ylläpidolle jolle olen luvannut lopettaa kaikenlaisen neekeröinnin, jonka samaisen ylläpidon mukaan ovat lopettaneet kaikki muutikin.)

Musta neekeri 2011 Suomessa vaikuttaa tuon valkoisen neekerin, 1950-90, vastakohdalta, kuin aivan eri kolikoiden kääntöpuolelta, näin kauniisti ilmaisten, mutta toki huomioiden ne seikat, kuten kamerunilaisten ja monien muidenkin Afrikkalaiseten kansallisuuksien suomalaisia paremman työllistymisen kotimaassamme, mikä on aivan erityisen huomion arvoinen asia, sillä tietääkseni heitä ei ole ehditty kotouttamaan. 

[LW]

Kansallisen itsetunnon sairauttakin on podettu, ja purettu se parempiin työsaavutuksiin, jostain kumman syystä mistään "natsityöstä" ei ikinä länsi-naapurissa ole valitettu.

Tämä on tosiaan mielenkiintoinen ja pääosin myönteinen ilmiö. Yksi tapa reagoida siihen, että kantaväestöä katsoo sinua vähän nenäänsä pitkin, ruotsalaisen kohteliaasti, suomalaisen viileästi tai sitten ihan avoimen törkeästi, on vääntää suoritusnuppi kaakkoon ja todistaa raatamalla tosissaan, että pärjää aivan siinä missä muutkin.

Musta neekeri 2011 Suomessa vaikuttaa tuon valkoisen neekerin, 1950-90, vastakohdalta, kuin aivan eri kolikoiden kääntöpuolelta, näin kauniisti ilmaisten, mutta toki huomioiden ne seikat, kuten kamerunilaisten ja monien muidenkin Afrikkalaiseten kansallisuuksien suomalaisia paremman työllistymisen kotimaassamme, mikä on aivan erityisen huomion arvoinen asia, sillä tietääkseni heitä ei ole ehditty kotouttamaan.

Kenialaiset ja muut hyvin pärjänneet afroryhmät ovatkin ymmärtääkseni tulleet tänne pääosin perinteisin järkisyin, kuten työ- tai opiskelupaikan perässä. Näillä tapauksilla motivaatio ja ihan silkka kyvykkyys lienee jo valmiiksi eri luokkaa kuin jollain tusinasomalilla, he eivät ole muodostaneet tänne syrjäytyneitä yhteisöjä, ja he eivät lankea tänne tullessaan yhteiskunnan pumpuliseen hoiva- ja kotoutusputkeen, joka takuuvarmasti passivoi, jos siihen on yhtään taipumusta.

Mielenkiintoista ajatella, ovatko somalit kenties yksi syy siihen, että kenialaisten työllistyminen oli ainakin jonkun aikaa sitten koko maan paras. Nämä kaksi ryhmää eivät käsittääkseni juurikaan rakasta toisiaan, ja kenties kenialaiselle mamulle antaa ylimääräistä potkua halu näyttää, että "jumalauta, kaikki mustat eivät ole mitään hemmetin somaleita!"

[skrabb]

Ruotsinsuomalaiset eivät olleet kuokkavieraita
Ismo Söderling

Yle Teemalla on menossa mielenkiintoinen sarja "Kansankodin kuokkavieraat". Kahdeksanosaisessa sarjassa tarkastellaan pääasiassa 1960-luvulla muuttaneiden kohtaloita. Sarja vaikuttaa hyvin tehdyltä ja informatiiviselta. Ruotsiin muuttaneiden asiaa ei ole liikaa maassamme pohdittu.

1960-luvulla suuret ikäluokat tulivat työikään muutaman vuoden sisällä. Samaan aikaan taloudellinen rakennemuutos ajoi väkeä maaseudulta kaupunkeihin. Työttömyys kasvoi Suomessa.

Ruotsissa oli käynnissä samaan aikaan voimakas teollistumisvaihe: telakat kukoistivat ja autotehtaat kävivät ylikierroksilla. Työvoimapula naapurimaassamme oli huutava.

