News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

2012-05-07 HS: Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava

Started by Joker, 07.05.2012, 12:28:37

Previous topic - Next topic

Jouko

Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Ja ruattin kielen opetusta ei todellakaan tarvitse aikaistaa vaan sitä pitäisi järkeistää. Kielellä ei tee mitään, tuskin edes ruotsissa.

Lisäisin vielä kiinan kielen listaan. Sen opiskelu on varmasti hyödyllisempää kuin ruotsinkielen opiskelu jos esimerkiksi kaupan alalle aikoo. Ja vapaaehtoisuus on tässä se tärkeä pointti. Pakottamalla ei saada motivaatiota aikaiseksi kielien opiskeluun. Pakolliset aineet on oltava erikseen. Ainoa pakko on että opiskelee vähintään yhden vieraan kielen englannin lisäksi. Itse olen joutunut opiskelemaan pakkoruotsia( "muuminsvenska") aikuisiällä. Ei ollut mitään herkkua. Opiskeluaikakin oli jotain muuta kuin motivoiva: lauantaiaamuna klo 8.00-10.00, klo 6.00 päättyvän yövuoron jälkeen.
"Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä."

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

Fiftari

Mitä itse tarvitsisin, vain kielipää puuttuu. eestin kieli, venäjä, thai ja japani. Kahta ekaa työn puolesta olisi mukava osata ja thaita anopin ja vaimon perheen takia ja japania huvin vuoksi ja kavereiden kans kommunikointiin :)
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Tabula Rasa

Kielipäätä on, mutta asennevamma melko totaalinen pakkoa vastaan. Ainut miksi ruåttia vois opetella on että pääsee nuivasivuilta tekemään yleisvittumaisia käännöksiä.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Hitsaaja

Quote
Jotta ruotsin taitoja ei tarvitsisi paikkailla enää korkeakouluissa, tulisi toisen kotimaisen kielen opintoja tehostaa jo alemmilla kouluasteilla.

Eihän niitä nykyäänkään varsinaisesti paikkailla. Ruotsin taitoja lähinnä palautellaan mieliin siinä määrin, että virkamiesruotsista selviytyy. Ei siinä yhdellä kurssilla mitään uutta opita kuin korkeintaan vähän oman alan sanastoa, jos se on haluttu opetuksessa ottaa huomioon.

Quote
Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttää alle 70 prosenttia kokelaista, pojista alle puolet.
Joissakin lukioissa kaikki kirjoittavat ruotsin, joissakin enää 20 prosenttia.

Tällä on todennäköisti melko vahva korrelaatio lukion sijainnin suhteen.

Ehkä tärkein kysymys koko hommaan liittyen on, että jos ruotsin opetus aloitettaisiin aikaisemmin, niin mistä siihen revittäisiin aika?

Mursu

Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.

Roope

Quote from: Antti Mielonen on 07.05.2012, 19:42:18
Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?

QuoteTyöryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.

Tuo lainaamasi oli lopun toimenpide-ehdotuksista. Työryhmän selvityksessä ei sitä ennen tai sen jälkeen eritelty "keskeistä johtopäätöstä", millä tavalla juuri seitsemäs luokka on "monella tapaa ongelmallinen ajankohta" aloittaa kieliopinnot. En ole kuullut kahdeksatta luokka väitettävän ongelmalliseksi valinnaisten kielten aloittamiselle, joten ruotsin aloitus kannattaisi siirtää sinne ja lisätä yksi viikkotunti 8- ja 9-luokille.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eugen235

ei RKP saa yksinään mitään aikaa, muutoin kuin inhoa.

Tässä operaatiossa ovat mukana Kokoomus, SDP, Vihreät, Vasurit. He saavat materiaalista ja/tai poliittista hyvitystä.


PS: Suora lainaus Ylen radiouutisten uutisoinnista : "toisen kotimaisen opiskelu PITÄISI myös saada alkamaan nykyistä useammin VAPAAEHTOISENA jo ala-asteella"

Siis pitää vapaaehtoisesti.


Kasvokeskeinen

Luulen että RKP tietää oikein hyvin, miten pakkoruotsittamalla tapetaan aina varmasti kiinnostus kieliin tietyltä osalta oppilaita. Muuten kun suomalaisia ei juuri voi ummikkojunteiksi haukkua, niin pitää ainakin yrittää saada osa väestöstä mahtumaan kätevään junttistereotypiaan käyttämällä vanhaa, "hyväksi" havaittua keinoa.
Suomi islamia ja kala polkupyörää

John

Quote from: Joker on 07.05.2012, 12:28:37
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Ruotsin kielen asema tai edes pakkoruotsi ei ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta erityisesti lainaamani kohta menee kyllä jo ihan hulluuksiin. Pakkoruotsitusta alakoulussa jo muissakin aineissa? Ei kiitos. Voin jo kuvitella, kuinka tuon kohdan mukaisesti esim. matikan opetuksessa jouduttaisiin käyttämään molempia kieliä täysin suomenkielisissäkin kouluissa.

