2012-10-10 Ruotsin vihreät: "Sotaisat kuninkaat pois katukuvasta"

[IMMane]

Minusta on hyvä idea yhteisellä päätöksellä siirtää hyökkäyssotaa käyneen kuninkaan patsas syrjäisemmälle paikalle ja edelleen yhteisesti valita tilalle jokin rauhan merkki. Suorastaan loistava idea. Kaunis, hieno ja kunnioitettava.

Historiaa ei pidä vääristellä, piilottaa eikä tuhota patsaita.

Olkinukke on tässä yhteydessä sitä, että alkuperäisestä ideasta "siirretään patsaat" tehdään heikko karikatyyri "tuhotaan colosseum", jota vastaan on helppo hyökätä. Eihän kukaan nyt haluta tuhota colosseumia, joten patsaitakaan ei pidä siirtää.

Kaltevan pinnan argumentti pitää aina katsoa hyvin tarkkaan. Se ei ole automaattinen argumentointivirhe, mutta ongelmallinen ainakin siksi, että sen voi vetää kaikkeen mukaan ja ohjata keskustelu pois alkuperäisen idean tarkastelusta. Ja kuten aiemmin sanoin, mahdollinen huono kehitys ei tarkoita hyvästä askeleesta pidättäytymistä. Kysymykseni siis on, näettekö mitään hyvää hyökkäyskunkkujen vaihtamisessa rauhanmerkkeihin ruotsalaisen keskustelun lopputulemana?

Mikähän se syrjäinen paikka olisi ? Peini puisto ? pieni aukio ? Mökkitien varsi ? Metsä ? Kaatopaikka ?

Ymmärrän tavallaan että koitetaan unohtaa tai jotenkin sovittaa menneet mutta se että sen voisi tehdä siirtämällä jotain metallimöhkälettä niin koko ajatus on lapsellinen ja huvittava suoraan sanottuna. Jos kokee että aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet niin hirveän väärin niin sen kun ottaa ja menee pyytämään itse henk.koht. anteeksi asianomistajilta eiköstä juu ?

Mitä taas tulee patsaan siirtoon ja colosseumin siirtoon niin veikkaapa äkkiseltään kumpi on n.miljardi kertaa haastavampi projekti ? 

[Mansikka]

Kysymykseni siis on, näettekö mitään hyvää hyökkäyskunkkujen vaihtamisessa rauhanmerkkeihin ruotsalaisen keskustelun lopputulemana?

Yhtäältä ymmärrän Mansikan kysymyksen, vedettiinhän itäblokissakin Leninin ja Stalinin patsaita nurin ihan urakalla.

Jaa, minä taas en ymmärrä kuinka tuon vuoksi sinä ymmärrät minua, koska en ole ehdottanut nurittamista.

Toisaalta halveksin moista mentaliteettia. Ruotsi aikoinaan kävi sotia, joissa kunniakkaasti otti turpaansa. Antaa svenskien pitää edes nuo mahtipontiset patsaat muistoina Suur-Ruotsista.

Siis ne olivat hyökkäyskunkkuja, ja vielä hävisivät valloitusretkensä? Minä en ole sallimassa tai kieltämässä svenskeiltä mitään, vaan kuten olen kirjoittanut, toivon, että ruotsalaiset päättävät asiasta.

Toki haistan trollin ja provon, mutta tähän oli aivan pakko vastata.

En muista, että minun oltaisiin aiemmin epäilty trollaavan. Onko tämä aihe nyt semmonen stten, ilmeisesti.

Oma mielipiteenihän kuuluu, että jos kunkkut kävivät hyökkäyssotia ja ruotsalaiset haluvat symbolisesti siirtää hyökkäyskunkut sivupaikalle ja ottaa tilalle rauhanmerkin, niin se on hienoa.

[Mansikka]

Mikähän se syrjäinen paikka olisi ? Peini puisto ? pieni aukio ? Mökkitien varsi ? Metsä ? Kaatopaikka ?

Se kerrottiin ehdotuksen yhteydessä: "Vihreiden Annika Lillemets ja Valter Mutt esittävät, että Kaarle XII:n ja Kustaa II Adolfin patsaat siirretään pois nykyiseltä paikaltaan Gustav Adolfin torilta. Edustajien mielestä patsaat voisivat sijaita tarkoitukseen perustettavassa puistossa."