Suomesta muutti Ruotsiin tuolloin muutamassa vuodessa yli 300 000 ihmistä. Kyse oli valtavasta historiallisesta tapahtumasta. 1970-luvulla noin joka kymmenes suomalainen lapsi aloitti peruskoulunsa Ruotsissa.

Suomalaisia tarvittiin Ruotsissa, he eivät olleet kuokkavieraita. Ruotsalaisia värväreitä liikkui aktiivisesti eri puolilla maatamme.

Kun lähdin Volvon liukuhihnojen ääreltä vuonna 1969 joululomalle Suomeen, hyvästeli työnjohtajani vakavana: "Tule heti uuden vuoden jälkeen ja tuo kaverit mukanasi".

Ruotsinsuomalaisten suurten muuttojen ikäpolvi alkaa olla vähitellen eläkeiässä. He olivat tukipylväitä, kun ruotsalaista kansankotia rakennettiin viime vuosituhannella.

johtaja
Siirtolaisuusinstituutti, Turku

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Ruotsinsuomalaiset+eiv%C3%A4t+olleet+kuokkavieraita/1135264258211

[JNappula]

Uusin jakso on nyt nähtävillä YLE:n areenassa:
http://areena.yle.fi/video/1299876740153

[Roope]

Vastoin ohjelman tekijöiden provosoivaa tiedottamista, Kansankodin kuokkavieraat oli enimmäkseen oikein asiallinen ja enimmäkseen haikeaan nostalgiaan painottuva sarja. Vain kahdessa tai kolmessa jaksossa oli lyhyt, päälleliimatun oloinen osuus, jossa yritettiin leimata ruotsinsuomalaisia elintasopakolaisiksi, pelotella tulevalla työvoimapulalla tai rinnastaa nykyinen humanitaarinen maahanmuutto suomalaisten Ruotsiin muuttoon.

Se, mikä jäi Kansankodin kuokkavieraissa tekijöiden eduskuntavaaleja edeltäväksi uhoksi, onkin sitten koottu uuteen radiossa esitettävän kolmiosaiseen sarjaan, Raggarit, rasismi ja suomalaiset.

Kesäkuussa 1977 Suomessa oltiin hiljaa tai päiviteltiin ruotsalaista rasismia. Raggarit, rasismi ja suomalaiset -historiasarja alkaa Södertäljen rotukahakoista kesäkuun 19. päivän vastaisena yönä 1977. Raggareiden väkivallan kohteeksi joutuivat Turkista paenneet assyrialaiset. Ruotsia kuohuttanut tapahtumaketju noteerattiin Suomessa vain pienin otsikoin. Syytä olisi ollut suurempaan, sillä 18-vuotias raggarikuningatar oli suomalainen. Myös 26-vuotias raggarikuningas oli äitinsä puolelta suomalainen.

Kolmiosainen sarja käsittelee ruotsinsuomalaisia, muukalaisvihan lietsontaa ja virallisen Suomen näennäistä välinpitämättömyyttä tai puuttumattomuutta suomalaissiirtolaisten vientirasismiin, joka ilmenee mm. maahanmuuttokriittisen puolueen nauttimasta kannatuksesta toisen polven maahanmuuttajasuomalaisten keskuudessa. Tämä ei ollut sitä, mihin valtaosa työtä, kunnollisia asunto-oloja ja taloudellista turvallisuutta hakeneista ruotsinsuomalaisista pyrki.

Sarjan toimittaa Pentti Peltoniemi.

Jaksot

Osa 1/3 maanantaina 9.4.2012 klo 12.15: Kuuma kesä Ruotsin Södertäljessä
Kesäkuussa 1977 Ruotsin Södertäljessä puhkesi väkivaltaisia yhteenottoja raggareiden ja maahan pakolaisina tulleiden Turkin assyrialaisten kesken. Suomessa asiasta ei syntynyt suuria otsikoita, vaikka 18-vuotias raggarikuningatar oli Suomen kansalainen ja suuri osa muitakin raggareista suomalaistaustaisia. Toimittaja Pentti Peltoniemi.
Yle Areena

Osa 2/3 maanantaina 16.4. klo 12.15: Toisen polven ruotsidemokraatit
Ruotsin eduskunnassa hallitsevan porvariallianssin ja oppositiossa olevan vasemmistoryhmittymän välille vaa'ankieliasemaan nousi syyskuun 2010 vaaleissa maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit-puolue, joka nauttii laajaa kannatusta toisen polven ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Toimittaja Pentti Peltoniemi.

