3T: Intiassa koodaus Suomea kalliimpaa

[vilach]

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/3t+intiassa+koodaus+suomea+kalliimpaa/201209259395

3T: Intiassa koodaus Suomea kalliimpaa

Halpa intialainen ohjelmointityö käy todellisuudessa suomalaista kalliimmaksi, kirjoittaa 3T-lehti.

Työn ulkoistaminen johtaa lukuisiin virheisiin, joiden korjaamisesta aiheutuva lisätyö nostaa työkustannuksia merkittävästi. 3T on saanut haltuunsa suuren teknologiayhtiön salaisen selvityksen, josta asia selviää.

Vaikka intialaisen ohjelmistokehittäjän palkka sivukuluineen on 30 prosenttia suomalaisesta, Intiassa teetetty ohjelmistotyö tulee 35 prosenttia kalliimmaksi kuin vastaava työ Suomessa - kun mukaan lasketaan työn tuottavuus ja suurempien virhemäärien aiheuttamat lisäkulut.

Ohjelmointityön teettäminen Intiassa tulee kokonaiskustannuksiltaan kalliimmaksi kuin Suomessa. Työn heikko tuottavuus ja Suomi-koodiin verrattuna moninkertainen virheiden määrä syövät matalien tuntipalkkojen tuomat kustannusedut.

Laskelmien pohjana on useista suurista ohjelmistoprojekteista kerätyt tiedot, jotka kattavat miljoonia työtunteja.

"Suomalainen 4,5 kertaa tehokkaampi"
Tuottavuudessa suomalaiset ovat 4,5-kertaa tehokkaampia, kun mittatikkuna käytetään yhteen ohjelmistokokonaisuuteen käytettyä työaikaa. Intialaisilla menee kokonaisuuden rakentamiseen 64 750 tuntia, suomalaisella 14 545 tuntia.

3T:n haastatteleman kokeneen järjestelmäasiantuntijan mukaan Intiasta tulevassa koodissa on yli kaksinkertaisesti virheitä verrattuna suomalaiseen koodiin. Suurin ongelma on ohjelmoijilta tulevan raakakoodi, jonka virheitä korjataan sekä automaattisesti että käsin yrityksen sisällä.

"Testaukseen tulevassa raakakoodissa on havaittu jopa 40-kertaisia virhemääriä suomalaiseen koodiin verrattuna", 3T:n haastattelema järjestelmäasiantuntija sanoo.

Selvityksestä huolimatta tuotantoa ei ole siirretty pois halpamaista, eikä asiaa huomioitu yrityksen yt-menettelyssä. Kokonaisia projekteja siirretään edelleen halvemman tuntihinnan maihin.

Kehitysmaalaiset eivät ole rikkaus, jopa silloin, kun he saavat muutama kerta (100/30=3.33) pienemmän bruttopalkan, kuin Suomessa. Mutta jos tälläinen kehitysmaalainen "huippuosaaja" muuttaa Suomeen, menee suomalaiseen yritykseen töihin ja saa vähintään 70% suomalaisesta palkasta, koska täällä on "ihmisoikeudet" onko hän tuottoisa yritykselle?
Tietysti ei. Sen takia hän joko menee työhön, jossa ei tarvita korkeaa älykkyyttä ja suomalainen jää työttömäksi tai makaa kotona sosiaaliturvalla.

Kirjoitin tämän niille, jotka kannattavat työperäistä maahanmuuttoa kehitysmaista.

[Alkuasukas]

Intian miljoonat koodarit ovat ilmeisesti tasaisen paskoja. Jokainen suomikoodari sensijaan puhuu ceetä äidinkielenään. Mustilla on isot vehkeet ja juutalaiset ovat pihejä.

[foobar]

Intian miljoonat koodarit ovat ilmeisesti tasaisen paskoja. Jokainen suomikoodari sensijaan puhuu ceetä äidinkielenään. Mustilla on isot vehkeet ja juutalaiset ovat pihejä.

Ne intialaiset jotka eivät ole paskoja ovat ajat sitten siirtyneet jonnekin muualle kuin halpoihin intialaisiin henkilöstövuokrausfirmoihin.

[Marko Parkkola]

Mielelläni ottaisin erään intialaisen koodarin töihin samaan firmaan kanssani koska tahansa. Olen heebon kanssa jutellut virtuaalisesti useasti.

Sen sijaan inkkareiden alihankinta on tuttua. Ei siitä sen enempää, ettei haukuta rasistiksi.

[Alkuasukas]

Jep, tiedossa on intiaanien sysipaskat tuotteet, artikkelin yleistävyys oli vain huvittavaa. Ihan kuin koodaus olisi geneettinen piirre...