Ymmärrän tavallaan että koitetaan unohtaa tai jotenkin sovittaa menneet mutta se että sen voisi tehdä siirtämällä jotain metallimöhkälettä niin koko ajatus on lapsellinen ja huvittava suoraan sanottuna.

Tämä ei ole minun ajatukseni eikä ehdottajienkaan ajatus, vaan sinun ajatuksesi.

Jos kokee että aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet niin hirveän väärin niin sen kun ottaa ja menee pyytämään itse henk.koht. anteeksi asianomistajilta eiköstä juu ?

En ymmärrä tällaista anteeksipyytelyä kovin hyvin, enkä sellaista ainakaan kannata. Voi olla pahoillaan jostain mitä on tapahtunut, mutta on kummalista pyytää anteeksi jotain, mitä ei ole tehnyt ja mistä ei ole voinut olla mitenkään vastuussa, kun ei ole ollut olemassakaan.

Mitä taas tulee patsaan siirtoon ja colosseumin siirtoon niin veikkaapa äkkiseltään kumpi on n.miljardi kertaa haastavampi projekti ? 

Vedätetäänköhän tässä nyt sittenkin marjaa eikä teitä?

[Juha J.]

Vitun naurettavaa.

[Fiftari]

No sen verran pyörrän puheitani että omapahan on maansa, tehkööt siellä mitä lystäävät. Kunhan tuollainen ajattelumalli ei lähde leviämään.

[jmk]

Ruotsalaiset viherpunaiset ovat kyllä kerrassaan ihmeellistä lajia. Kerta toisensa jälkeen he vain pystyvät yllättämään mitä uskomattomimmilla ideoillaan, vaikka kuvittelen aina nähneeni kaiken.

Ne ovat nyt voimansa tunnossa: mitä tahansa voi esittää, kaikki menee läpi. Ruotsalaiset on niin nujerrettu, ettei kukaan uskalla vastustaa yhtäkään viherpunaista ideaa.

[Nationalisti]

Ruotsalaiset viherpunaiset ovat kyllä kerrassaan ihmeellistä lajia. Kerta toisensa jälkeen he vain pystyvät yllättämään mitä uskomattomimmilla ideoillaan, vaikka kuvittelen aina nähneeni kaiken.

Ne ovat nyt voimansa tunnossa: mitä tahansa voi esittää, kaikki menee läpi. Ruotsalaiset on niin nujerrettu, ettei kukaan uskalla vastustaa yhtäkään viherpunaista ideaa.

Tuskinpa tämä läpi menee.

[normi]

Huomioitavaa on, että ehdottelijat eivät edes ole ruotsalaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, mutta kaiketi ruotsalaiset taipuvat... varminta olisi saada ehdotus läpi olisi, jos muslimit ja mustat loukkaantuisivat näistä korskeiden rasistikuninkaiden patsaista ja vaatisivat vaikka sulattamista, niin eiköhän asiaa alettaisi pikaisesti valmistella...

[Uuno Nuivanen]

Ruotsin vihreät: "Kantaruotsalaiset pois katukuvasta"

[IMMane]

Mikähän se syrjäinen paikka olisi ? Peini puisto ? pieni aukio ? Mökkitien varsi ? Metsä ? Kaatopaikka ?

Se kerrottiin ehdotuksen yhteydessä: "Vihreiden Annika Lillemets ja Valter Mutt esittävät, että Kaarle XII:n ja Kustaa II Adolfin patsaat siirretään pois nykyiseltä paikaltaan Gustav Adolfin torilta. Edustajien mielestä patsaat voisivat sijaita tarkoitukseen perustettavassa puistossa."

Ymmärrän tavallaan että koitetaan unohtaa tai jotenkin sovittaa menneet mutta se että sen voisi tehdä siirtämällä jotain metallimöhkälettä niin koko ajatus on lapsellinen ja huvittava suoraan sanottuna.

Tämä ei ole minun ajatukseni eikä ehdottajienkaan ajatus, vaan sinun ajatuksesi.