Osa 3/3 maanantaina 23.4. klo 12.15: Maahanmuuttajat ja kansankodin murros
Tässä viimeisessä jaksossa tarkastellaan hyvinvointivaltion muutosta, sitä mikä on toisin ruotsalaisessa kansankodissa verrattuna aikaan, jolloin suomalaisten muutto Ruotsiin oli suurimmillaan 1960-70 –luvuilla. Toimittaja Pentti Peltoniemi.

Yle Historiasarjoja

Syyllistämisen puolesta tämä sarja on ensimmäisen jakson perusteella täyttä tykitystä. Tällä kertaa pitäisi hävetä sitä, että virallinen Suomi on vaiennut suomalaisten merkittävästä osuudesta Södertäljen ilmeisen legendaarisessa rotukahakassa, joka käytiin raggareiden ja (kettingein ja pesäpallomailoin varustautuneiden) assyrialaisten välillä. 28-vuotiaan raggareiden johtajan äiti oli suomalainen ja hänen 18-vuotias tyttöystävänsä oli Suomen kansalainen. Oikeudenkäyntipöytäkirjojen mukaan useilla kahakkaan osallistuneista raggareista oli suomalainen sukunimi. Myös ruotsalaiset tiedotusvälineet vaikenivat suomalaisten osuudesta, jolloin syyllisyys rasismista vieritettiin epäreilusti pelkästään ruotsalaisten niskaan.

Ohjelmassa kuullaan kaksikin versiota siitä, miten median "en finne igen"-kirjoittelu loppui. 70-luvulla Tukholman lähetystössä työskennelleen Risto Laakkosen mukaan rikollisten syntyperän mainitseminen lopetettiin vuonna 1970 Suomen suurlähettilään pyydettyä sitä ruotsalaisilta päätoimittajilta. Laakkonen kertookin, että tämän jälkeen normisvensson epäili kaikkien epäselvien rikosuutisten yhteydessä, että suomalainenhan sen tietysti teki.

Ruotsinsuomalaiset olivat ajan tasalla, mutta entä virallinen Suomi, Pohjanlahden itäpuolella ollut, liikaväestöään Ruotsiin sijoittanut Suomi?

...

Se vähä, mitä suomalaisille Södertäljen tapahtumista kerrottiin, ei johtanut pohtimaan sen paremmin Pohjolaan yltänyttä rotukiihkoa kuin ruotsinsuomalaisten asemaa yleensä. Esimerkiksi päälehti kuittaisi Södertäljen tapahtumat tuoreeltaan palstan uutisella, jossa viesti oli, että raggarit olivat olleet siirtolaisten kimpussa Södertäljessä ja että välikohtauksia oli ollut viime vuosina useita, mikä saattoi enteillä rotulevottomuuksia tulevaisuudessa.

...

Kesän 1977 Södertäljen rotukahakat seuraavat väistämättä ruotsinsuomalaisia, vaikka heillä ei ollut ryhmänä mitään tekemistä raggareiden hyökkäyksissä assyrialaisia vastaan. Virallinen Suomi on vaiennut ja vaikenee. Södertäljen tapahtumia seurasi ja seuraa vastareaktio. Professori Jarmo Lainio, joka opettaa suomen kieltä ja kirjallisuutta Tukholman yliopistossa ja Mälardalenin korkeakoulussa, puhuu kipeästä ajasta, joka aiheutti pelon uusiutuvasta, yksipuolisesta kielteisestä maineesta. Ja siitä on helppo tulla tähän päivään ja ruotsidemokraatteihin.

