Sarastus-lehti

[Abdul Reis]

Todella hyvä teksti, tosiaan. Alku muistutti kovasti Sampo Terhon taannoista tekstiä Pehmeiden arvojen tilinpäätös.

Sori OT: Oikein hyvä kirjoitus Terholta. Vahinko, että hän on mennyt kieltäytymään yhteistyöstä Front Nationalin, merkittävimmän eurooppalaisen kansallismielisen puolueen, kanssa. Tämän takia en aio Terhoa äänestää EU-vaaleissa.

[J. Lannan haamu]

Nuo uusimmat tekstit, manifesti ja sen analyysi edustavat parhaimmillaan sitä, mistä Sarastuksessa on kysymys. Bravo ja Amen!

Vielä kun olisin saanut nauttia noiden lukemisesta luomuvalkoviinimarjamehun ja yrtin kanssa niin etsisin vieläkin tajuntaani jostain linnunradan tuolta puolen...

[Tragedian synty]

Tämä on aiemmin julkaistu Kansankokonaisuus-blogissa: Uusi darwinistinen vasemmisto ja hyvinvointivaltion moraalinen perusta. Todella hyvä teksti, jossa selitetään se, miksi vasemmisto on toisen maailmansodan jälkeen muuttunut yhteiskunnan rakentajasta sen tuhoajaksi.

[Tragedian synty]

Tohtori Faustin varjo: kuinka protestantismi loi kapitalismin ja kuinka kapitalismi tappoi protestantismin.

[Juoni]

Tohtori Faustin varjo: kuinka protestantismi loi kapitalismin ja kuinka kapitalismi tappoi protestantismin.

Mihin perustat väitteen Euroopan yleisestä takapajuisuudesta ja köyhyydestä pitkällä aikavälillä?

Viimeisten tuhansien vuosien aikana Euraasian tässä päässä trendinä on ollut sivilisaation innovaatiopisteen liikkuminen pohjoiseen.

[Tragedian synty]

Tohtori Faustin varjo: kuinka protestantismi loi kapitalismin ja kuinka kapitalismi tappoi protestantismin.

Mihin perustat väitteen Euroopan yleisestä takapajuisuudesta ja köyhyydestä pitkällä aikavälillä?

Viimeisten tuhansien vuosien aikana Euraasian tässä päässä trendinä on ollut sivilisaation innovaatiopisteen liikkuminen pohjoiseen.

Häh? Kenelle oikein esität kysymyksesi? Jos tarkennat sitä, voin yrittää perustella väitettä.

[Emperor]

Timo Hännikäinen: Isänmaallisuudesta.

Loistava loppusitaatti:

Minun maani, oikeassa tai väärässä. Jos oikeassa, se on pidettävä oikealla tiellä. Jos väärässä, se on ohjattava oikealle tielle.

[JJohannes]

Pettersson myös ihmetteli, miksei itsenäisyyspäivän paraateja pidetä ilmaiselle terveydenhuollolle, kolmikerroksisille ikkunoille, sosiaalihuollolle tai maailman parhaalle LVI-järjestelmälle.

Tämä kohta hymyilytti ja mieleen tuli heti sitaatti G. K. Chestertonilta: "I've searched all the parks in all the cities — and found no statues of Committees."

Juuri vasemmistolla on tapana kritisoida itsenäisyyspäivän tyhjiä rituaaleja, Tuntemattoman ja Linnan juhlien katsomista telkkarista, sotilasparaateja ja pönötystä. Mutta kuinka merkityksellisiä olisivat monikulttuurisuuskonsulteille ja kehitysapukoordinaattoreille myönnetyt ansiomitalit? Vasemmisto ymmärtää väärin esimerkiksi sotilasparaatien ja veteraanien kunnioittamisen merkityksen, mutta niin ymmärtää pääsääntöisesti oikeistokin. Sotilasparaatit ja veteraanit ovat symboli kansalliselle tahdolle ja tämän tahdon ikuisuudelle ja pysyvyydelle. Kaikki kunniamerkit myönnetään kansallishengelle, ei menestyneelle yksilölle.

[Emperor]

Alain de Benoist, American Renaissance, November 22, 2013 - "We Are at the End of Something"

Luulen tämän haastattelun kiinnostavan Sarastuksen lukijoita, joten laitan sen tähän ketjuun. Alain de Benoist kertoo haastattelussa mm. moderniudesta, identiteetistä, suorasta demokratiasta, amerikkalaisuuden ja eurooppalaisuuden eroista sekä Euroopan tulevaisuudesta. Suosittelen.