[Sour-One]

Mikä taho julkaisee 3T lehteä?

[Alkuasukas]

Mikä taho julkaisee 3T lehteä?

Sanoma.

[Sour-One]

Mikä taho julkaisee 3T lehteä?

Sanoma.

Ok. Ajattelin, että jokin työmarkkinajärjestö

[hattiwatti]

Kuulin juuri eilen eräältä kaveriltani, joka toiminut hankkimassa koodereita eri firmoille orient-maista, että vientifirmoille tekevät kooderit voivat todellakin olla tuolla jopa kymppitonnin arvoisia. Ei hullummin maassa, mistä ostovoima on vähintään viisinkertainen.

[sivullinen.]

Primo

Raakalainen raakakoodia kirjoitteli,
raakaa raaka-ainetta sekoitteli.
Talouden raaat lait; raa'an ajan vitsaus,
raata ilman palkkaa kait: raakaa firman kitsaus.

Secundo

Nokia sokia teki monia mokia.
Loppui raato.
Jäi vain raato.

Tertio

Hommalainen hummaili:
hommaan humman.
Sitten sisupussi uhosi:
Kyllä korpee;
  Kyllä. Korpeen.
Siirrä siis ruhosi,
jo joutuin Impiwaaraan,
  jot ei joudu impi vaaraan.
Stubidot Suomen tuhosi.

[Marjapussi]

Oma kokemukseni intialaisista on paljon ääntä vähän tulosta.

[EL SID]

tästähän voisi tehdä monta juttua, isoista firmoista esimerkkeinä InCap, Wärtsilä, ABB, kuinka töitä on ensin siirretty kehitysmaahan ja sen jälkeen takaisin suomeen, ja tarkoitan tällä nimenomaan "perinteistä teollisuutta"

Pelkän laskurin kanssa heiluva yritysjohdon konsultti ei läheskään aina ota huomioon, kuinka pekkasia vinkuva ja ylitöistä korvauksia  vaativa suomalainen metallimies on kuitenkin tuottavampi kuin slummista tehtaaseen kiskaistu "nousevan talousmahdin " asukki, jolle sellainen asia kuin mag-hitsaus on uutta ja outoa. Vielä kun mennäään sellaiselle aluelle kuin robotit ja niiden käyttö ja CNC-koneistus, niin ainoa joka edelleen ajaa perinteistä teollisuutta pois suomesta ovat rikkipäästöt ja energian hinta.

Elektroniikkateolisuus on asia erikseen, Kännyköiden tarkistamiseen ei tarvita muuta kuin nopeita silmiä ja käsiparia. Kiinalaisten tehtaiden koneethan on kuitenkin valmistettu suomessa....

[EL SID]

Oma kokemukseni intialaisista on paljon ääntä vähän tulosta.

'

legendan mukaan wärtsilä tilasi alihankkijalta 150 kappaletta osaa, jotka oli valettu intiassa. Puolet joutui kaatopaikalle, mutta hinta oli niin halpa että se vielä kannatti. Kun tehtaalla tehtävät koneet uusiutuivat ja näihinkin paloihin jouduttiin koskemaan CNC-sorvilla, tämäkin alihankinta siirtyi takaisin Suomeen.

[törö]

Tuotannon siirtäminen halpamaihin menee usein poskelleen ahneuden takia. Hinta tingitään mahdollisimman alas ja vastineeksi saadaan luonnollisesti paskalaatua.

Länsimaisien firmojen Made in China -tuotteille kannattaakin katsella kiinalaisia vastineita. Niissä on usein parempi hinta-laatu-suhde, sillä kiinalaiset osaavat löytää tasapainon ilman "hyvää diiliä" metsästävää länsimaista pukujuppia.

Esmes nyt ranteessani oleva kiinalainen halpakello on varsinkin rannekkeen osalta oikein mainio hankinta. Parista Kiinassa teetetystä kellosta sen sijaan on mennyt nahkaranneke pilalle helteellä, mikä vaikutti johtuvan vääränlaisesta liimasta.

Toki monissa tuotantoa halpamaihin siirtävissä firmoissa osataan kiinnittää huomiota laadunvalvontaan, mutta aina sitä ei osata vaan joku valopää kuvittelee, että halpamaissa kompensoidaan sopimuksen huonous ruoskimalla duunareita useammin.

[jmm]

Tuotannon siirtäminen halpamaihin menee usein poskelleen ahneuden takia. Hinta tingitään mahdollisimman alas ja vastineeksi saadaan luonnollisesti paskalaatua.