VeePee

QuoteTyöryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.

13 vuotias osaa jo hyvin erottaa oikean ja vääryyden. Muistan itsekin vielä kirkkaasti kuinka väärältä, turhalta ja epäoikeudenmukaiselta pakkoruotsin opiskelu tuntui. Sääliksi käy omia lapsia kun muutaman vuoden kuluttua on sama nöyryyttäminen heilläkin edessä.

Emo

Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?

Fiftari

Quote from: Emo on 08.05.2012, 11:11:19
Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?

Vaikka omia lapsia ei vielä olekkaan niin mielessä käynyt monesti. Entä jos opettaja menee tyhjään luokkaan ja vanhemmat vain ilmoittavat että jos ei kerran valinnanvapautta ole niin pakollakaan ei opeteta? Vai ottaako sossu kantaa tilanteeseen kun vanhemmat "vahingoittavat" lasta kun eivät anna opiskella?
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Malla

Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.

Muuten hyvä idea, mutta käytännössä hankala toteutettava. Päteviä opettajia (sa-ra-ve-es etc.) ei löydy joka niemeen notkoon ja saarelmaan. Opetusryhmillä (ainakin kantisten) on minimikoot; oppilaiden määrän tulee tietenkin olla tiedossa ennakkoon.

Ehkä vähän kerettiläinen ajatus mutta:
- jos lapsi on kielellisesti lahjakas, on jokseenkin yhdentekevää, mikä A-kieli on. (Nimim. B2-ranskan lukijan äiti, lapsi kirjoitti A-ranskasta E:n, vaihtoi lukiossa open kehotuksesta. Lievää säätöä ja kurssien tenttimistä toki vaati. Ruotsistakin on ollut yllättävää hyötyä.)
- jos lapsi ei ole kielellisesti erityisen lahjakas, se yksi vieras -- ja mahdollisimman mieluinen -- riittäisi. Siinä on kylliksi haastetta monelle.   


Fiftari

Quote from: Malla on 08.05.2012, 12:03:57
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.

Muuten hyvä idea, mutta käytännössä hankala toteutettava. Päteviä opettajia (sa-ra-ve-es etc.) ei löydy joka niemeen notkoon ja saarelmaan. Opetusryhmillä (ainakin kantisten) on minimikoot; oppilaiden määrän tulee tietenkin olla tiedossa ennakkoon.

Ehkä vähän kerettiläinen ajatus mutta:
- jos lapsi on kielellisesti lahjakas, on jokseenkin yhdentekevää, mikä A-kieli on. (Nimim. B2-ranskan lukijan äiti, lapsi kirjoitti A-ranskasta E:n, vaihtoi lukiossa open kehotuksesta. Lievää säätöä ja kurssien tenttimistä toki vaati. Ruotsistakin on ollut yllättävää hyötyä.)
- jos lapsi ei ole kielellisesti erityisen lahjakas, se yksi vieras -- ja mahdollisimman mieluinen -- riittäisi. Siinä on kylliksi haastetta monelle.

Ehkä pitäisi kysyä että mitä se lapsi haluaisi opiskella? Ei välttämättä tarkoita että väkisin ruotsia vaan voisihan sitä korvata jollain muulla? Esim jos lapsi haluaisi opiskella enemmän käsitöitä niin sitten sitä. Ja jos halua riittää ruotsiin niin sitten lukekoon ruotsia. Mutta pakkosyöttöä ei saisi olla vain sen takia koska se on joskus lakiin laitettu.
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Fiftari

Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 12:07:18
Quote from: Fiftari on 08.05.2012, 11:45:16
Quote from: Emo on 08.05.2012, 11:11:19
Eikö tosiaankaan ole mahdollista järkätä kansanliike, joka yksinkertaisesti vain kieltäytyy viemästä lapsiaan ruotsintunneille? Vanhemmat hoi!? Toki tälläinen olisi vaivalloista, mutta mitä ihminen tässä yhteiskunnassa saa ilmaiseksi? Siis kantisihminen? Siis suomenkielinen kantisihminen?

Vaikka omia lapsia ei vielä olekkaan niin mielessä käynyt monesti. Entä jos opettaja menee tyhjään luokkaan ja vanhemmat vain ilmoittavat että jos ei kerran valinnanvapautta ole niin pakollakaan ei opeteta? Vai ottaako sossu kantaa tilanteeseen kun vanhemmat "vahingoittavat" lasta kun eivät anna opiskella?

Lain mukaan sossun pitää ottaa kantaa. Se olisi muuten valtakunnanlaajuinen uutinen, jos lapsi vietäisiin koulukotiin sen tähden, että hänen vanhempansa eivät anna hänen opiskella ruotsia.

Varmaan lisääkin lapsen arvostusta pakkoruotsia kohtaan ;)
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Roope

Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 11:41:52
En usko, että tämä uusin aivopieru konkretisoituu mitenkään. Rahapulan yli ei mikään ideologia pysty loputtomiin marssimaan.

