2012-09-07 YLE: Viidesosa eurooppalaisista ei osaa lukea kunnolla

[crissaegrim]

Viidesosa eurooppalaisista ei osaa lukea kunnolla

EU:n mukaan Euroopassa on 73 miljoonaa yli 15-vuotiasta, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa niin hyvin, että pärjäisivät arjessa.

Viidesosa 15-vuotiaista eurooppalaisista ei osaa lukea ja kirjoittaa kunnolla, kertoo tuore EU-raportti. Aikuisia ei ole tutkittu yhtä kattavasti, mutta EU arvioi, että myös heistä 20 prosentilla on heikko lukutaito. Kaikkiaan Euroopassa on 73 miljoonaa aikuista, joilta puuttuu riittävä luku- ja kirjoitustaito, EU arvioi.

Tutkituista maista Suomessa tilanne on paras, mutta huonosti lukevien 15-vuotiaiden osuus on Suomessakin runsaat kahdeksan prosenttia.

Peruskoulun yläluokkalaisten lukutaidottomuus ei ole vain valtion varakkuudesta kiinni, vaikka surkein tilanne onkin Bulgariassa, yhdessä köyhimmistä EU-maista. Siellä tekstien kanssa joutuu kamppailemaan 41 prosenttia 15-vuotiaista. Esimerkiksi Ruotsi on tilastossa keskipaikkeilla, 17 prosentissa.

Huonolla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, ettei lukija saa tekstistä irti kuin yksinkertaisinta informaatiota tai sellaisia asioita, joista hänellä on tietoa jo ennestään. Koululaisten kansainvälisessä Pisa-testissä nämä nuoret saavat lukemisesta enintään kakkosen viisiportaisella asteikolla.
Lisää tietoa aikuisten lukutaidosta ensi kuussa

Puutteellinen luku- ja kirjoitustaito johtaa helposti työttömyyteen ja syrjäytymiseen, varoitetaan EU-raportissa. Siinä on suosituksia, joilla kunnon lukutaidon opettelemisesta kouluiässä tehtäisiin houkuttelevaa haluttomille ja mahdollista niille, joille se on muita vaikeampaa.

Erityistä kannustusta näyttävät vaativan pojat, sillä ero tyttöjen luku- ja kirjoitustaitoon on huomattava: ongelmia on 13,3 prosentilla tytöistä mutta peräti 26,6 prosentilla pojista. Myös aikuistutkimuksissa lukuintoa ja -taitoa on havaittu enemmän naisilla kuin miehillä.

EU:n opetusministerit ovat asettaneet tavoitteeksi, että vuonna 2020 heikosti lukevia ja kirjoittavia 15-vuotiaita olisi 15 prosenttia nykyisen 20:n sijasta.

Aikuisten lukutaidon parantamiseksi mukaan työhön kutsutaan myös työnantajia ja ammattiliittoja sekä aikuiskoulutuslaitoksia. Teollisuusmaiden OECD-järjestö julkaisee myöhemmin tänä syksynä ensi kertaa ohjelman, jossa ehdotetaan 16 - 65-vuotiaille keinoja lukutaidottomuuden nujertamiseen. Tuossa lokakuussa julkaistavassa ohjelmassa on odotettavissa myös tarkennettuja lukuja aikuisten lukutaidosta.

http://yle.fi/uutiset/viidesosa_eurooppalaisista_ei_osaa_lukea_kunnolla/6285616

Onkohan muuttovirtauksilla, maista joiden kansalaisista 90% ovat lukutaidottomia, mitään tekemistä asian kanssa?

[Suvaitsija]

Onkohan muuttovirtauksilla, maista joiden kansalaisista 90% ovat lukutaidottomia, mitään tekemistä asian kanssa?

Ruotsissa lukutaidottomuus on tuplasti yleisempää kuin Suomessa. Missä vaiheessa pellavapäisestä naapurikansastamme tuli noin tyhmää? Ehkä se johtuu internetistä ja ipadeista.

[elven archer]

Jälleen kerran Suomi oli ykkönen. Siitä huolimatta pärjätäksemme meidän kuulemma pitäisi toimia kuten muut, kuten esim. Ruotsi. Sieltä se rikkaus kuulemma tulee. Ja voimavara. Ja innovaatio. Jne.

Jokin tässä ei nyt täsmää.

