Demari: Eerikan tapaus ei ole ainutlaatuinen (moku mainittu)

[Muuttohaukka]

Miten joku voi olla niin idiootti, että uskoo tavanneensa itähelsinkiläisessä karaokebaarissa itseään huomattavasti vanhemman marokkolaisranskalaisen aivokirurgin! Kirungi, jonka laskettu aika nelossynnytyksen oli jo tammikuussa. Pitkä on kantoaika marokkolaisranskattarella. Tosin korkea ikä voi selittää asiaa.
Kirungi puhuu murtaen suomea kaksi vuotta ja pettää sossut ja muut viranomaiset.

Olisi hienoa, että tämä aivokirurgi suorittaisi näitten aivottomien sossutyöntekijöitten neurokirurgiset tutkimukset ja ilman puudutusta. Ei nyt puudutusta osaa antaa, jos ei ole edes suomalaista lähihoitajakoulua käynyt.

Kaikkineen tämä tapaus on kuvottava ja samaan aikaan hankitaan harkinnanvaraisia emmaljungia yh-mamuille. Murhattu lapsi ei saanut eläessään mitään apua.
Syyrialaiset soffat menevät näitten lasten ohi.

[Totuus EPT]

.... Tämän lukeminen vetää tosiaankin sanattomaksi, että nykyaikana voi tälläistä TAPAHTUA!
Tämä viranomaisten piittaamattomuus tapauksen suhteen saa kyllä raivon valtaan. 

[l'uomo normale]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Noista sossuista ei puhuta enää. Tutkimuksia lupailtiin, mutta onko mitään tapahtunuta tai johtavatko tutkimukset mihinkään.

[törö]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Ei niille ole luvassa muuta kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset, koska vastuu meinaa niiq riippumattomuuden menettämistä.

Toimittelijoilla on sama asenne, joten tilanne ei ihan äkkiä muutu.

Jos keskimääräisellä poliisilla olisi yhtä paljon vastuuntuntoa kuin keskimääräisellä tuomarilla ja sosiaalitädillä niin rikostutkimukset voisi korvata kahvitaukoturinoilla, koska koko organisaatio osallistuisi kuitenkin vastuun pakoiluun.

[Totuus EPT]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Ei niille ole luvassa muuta kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset, koska vastuu meinaa niiq riippumattomuuden menettämistä.

Toimittelijoilla on sama asenne, joten tilanne ei ihan äkkiä muutu.

Niinpä, aina joku asianajajaliero keksii jonkun pykälän lakikirjasta, jossa teolla ei ole niin suurta merkitystä, merkitystä on vain olemassa olevilla säädöksillä. 

[AuggieWren]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Noista sossuista ei puhuta enää. Tutkimuksia lupailtiin, mutta onko mitään tapahtunuta tai johtavatko tutkimukset mihinkään.

Äidiltä viedään huoltajuus niin käsittämättömän harvoin, vaikka aihetta olisikin, että epäilen äidin tässä tapauksessa olleen ihan yhtä paskaläjä kuin isän, ehkä jopa pahempi.

Sossun toiminnasta tässä tapauksessa herää kyllä epäily joko sukulaisuudesta tai kaverisuhteesta ko. perheeseen tai sitten häikäilemättömästä uhkailusta.

Älkää kuitenkaan unohtako, ettei kukaan muu ole syyllinen murhaan kuin murhaaja.

[Totuus EPT]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Noista sossuista ei puhuta enää. Tutkimuksia lupailtiin, mutta onko mitään tapahtunuta tai johtavatko tutkimukset mihinkään.

Äidiltä viedään huoltajuus niin käsittämättömän harvoin, vaikka aihetta olisikin, että epäilen äidin tässä tapauksessa olleen ihan yhtä paskaläjä kuin isän, ehkä jopa pahempi.

Sossun toiminnasta tässä tapauksessa herää kyllä epäily joko sukulaisuudesta tai kaverisuhteesta ko. perheeseen tai sitten häikäilemättömästä uhkailusta.

Älkää kuitenkaan unohtako, ettei kukaan muu ole syyllinen murhaan kuin murhaaja.

Ja tässä tapauksessa asian piti mennä murha-asteelle ennenkuin asiaan "todella" puututtiin.

[Muuttohaukka]

Äidiltä viedään huoltajuus niin käsittämättömän harvoin, vaikka aihetta olisikin, että epäilen äidin tässä tapauksessa olleen ihan yhtä paskaläjä kuin isän, ehkä jopa pahempi.

Älkää kuitenkaan unohtako, ettei kukaan muu ole syyllinen murhaan kuin murhaaja.

Juuripa näin se menee. Mutta kyllä tässä pitää syyllistä etsiä myös muualta. Murhaaja saa murhasta tuomion ja toivon mukaan myös muita tuomioita tullaan vielä jakamaan.

Onhan se äidille lapsen menetys, mutta se lapsi on otettu jo kuusikuisena huostaan. Siellä ei vain kaikki täsmää- sielläkään päässä.

[Mika.H]

Älkää kuitenkaan unohtako, ettei kukaan muu ole syyllinen murhaan kuin murhaaja.