Jos kokee että aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet niin hirveän väärin niin sen kun ottaa ja menee pyytämään itse henk.koht. anteeksi asianomistajilta eiköstä juu ?

En ymmärrä tällaista anteeksipyytelyä kovin hyvin, enkä sellaista ainakaan kannata. Voi olla pahoillaan jostain mitä on tapahtunut, mutta on kummalista pyytää anteeksi jotain, mitä ei ole tehnyt ja mistä ei ole voinut olla mitenkään vastuussa, kun ei ole ollut olemassakaan.

Mitä taas tulee patsaan siirtoon ja colosseumin siirtoon niin veikkaapa äkkiseltään kumpi on n.miljardi kertaa haastavampi projekti ? 

Vedätetäänköhän tässä nyt sittenkin marjaa eikä teitä?

Tässä koko uutisessa on vain yksi pointti. Se on tekopyhyys.

[Aallokko]

Ruotsin sekoilusta tuli mieleen, että Kumppani-lehden pääkirjoituksessa itkettiin muutama vuosi sitten sitä, että Suomessa kyllä riittää oman sisällissotamme ja toisen maailmansodan kaatuneiden muistomerkkejä, mutta Somalian sisällissodan muistomerkki loistaa puuttumisellaan. Että rasisteja ollaan tässäkin suhteessa, kun afrikkalaissotien uhreille ei ole toreillamme muistomerkkejä.

[Barbare]

Kustaa II Aadolfin ja Kaarle XII:n ajan Eurooppaa oli valtioiden välisen kilpailun kyllästämä armoton mylleryskenttä. Eli siis aivan erilainen Eurooppa kuin missä nyt elämme. Tämän takia on minusta hieman naurettavaa arvioida kys. herrojen toimia nyky-Euroopan perspektiivistä käsin, ottamatta huomioon tuon ajan realiteetteja. Meininki oli "syö tai tule syödyksi". Mikäli Ruotsi ei olisi piessyt muita, olisi Ruotsi tullut muiden pieksämäksi (mikä sitten lopulta tapahtuikin: venäläiset raiskasivat suuren Pohjan sodan aikana valtakunnan itäosan ja ilman brittien väliintuloa olisi Tukholmassa tanssittu ripaskaa)

Mitä Kaarle XII:n olisi täytynyt tehdä Venäjän, Puola-Liettuan ja Tanskan julistettua tälle sodan? Olla puolustautumatta?

Mielestäni ehdotusta voi rinnastaa siihen että Mannerheimin patsas haluttaisiin siirtää syrjään nykyiseltä paikaltaan.

[K.K.]

Kustaa II Aadolfin ja Kaarle XII:n ajan Eurooppaa oli valtioiden välisen kilpailun kyllästämä armoton mylleryskenttä. Eli siis aivan erilainen Eurooppa kuin missä nyt elämme. Tämän takia on minusta hieman naurettavaa arvioida kys. herrojen toimia nyky-Euroopan perspektiivistä käsin, ottamatta huomioon tuon ajan realiteetteja. Meininki oli "syö tai tule syödyksi". Mikäli Ruotsi ei olisi piessyt muita, olisi Ruotsi tullut muiden pieksämäksi (mikä sitten lopulta tapahtuikin: venäläiset raiskasivat suuren Pohjan sodan aikana valtakunnan itäosan ja ilman brittien väliintuloa olisi Tukholmassa tanssittu ripaskaa)

Mitä Kaarle XII:n olisi täytynyt tehdä Venäjän, Puola-Liettuan ja Tanskan julistettua tälle sodan? Olla puolustautumatta?

Mielestäni ehdotusta voi rinnastaa siihen että Mannerheimin patsas haluttaisiin siirtää syrjään nykyiseltä paikaltaan.

Niinpä...Henkilöllä täytyisi olla todella vääristynyt maailmankuva ja/tai historian tuntemus,jos esittäisi Mannerheimin patsaan syrjään siirtämistä...

16.03.2012 Paleface suututti: Mannerheim-patsas pois Helsingin keskustasta



Rap-tähti Paleface eli Karri Miettinen aiheutti kohun nimittämällä marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia sotarikolliseksi.

