2012-05-07 HS: Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava

[mossad]

Pakkoruotsi hiiteen ja tilalle jokin toinen vieras kieli. Valtaosa oppii jo lukion aikana hyvän englannin ja siihen päälle joku vieras kieli, vaikkapa espanja, venäjä tai saksa. Englantia puhuu miljardi, espanjaa satoja miljoonia ja venäjääkin parisensataa miljoonaa. Ruotsia vaan 9 miljoonaa lol

 
Ruotsin kieli jo pikkuhiljaa helvettiin täältä Suomesta


- vasta hieman yli 7 tuhatta kommenttia !!

[Nuutti Hyttinen]

Korkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.

Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta?  Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.     

Lisäksi monella koulutusalalla (mm. oikis ja lääkis) on aloituspaikkojen lukumäärään ja ruotsinkielisten osuuteen väestöstä nähden suhteettoman suuri kielikiintiö sekä joillakin aloilla (ainakin kauppatieteet) kokonaisia ruotsinkielisiä yliopistoja (Hanken, ÅA). Jos jokaisen suomenkielisen opiskelijan pitää kuitenkin osata ruotsia, mihin näitä aloituspaikkakiintiöitä tarvitaan? Molempien vaatiminen on epäloogista ja osoittaa älyllistä epärehellisyyttä. Joko suomenkielisille virkamiesruotsi tai ruotsinkielisille kiintiöpaikat, mutta ei molempia. Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Lisäksi helpomman sisäänpääsyn vastineeksi olisi kohtuullista vaatia, että kiintiössä opiskelupaikkansa saaneet sitoutuvat työskentelemään tietyn määrän vuosia julkishallinnossa ruotsinkielisellä alueella valmistumisensa jälkeen.

Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?

Noista aloista en tiedä, mutta ainakin oikiksessa oli muutamassa tentissä ruotsinkielisiä tutkintovaatimuksia ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten. Vastaavat artikkelit/teokset kyllä löysi kohtalaisen pienellä vaivalla myös lähes identtisinä suomenkielisinä versioina, kun haki Helkan haulla kirjoittajan perusteella, ja niillä selvisi tentistä. Muutaman artikkelin osalta oli yleisesti liikkeellä opiskelijoiden itsensä tekemiä käännöksiä, mutta niiden laatu oli varsin vaihtelevaa, joten jos ruotsia ymmärsi, kannatti niiden sijasta lukea alkuperäiset varmuuden vuoksi.

Varsinaista virkamiesruotsia oli yksi kurssi + lopuksi tentti, jossa oli suullinen ja kirjallinen osuus. Kun menin itse kurssille, edellisestä ruotsinkurssista lukiossa oli viisi vuotta aikaa (en päässyt kurssille aikaisemmin, koska kursseja järjestettiin turhan vähän opiskelijamäärään nähden ja karsinta oli suoritettujen opintoviikkojen perusteella) enkä ollut väliin jääneenä aikana joutunut käyttämään ruotsia aktiivisesti juuri lainkaan. Kurssilla oppi ruotsia uudestaan sen verran, että tentin sai kevyesti läpi hyvillä tiedoilla (erinomaiset tiedot -arvosanaa siitä ei voinut saada, sitä varten pitää mennä jonkin erillisen lautakunnan eteen suorittamaan tentti). Valmistumisen jälkeen ruotsia ei ole tarvinnut työelämässä käytännössä yhtään (ruotsalaiset puhuvat suomalaisten kanssa mieluummin englantia kuin täkäläistä outoa ruotsin murretta, jossa on paljon sanoja, joita ei Ruotsin puolella käytetä lainkaan eikä siksi myöskään välttämättä tunneta), joten käytännön hyötyä virkamiesruotsista ei ollut juuri lainkaan.

Koko virkamiesruotsin tarpeellisuutta olisi kyllä syytä miettiä uudestaan lähivuosina jo siksi, että peruskoulun käyneet ruotsinkieliset osaavat käytännössä kaikki myös suomea, vaikka peruskoulua edeltäneistä ikäluokista maalaisissa suomea huonosti osaavia onkin. Olisi lisäksi huomattavasti halvempaa järjestää virkamiesruotsista erilliset kurssit niille suomenkielisille, jotka oikeasti menevät kaksikielisille tai ruotsinkielisille alueille töihin, kuin kiusata kaikkia opiskelijoita virkamiesruotsilla. Käytännössä kuitenkin ne suomenkieliset, jotka menevät ruotsinkieliseen duuniin (harva tosin moiseen pääsee, jos äidinkielenään ruotsia puhuva ehdokas on tarjolla) eivätkä ole sitä ennen ruotsia aktiivisesti käyttäneet, joutuvat kertaamaan sen itse ennen töiden aloittamista, koska käyttämättömänä sanasto unohtuu nopeasti.