JOS sinun työsi on suojella lapsia hulluilta vanhemmilta niin se on MYÖS sinun syysi jos lapsi kuolee.

[Tabula Rasa]

Kokonaisuudessaan äärimmäisen vastenmielinen tapaus. En usko että on mitään millä nämä ihmiset(ihmisiä halventava ilmaus) voisi parantaa. Eristäkää nyt helvetissä niin ettei noista tarvitse ikinä kuulla enää.

[Adolf Stege]

Joillakin on vähän kummat kuvitelmat Suomalaisista vankiloista, että siellä raiskarit ja mummonpotkijat hakataan, aina ja joka kerta.

Jammukin hakattiin varmaan joka päivä, kun vartijat ei läsnä? Muutaman "Ruunan" kans jutellu, niin ei se ihan niinkään mene.

[jka]

Joillakin on vähän kummat kuvitelmat Suomalaisista vankiloista, että siellä raiskarit ja mummonpotkijat hakataan, aina ja joka kerta.

Jammukin hakattiin varmaan joka päivä, kun vartijat ei läsnä? Muutaman "Ruunan" kans jutellu, niin ei se ihan niinkään mene.

Vankimielisaraalassahan ollaan kuin herran kukkarossa missä Jammu vietti loppuelämänsä.

Tämä lapsen tappajahan hakattiin ensimmäisen kerran jo seuraavana päivänä kun siirrettiin pois tutkintavankeudesta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288497881164.html

[Emo]

Kerro miten ymmärrät sen, että sosaaliviranomaiset luovuttivat Eerikan noiden luokse asumaan vastaanottokodista vastoin lapsen halua ja painoivat villasella 12 lastensuojeluilmoitusta, jotka tulivat opettajilta, naapureilta ja lapsen biologiselta äidiltä?

Minä ainakin ymmärrän sen niin että joku virkaportaikossa korkeammalla oleva taho on suojellut noita tekijöitä. Ne taas ovat tienneet olevansa suojassa lastensuojeluilmoituksilta, poliisitutkinnalta jne. ja se suojassa olon tunne on tuonut niille sellaisen "me voidaan tehdä mitä vain eikä kukaan mahda meille mitään joten eiköhän potkita sitä lasta vielä vähän lisää" -grandiositeettihurmoksen.

Jos pitäisi lyödä asiasta vetoa niin väittäisin että sekä joku nimeltä mainitsematon tekijän lähisukulainen että joku tälle lojaali poliittinen tai virkamiesvaikuttaja ovat pitäneet huolen siitä että tekijät saavat tehdä mitä haluavat niin että asioita ei tutkita eikä lasta suojella.

Veikkaisin että myös siinä miten ja miksi huoltajuus on otettu pois äidiltä on jotain todella mätää. Ei voi kuin toivoa että poliisi tutkii myös siitä asiasta päättäneen tuomarin motiivit, vaikuttimet ja ennen kaikkea sidonnaisuudet tässä asiassa. Pelkään kuitenkin ettei poliisi uskalla tuomareiden perseilyitä tutkia vaan tyytyy tutkimaan lastensuojelusossun ja näiden toimintaan vaikuttaneiden tahojen toimintaa.

Kun laittaa Googleen hakusanoiksi "Toukon Tarkin äiti johtava sosiaaliviranomainen", niin löytyy tekstiä.
Alusta asti tämä sama juttu on kiertänyt kaikilla mahdollisilla palstoilla, joten ehkäpä tiedon voi olettaa olevan paikkansapitävää?

http://kaisaruokamo.blogspot.fi/

Blogiteksti on kirjoitettu tammikuussa, ja koska kirjoittaja ei liene oikeudessa ja teksti on yhä nähtävillä niin...

[Adolf Stege]

Jammu istu jo 60-luvulla elinkautista ja oli tuomittu useista alaikäisiin kohdistuneista raiskauksista vankilaan. Yhden kerran heitettiin jakkaralla 90- luvulla päähän. kumma, kun ei silloin kukaan pahemmin pieksännyt, vartijoiden ollessa tupakalla.

[jka]

Jammu istu jo 60-luvulla elinkautista ja oli tuomittu useista alaikäisiin kohdistuneista raiskauksista vankilaan. Yhden kerran heitettiin jakkaralla 90- luvulla päähän. kumma, kun ei silloin kukaan pahemmin pieksännyt, vartijoiden ollessa tupakalla.

Jammuhan hakattiin useasti jopa Niuvanniemessä vaikka oli siellä käytännössä täysin eristyksissä muista. Noista ei vaan uutisoitu kovinkaan laajasti julkisuudessa. Jotain juttuja Jammun oloista löytyy vaikka vanhoista Alibeista. Ei todellakaan ollut ruusuilla tanssimista Jammunkaan elämä vaikka tämän turvallisuutta vartioitiin varmaan enemmän kuin kenenkään muun vangin Suomessa.

[Adolf Stege]

Jammu istu jo 60-luvulla elinkautista ja oli tuomittu useista alaikäisiin kohdistuneista raiskauksista vankilaan. Yhden kerran heitettiin jakkaralla 90- luvulla päähän. kumma, kun ei silloin kukaan pahemmin pieksännyt, vartijoiden ollessa tupakalla.