Miettinen puhisi Radio SuomiPoPin aamulähetyksessä keskiviikkona Mannerheimin olleen aikanaan sisällissodassa valkoisten johtajana ainakin henkisesti vastuussa 15 000 teloituksesta.

IS:n tavoittama Miettinen perustelee väitteidensä kumpuavan osaltaan Jarkko Tontin kirjasta Koti, uskonto ja isänmaa.

- Pyrkimyksenäni oli tuoda esiin historian synkkiä tapahtumia, joita meillä on kontollamme. Asioista olisi kyettävä keskustelemaan avoimesti ja kaunistelematta, Paleface puolustautuu IS:lle.

Miettinen seisoo edelleen sanojensa takana siinä, että Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingin keskustassa on sama asia kuin, että Serbiaan pystytettäisiin Radovan Karadzicin patsas...]

http://hommaforum.org/index.php/topic,33719.msg958679.html#msg958679

[Blanc73]

Paleface on yksi s****n punikkiparasiitti. Mukatiedostavuuden multihuipentuma.

Ja asiaan: Ruotsalaisille ainoat muistutukset sodasta ovat tuoreimmillaankin 200v vanhat maalaukset Kalle Kustaan ökylinnan seinällä. Ruotsin vihreät voisivat siis ihan rauhassa polttaa sen seuraavan jointin ilman paniikkikohtauksia...

[törö]

Rap-tähti Paleface eli Karri Miettinen aiheutti kohun nimittämällä marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia sotarikolliseksi.

Miettinen puhisi Radio SuomiPoPin aamulähetyksessä keskiviikkona Mannerheimin olleen aikanaan sisällissodassa valkoisten johtajana ainakin henkisesti vastuussa 15 000 teloituksesta.

Tilannehan oli silloisen viestintäteknologian sekä sisällissodan pitkän ja rauhallisen luonteen vuoksi täysin pääesikuntien hallinnassa. Jos jossain meni överiksi niin sotilaspoliisit olivat nopeasti paikalla ja pidättivät sotarikolliset, ja niinpä sellaista ei tapahtunut vaan jokaista teloitusta varten haettiin lupa ylimmältä johdolta.

[Lahti-Saloranta]

16.03.2012 Paleface suututti: Mannerheim-patsas pois Helsingin keskustasta

Nairobin keskustaanhan se Marskin patsas oikeastaan kuuluisi sijoittaa.

[MW]

Son rassismi tämä paleface, selkeästi korostaa ihonväriään.

[Masa76]

Ruotsalaisille ei koulussa opeteta suurvalta-ajasta kuin otsikot, koska sota on niin ikävää ja epätasa-arvoista. Siksipä esim. Peter Englundin yleisöön menevät historiankirjat aiheesta ovat saavuttaneet suurta suosiota (30-vuotinen sota ja Kustaa II Aadolf, "Ofredsår", Tanskan sota ja Kaarle X Kustaa "Den oövervinnerlige", Suuri Pohjan Sota ja Kaarle XII, "Poltava", yms).

1600-luvun alussa Pohjolassa oli vain yksi ehdoton suurvalta - Tanska.  Valtakuntaan kuului tuolloin nykyisten Jyllannin, Fynin ja Själlannin lisäksi Norja, Skoone, Halland ja Bohuslän sekä Bornholmin, Gotlannin ja Hiidenmaan saaret Itämerellä. Lisääntynyt viljanvienti Puolasta Alankomaihin antoi kruunulle oivat tulonlähteen Juutinrauman tulleina. Tanskan aatelia, toisin kuin kuningas Kristian IV:ttä ei kiinnostanut sotilaalliset seikkailut ulkomailla, vaan verovapautensa, maaomaisuutensa hallinta ja talonpoikien sorto maaorjuuteen. Vaikka kukaan ei ollut sisimmässään tunnustanut Ruotsin itsenäisyyttä (v:sta 1523) ei niin viheliäisen köyhän maan takaisinvaltauksesta katsottu saatavan mitään rahallista hyötyä.