Länsimaisien firmojen Made in China -tuotteille kannattaakin katsella kiinalaisia vastineita. Niissä on usein parempi hinta-laatu-suhde, sillä kiinalaiset osaavat löytää tasapainon ilman "hyvää diiliä" metsästävää länsimaista pukujuppia.

Tilasin eräästä Hong Kongilaisesta nettikaupasta itselleni kaksi kynsileikkuria. Hinta oli yhteensä muutama euro ja lähetys ilmaiseksi. Näin laadukkaita kynsileikkureita en ole nähnyt myytävän missään Suomessa. Suomesta ostettuna vastaavat kynsileikkurit olisivat myös kiinalaisia mutta kalliimpia ja paljon heikkolaatuisempia.

[Saturoitunut]

Olen antanut itselleni ymmärtää, että nuo offshore-siirrot ovat sellaisia, että joku intialainen helppoheikki hihkaisee "osta hyvä koodi" ja suomalainen yritysjohtaja ihailee palvelun edullisuutta räknätessään samalla mielessään jo tulevia bonuksia. Samalla tavalla itse kukin voisi ohjelmoinnin peruskurssin jälkeen myydä ohjelmisto-osaamista pilkkahintaan ja copypastettaa kasaan jotain etäisesti speksiin viittaavaa. Ja kutsua itseään Tiedoksi. Badum-tsi!

Henkilöstökulut ovat vain yksi syy hinnan halpuuteen. Säästöä tiristetään myös esim. materiaaleista ja laadunvalvonnasta. Laatua saa kyllä, mutta se maksaa Kiinassakin.

[törö]

Tilasin eräästä Hong Kongilaisesta nettikaupasta itselleni kaksi kynsileikkuria. Hinta oli yhteensä muutama euro ja lähetys ilmaiseksi. Näin laadukkaita kynsileikkureita en ole nähnyt myytävän missään Suomessa. Suomesta ostettuna vastaavat kynsileikkurit olisivat myös kiinalaisia mutta kalliimpia ja paljon heikkolaatuisempia.

Mulla on Hong Kongista tilattu auton avaimen näköinen videokamera. Se maksoi muutaman euron ja kestää todistettavasti pesun neljässäkymmenessä asteessa, mitä nyt linssin pinnoite vähän kärsi ja sen seurauksena kuva sumeni pikkuisen.

Suomessa saa samannäköisen vehkeen kolmella kympillä eivätkä ne kuulemma ole hirveän ladukkaita.

[foobar]

Olen antanut itselleni ymmärtää, että nuo offshore-siirrot ovat sellaisia, että joku intialainen helppoheikki hihkaisee "osta hyvä koodi" ja suomalainen yritysjohtaja ihailee palvelun edullisuutta räknätessään samalla mielessään jo tulevia bonuksia. Samalla tavalla itse kukin voisi ohjelmoinnin peruskurssin jälkeen myydä ohjelmisto-osaamista pilkkahintaan ja copypastettaa kasaan jotain etäisesti speksiin viittaavaa. Ja kutsua itseään Tiedoksi. Badum-tsi!

Henkilöstökulut ovat vain yksi syy hinnan halpuuteen. Säästöä tiristetään myös esim. materiaaleista ja laadunvalvonnasta. Laatua saa kyllä, mutta se maksaa Kiinassakin.

Yksi pointti tässä Intiassa ostamisessa on myös se, että suomalaisilla insinööreillä saattaa ammattiylpeys aiheuttaa ongelmia paskan koodin toimittamisessa. Accenturelle, Tiedolle ja vastaaville on pelkästään etu, että koodi on käytännössä kelvotonta luovutusvaiheessa, sillä se mahdollistaa tuotteen myymisen ensin täysin käyttökelvottomana, ja sitten niin moninkertaisella hinnalla korjattuna kuin asiakkaalla vain riittää uskoa tai rahaa parannella sitä kohden toimivaa, jota ei tällaisilla tarkoitushakuisilla laatuprosesseilla ikinä tulla saavuttamaan. Tätä strategiaa voidaan soveltaa julkisen sektorin projekteihin, koska kukaan ei koskaan joudu veronmaksajien rahojen hassauksesta kuitenkaan vastuuseen mutta projektien epäonnistuessa niistä viisaasti vetäytyminen olisi valtapoliittisesti kestämätön imagotappio. Kun koodaus ja testaus ostetaan Intiasta, voidaan olla varmoja että halvat insinöörit eivät lopu kesken vaikka laatukriteeriä pidetään niin alhaalla ettei yksikään ammattiylpeydellä varustettu tekijä jaksaisi katsella projektia yli vuotta.