2012-10-12 YLE: Maahanmuuttokysymyksiä puolueille

[Marko Parkkola]

Kunnallispoliitikon paras mahdollisuus tukea maahanmuuttajien ja pottunokkien työllisyyttä on huolehtia kaavoituksesta, infrasta ja lasten päivähoidosta. Eli siis luoda mahdollisuudet työpaikoille (kaavoitus ja infra) ja mahdollisuus työntekijöille päästä töihin (infra ja päivähoito).

Maahanmuuttajat eivät ole mikään erityisryhmä, joka tarvitsisi ns. positiivista syrjintää. Positiivisen syrjinnän piiriin kuuluisivat lähinnä vammaiset, jotka eivät pysty 100% työsuoritukseen, mutta pienellä kompensaatiolla kykenevät kuitenkin tekemään töitä. Valitettavasti en vammaisten asioista tiedä tarpeeksi, joten en heistä puhu sen enempää. Sen vain sanon, että maahanmuuttajalla ei yleensä ole mitään vammaa, joka estäisi häntä tekemästä normaalisti töitä. Onhan varsin monta maahanmuuttajaa erilaisissa koordinaattorin tehtävissä.

Kielen oppiminen on toki tärkeää. Toisaalta ongelma on siinä, että vaikka koulutusta on, ei sillä tahdo tulla tuloksia. Kielen osaaminen on koulutuksen jälkeenkin paikoin heikkoa, vaikka monet osaavatkin suomea niin hyvin, että suomenkielellä tulee toimeen. Parhaat tulokset oppimisessa on kuitenkin saatu työn kautta. Tunnen ulkomaalaisia, jotka Suomessa töissä ollessaan ovat opetelleet erinomaisen suomenkielen. "Varsinaisten" maahanmuuttajien yhteydessä on väitetty, että työn ohella ei ehdi opiskelemaan tarpeeksi suomea. Kakkapuhetta sanon minä ja minulla on todisteet siitä.

Mikäli on muita kysymyksiä, vastailen omasta näkökulmastani mielelläni. Erityisesti pidän täsmäkysymyksistä.

[Noottikriisi]

Perussuomalaiset

Maahanmuuttajien kielikoulutus täytyy hoitaa työpaikoilla samaan aikaan, kun he käyvät työssä.

Erittäin hyvä ehdotus! Kun ylimääräiset kustannukset kielitaidottomien sopeuttamisesta siirretään työnantajalle vähenee kiinnostus orjatyövoiman hankkimiseen kehitysmaista. Tämä vähentää haittoja kun toistaitoisia ei tule niin paljon ja tulijoiden kohdalla säästää verorahoja kun kielitaidottoman palkannut joutuu itse maksamaan valinnastaan syntyviä kuluja.

[Siili]

Julkinen hallinto on täynnä erilaista positiivista ja negatiivista syrjintää. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyysturva on heikompi kuin vanhempien. Esimerkkejä olisi helppo keksiä kymmeniä.

Sinulle ei ilmeisesti mennyt perille vielä, millaista erityiskohtelua käsite "positiivinen syrjintä" pitää sisällään.  Yritetään uudestaan englanninkielisen vastineen kautta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action

Affirmative action refers to policies that take factors including "race, color, religion, gender, sexual orientation, or national origin" into consideration in order to benefit an underrepresented group "in areas of employment, education, and business", usually justified as countering the effects of a history of discrimination.

Ilmeisesti nimimerkki "Dharma" pitää sitäkin positiivisena syrjintänä, että eläkkeelle pääsy on terveelle vaikeaa alle kuusikymppisenä.

[Nostalgia]

Julkinen hallinto on täynnä erilaista positiivista ja negatiivista syrjintää. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyysturva on heikompi kuin vanhempien. Esimerkkejä olisi helppo keksiä kymmeniä.

Kaikki tulonsiirrothan ovat luonteeltaan syrjiviä, jos näin radikaalisti halutaan nähdä. Periaatteessa tässä mielestäni moni nimimerkki asettaa tasaarvon ideaaliksi lähinnä täysin puhdasoppisen kapitalismin periaatteen.

[Siili]

Julkinen hallinto on täynnä erilaista positiivista ja negatiivista syrjintää. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyysturva on heikompi kuin vanhempien. Esimerkkejä olisi helppo keksiä kymmeniä.

Kaikki tulonsiirrothan ovat luonteeltaan syrjiviä, jos näin radikaalisti halutaan nähdä. Periaatteessa tässä mielestäni moni nimimerkki asettaa tasaarvon ideaaliksi lähinnä täysin puhdasoppisen kapitalismin periaatteen.

Siksi mielestäni käsite "positiivinen syrjintä" on järkevä ainoastaan kapeana tulkintana, eli se on sellaisten erikoisetujen tarjontaa, joilla kompensoidaan vallitsevaa syrjintää pysyvien synnynnäisten ominaisuuksien (rotu, sukupuoli, syntyperä) perusteella.  Uskonto positiivisen syrjinnän perusteena on kiikun kaakun, koska kyseessä ei välttämättä ole pysyvä synnynnäinen ominaisuus.