Ruotsi oli harvaanasuttu taloudellinen, kulttuurillinen ja sotilaallinen takapajula jota riipi kiista kruunun perimisjärjestyksestä, sotarasitusta vastaan kapinoivat talonpojat (Nuijasota) ja käytännössä jatkuva sotatila joko Venäjää tai Puolaa vastaan. Vähäisen väkiluvun vastapainoksi Ruotsissa kehitettiin aikaansa nähden rautainen hallinto-ja verotusorganisaatio, jonka avulla kuningaskunnan pienet resurssit otettiin tehokkaaseen käyttöön. Vuosikymmenten sotiminen ja asevoimien määrätietoinen kehittäminen kouli armeijasta itäisen pohjois-Euroopan tehonyrkin.

Normaalisti jalkaväki ampui riveittäin jonka jälkeen eturivi vetäytyi muodostelman perälle lataamaan putkensa uudelleen. Suurimman osan ajasta musketööri oli toimettomana muodostelmansa sisässä. Ruotsalainen organisaatio teki toisin. Vihollisen edettyä ampumaetäisyydelle neljä etummaista riviä otti ojennuksen tuntumalle (tähän väliin Ruotsi-vitsi), eturivi matalana, toinen polviasennossa, kolmas kyyryssä ja neljäs pystyssä. Yhteislaukauksen aiheuttaman kuulamyrskyn revittyä vihollisrivistöä, raatojen ja raihnaisten sekaan rynnäköi sivustoilta keihäsmiesosastoja sitomaan vihollista oman jalkaväen ladatessa putkensa uudelleen. Muodostelmista tuli kevyempiä ja nopeammin komentoon reagoivia.

Ruotsalainen ratsuväki oppi rynnäkön merkityksen. Enää ei neiteilty ja ammuskeltu riveittäin pistooleilla matkan päästä, vaan tulenavauksen jälkeen vaihdettiin miekkaan ja ajettiin hakaten suoraan päälle. Puolalainen ratsuväki oli aikaisemmin listinyt miesmäärältään jopa suurempia ruotsalaisarmeijoita (Kokenhausen, Kirkholma) mutta lopulta oppilaat improvisoivat, sopeutuivat ja voittivat (0:20 eteenpäin) oppi-isänsä.   

Tykistöä kevennettiin, sen tulinopeutta kasvatettiin ja putkia siirrettiin organisaation alemmille portaille lisätulivoimaksi. Legendaarinen nahkakanuuna oli yksi kokeiluista, tosin epäonnistunut sellainen.

Tanskan Kristian IV päätti olla sankari. Saksassa oli 30-vuotisesta sodasta käyty seitsemän ja protestantit olivat pahasti tappiolla. Tanska liittyi sotaan 1625 pelastaakseen protestanttisen uskon, mutta sai alkumenestyksen jälkeen turpiinsa ja keisarilliset joukot ryöstivät ja miehittivät koko Jyllannin. Tanskan salmet, nuo "ylittämättömät vallihaudat" pelastivat valtakunnan. Rauhanneuvotteluiden aikana 1629 Ruotsin Kustaa II Aadolf ehdotti Kristian IV:lle liittoa ja yhteistä maihinnousua Saksaan, joko Stralsundiin tai Glückstadt'iin, mutta ehtona oli, että Ruotsin kuningas toimisi yhdistyneen sotavoiman komentajana. Kristiania ei kiinnostanut luovuttaa kunniaa muille ja kieltäytyi. Ruotsin uhka sai keisarilliset tosin lieventämään rauhanehtojaan ja vaatimuksesta koko Jyllannin luovuttamisesta keisarikunnalle luovuttiin. Kristian nappasi tarjouksen oitis ja solmi rauhan.

Ruotsi nousi maihin yksin. Voittamaton armeija jyräsi ranskalaisella rahoituksella etelään kohti Wieniä vallaten kaupungin toisensa perään. Jokainen vastaan lähetetty keisarillinen armeija lyötiin. Ruotsin kuninkaasta rakennettiin "Pohjolan leijonaa" joka pelastaisi kristikunnan paavillisen saatanan kynsistä.