[Tragedian synty]

Kansalaisyhteiskunta ja islam.

[Tragedian synty]

Modernin maailman rumuus. Todella hyvä teksti. Itse olen vuosia ollut sitä mieltä, että lähes kaikki ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennettu tulisi purkaa ja modernit arkkitehdit teloittaa.

[JJohannes]

Modernin maailman rumuus. Todella hyvä teksti. Itse olen vuosia ollut sitä mieltä, että lähes kaikki ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennettu tulisi purkaa ja modernit arkkitehdit teloittaa.

Minusta tuo kirjoitus on aika väsynyt. Voi tietysti olla, että Hännikäinen oikeasti tykkää postmodernista arkkitehtuurista jossa nimenomaan rikotaan symmetriaa ja käytetään "koristeita", jos värillisiä tai eri tavoin teksturoituja satunnaisiin paikkoihin sijoiteltuja paneeleita ja falloksien tavoin seinistä sojottavia kirkuvan värisiä teräspalkkeja sellaisiksi voi kutsua. Voi myös olla, että hän on jäänyt junnaamaan siihen, kuinka arkkitehtuuri on pilalla koska Le Corbusier ja äärimmilleen viety pelkistys ja symmetria eikä osaa muotoilla kritiikkiään siten, että se tuomitsisi kaiken hengettömän saastan jota tuolla kaduilla näkee. Erityisesti funktionalismin tuomitseminen on naurettavaa. Kumpi hivelee enemmän silmää, Lasipalatsi vai Ruskeasuon varikon uudet postmodernit väreillä ja muodoilla leikittelevät talot? Samoin Lasipalatsi ja Kiasma ovat mielestäni molemmat osoituksena siitä, että moderni arkkitehtuuri voi sopia vanhan keskelle. Musiikkitalo ja Kampin kauppakeskus taas tuhoavat ympäristönsä.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a0/Lasipalatsi.jpg/320px-Lasipalatsi.jpg)
(http://www.toimitilapalvelu.fi/@Bin/329285/maskunrasti.jpeg)

Joku minua myös häiritsee etenkin tuossa Kartanonkoskessa. Malli on otettu vanhasta rakentamisesta mutta minulle tulee mieleen jonkinlainen Disneylandin "idyllinen kylä"-lavaste tai amerikkalainen McMansion-lähiö. Osasyynä on varmaan elementtirakentaminen ja totalitaarinen lähestymistapa jossa koko alue on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten valmiiksi eikä se ole kasvanut orgaanisesti mutta jotain muutakin siinä on mitä en kykene pukemaan sanoiksi.

(http://img.photobucket.com/albums/v620/Moolio/kk.jpg)

[JJohannes]

Jos nyt vielä pari ajatusta lisään tähän niin minusta kyse on toki jossain määrin arkkitehtuurin lopusta pelkistämisen ideologiaan. Koska joku keksi tehdä talon, joka on pelkkä laatikko jossa on suorakulmion muotoinen reikä ovelle ja muutama lisää ikkunoille, on kaikki ikään kuin vapaata riistaa. Mikä tahansa räpellys lasketaan "koristeeksi" ja lisää talon "jännittävyyttä". Samalla ei ole enää mitään arkkitehtuurista hallitsevaa muotokieltä eikä arkkitehtuuri enää tavallaan voi kehittyä mitenkään, koska koko paletti on jo käytössä. Periaatteessa tämä tietysti tarkoittaa, että nykyarkkitehti voisi hyvällä omallatunnolla suunnitella barokkipalatsin koska sen muotokieli on yhtä korrektia ja yhtä paljon tai vähän muodissa kuin kuutiotalonkin muotokieli. Mutta koska markkinat sanelevat kaiken, miksi nähdä vaivaa kun samat rahat saa taskuun "suunnittelemalla" kuution johon lisää vähän asymmetriaa ja muutaman oudon värisen elementin?