Esimerkiksi ikään tai terveyteen perustuvan erityiskohtelun sisällyttäminen positiivisen syrjinnän käsitteeseen vaikuttaa melkoiselta olkiukkoilulta. 

[Marko Parkkola]

Tulonsiirto ei kuitenkaan katso rotua, etnisyyttä tms. ihmisestä itsestään johtumatonta ominaisuutta.

[Dharma]

Julkinen hallinto on täynnä erilaista positiivista ja negatiivista syrjintää. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyysturva on heikompi kuin vanhempien. Esimerkkejä olisi helppo keksiä kymmeniä.

Sinulle ei ilmeisesti mennyt perille vielä, millaista erityiskohtelua käsite "positiivinen syrjintä" pitää sisällään.  Yritetään uudestaan englanninkielisen vastineen kautta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action

Affirmative action refers to policies that take factors including "race, color, religion, gender, sexual orientation, or national origin" into consideration in order to benefit an underrepresented group "in areas of employment, education, and business", usually justified as countering the effects of a history of discrimination.

Ilmeisesti nimimerkki "Dharma" pitää sitäkin positiivisena syrjintänä, että eläkkeelle pääsy on terveelle vaikeaa alle kuusikymppisenä.

Kysymyksessä on työllistyminen, joten eri ryhmät erottuvat toisistaan työmarkkina-asemansa puolesta. Pitkäaikaistyöttömien suosiminen ei olisi mitään edellisessä lueteltua, joten se olisi hyväksyttävää positiviista syrjintää? Mutta maahanmuuttajastatus sitten ei olisi? Puhtaasti työmarkkinanäkökulmasta tämä on ongelmallista, koska maahanmuuttajilla on työllistymisessä sellaisia esteitä, joita muilla työmarkkinaryhmillä ei ole. Jos positiivista diskriminaatiota ei voitaisi kohdistaa maahanmuuttajastauksen perusteella, ei esimerkiksi kielikoulutusta voisi järjestää työnhakijoille, kuten Perussuomalaiset toisessa vastauksessaan sanookin.

[Oami]

Ilmeisesti kysymykset esitettiin vain joka toiselle puolueelle.

No, eipä ole uutta tuo Ylen puolueellisuus.

[Jouko]

Kunnallispoliitikon paras mahdollisuus tukea maahanmuuttajien ja pottunokkien työllisyyttä on huolehtia kaavoituksesta, infrasta ja lasten päivähoidosta. Eli siis luoda mahdollisuudet työpaikoille (kaavoitus ja infra) ja mahdollisuus työntekijöille päästä töihin (infra ja päivähoito).

Maahanmuuttajat eivät ole mikään erityisryhmä, joka tarvitsisi ns. positiivista syrjintää. Positiivisen syrjinnän piiriin kuuluisivat lähinnä vammaiset, jotka eivät pysty 100% työsuoritukseen, mutta pienellä kompensaatiolla kykenevät kuitenkin tekemään töitä. Valitettavasti en vammaisten asioista tiedä tarpeeksi, joten en heistä puhu sen enempää. Sen vain sanon, että maahanmuuttajalla ei yleensä ole mitään vammaa, joka estäisi häntä tekemästä normaalisti töitä. Onhan varsin monta maahanmuuttajaa erilaisissa koordinaattorin tehtävissä.

Kielen oppiminen on toki tärkeää. Toisaalta ongelma on siinä, että vaikka koulutusta on, ei sillä tahdo tulla tuloksia. Kielen osaaminen on koulutuksen jälkeenkin paikoin heikkoa, vaikka monet osaavatkin suomea niin hyvin, että suomenkielellä tulee toimeen. Parhaat tulokset oppimisessa on kuitenkin saatu työn kautta. Tunnen ulkomaalaisia, jotka Suomessa töissä ollessaan ovat opetelleet erinomaisen suomenkielen. "Varsinaisten" maahanmuuttajien yhteydessä on väitetty, että työn ohella ei ehdi opiskelemaan tarpeeksi suomea. Kakkapuhetta sanon minä ja minulla on todisteet siitä.

Mikäli on muita kysymyksiä, vastailen omasta näkökulmastani mielelläni. Erityisesti pidän täsmäkysymyksistä.

Minä uskoisin että normaalit terveet aikuiset mamut kyrpiintyvät kun heitä pidetään vammaisina tai lapsen tasolla olevina hyysättävinä kautta linjan. Mutta kaikkeen tottuu ja sillä tavalla saadaan sitä huoltosuhdetta heikennettyä.

[Marko M]

Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä ja jokainen maahanmuuttaja lisää tuota työttömien joukkoa, joten minkä HEL...VETIN takia tänne haalitaan 30000 mamua vuosittain.