Jammuhan hakattiin useasti jopa Niuvanniemessä vaikka oli siellä käytännössä täysin eristyksissä muista. Noista ei vaan uutisoitu kovinkaan laajasti julkisuudessa. Jotain juttuja Jammun oloista löytyy vaikka vanhoista Alibeista. Ei todellakaan ollut ruusuilla tanssimista Jammunkaan elämä vaikka tämän turvallisuutta vartioitiin varmaan enemmän kuin kenenkään muun vangin Suomessa.

Ai hakattiin? Sielläkö ei sitten ollakkaan, "kuin herran kukkarossa" kuten ylempänä viesteissä kirjotit.

[Emo]

Itseäni kiinnostaa nähdä, tutkitaanko Eerikan sukulaisiin kohdistuvia epäilyjä mitenkään. Huonolta näyttää.
Kaisa Ruokamon blogi ( http://kaisaruokamo.blogspot.fi/ ) ei ole kevyttä tekstiä, vaan eipä ole kunnianloukkaussyytöksiä Eerikan sukulaisten taholta kenellekään kuulunut. Miksi ei?

Tämä lapsen kidutusmurha ei ole selvitetty pelkästään sillä, että ne kaksi nyt oikeudessa pusero päässä istuvaa varsinaista tekijää tuomitaan.
Lopulta murhaan johtaneissa tapahtumissa on mukana ja osallisena lukuisia henkilöitä, jotka omalla toiminnallaan tekivät noiden kahden (ilmeisen vähä-älyisen, viitaten juttuihin yli 9kk kestäneistä raskauksista ym.) ihmishirviön toiminnan mahdolliseksi.

[törö]

Nämä asiat lastensuojelussa ovat pielessä

Keskiviikko 6.3.2013 klo 05.54 (päivitetty klo 06.04)

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysryhmän tuoreeseen väliraporttiin Toimiva lastensuojelu on listattu puutteita, jotka lastensuojelutyötä vielä vaivaavat. Yhteensä listalla on reippaasti yli 30 pielessä olevaa asiaa.

1. Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuus

* Lastensuojelun tilanteen tarkastelu ei ole mahdollista irrallaan lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudesta.

* Lasten ja perheiden palvelut ovat hajaantuneet eri sektoreille, hallintokuntiin, organisaatioihin ja yksiköihin. Nykytilanteessa kokonaiskuvan muodostaminen on erittäin vaativaa sekä kuntien että valtion tasolla. Kokonaisuuden koordinoimiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet riittämättömiä.

* Palvelujen kehittäminen on keskittynyt valtion ja kuntien toimintaan. Järjestöjen, muiden yhteisöjen ja epävirallisten verkostojen toiminta ei yhdisty riittävästi kuntien toimintaan.

* Sosiaalihuollon lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ei ole riittävästi hyödynnetty.

* Kuntien väliset erot lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen järjestämisessä ovat suuria.

2. Kuormitus kasvaa ja resurssit keskittyvät sijaishuoltoon

* Tilastojen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä, avohuollon asiakkaiden määrä sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen. Kasvu on jatkunut myös lastensuojelulain uudistamisen jälkeen.

* Lastensuojelun avohuollon kehityksestä ja voimavaroista ei ole kerätty valtakunnallisesti vertailukelpoisia tietoja. Kuudessa suurimmassa kaupungissa uudet resurssit on suunnattu pääosin sijaishuoltoon. Merkittävää painopisteen siirtymistä ehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön ei ole havaittavissa.

* Jälkihuolto, jota tarjotaan vahvan sijaishuollon panostuksen jälkeen, voi olla asiakkaan kannalta riittämät. Kuntien väliset erot jälkihuollon käytännöissä ja resursseissa ovat suuret.

3. Henkilöstö ja erityisosaamisen turvaaminen

* Pienet kunnat palvelujen järjestäjinä ovat haavoittuvia. Esimerkiksi marraskuussa 2012 julkaistun Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan kolme neljästä alueen kunnista on sellaisia, joissa lastensuojelutehtävissä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä on 3 tai vähemmän. Yksin Itä-Suomen alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei nykytilanteessa ole yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on mahdollista tukea osaamisen kannalta riittävän kokoisten yksiköiden muodostumista.

* Lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi

* Painetta lisää työntekijöiden vaihtuvuus ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Epäpätevien työntekijöiden osuus on monin paikoin suuri.

* Edellä kuvatut seikat vaikeuttavat huomattavasti laadukkaan lastensuojelutyön tekemistä ja työn kehittämistä. Työn vaatiman erityisosaamisen vahvistaminen ja turvaaminen on välttämätöntä.

* Sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärät ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät.

4. Ohjaus- ja kehittämisrakenteet ja valvonta

* Lastensuojelulain uudistamisesta on kulunut viisi vuotta. Useita muutoksia on tehty lain voimaantulon jälkeen. Valtakunnallinen tuki lain toimeenpanoa varten on ollut riittämätöntä.