Minusta voisi myös väittää, että arkkitehtuuri ei ole enää samalla tavalla perinteistä korkeakulttuuria kuin se ennen oli. Olen nimittäin sitä mieltä, että perinteinen korkeakulttuuri korostaa nimenomaan teoksen teknistä laatua, esimerkiksi sinfonian vaihtelevia tahtilajeja, sävellajien vaihtelua, kompleksisia melodioita ja monimutkaista orkestrointia tai sitä vaivaa joka taidokkaan öljymaalauksen tekemisessä nähdään. Ehkä samalla tavalla arkkitehtuurissa korostui ennen vaivannäkö koristusten piirtämisessä ja muotokielen täydellistämisessä ja pientenkin yksityiskohtien huomioinnissa. Nykyään arkkitehtuurin odotetaan pikemminkin populäärikulttuurin tavoin herättävän "tunteita" tai uuden korkeakulttuurin (siis nykytaiteen, postmodernismin) tavoin ilmaisevan yhteiskunnallisia tai jotenkin muuten kantaaottavia ajatuksia. Värit ja muodot herättävät rauhaa tai ne kiihottavat ihmistä ja kiinnittävät hänen huomionsa yksityiskohtiin, rakennuksien muodon taas nähdään symboloivan liikettä eteenpäin tai yhteyttä luonnon kanssa tai jotain sellaista.

[Timo Hännikäinen]

<

[Timo Hännikäinen]

Kannattaiskohan sinun lukea juttu kunnolla ennen kuin kommentoit? En ymmärrä mistä olet vetänyt sen johtopäätöksen, että arvostaisin niin sanottua postmodernia arkkitehtuuria? Kirjoituksessani puolustetaan lähinnä uusklassismia, ja postmodernista arkkitehtuurista sanotaan lyhyesti näin: "Niin sanottu postmoderni arkkitehtuuri, joka on esiintynyt modernismin vastustajana, on pohjimmiltaan vain eräänlaista hälläväliä-estetiikkaa, joka piittaa aiempaan rakennuskantaan sopeutumisesta aivan yhtä vähän kuin funktionalismikin."

"Samoin Lasipalatsi ja Kiasma ovat mielestäni molemmat osoituksena siitä, että moderni arkkitehtuuri voi sopia vanhan keskelle."

Lasipalatsi kyllä, mutta Kiasma on yksi Helsingin keskustan kammottavimmista rakennuksista, jonka onnistuneena pitäminen edellyttää vakavaa esteettistä vammaisuutta. Aaltopeltihallin sijoittaminen postitalon ja Mannerheimin patsaan viereen voi näyttää kivalta arkkitehdin piirustuksissa, käytännössä se näyttää pelkästään irvokkaalta. Kiasma on myös paraatiesimerkki siitä, miten sään vaikutukset rumentavat moderneja kolosseja entisestään: pinnassa alkaa näkyä pahoja valumajälkiä ja ruostetahroja, likainen ja halpa vaikutelma syntyy välittömästi. Sen parempi tuo jättimäinen pölynimuri ei ole sisäpuoleltakaan: tilat ovat sokkeloiset ja epäkäytännölliset, eivätkä kaarevat seinät sovellu lainkaan maalausten ripustamiseen. No, tokihan siellä on näytilläkin lähestulkoon pelkkää roskaa, mutta se on toisen keskustelun aihe.

[Faidros.]

Modernin maailman rumuus. Todella hyvä teksti. Itse olen vuosia ollut sitä mieltä, että lähes kaikki ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennettu tulisi purkaa ja modernit arkkitehdit teloittaa.

Voivoi! Mitä olisikaan maailma ilman Art decoa? Ensimmäistä teollistumisen tulkkia. 30-luvun muotoilu on aivan parasta.

[Tragedian synty]

Modernin maailman rumuus. Todella hyvä teksti. Itse olen vuosia ollut sitä mieltä, että lähes kaikki ensimmäisen maailmansodan jälkeen rakennettu tulisi purkaa ja modernit arkkitehdit teloittaa.

Voivoi! Mitä olisikaan maailma ilman Art decoa? Ensimmäistä teollistumisen tulkkia. 30-luvun muotoilu on aivan parasta.

Minäkin kirjoitin aiheesta jonkinmoisen analyysin: Kulttuurin kuolinkorinaa. Aloitin tekstin jo ennen joulua, mutta laiskuuden yllättäessä en jaksanut sitä viimeistellä ennen kuin nyt. Hännikäisen teksti tuli hyvään saumaan, koska se säästi minulta vaivan kirjoittaa modernista arkkitehtuurista.

[JJohannes]

Kannattaiskohan sinun lukea juttu kunnolla ennen kuin kommentoit? En ymmärrä mistä olet vetänyt sen johtopäätöksen, että arvostaisin niin sanottua postmodernia arkkitehtuuria? Kirjoituksessani puolustetaan lähinnä uusklassismia, ja postmodernista arkkitehtuurista sanotaan lyhyesti näin: "Niin sanottu postmoderni arkkitehtuuri, joka on esiintynyt modernismin vastustajana, on pohjimmiltaan vain eräänlaista hälläväliä-estetiikkaa, joka piittaa aiempaan rakennuskantaan sopeutumisesta aivan yhtä vähän kuin funktionalismikin."