Tanskan Kristian IV:ttä puolestaan vitutti. Maine oli mennyt tappiossa keisarillisille ja ainoaa lohtua sai holtittomista juomingeista kun kuningatarkin otti ja alkoi huorata avoimesti saksalaisen upseerin kanssa ja yritti myrkyttää kuninkaansa. Ilonaiheitakin oli, kuten Juutinrauman tullin holtiton kiristys hollantilaisten ja ruotsalaisten tappioksi, Kustaa II Aadolfin kaatuminen Ruotsille voittoisassa Lützenin taistelussa 1632 ja sitä seurannut naapurimaan vuosia kestänyt tappioiden putki.

Ruotsin hallitsijoita vitutti Tanskan jatkuva perseily. Vanhastaan oli tiedetty, että etelästä tulee inha "juutti", perivihollinen. Muistissa oli yhä Tukholman Verilöyly, Kristian Tyranni ja Älvsborgin miljoonan riikintaalarin pakkolunnaat Tanskan aloittamassa Kalmarin sodassa 1611-13. Viimeinen tikki oli, kun Kristian IV lähetteli tiedusteluja Venäjän tsaarille, Saksan keisarille ja Puolan kuninkaalle josko ketään kiinnostaisi liittoutuminen Ruotsia vastaan? Valtakunnanneuvoston jäseniltä Tukholmassa katkesi ohimosuoni. Saksassa istuva nälkiintynyt armeija sai uudet marssikäskyt.

Taas Jyllanti vallattiin ja syötiin ja ryöstettiin puhtaaksi, tällä kertaa Ruotsin talvisen salamasodan päätteeksi. Taas Tanskan salmet, nuo "ylittämättömät vallihaudat" pelastivat Kööpenhaminan. Ruotsi miehitti myös Hallandin ja Skoonen Malmöä lukuunottamatta. Pohjoisessa vallattiin Härjedalen ja Jämtlanti jotka luovutettiin rauhanteossa Ruotsille Gotlannin ja Hiidenmaan lisäksi. Kristian IV:ttä vitutti vielä kolme vuotta ennenkuin tuoni vei miehen. Samana vuonna loppui 30-vuotinen sota.

Ruotsi sai uuden kuningattaren, Kristiinan, joka luopui kruunusta saksalaisen sukulaisensa hyväksi ja näin sai Ruotsi kuninkaakseen Kaarle X Kustaan. Uusi kuningas oli oikea tarmonpesä ja marssitti armeijansa 1655 ryöstöretkelle Puolaan. Voittojen ketju oli loputon ja hetken Ruotsilla oli hallussaan kaikki, KAIKKI Itämeren rannat. Puolalaisten kuriton hallinto vain sai aikaan sen, ettei rauhaa saatu millään aikaiseksi. Ruotsin armeijakin alkoi tuskastua miehityksen vaivoihin, sissisotaan ja huollon tyrehtymiseen. Rahatkin jo loppuivat. Venäjäkin hyökkäsi.

Saksa, Alankomaat ja Espanja yllyttivät Tanskan Frederik III:tta julistamaan sodan Ruotsia vastaan 1657. Kaarle X Kustaa marssitti armeijansa pikana Puolasta Tanskan sotavalmistelujen ollessa yhä kesken. Jyllanti vallattiin, ryöstettiin ja syötiin putipuhtaaksi (traditio). Armeija ylitti Vähä- ja Iso-Beltin salmet jäätä pitkin ja oli jo marssimassa Kööpenhaminaan, kun Frederik III pyysi ja sai rauhan. Ruotsi sai Skoonen, Hallandin, Blekingen, Bohuslänin, Trøndelagin ja mm. Islannin, Bornholmin ja Fär-saaret.

Kaarle X Kustaa rikkoi rauhan, yritti vallata Kööpenhaminan väkirynnäköllä ja lopettaa Tanskan itsenäisenä valtiona, epäonnistui, kuoli lopulta ja rauha solmittiin kaikkien kanssa.  Ruotsi menetti mm. Bornholmin ja Trøndelagin.

Tanska ja Alankomaat julistivat sodan Ruotsille 1675. Armeija oli surkeassa kunnossa. Tanska nousi maihin Skoonessa ja Gotlannissa. Ruotsi voitti lopulta maasodan, mutta Tanska ja Hollanti hallitsivat meriä. Skoone jäi 1679 rauhassa Ruotsille. Kuningas Kaarle XI Kustaa pani alulle ruotuväkijärjestelmän, joka oli Ruotsissa käytössä 1901 asti.