* Suuret alueelliset erot lastensuojelun toteuttamisessa viittaavat siihen, että valtakunnalliset ohjaus- ja kehittämisrakenteiden vaikutukset ovat jääneet heikoiksi.

* Lastensuojelun valvonnan rakenteet ja resurssit eivät ole oikeassa suhteessa toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Erityisesti sijaishuollon valvonnan resurssit ovat täysin riittämättömät.

* Lastensuojelun laadun hallinta on kunnissa satunnaista ja kuntien väliset erot sen järjestämisessä suuria. Lastensuojelun laadun hallinnan valtakunnallinen kehittäminen ja tuki on heikkoa.

* Lastensuojelussa kehitetyt hyvät käytännöt eivät siirry kunnasta toiseen eivätkä järjestöiltä ja muilta lastensuojelun kehittäjiltä kuntien käyttöön.

5. Tietopohja

* Lastensuojelun tutkimus on hajanaista ja koordinoimatonta.

* Lastensuojelun järjestämistapojen ja työmenetelmien vaikuttavuutta lapsen hyvinvointiin kokonaisuutena ei ole tutkittu. Myöskään muissa maissa tehtyjen tutkimusten tuloksia ei suunnitelmallisesti seurata eikä hyödynnetä.

* Lastensuojelun tietopohja (tilastot ja rekisterit) on ohut ja keskittyy sijaishuoltoon. Lastensuojelun kustannuksista kokonaisuutena ja eri toimintoihin jaettuna ei kerätä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Muissa kunnan toiminnoissa tehtävästä lapsiperheitä tukevasta sosiaalityöstä ei ole valtakunnallista tietoa.

* Valtakunnallisesti vertailukelpoinen tieto lastensuojeluilmoitusten syistä, ilmoitusten tekijöistä ja ilmoitusten käsittelystä puuttuu kokonaan.

* Lastensuojelun asiakkaiden saamista palveluista ei ole olemassa valtakunnallista tietoa. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi on erittäin vaikeaa ilman näitä tietoja.

6. Yhteistyö, tietojenvaihto ja salassapitosäädökset

* Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säädökset ovat hajallaan yleisja erityislaeissa eikä niitä tunneta riittävästi kentällä. Tämä johtaa selvitysryhmän havaintojen mukaan siihen, että tärkeitä tietoja jää siirtymättä viranomaisten välillä ja toisaalta että asiakkaan kokemusten mukaan tietoja siirretään asiakkaiden tietämättä. Kuntien välillä ja kuntien sisällä työntekijöiden kesken on merkittäviä eroja tietosuojasäännösten tulkinnassa.

* Kuntatasolla yhteistyössä tuotetut toimintamallit ja systemaattisesti levitetyt ja ylläpidetyt ohjeistukset selkiyttävät ja tehostavat selvästi viranomaisten välistä yhteistyötä. Tällaisia malleja ei kuitenkaan ole käytössä läheskään kaikissa kunnissa eikä niiden levittämistä ole valtakunnallisesti tuettu.

7. Lastensuojelun ilmoituskäytännöt

* Lastensuojelulain uudistuksen yhteydessä tehdyt muutokset ovat selvästi lisänneet lastensuojeluilmoitusten määriä.

* Tieto lastensuojeluilmoituksen käsittelystä ja sitä seuraavista toimenpiteistä ei välity ilmoituksen tehneelle taholle, jos yhteistyö ilmoittajatahon, perheen ja lastensuojelun väliltä puuttuu. Tilanne voi johtaa esimerkiksi siihen, että lapsen ja perheen tuen tarpeisiin ei vastaa kukaan tai lastensuojelun toimenpiteet jäävät irrallisiksi lapsen ja perheen normaalista verkostosta.

* Selvitysten mukaan ilmoitukset painottuvat vanhempiin ikäluokkiin ja pienten lasten kanssa työskentelevät tahot (neuvola ja päivähoito) tekevät erittäin vähän lastensuojeluilmoituksia. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että lakimuutosten tavoitteena oli tehostaa varhaista puuttumista ja tuen tarjoamista lapsille ja perheille.

* Lain antamia mahdollisuuksia yhteistyön vahvistamiseksi asiakkaiden kanssa ei tunneta eikä osata hyödyntää riittävästi. Pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi käytetään erittäin vähän.

* Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehdään vähän suhteessa arvioihin tuen tarpeessa olevista odottavista äideistä (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, väkivalta). Tietoa toimivista tuen järjestämisen käytännöistä ja lastensuojelun vastuista ennakollisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei ole.

8. Väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

* Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on epävarmaa ja puuttumisen kynnykset vaihtelevat palvelujen ja kuntien välillä.

* Systemaattista ja pitkäjänteistä väkivaltakysymyksiin keskittyvää koulutusta ei ole tarjolla riittävästi.

* Riskien ja vaaran arvioinnin menetelmiä ja välineitä on käytössä hyvin vähän. Lupaavia käytäntöjä ollaan kuitenkin ottamassa käyttöön ja niiden levittämistä on tärkeä tukea pitkäjänteisesti.

* Lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten selvittämisen, tutkinnan sekä rikoksen kohteeksi joutuneiden lasten suojelun ja tuen tarpeisiin vastaamisen prosessit ovat hajallaan. Kokonaisvaltaisen työskentelyn mahdollistavan työskentelymallin pilotointi ja arviointi on syytä käynnistää pikaisesti.

* Rikoslain uudistuksessa lähi- ja parisuhdeväkivallan uhrit on huomioitu, mutta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus ei ole rikoslain hengen mukainen. Esimerkiksi lääkärit eivät ole oikeutettuja tekemään rikosilmoitusta lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyn epäilystä.

* Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä koskeva ilmoitusvelvollisuus on laajempi kuin lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia koskeva ilmoitusvelvollisuus. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa väkivaltarikosepäilyihin puuttumista ja niiden tutkintaa ja siten saattaa johtaa lapsen kannalta kohtalokkaisiin seurauksiin.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön väliraportti 2012 "Toimiva lastensuojelu"]Nämä asiat lastensuojelussa ovat pielessä

Keskiviikko 6.3.2013 klo 05.54 (päivitetty klo 06.04)

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysryhmän tuoreeseen väliraporttiin Toimiva lastensuojelu on listattu puutteita, jotka lastensuojelutyötä vielä vaivaavat. Yhteensä listalla on reippaasti yli 30 pielessä olevaa asiaa.

1. Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuus

* Lastensuojelun tilanteen tarkastelu ei ole mahdollista irrallaan lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudesta.

* Lasten ja perheiden palvelut ovat hajaantuneet eri sektoreille, hallintokuntiin, organisaatioihin ja yksiköihin. Nykytilanteessa kokonaiskuvan muodostaminen on erittäin vaativaa sekä kuntien että valtion tasolla. Kokonaisuuden koordinoimiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi tehdyt toimet ovat olleet riittämättömiä.

* Palvelujen kehittäminen on keskittynyt valtion ja kuntien toimintaan. Järjestöjen, muiden yhteisöjen ja epävirallisten verkostojen toiminta ei yhdisty riittävästi kuntien toimintaan.

* Sosiaalihuollon lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ei ole riittävästi hyödynnetty.

* Kuntien väliset erot lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen järjestämisessä ovat suuria.

2. Kuormitus kasvaa ja resurssit keskittyvät sijaishuoltoon

* Tilastojen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä, avohuollon asiakkaiden määrä sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen. Kasvu on jatkunut myös lastensuojelulain uudistamisen jälkeen.

* Lastensuojelun avohuollon kehityksestä ja voimavaroista ei ole kerätty valtakunnallisesti vertailukelpoisia tietoja. Kuudessa suurimmassa kaupungissa uudet resurssit on suunnattu pääosin sijaishuoltoon. Merkittävää painopisteen siirtymistä ehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön ei ole havaittavissa.

* Jälkihuolto, jota tarjotaan vahvan sijaishuollon panostuksen jälkeen, voi olla asiakkaan kannalta riittämät. Kuntien väliset erot jälkihuollon käytännöissä ja resursseissa ovat suuret.

3. Henkilöstö ja erityisosaamisen turvaaminen

* Pienet kunnat palvelujen järjestäjinä ovat haavoittuvia. Esimerkiksi marraskuussa 2012 julkaistun Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityksen mukaan kolme neljästä alueen kunnista on sellaisia, joissa lastensuojelutehtävissä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä on 3 tai vähemmän. Yksin Itä-Suomen alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei nykytilanteessa ole yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen on mahdollista tukea osaamisen kannalta riittävän kokoisten yksiköiden muodostumista.

* Lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi

* Painetta lisää työntekijöiden vaihtuvuus ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Epäpätevien työntekijöiden osuus on monin paikoin suuri.

* Edellä kuvatut seikat vaikeuttavat huomattavasti laadukkaan lastensuojelutyön tekemistä ja työn kehittämistä. Työn vaatiman erityisosaamisen vahvistaminen ja turvaaminen on välttämätöntä.

* Sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärät ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät.

4. Ohjaus- ja kehittämisrakenteet ja valvonta

* Lastensuojelulain uudistamisesta on kulunut viisi vuotta. Useita muutoksia on tehty lain voimaantulon jälkeen. Valtakunnallinen tuki lain toimeenpanoa varten on ollut riittämätöntä.

* Suuret alueelliset erot lastensuojelun toteuttamisessa viittaavat siihen, että valtakunnalliset ohjaus- ja kehittämisrakenteiden vaikutukset ovat jääneet heikoiksi.

* Lastensuojelun valvonnan rakenteet ja resurssit eivät ole oikeassa suhteessa toiminnan luonteeseen ja laajuuteen. Erityisesti sijaishuollon valvonnan resurssit ovat täysin riittämättömät.

* Lastensuojelun laadun hallinta on kunnissa satunnaista ja kuntien väliset erot sen järjestämisessä suuria. Lastensuojelun laadun hallinnan valtakunnallinen kehittäminen ja tuki on heikkoa.

* Lastensuojelussa kehitetyt hyvät käytännöt eivät siirry kunnasta toiseen eivätkä järjestöiltä ja muilta lastensuojelun kehittäjiltä kuntien käyttöön.