En nyt aivan oikeasti uskonut sinun pitävän postmodernista arkkitehtuurista. Ehkä halusin pikemminkin sanoa, että symmetrian ja yksinkertaisuuden hakeminen ei ole se syy joka yksiselitteisesti tekee 1900-luvun jälkipuolen ja 2000-luvun alun arkkitehtuurista rumaa koska postmoderni arkkitehtuuri nimenomaan rikkoo symmetriaa ja on tuonut takaisin koristeet esimerkiksi värillisten paneelien muodossa. Myös Lasipalatsi-esimerkilläni yritin sanoa samaa: Ettei ongelma ole yksinkertaistettavissa siihen, että nykyarkkitehtuuri tavoittelee symmetriaa ja yksinkertaisuutta ja ettei esimerkiksi funktionalismia voi pitää täysin epäonnistuneena.

Oikeastaan pidän itse monia postmoderneja nykyrakennuksia jopa epäonnistuneempina kuin modernistisia kuutiotaloja. Vaikka täysin symmetrinen ja koristeeton kuutio ei ole sekään mitenkään inhimillinen tai esteettinen, tulee siitä vain pahempi kun sen yksi seinä muutetaan sahalaidaksi, toinen seinä lasiksi ja kolmas päällystetään oransseilla paneeleilla joissa on kukkakuvioita.

Lasipalatsi kyllä, mutta Kiasma on yksi Helsingin keskustan kammottavimmista rakennuksista, jonka onnistuneena pitäminen edellyttää vakavaa esteettistä vammaisuutta. Aaltopeltihallin sijoittaminen postitalon ja Mannerheimin patsaan viereen voi näyttää kivalta arkkitehdin piirustuksissa, käytännössä se näyttää pelkästään irvokkaalta. Kiasma on myös paraatiesimerkki siitä, miten sään vaikutukset rumentavat moderneja kolosseja entisestään: pinnassa alkaa näkyä pahoja valumajälkiä ja ruostetahroja, likainen ja halpa vaikutelma syntyy välittömästi. Sen parempi tuo jättimäinen pölynimuri ei ole sisäpuoleltakaan: tilat ovat sokkeloiset ja epäkäytännölliset, eivätkä kaarevat seinät sovellu lainkaan maalausten ripustamiseen.

Minusta Kiasman yksi hyvä puoli on ehkä se, että siinä missä monissa uusissa rakennuksissa näkyvät erilaiset rakennusmääräysten edellyttämät ilmanvaihtohormit, palotikkaat, sammutusjärjestelmät, energiansäästöikkunat, esteettömyysrampit ja muunlaiset puhtaan funktionalistiset ja tekniset rakennelmat, näyttää Kiasma uhmaavan tälläistä käytännöllisyyttä niin näiden taidokkaan piilottamisen/puuttumisen kuin esimerkiksi juuri epäkäytännöllisten kaarevien seinien takia. Sään vaikutus kohdistuu myös Kiasmassa lähinnä kattoon, joka jo lähtökohtaisesti on ollut tumma ja laikukas ja jonka rapistuminen on kaiketi otettu huomioon suunnittelussa. Muuten seinät ovat lasia ja sitä valkoista laattaa, joka on yllättävän hyvin pysynyt siistinä. Kiasma tuntuu ainutlaatuiselta ja arvokkaalta, toisin kuin muut uudet julkiset rakennukset jotka tuntuvat lähinnä kauppakeskukselta. Kiasmassa on myös sellaista Lasipalatsi-funkkishenkeä paljon enemmän kuin esimerkiksi Musiikkitalossa.

[Lalli IsoTalo]

... Kiasma on yksi Helsingin keskustan kammottavimmista rakennuksista, jonka onnistuneena pitäminen edellyttää vakavaa esteettistä vammaisuutta.

Kiasmassa kauneus löytyy katsojan esteettistä vammasta.

[IDA]

... Kiasma on yksi Helsingin keskustan kammottavimmista rakennuksista, jonka onnistuneena pitäminen edellyttää vakavaa esteettistä vammaisuutta.

Kiasmassa kauneus löytyy katsojan esteettistä vammasta.