Kuningas kuoli 1697 ja valtaistuimelle nousi Kaarle XII, 15-vee. Puola näki tilaisuutensa tulleen, ja aikoi vallata Ruotsilta Liivinmaan. Tanska, jälleen kerran, solmi sopimuksen hyökkäyksestä Ruotsia vastaan Puolan kanssa ja Venäjä liittyi siihen. Hyökkäys alkoi 1700 ja Ruotsin ruotuväkiorganisaatio osoitti vahvuutensa. Armeijat olivat marsilla ja laivattuna kohteisiinsa ennätysajassa. Tanska nujerrettiin heti ja Venäjä sai turpiinsa Narvassa (tsaari Pietaria niin kovasti jännitti 70% pienemmän Ruotsin armeijan talvimarssi kohti Narvaa piirittävää venäläisarmeijaa, että päätti varmuuden vuoksi hylätä armeijansa hieman aikaisemmin, ja matkustaa muualle määrittelemättömiin tähdellisempiin puuhiin). Puola ei taaskaan ymmärtänyt tunnustaa häviötään ja kitkutteli vuosia. Kaarle XII:n periaate oli olla aloittamatta yhtään sotaa, mutta murskata vastustajansa, mikäli nämä niin tekevät. Sodan suurin voittaja oli Venäjä ja suurimmat häviäjät Ruotsi... ja Puola.

Useasti tökkii jälkiviisas moralisointi jossa Ruotsi nähdään Pahana, naapurimaat viattomina uhreina ja suurvalta-ajan loppu oikeudenmukaisena Jumalan (tai jonkun muun) tuomiona ja lopullista maailmanjärjestystä keikuttaneen häiriönä. Väärin. Kaikki toimijat olivat aikansa ja ymmärryksensä rajoittamia toimijoita. Mikäli historiaa ei tunne voi nykypäivä näyttää kovin hämmentävältä ja ohut sivistys tarjota typeriä ratkaisumalleja. Kuten Ruotsin vihreillä. 

[Defend Finland!]

Masalle kiitos! Siinä tämä kuningastaru oli lyhyesti kerrottu. Ja ilman Westfalenin rauhaa, jossa mm kirkkonummelainen Adler Salvius saneli ehdot Euroopan suurvalloille, niin Eurooppa oli aika lailla toisenlainen. Valistus, sananvapaus ja muu edistys ovat uskonpuhdistuksen ja tämän rauhan tuloksia.

Pari lisäystä tähän tarinaan: Axel Oxenstierna oli sikäli suuri valtiomies, että hän tiesi koska on aika toimia. Kun voitto häämötti Euroopan taistelukentillä hän päätti yllättäen, että nyt käydään Tanskan kimppuun. Knäredin rauhassa Tanska oli sanellut ehdot ja nuori diplomaatti Oxenstierna oli kiltisti ( korvat punaisina, niin kuin hän itse sanoi ) ollut hyväksymässä nämä ehdot. Oxenstierna tiesi, että voittoisan rauhan jälkeen olisi syntynyt mahdoton tilanne jos Tanskaa ei olisi kukistettu ensin. Tanska olisi nauttinut Knäredin rauhan ehdoista ja Ruotsi ei olisi voinut asialle mitään, koska Ranska ja Hollanti olisi silloin tukenut Tanskaa, jotta Ruotsi ei kasvaisi liian vahvaksi. Aloittamalla sodan Tanskaa vastaan kun sota Euroopassa oli vielä kesken Oxenstierna varmisti, että näin ei käy.

Ahvenanmaalainen ja katolilainen Johannes Salminen on ollut erittäin katkera Westfalenin rauhan johdosta ja nimittänyt 30-vuotiasta sotaa ryöstöretkeksi. Sitä se epäilemättä oli sodan loppuvaiheessa, mutta kuten Masa 76 sanoo kyseessä on "jälkiviisas moralisointi". Toimijat näkivät asian toisella tavalla. Kun Carl Gustaf Wrangel tuli joukkojen ylipäälliköksi 1646 hän selitti kenraaleilleen suunnilleen näin: "Me olemme tuhonneet noin 9 keisarillista armeijaa, eikä siitä ole ollut mitään hyötyä, koska Wienin keisari voi aina värvätä uusia joukkoja. Joten nyt käydään kassakirstujen kimppuun ja sota loppuu nopeasti!"