[Iloveallpeople]

Toiminnallista ruotsia

Pyydettynä lausuntona ruotsin kielen opetuksen kehittämistyöryhmän raportista Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry esittää  seuraavaa:

Työryhmä ehdottaa koulutuksen jatkumon ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi muun muassa ruotsinopiskelun aloitusajankohdan varhentamista sekä ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjen integroimista muihin aineisiin perusopetuksen vuosiluokilla 1–6. SUKOL haluaa painottaa, että minkään kielen opetusta ei voi varhentaa vain tuntien siirtona ylhäältä alaspäin. Aikaistamista ei voi toteuttaa ilman siihen osoitettua lisäresurssia, mitä työryhmän työssä ei oteta huomioon. Tuntien siirto yläkoulusta alakouluun ei ole pelkästään tekninen ratkaisu, sillä yläluokkien oppisisältöjä ei voida käsitellä alaluokilla. Valtioneuvoston tuntijakoasetuksessa (28.6.2012) kaksi vuosiviikkotuntia ruotsia siirretään kuudennelle vuosiluokalle ja vuosiluokille 7–9 jää kaksi vuotta, jolloin ruotsin opetusta tarjotaan vain yksi vuosiviikkotunti. Tämä johtaa siihen, että tulevaisuudessa perusopetuksen päättövaiheessa ruotsia osataan vähemmän kuin nykyisin.

Ruotsin opetuksen aloittaminen jo alemmilla vuosiluokilla aiheuttaa monissa kouluissa suuria käytännön ongelmia: mistä saada pätevät opettajat opettamaan ruotsia kuudennelle luokalle? Työryhmän selvityksestä käy ilmi, että osa yliopistojen ruotsin kielen aineenopettajien aloituspaikoista jää nykyiselläänkin täyttämättä. Monillakaan luokanopettajilla ei ole ruotsin kielen erikoistumisopintoja, ja toisaalta yläluokkien opettajien siirtyminen kesken työpäivän alaluokille aiheuttaa myös kustannuksia. Erityisen suuri ongelma on niissä kunnissa, joissa ei ole yhtenäisperuskouluja vaan ala- ja yläluokat ovat eri paikoissa. Opetuksen aikaistaminen asettaa eri kunnissa asuvat oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan.

SUKOL kannattaa valtion erityisavustuksen kohdentamista myös A2-ruotsiin, sillä se kannustaa opetuksen järjestäjiä tarjoamaan A2-ruotsia.

SUKOL toteaa, että jo nyt voimassa olevat perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat mahdollistavat toiminnallisen kieltenopetuksen siten, että opetus liittyy oppilaan tai opiskelijan arkipäivään. SUKOL pitää hyvänä, että tätä suuntausta jatketaan ja että kehitystyössä kuullaan arjen opetustyötä tekeviä opettajia. Myös Opetushallituksessa toteutettavassa oppimisalustojen kehittämishankkeesessa ja digitaalisten materiaalien kehittämisessä on ehdottomasti oltava mukana kentän opettajia. Näiden opettajien työn riittävästä resursoinnista on huolehdittava. SUKOL pitää myös hyvänä, että Opetushallitus laatisi valtakunnalliset kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmat.

Työryhmä esittää maahanmuuttajien ruotsin oppimisen kehittämisessä toisen kotimaisen kielen aloitusmahdollisuutta (B3) toisella asteella sekä ruotsin opintojen tarjoamista maahanmuuttajille korkeakouluopintojen aikana. Esitykset ovat erittäin kannatettavia. Toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava myös riittävästä resursoinnista; maahanmuuttajien ruotsinopetus ei saa olla pois muun opetuksen resursseista.

Työryhmän perustaminen oli sijoitettu periaatteessa hyvään ajankohtaan, sillä samanaikaisesti tehtiin työtä perusopetuksen uuden tuntijaon ja tavoitteiden asettamiseksi. Kuitenkin perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako annettiin ennen kuin tämän työryhmän työhön oli ehditty antaa lausunnot. SUKOL olisi pitänyt tärkeänä, että  tämän työryhmän työstä pyydettyjä asiantuntijalausuntoja olisi odotettu ennen tuntijaon antamista.

Työryhmä on työssään eritellyt perusteellisesti ruotsin kielen opetusta eri lähtökohdista. Työryhmän jäsenet edustivat kattavasti eri tahoja, ja lisäksi työryhmä on kuullut monipuolisesti eri toimijoiden edustajia. 

Monet työryhmän esitykset (täydennyskoulutus, oppiaineiden integrointi, opetusmenetelmien kehittäminen, opinto-ohjauksen kehittäminen, kielikylpyopetuksen kehittäminen) edellyttävät valtion taloudellista tukea. Koulutuksen järjestäjille näitä velvoitteita ei voi siirtää.

Helsingissä 31.8.2012
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Suomen kieltenopettajien liitto