5. Tietopohja

* Lastensuojelun tutkimus on hajanaista ja koordinoimatonta.

* Lastensuojelun järjestämistapojen ja työmenetelmien vaikuttavuutta lapsen hyvinvointiin kokonaisuutena ei ole tutkittu. Myöskään muissa maissa tehtyjen tutkimusten tuloksia ei suunnitelmallisesti seurata eikä hyödynnetä.

* Lastensuojelun tietopohja (tilastot ja rekisterit) on ohut ja keskittyy sijaishuoltoon. Lastensuojelun kustannuksista kokonaisuutena ja eri toimintoihin jaettuna ei kerätä valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Muissa kunnan toiminnoissa tehtävästä lapsiperheitä tukevasta sosiaalityöstä ei ole valtakunnallista tietoa.

* Valtakunnallisesti vertailukelpoinen tieto lastensuojeluilmoitusten syistä, ilmoitusten tekijöistä ja ilmoitusten käsittelystä puuttuu kokonaan.

* Lastensuojelun asiakkaiden saamista palveluista ei ole olemassa valtakunnallista tietoa. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi on erittäin vaikeaa ilman näitä tietoja.

6. Yhteistyö, tietojenvaihto ja salassapitosäädökset

* Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säädökset ovat hajallaan yleisja erityislaeissa eikä niitä tunneta riittävästi kentällä. Tämä johtaa selvitysryhmän havaintojen mukaan siihen, että tärkeitä tietoja jää siirtymättä viranomaisten välillä ja toisaalta että asiakkaan kokemusten mukaan tietoja siirretään asiakkaiden tietämättä. Kuntien välillä ja kuntien sisällä työntekijöiden kesken on merkittäviä eroja tietosuojasäännösten tulkinnassa.

* Kuntatasolla yhteistyössä tuotetut toimintamallit ja systemaattisesti levitetyt ja ylläpidetyt ohjeistukset selkiyttävät ja tehostavat selvästi viranomaisten välistä yhteistyötä. Tällaisia malleja ei kuitenkaan ole käytössä läheskään kaikissa kunnissa eikä niiden levittämistä ole valtakunnallisesti tuettu.

7. Lastensuojelun ilmoituskäytännöt

* Lastensuojelulain uudistuksen yhteydessä tehdyt muutokset ovat selvästi lisänneet lastensuojeluilmoitusten määriä.

* Tieto lastensuojeluilmoituksen käsittelystä ja sitä seuraavista toimenpiteistä ei välity ilmoituksen tehneelle taholle, jos yhteistyö ilmoittajatahon, perheen ja lastensuojelun väliltä puuttuu. Tilanne voi johtaa esimerkiksi siihen, että lapsen ja perheen tuen tarpeisiin ei vastaa kukaan tai lastensuojelun toimenpiteet jäävät irrallisiksi lapsen ja perheen normaalista verkostosta.

* Selvitysten mukaan ilmoitukset painottuvat vanhempiin ikäluokkiin ja pienten lasten kanssa työskentelevät tahot (neuvola ja päivähoito) tekevät erittäin vähän lastensuojeluilmoituksia. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että lakimuutosten tavoitteena oli tehostaa varhaista puuttumista ja tuen tarjoamista lapsille ja perheille.

* Lain antamia mahdollisuuksia yhteistyön vahvistamiseksi asiakkaiden kanssa ei tunneta eikä osata hyödyntää riittävästi. Pyyntöä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi käytetään erittäin vähän.

* Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehdään vähän suhteessa arvioihin tuen tarpeessa olevista odottavista äideistä (esim. päihde- ja mielenterveysongelmat, väkivalta). Tietoa toimivista tuen järjestämisen käytännöistä ja lastensuojelun vastuista ennakollisen lastensuojeluilmoituksen jälkeen ei ole.

8. Väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

* Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on epävarmaa ja puuttumisen kynnykset vaihtelevat palvelujen ja kuntien välillä.

* Systemaattista ja pitkäjänteistä väkivaltakysymyksiin keskittyvää koulutusta ei ole tarjolla riittävästi.

* Riskien ja vaaran arvioinnin menetelmiä ja välineitä on käytössä hyvin vähän. Lupaavia käytäntöjä ollaan kuitenkin ottamassa käyttöön ja niiden levittämistä on tärkeä tukea pitkäjänteisesti.

* Lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten selvittämisen, tutkinnan sekä rikoksen kohteeksi joutuneiden lasten suojelun ja tuen tarpeisiin vastaamisen prosessit ovat hajallaan. Kokonaisvaltaisen työskentelyn mahdollistavan työskentelymallin pilotointi ja arviointi on syytä käynnistää pikaisesti.

* Rikoslain uudistuksessa lähi- ja parisuhdeväkivallan uhrit on huomioitu, mutta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus ei ole rikoslain hengen mukainen. Esimerkiksi lääkärit eivät ole oikeutettuja tekemään rikosilmoitusta lapseen kohdistuneesta pahoinpitelyn epäilystä.

* Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosepäilyjä koskeva ilmoitusvelvollisuus on laajempi kuin lapsiin kohdistuvia väkivaltarikoksia koskeva ilmoitusvelvollisuus. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa väkivaltarikosepäilyihin puuttumista ja niiden tutkintaa ja siten saattaa johtaa lapsen kannalta kohtalokkaisiin seurauksiin.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön väliraportti 2012 "Toimiva lastensuojelu"

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030616748837_uu.shtml

Mulla vähän sellainen fiilis, että byrokratia yrittää puristaa tästä tapauksesta kaiken mahdollisen hyödyn irti ja aika isoa laskuahan se on suunnittelemassa.

[matkamasentaja]

Ei voi kuin toivoa että ne hommassaan perseilleet sossut ja samoin se äidiltä huoltajuuden vienyt "tuomari" joutuisivat linnaan kasvatettaviksi.

Noista sossuista ei puhuta enää. Tutkimuksia lupailtiin, mutta onko mitään tapahtunuta tai johtavatko tutkimukset mihinkään.

Kuuluisivat samaan istuntoon syytettyinä avunannosta murhaan.

[Kaunis]

Mielestäni on väärin syyttää lapsityöntekijöitä. Heitä aina arvostellaan, kuinka heppoisasti he vievät lapsia vanhemmiltaan ja saavat tappouhkauksia asiakkailtaan. Työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Sopii mennä itse tekemään tällaista työtä paska palkalla ja suurin osa tekeekin tätä työtä halusta auttaa yhteiskuntaa osaamisellaan. Sittenkun tapahtuu virhe, niin saadaan kaikkialta syytöksiä osallisuudesta lapsen murhaan. Jaksamista myös sossuille!

[PaulR]

Mielestäni on väärin syyttää lapsityöntekijöitä. Heitä aina arvostellaan, kuinka heppoisasti he vievät lapsia vanhemmiltaan ja saavat tappouhkauksia asiakkailtaan. Työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Sopii mennä itse tekemään tällaista työtä paska palkalla ja suurin osa tekeekin tätä työtä halusta auttaa yhteiskuntaa osaamisellaan. Sittenkun tapahtuu virhe, niin saadaan kaikkialta syytöksiä osallisuudesta lapsen murhaan. Jaksamista myös sossuille!

Muksu tökkäsi mua vaunilla nilkoille ja kommentoin, että "mihinkäs nuori mies on menossa?" Näin ylpeyden isän silmissä, enkä arvannut kommentoida, kun tämä kutsui tytöksi. 

[jka]

Jammu istu jo 60-luvulla elinkautista ja oli tuomittu useista alaikäisiin kohdistuneista raiskauksista vankilaan. Yhden kerran heitettiin jakkaralla 90- luvulla päähän. kumma, kun ei silloin kukaan pahemmin pieksännyt, vartijoiden ollessa tupakalla.

Jammuhan hakattiin useasti jopa Niuvanniemessä vaikka oli siellä käytännössä täysin eristyksissä muista. Noista ei vaan uutisoitu kovinkaan laajasti julkisuudessa. Jotain juttuja Jammun oloista löytyy vaikka vanhoista Alibeista. Ei todellakaan ollut ruusuilla tanssimista Jammunkaan elämä vaikka tämän turvallisuutta vartioitiin varmaan enemmän kuin kenenkään muun vangin Suomessa.

Ai hakattiin? Sielläkö ei sitten ollakkaan, "kuin herran kukkarossa" kuten ylempänä viesteissä kirjotit.

Tarkoitin tuolla sitä, että vankimielisairaalassa ja varsinkin sen eristysosastolla ollaan kuin herran kukkarossa jos verrataan tavalliseen vankilaan. Jammu-setä oli vankeinhoidon "herran kukkarossa" tältä osin ja hakattiin silti. Nyt puheena oleva Touko-setä ei pääse/joudu vankimielisairaalaan koska todettiin syyntakeiseksi.

Sinä pidit vankimielisairaalaa "pahempana" rangaistuksena. Vankimielisairaalahan ei määritelmänsäkään mukaisesti ole rangaistus vaan hoito. Ainoastaan siinä tapauksessa, että hoito ei tuota tulosta tuo mahdollistaa sen, että elinkautinen on oikeasti elinkautinen. Mutta toisaalta jos hoito tuottaa tulosta niin pääset vaikka kuukauden kuluttua vapaaksi vaikka olisit tappanut 10 lasta kiduttamalla.

Se, mistä tämä keskustelu lähti liikkelle koski tätä kumpi nyt oikeastaan onkaan kovempi rangaistus. Väittäisin, että normivankila on sittenkin kovempi vaikka elinkautinen ei edes olisikaan elinkautinen pelkästään tuolla perusteella, että vankimielisairaalassa saa ihan varmasti paljon parempaa suojaa muiden vankien kiusaamiselta kuin normivankilassa. Tässä suhteessa vankimieleisairaala on herran kukkaro.

[Emo]

Mielestäni on väärin syyttää lapsityöntekijöitä. Heitä aina arvostellaan, kuinka heppoisasti he vievät lapsia vanhemmiltaan ja saavat tappouhkauksia asiakkailtaan. Työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Sopii mennä itse tekemään tällaista työtä paska palkalla ja suurin osa tekeekin tätä työtä halusta auttaa yhteiskuntaa osaamisellaan. Sittenkun tapahtuu virhe, niin saadaan kaikkialta syytöksiä osallisuudesta lapsen murhaan. Jaksamista myös sossuille!