Ja näin tehtiin, mentiin Bregenziin, Prahaan ja muualle ja otettiin rikkaudet, kullat ja aarteet ja ne tuotiin kotiin. Näistä sanottiin, sitten, että ne oli kunniakkaalla tavalla ansaittu, koska kyseessä oli välttämätön sotatoimi. Toukokuussa 1648 käytiin Münchenin länsipuolella, ns Züzmarhausenin kahakka. Kovin paljon miehiä ei ollut mukana, ranskalainen marsalkka Turenne komensi armeijaa ja Vesilahden Laukon isäntä Kustaa Kurki iski ratsumiehineen keisarillisten sivustaan. Silloin ei tuhottu tätä armeijaa mutta saavutettiin paljon suurempi voitto koska vastustajan sotakassa saatiin ryöstettyä, mikä olikin ollut tarkoitus.

Paljon myöhemmin Gabriel Kurki valitti, että paljon arvokasta tavaraa tuhoutui kun Laukon kartano paloi 1700-luvun alussa. Kustaa-veli oli tuonut paljon aarteita Euroopasta. Eli tämä ns "ryöstöretki" on nähtävä tilanteen vaatimana sotatoimena.

[Nikopol]

Hyvää settiä, kannattaa lukea! Ruotsin historiahan loppuu Suomessa vuoteen 1809 ja jatkuu vasta kun ABBA voitti Euroviisut.

Sellainen sivuseikka että sota oli Euroopassa Napoleoniin asti liiketoimi, johon ryhdyttiin jos sen laskettiin kannattavan. Armeijan pystyttäminen ja jonkun rikkaan kaupungin vyöryttäminen oli bisnestä. Miehet olivat raaka-ainetta, kenraalit suurliikemiehiä. Ranskan vallankumoussodat vasta muuttivat eurooppalaisen sodankäynnin skaalan sekä armeijoiden että toiminta-alueiden koon suhteen. Kustaa III:n sodan ja Suomen sodan välillä oli tapahtunut merkittävä paradigman muutos. Sitten 1500-luvun ei Pohjolan rajoja oltu siirrelty niin krouvilla kädellä. Suomen menettäminen lopullisesti oli loppu Ruotsille sellaisena kuin se oli ennen ollut; samalla mm Tanska ja Hollanti menettivät merkityksensä eurooppalaisina pelureina.

Perverssisti ymmärrän omalla tavallani historian lellistis-nännistäjien näkemyksiä. Monet "sotasankarit" ovat olleet armottomia kämmäreitä joiden suurin saavutus oli tuhota omat armeijansa järjettömissä manöövereissä omien tilustensa  ja virtuaalikigulinsa kasvattamiseksi. Pahimpia esimerkkejä Englannin ja Ranskan marsalkat WWI:ssa. Joffre, Nivelle, Foch, Haig, Robertson, French et al olisi pitänyt hirttää rikoksistaan omia sotilaitaan vastaan; Hindenburg ja Ludendorff olivat suorastaan humanisteja noiden ympärysvaltojen puupäiden rinnalla.

[Mansikka]

Eli toinen kunkuista kävi hyökkäyssotia ja toinen puolustussotia.
Hyökkäyskunkkupatsas syrjäpuistoon ja puollustuskunkkupatsas pääpuistoon.
Uusia rauhan, vapauden, veljeyden ja tasa-arvon merkkejä joka puistoon.

[Masa76]

^ Siinä oli neljä Ruotsin kuningasta ja yksi kuningatar. Mukana vain yksi täysi roisto luomassa itselleen "prestiisiä" koko valtakunnan resurssien kustannuksella. En kannata patsaiden siirtoa poislukien vieraan valloittajan reviiriä merkkaavat pronssiset koivennostot.

Vihreälle liikkeelle tosin toivon omaa monumenttia tuulivoimalla hierretystä paperimassasta. Esittävyydellä ei niin väliä ole, koska luonto muokkaa sen joka tapauksessa haisevaksi pannukakuksi ja korvasienitunkioksi.