Seuraavassa jaksossa vedetään yhteys Ruotsin 70-luvun "rotukahakoista" nykyiseen ruotsidemokraattien toimintaan, joiden molempien vientirasismista ruotsinsuomalaisten ja muidenkin suomalaisten on syytä olla häpeissään, koska mukana on ollut taustaltaan suomalaisia.

[Emo]

Vai että oikein "liikaväestöään Ruotsiin sijoittanut Suomi"!?

Ruotsilla on ollut 1970-luvun jälkeenkin krooninen pula riittävästä väestöstä, ja on edelleenkin. Ruotsalaisidiootit ovat päättäneet tehdä maastaan suurvallan  kasvattamalla maansa väkilukua 

[Lemmy]

Ruotsalaiset yritykset värväsivät aktiivisesti Suomesta työvoimaa, ja toisin kuten yleinen käsitys on, enemmistö ei lähtenyt Suomesta työttömyyttä pakoon, vaan paremman palkan perässä. Jos massiivinen finjävel-aaalto aiheutti joitakin lieveilmiöitä Ruotsissa, aiheutti se myös ongelmia Suomessakin.

Niin, eiko tuo "lomaltapaluuraha" aikoinaan ollut bonus siita, ettei jaanyt serkun luo Ruotsiin kun meni kesalomalle?

Tuossa tosiaankin on se ero, ettei Suomessa ole telakoita tai autotehtaita joilla huutelisi jatkuva tyovoimapula. Ruotsissakin tehtaat alkaa olla meneen kanttuvei.

[Roope]

Historiasarjoja: Historiasarjoja: Raggarit, rasismi ja suomalaiset.

Osa 2/3: Toisen polven ruotsidemokraatit Ruotsin eduskunnassa hallitsevan porvariallianssin ja oppositiossa olevan vasemmistoryhmittymän välille vaa'ankieliasemaan nousi syyskuun 2010 vaaleissa maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit-puolue, joka nauttii laajaa kannatusta toisen polven ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Toimittaja Pentti Peltoniemi.

Yle Areena (44 min)

3:30
Risto Laakkonen

6:40
Miksi niin usea toisen polven suomenruotsalainen on kulkeutunut maahanmuuttajiin vihamielisesti suuntautuvien joukkoihin?

10:30
Syyskuun 2010 parlamenttivaaleissa realisoitunut ruskea uhka herätti huolestumista myös ruotsinsuomalaisten enemmistössä, koska vaalivoittaja ruotsidemokraatit menestyi ja sai runsaasti vastakaikua juuri ruotsinsuomalaisalueilla.

11:00
Ruotsidemokraattien Erik Ahlqvist

16:30
Erik Ahlqvist
On tärkeä erottaa alueet, mistä maahanmuuttoa tulee. Ongelmia ei ole pohjoismaalaisten, kiinalaisten tai japanilaisten kanssa samalla tavalla kuin esimerkiksi lähi-Idästä tai Afrikasta tulevien kanssa.

Toimittaja
Ruotsidemokraattien Erik Ahlqvistin käsitykset maahanmuuttajien jaottelusta ovat sellaisia, että pitkään ruotsinsuomalaisten asioita hoitaneet Esko Melakari ja Erkki Tammenoksa osin kavahtavat ja opponoivat.

22:40
Risto Laakkonen
Ja näistä suomalaisista kysyttiin tän sverigedemokraattien johdolta, että miten he suhtautuis näihin meijän perussuomalaisten riveissä oleviin selviin rasisteihin, niin he sanoivat, että he eivät haluis niitä jäseniksi, että ne ovat niin lähellä fasisteja.

24:00
Toimittaja
Kun suomalaisia nyt kuitenkin joko ykköspolvessa tai kakkospolvessa tai sitten myöhemmin niin herkästi menee mukaan tällaisiin, paitsi että he menevät herkästi mukaan myös näihin perinteisiin puolueisiin Ruotsissa, niin kuvastaako tämä sitten jotakin meidän suomalaisten yhteiskunnallisesta koulutuksesta tai valveutuneisuudesta?