Helsingin koko se linja-auto - aseman ympärille rakennettu keskusta on jotenkin päin persettä ja ahdistavasti. Se ei ole kaunis, eikä se toimi koska sillä ei ole mitään virkaa. Heti kun kävelee Suurkirkon eteen voi jotenkin vapaammin hengittää. Tai se tulee jo siinä matkalla, kun kääntyy kävelemään esplanadeja.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin koko se linja-auto - aseman ympärille rakennettu keskusta on jotenkin päin persettä ja ahdistavasti.

Se on monikulttuurinen tilkkutäkki.

[J. Lannan haamu]

On olemassa kahdenlaisia ihmisiä...Niitä, jotka haastattelevat Mikko Leppälampia ja niitä, jotka haastattelevat Jack Donovania...

http://sarastuslehti.com/2014/01/27/jack-donovanin-haastattelu/

[Nikolas]

On olemassa kahdenlaisia ihmisiä...Niitä, jotka haastattelevat Mikko Leppälampia ja niitä, jotka haastattelevat Jack Donovania...

http://sarastuslehti.com/2014/01/27/jack-donovanin-haastattelu/

Kyllähän Donovan asiaa puhuu. Esimerkiksi tässä meitä lähimmässä esimerkkivaltiossa Suomessa todelliset roistot ja taparikolliset käyvät toisinaan laitoshoidossa muutaman vuoden kerrallaan ja vapautuvat sitten saadakseen taas terrorisoida yhteiskuntaa. Tavalliset lainkuuliaiset ja rauhaarakastavat kansalaiset ovat silloin aseistariisuttuja altavastaajia, kun laista piittaamaton aseistettu roisto sattuu kohdalle.

Jengien ( vai oliko tarkoitus sanoa "suojeluskuntien" ) perustaminen voi tietysti helpottaa joiltain osin, mutta tälläkään ei vielä korjata sitä perimmäistä syytä, että yhteiskunta on vinksahtanut paitsi lakiensa, myös arvojensa ja päätöksentekojärjestelmänsä puolesta. Nykyinen edustuksellinen demokratia pitkälti ohittaa tavallisten kansalaisten arkisen viisauden ja ylikorostaa norsunluutorneissaan pohdiskelevien ( toisinaan virheellisesti älyköiksi kutsuttujen ) broilereiden valtaa.

Piero San Giorgion ennustama yhteiskuntien romahtaminen epäilemättä pakottaisi tyhjentämään mielisairaaloita ja vankiloita, sillä niiden ylläpito on kallista. Nykyiseen verrattuna epävirallinen ja hajautettu järjestyksenpito voi saavuttaa suurta arvostusta siinä vaiheessa, kun mikään vaihtoehto ei näytä riittävän.

Puhuessani moderniin maailmaan turhautuneiden miesten kanssa he kertovat olevansa vihaisia, koska missään ei näytä olevan järkeä. Kaikki tuntuu väärältä.

Monet asiat tässäkin yhteiskunnassa näyttävät olevan aivan väärin.

Suurin osa naisista etsii luonnostaan turvallisuutta ja mukavuutta. He haluavat rakentaa turvallisia, onnellisia pesiä.

Tämä taas on yhteiskunnan olemassaolon perimmäinen syy. Turvallisuus on yhteiskunnan päätuote. Yhteiskunta, joka epäonnistuu päätuotteensa tarjoamisessa ja samalla riistoverottaa kansalaiset köyhiksi tuottaakseen aivan muita tuotteita ja palveluja, on epäonnistunut yhteiskunta.

Tähän on siis tultu. En suoralta kädeltä tyrmää Donovanin jengiytymisajatusta, mutta toisaalta kovasti epäilen, että se ei riittäisi, sillä se ei ratkaisuna yllä ongelmien juurisyihin.

[Lalli IsoTalo]

En suoralta kädeltä tyrmää Donovanin jengiytymisajatusta, mutta toisaalta kovasti epäilen, että se ei riittäisi, sillä se ei ratkaisuna yllä ongelmien juurisyihin.

Olen täysin samaa mieltä, mutta on mahdollista, että keskiluokalla ei ole vipuvartta kaivaa esiin ongelmien juurisyitä ja ratkaista ne. Suojeluskuntautumaan keskiluokkaa kyllä pystyvät ja se tulee tapahtumaankin, muodossa tai toisessa, jos länsimaat jatkavat suuntaan johon ovat menossa.

[mub]

Erityisesti Timo Hännikäisen tekstejä on kyllä todella ilo lukea.