Tyttöjen ja poikien erot ovat selviä osoituksia kulttuurin vaikutuksesta. Tyttöjen ja poikien kulttuuri lukemisen suhteen on täysin erilaista. Yksinkertaisesti sanottuna tytöt lukevat paljon enemmän ja harjoittelu tässäkin asiassa tekee mestarin. Onneksi on rajat ylittäviä kirjailmiöitä, kuten Harry Potter, jotka saavat lähes jokaisen lukemaan edes joskus jotain.

[Tapiotar]

Tietokone on monesti syrjäyttänyt kirjat. Tämän lisäksi ne kirjat, joita luetaan, eivät useinkaan sisällä kovinkaan värikästä suomenkieltä, joten jopa suomenkielisten oman kielen taito voi olla surkeaa. Aivan kärsin kun mediassakaan toimittajat eivät osaa kunnollista suomea. Sanan väärä ja tökerö taivutus särähtää korvaan, mietin, millä perusteilla toimittajia oikein otetaan töihin. Myöskin muu laaja-alainen yleissivistys puuttuu.   

Jos nyt yleensä haluaa hallita edes omaa kieltään, itse suosittelen vanhempien kirjojen lukemista, koko nykykirjallisuus sivuun ja esim. Kalevala käteen. Se on suomea. Suositeltavia ovat myöskin Aleksis Kiven teokset ja esim. Veikko Huovisen kirjat, jotka ovat hauskoja. Vanhat lasten ja nuorten kirjat avartavat maailmankuvaa Harry Pottereista avarammalle.   

Ensimmäinen eteentuleva ongelma aloittelevalle kirjallisuuden harrastajalle saattaa tulla, että lukija jämähtää tuijottamaan, mitä toi ihmesana oikein tarkoittaa, ihan kummaa kieltä. Tätä varten on esim. netissä suomenkielen murresanojen sanakirjoja.

Terveisiä nuorisolle sinne sohvanpohjalle, sipsipussien sekaan. "Täh?"   

[elven archer]

Tietokone on monesti syrjäyttänyt kirjat. Tämän lisäksi ne kirjat, joita luetaan, eivät useinkaan sisällä kovin värikästä suomenkieltä, joten jopa suomenkielisten oman kielen taito voi olla surkeaa.

Totta, mutta en pitäisi tietokonetta kuitenkaan huonona asiana. Se kehittää kuitenkin englannin lukutaitoa, toki pelistä paljon riippuen. Jos tietokonetta haluaa sormella osoittaa, niin kyllähän siinäkin pelimaailma on koko ajan kulkenut enemmän ADHD-suuntaan, jossa tarjoillaan pikamässyä aivoille ja heti. Konsolipelit suunnataan nykyisin helposti omaksuttavaksi nopeaksi viihteeksi: naks päälle, naks pois. Harvemmin peleissä enää tarvitsee lukea pitkiä dialogeja tai vastaavaa.

Fantasiakirjoista suosittelen kyllä viimeistään yläasteikäisille Tarua sormusten herrasta. Sen suomennoskin on erittäin hyvä. Sen lisäksi siitä huokuu se mahtava työmäärä, jonka Tolkien teki rakentaessaan kokonaisen maailman omine kielineen. Moni toivottavasti lukikin sen elokuvien innoittamana. Kaiken lisäksi kirjailija Tontin inhoama tarina hyvästä ja pahasta ja pienten yksilöiden mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin on erinomainen ja innoittava. Eli elokuvatkaan eivät ole pahasta, jos ne saavat ihmiset innostumaan lukemisesta.

[Hob]

Tietokone on monesti syrjäyttänyt kirjat.

Niinhän se jo Sokrates sanoi aikoinaan, että liiallinen kirjallisuus häiritsee ajattelua.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Telkkariohjelmien tekstitys selittää osaltaan hyvää tulosta. Mutta tuo 8% taitaa olla sen verta vajokkeja, jotta lukemisen ymmärtämisessä saattaa olla puutteita.

[vilach]

Yle taas valehtelee. Viides osa euroopassa asuvista, eikä eurooppalaisista. Eurooppalaisista selvästi vähemmän, kuin viidesosa ei osaa lukea, kehitysmaalaisista enemmän.
Ylen mielestä euroopassa asuu vain eurooppalaisia.