Risto Laakkonen
En minä rohkenis vetää semmosia linjauksia, mutta kyllähän se kuvastaa tätä kotien kulttuuria, mikä on kotien anti näissä asioissa ja onko kotona keskusteltu näistä asioista. Siitä se kertoo, ja onko valistunut koti taustalla, yhteiskunnalliseen luokka-asemaan katsomatta. Siitä se ainakin kertoo. Monet on myös päässeet irti tällaisista asenteista siellä. Rohkaisevia esimerkkejä joka puolella löytyy. 

31:00
Toimittaja
Tukholman yliopistossa traumaattisiin kokemuksiin liittyvää väitöskirjaa tekevä psykologi Gunilla Björkqvist lähestyy ruotsinsuomalaisten toimintaa ruotsidemokraateissa paradoksin kautta. Suomessa sama ideologia vastustaa ruotsia ja Ruotsissa puolustaa ruotsia.

Gunilla Björkqvist
Joo-o, joo-o. Joo, sehän on aika fiksu tapa löytää ratkaisu. Tämä on hyvin mielenkiintoinen ajatus. Joku on sanonut, taikka kaks ihmistä, jotka tuntevat Suomen historiaa hyvin, ovat sanoneet, että suomalaiset haluavat aina olla voimakkaitten puolella.

Toimittaja
Vai voittajien..?

Gunilla Björkqvist
Voittajien puolella, joo-o! Mutta se on hyvin mielenkiintoista, kun nämä suomalaiset sitten, jotka Suomessa he taistelevat ruotsin kieltä vastaan ja sanovat, että ruotsinkieliset pitäis "utrota" ja ruotsi pitäis "utrota" Suomen maasta. Mutta kuitenkin sitten kun tulevat Ruotsiin, he menevät ruotsalaisten kanssa tekemisiin ja jopa niitten ruotsalaisten kanssa, jotka haluavat kaikista eniten pitää Ruotsia ruotsalaisena. Joo-o!

(utrota: kiskoa juurineen, tuhota täysin, hävittää, poistaa)

36:45
Yhteiskuntapolitiikan dosentti Seppo Isotalo
Ei näillä ole mitään tällaista yhteistä juonta, vaan nämä ruotsidemokraatit tulevat enemmänkin tällaisesta aika äärimmäisestä kansallisajattelusta. Ja sitten ne ovat hyvin yksoikosia siinä, että ei heillä oikein mitään muuta ole kuin tämä maahanmuuttajien aiheuttamat kustannukset. Se on aina heidän...mihin vaan asiaan mennään, niin he huomaa, että kaikkiin muihin asioihin olis rahaa käytettävissä, jos vaan vähennettäis niitä rahoja, jotka menee maahanmuuttajia varten. Ja se on Ruotsissa järkevä kritiikki, koska tämä on nyt kymmenen kertaa suurempaa tää maahanmuutto ja varsinkin tämä pakolaisten vastaanotto, joka on kallista. Ruotsissa satsataan paljon tähän sillä lailla. Se on poliittinen kysymys.

39:00
Toimittaja
Vaikka Ruotsi onkin ollut suomalaisille maahanmuuttajille hyvä maa asua, niin ruotsalaisten pohjattomalta tuntuva hyvyys on saattanut vaikuttaa siihen, että joistakin suomalaisista on tullut muiden vähemmistöjen polkijoita.

[Luotsi]

^^^ Mukavaa maistiaista siitä mitä indoktrinointi-verolla kustannetulta YLEltä on lupa odottaa. Goebbelsin opit käyttöön koko rintamalla!

[Roope]

Historiasarjoja: Historiasarjoja: Raggarit, rasismi ja suomalaiset.

Osa 3/3: Maahanmuuttajat ja kansankodin murros
Sarjan päättävässä jaksossa katsotaan missä kuinka ruotsalainen kansankoti on muuttunut niistä ajoista, jolloin Ruotsissa toteutettiin maailman ensimmäinen hyvinvointivaltio muun muassa rakentamalla eläkerahastovaroilla kymmenessä vuodessa miljoona asuntoa ja suomalaisten muutto sinne oli suurimmillaan. Toimittaja Pentti Peltoniemi

Yle Areena (44 min)

[Iloveallpeople]

Nyt sarja on näytetty Ruotsissakin.