Palautetta (eiköhän joku Sarastuksen henkilö lue Hommaa?): Sarastus voisi ottaa mainokset pois sivuiltaan, ilmeisesti maksaa $30 / vuosi. Olen kyllä piinkova kapitalisti, mutta mielestäni mainokset tuollaisella sivustolla antavat hieman halvan kuvan.

[Tragedian synty]

Ukrainan tilannetta käsitelty jo kahdessa tekstissä:

Ukraina imperiumien kiistakapulana.
Eurooppalaiset kaksinapaisen maailman vankeina.

[matkamiehiii]

Tulipa ostettua sarastus-kirjoittaja Timo Hännikäisen kirjoittama Liberalismin petos kirja, oli vähän yllätys kun kirja oli myynnissä suomalaisessa kirjakaupassa vaikka aiheet on vähän epäkorrekteja. Hintakin vain 8e, ihan ok kirja aiheeltakin.

[Abdul Reis]

Hännikäinen kirjoittaa Theodore Dalrymplen teoksesta "Spoilt Rotten! – The Toxic Cult of Sentimentality": Julkiset tunteet. Käsittelyssä tunteiden ylivalta julkisessa keskustelussa, lasten kasvatuksessa, koulutuksessa ja suunnilleen kaikessa. Osuvaa tekstiä jälleen kerran.

Itselläni on nyt työn alla Dalrymplen "Life at Bottom", jossa aiheena on (brittiläisen) alaluokan kurjuus ja kurjuuden syyt. Pidän Dalrymplen kirjoituksista paljon. Synkkien tositarinoiden ja kuivan, välillä ilkeänkin, huumorin takaa paistaa selvästi huoli ihmisten kohtaloista alaluokan barbaarisessa maailmassa, jonka sivistyneistö on jättänyt oman onnensa nojaan. Kirjan sanoma on, että kurjuuden syy ei ole materiaalin ja rahan puute, vaan henkinen ja kulttuurillinen köyhyys. Uskoisin Dalrymplen olevan oikeassa, onhan nykypäivan alaluokka materialla mitattuna monin tavoin rikkaampi kuin menneiden aikojen yläluokat. Dalrymplen antama kuva brittiläisestä alaluokasta on tyly, onneksi Suomesta ei, ainakaan vielä, löydy yhtä pahasti tapansa, moraalinsa, arvonsa ja perinteensä menettänyttä alakulttuuria.

[huhha]

Erityisesti funktionalismin tuomitseminen on naurettavaa.

Hännikäisen huomio räystäättömien tasakattojen tosiasiallisen funktionaalisuuden puutteesta oli kyllä hyvä. On tullut itse mietittyä samaa. Hakaniemen torissa on kyllä myös jotakin masentavaa, etenkin verrattuna Eläintarhanlahden siluettiin. Torin masentavuus omalla kohdalla voi kyllä enemmän johtua muistoista lama-ajan uutiskuvista.

Mutta funkkiksen täysi teilaaminen on tosiaan halpamaista. Ainakin tyylisuunnan ilmoitetut tavoitteet ovat eräittäin vetoavia. Funktionalismi ei ole pelkästään rapistuvia betonilähiöitä, vaan myös valoisuutta, joustavuutta, helppohoitoisuutta ja halpuutta. Se on eräälainen ilmaisu pohjoismaisen tasa-arvon ideaalista: Ei koristeita eikä krumeluureja joilla menneinä aikoina viestittiin statusta ja muotitietoisuutta, vaan suoria pintoja joilta vuorineuvos itse pyyhkii pölyt kädenkäänteessä.

Ja platonistinen idea tarkoituksenmukaisuuden kauneudesta on nyt vaan empiirisesti tosi. Eläinten ulkoasut ovat eräänlaisia paikallisia tarkoituksenmukaisuuden maksimeja, ja useimmat eläimet ovat varsin kauniita. Riikinkukot taas ovat täysiä friikkejä. Tai, no, sokeat eläimet ovat kyllä usein hemmetin rumia. Mutta niidenkään rumuus ei ole niinkään koristeiden puutetta, kuin muotojen epäpuhtautta, jotain joka näyttää funktiota haittaavalle mutta ei sattumalta olekaan sitä.

[IDA]

Suosittelen tätä kirjoitusta jokaiselle:

http://sarastuslehti.com/2014/03/18/evolutionismi-ja-edistyksen-suuri-myytti/

Kannattaa pohtia mikä loppujen lopuksi on erilaisten väitteiden ja heittojen suhde aitoon luonnontieteeseen.