Syytäkin on arvostella, kun tekevät työnsä niin surkeasti että käytännössä varmistavat lapsen kidutuksen jatkumisen sekä murhan.
Tuontason lapsityöntekijöille pitää antaa kenkää, ennenkuin lisää lapsia kuolee. Ja osallisuudesta jo tapahtuneeseen kuolemaan heille on annettava sanktio.

"Työ on erittäin raskasta"... no pakkoko on hakeutua alalle jonne omat resurssit eivät ole riittävät?
Sama ohje kuin mitä aborttivastaisille kätilöille on täälläkin annettu:  älkööt hakeutuko työhön johon eivät sovellu ja johon liittyviä työtehtäviä eivät kykene hoitamaan. Lapsen murhaa ei puolustella sillä, että "lastensuojelun täti oli väsynyt".

"Sopii mennä itse tekemään tälläistä työtä paskalla palkalla..." eli meinaat, että paremmalla palkalla olisivat sentään tehneet sen työnsä? Nythän lastensuojelutyö jäi kokonaan tekemättä, kiduttaja/murhaajien apureina toimivat.

[törö]

^ Jos vastuuvapautta haluava pelle on kiireellisen avun tarpeessa niin silloin on täsmälleen oikea aika alkaa märehtiä pientä palkkaa ja väsymystä. Soittakoon itse vaikka hätänumeroon.

[Maailmanmies]

Kun laittaa Googleen hakusanoiksi "Toukon Tarkin äiti johtava sosiaaliviranomainen", niin löytyy tekstiä.
Alusta asti tämä sama juttu on kiertänyt kaikilla mahdollisilla palstoilla, joten ehkäpä tiedon voi olettaa olevan paikkansapitävää?

http://kaisaruokamo.blogspot.fi/

Blogiteksti on kirjoitettu tammikuussa, ja koska kirjoittaja ei liene oikeudessa ja teksti on yhä nähtävillä niin...

Ei voi välttyä ajatukselta, jossa tämän Toukon tausta ei olisi vaikuttanut siihen, että ylipäätään sai huoltajuuden.  Äitipuolen näen tässä pääpahiksena, mutta isä on joko naiivi tai tyhmä tai molempia.

Toisaalta mitä voi ajatella miehestä josta on tällaisia "ihailija"kuvia:

(http://www.wearemusic.fm/upload/band/1/3/4/1/3/7/touko-tarkki.jpg)

[törö]

Touko vain teeskentelee yksinkertaista vaikuttaakseen harmittomalta:

Tytön kuolema Itä-Helsingissä:
Vangitulla isällä rikostausta

Torstai 17.5.2012 klo 23.49

8-vuotiaan tytön kuoleman johdosta vangitulla tytön isällä on tuomio lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.


Mies tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuonna 2005 Helsingin käräjäoikeudessa. Teko oli tapahtunut loppukesästä 2004.

Pari kuukautta teon jälkeen surmatun tytön biologinen äiti haki lähestymiskieltoa tytön isää kohtaan. Äiti kuitenkin peruutti hakemuksensa vain viikko hakemuksen jälkeen.

Iltalehden tietojen mukaan Helsingissä kuollut pikkutyttö asui viime ajat isänsä luona.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä pahoinpitelynä sekä törkeänä kuolemantuottamuksena. Poliisi ei kerro, millaisia vammoja tytöstä on löytynyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012051715585440_uu.shtml

[VeePee]

Työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Sopii mennä itse tekemään tällaista työtä paska palkalla ja suurin osa tekeekin tätä työtä halusta auttaa yhteiskuntaa osaamisellaan.

Onko lastensuojelun työntekijöiden palkka jotenkin poikkeuksellisen alhainen? Huonosti tehtyä työtä ei voi puolustella sillä, että työ on raskasta ja palkka on huono.

[PaulR]

---

Täällä on eräillä kavereilla mielenterveydellisesti ongelmia.

Eihän se suojeltavaa ole, kunhan sanon,

[törö]

---

Täällä on eräillä kavereilla mielenterveydellisesti ongelmia.

Eihän se suojeltavaa ole, kunhan sanon,

Nynnyilystä on tullut normi. Siitä se johtuu.

http://www.youtube.com/watch?v=qo6Jzh7SHRA

[Maailmanmies]

---

Täällä on eräillä kavereilla mielenterveydellisesti ongelmia.

Eihän se suojeltavaa ole, kunhan sanon,

Nynnyilystä on tullut normi. Siitä se johtuu.

http://www.youtube.com/watch?v=qo6Jzh7SHRA

Nimenomaan mihinkään ei puututa, eikä kyse ole välinpitämättömyydestä vaan pelosta. Huono käytös sallitaan, paikkojen särkeminen ja sotkeminen sallitaan pahoinpitely sallitaan. Poliisikin sanoo, että sankariksi ei pidä ryhtyä. Ilmeisesti haluavat itse olla aina niitä sankareita.