Oletko kansankodin kuokkavieras?

Ruotsinsuomalaiset ovat pinnalla ja ajankohtaisia. SVT on viime viikkojen ajan näyttänyt ruotsinsuomalaisista kertovan kahdeksanosaisen dokumenttisarjan Kansankodin kuokkavieraat. Sarja kiinnostaa, itkettää, vihastuttaa ja puhuttaa. Yleisötoimittaja Helena Huhta on seurannut keskustelua sosiaalisissa medioissa.

"Emme ole kuokkavieraita!"

Ylen tekemän Kansankodin kuokkavieraat -dokumenttisarjan nimi on käännetty ruotsiksi Snyltgäster i folkhemmet. Nimi kuohuttaa katsojien ja kommentoijien tunteita. Usean keskustelijan mukaan nimi on loukkaava. Ruotsinsuomalainen yleisö ei tunnista itseään termistä kuokkavieras. Ruotsiin tultiin aikanaan töihin ja veroa maksettiin alusta saakka. Eräs kommentoija kirjoittaa näin:

- Dokumenttisarja on itsessään mielenkiintoinen, mutta kieltäydyn näkemästä itseni ja perheeni kuokkavieraina! Molemmat vanhempani ovat työskennelleet ja maksaneet veroa siitä päivästä saakka kun he muuttivat Ruotsiin. Kukaan perheestäni ei ole koskaan nostanut kruunuakaan tukia ja meille on aina ollut tärkeää että hoidamme hommamme kunnialla. Tämän vanhempani myös opettivat meille lapsille. Emme ole myöskään koskaan saaneet suomenkielen opetusta koulussa. Joten kuokkavieraiksi meitä ei voi kutsua!

Sisuradion Facebook -sivuilla käydään myös keskustelua siitä, onko snyltgäster oikea käännös suomenkielen kuokkavieraille.

"Itkin sarjaa katsoessani, tunnistin tuskan"

Mikroblogi Twitterissä usea henkilö suosittelee sarjaa. Sen katsotaan olevan tärkeä, nostalginen ja mielenkiintoinen katsaus Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän kokemuksista ja Ruotsin vähemmistöpolitiikan eri vaiheista.

- Katson paraikaa Snyltgäster i folkhemmet -sarjaa, joka käsittelee suomalaista työperäistä maahanmuuttoa Ruotsiin. Sarja käsittelee myös rasismia ja segregaatiota joka syntyi tuolloin. Ihmettelen vain että miksemme ikinä opi?, kysyy eräs kommentoija Twitterissä.

- Suorittelen sarjan katsomista. Itkin sitä katsoessani, tunnistin mukana olleiden henkilöiden tuskan, kirjoittaa toinen.

Ilmoitus syrjintäasiamiehelle

Sisuradio uutisoi eilen maanantaina että Karlstadin ruotsinsuomalainen seura on tehnyt sarjasta ilmoituksen syrjintäasiamiehelle sekä television tarkastuslautakunnalle. Seuran puheenjohtaja Anders Rixer on myös kirjoittanut Värmlands Folkblad –lehteen mielipidekirjoituksen, jossa sanoo sarjan olevan täynnä piilorasisimia, parjausta sekä levittää valheita. Dokumenttisarjan tuottaja, Ylen Ari Matikaisen mukaan nimi Kansankodin kuokkavieraat on valittu pilke silmäkulmassa.

Sarjan viimeinen osa näytetään SVT2 -kanavalla tiistaina 4. syyskuuta kello 18:00

Sisuradio

[skrabb]

Sarjaa on voinut seurata uusintana Suomessakin Yle fem-kanavalta SVT:n ohjelmistosta. Esimerkiksi yksi jakso on lähetetty tänään klo 12.05. 

[Iloveallpeople]

Ja taas näkyy uusintoina.

Kansankodin kuokkavieraat
TV1 tiistaisin 23.10. - 11.12. klo 19.00 - 19.55