Ei ole tarkoituskaan. Idea on pitää pallo koko ajan toisella kenttäpuoliskolla esittämällä yhä uusia vaatimuksia, joita koneisto vaalikausittain muka vakavissaan prosessoi. Näin saadaan estettyä kaikki uudistukset ja haluttu status quo säilyy.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Mangustin

Quote from: John on 08.05.2012, 01:02:39
Quote from: Joker on 07.05.2012, 12:28:37
Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Ruotsin kielen asema tai edes pakkoruotsi ei ole minulle mikään kynnyskysymys, mutta erityisesti lainaamani kohta menee kyllä jo ihan hulluuksiin. Pakkoruotsitusta alakoulussa jo muissakin aineissa? Ei kiitos. Voin jo kuvitella, kuinka tuon kohdan mukaisesti esim. matikan opetuksessa jouduttaisiin käyttämään molempia kieliä täysin suomenkielisissäkin kouluissa.

Ei tarvita suomea tukikieleksi, alakoululaisilla on vielä kielellinen herkkyyskausi päällä ja ne omaksuu uuden kielen parissa kuukaudessa. Kielen oppiminen käyttämällä sitä opiskeluun on paljon helpompaa kuin muusta elämästä eristetyt kielitunnit. Vielä helpommin uuden kielen oppiminen sujuu siinä 2-4 vuotiaana. Pk-seudulla on jo senverran kyseenalaisia koulupiirejä että jotkut suomenkieliset perheet laittavat lapsensa ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin, joissa jostain syystä on vielä resursseja, sopivat ryhmäkoot ja koulurauha. Käytännössä välituntikieli näissä kouluissa on huono stadisvenska-suomi -sekoitus, ja lukioissa tulee useimmilla kodin kielitaustasta riippumatta ongelmia esseen vääntämisen kanssa, kun ajattelun kieli on enimmäkseen suomi... Sama juttu Deutsche Schulessa, josta päästäänkin siihen että hemmettiäkö sen opiskelukielen on oltava ruotsi. Meilahden eppuluokalta aloittavat suomalais-kiinalaiset opetusryhmät, siis luokat joissa on kiinalaisia ja suomalaisia lapsia ja mandariinia on koko ajan enemmän on ihan hyvä idea, samoin Suomalais-venäläiseen kouluun menee myös suomenkielisiä oppilaita... Harmi vain että näitä hyvällä tavalla monikulttuurisia kouluja ei riitä kaikille.

Vanhempien ei omien pakkoruotsitraumojensa takia kuitenkaan kannata jättää mahdollisuutta oppia hyvä ruotsin (tai mikä tahansa vieras kieli) taito jo pienestä, jos paikkakunnalla vain on päiväkoteja ja kouluja mistä valita. Ei siksi, että ruotsi olisi erityisen iso, hyödyllinen tai vaikutusvaltainen kieli, vaan ihan lapsen oman edun takia: Mikä tahansa yhdistelmä kaksikielisyyttä helpottaa muiden kielten oppimista myöhemmin, ja ruotsi on vähän semmonen yksinkertainen rautalankamalli germaanisista kielistä. Sen opittuaan voi jo jutella muiden pohjoismaalaisten kanssa kukin omalla kielellään, ja saksan, englannin ja flaamin oppiminen on todella helppoa. Parasta svedukoulutiessä on kuitenkin lapsen vertaisryhmän--->identiteetin ja normien suhteellinen tervehenkisyys verrattuna vahvasti rikastuneeseen slummikouluun. Voihan sitä laskelmoida, että leikki-ikäisen ruotsiin kuluttama aika "menee hukkaan", mutta jos paikkakunnalla ei ole mistä valita niin mukulan vaihtoehtoiskustannukset lähenee jo nollaa. Toisaalta voi aina liittoutua muiden samanikäisten muksujen perheiden kanssa ja palkata yhdessä kiinan/espanjan/venäjänkielisen aupairin perhepäivähoitamaan koko katrasta  :)

Seuraava askel lapsen monikulttuuristamisessa muuhun kuin ruotsinkieleen on tehdä ilmoitus väestörekisteriin lapsen äidinkielestä. Eli yksinkertaisesti muutat koko perheen kieleksi sen, mille haluat lapsesi saavan natiiviopettajan ohjauksessa laadukasta oman kielen opetusta. Jälleen, verkostoituminen kannattaa, ja kunnissa on yleensä joku alaraja sille miten monta X-kielistä oppilasta pitää olla kunnan/koulupiirin alueella, jotta opetusta järjestetään. Kotikielenopetuksen ryhmähengen huomioiminen kannattaa: Kiinantunnilla on yleensä rauhallisempaa kuin arabiantunnilla. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan on helppo saada vapautus pakkoruotsista, myös yliopistotasolla, joten ainaski Itä-Suomessa asuvien kannattaa ilmoittautua vaikkapa venäjänkieliseksi kodiksi.

Roope

Quote from: Axel Cardan on 08.05.2012, 13:42:56
Taktiikassa on se huono puoli, että pitkällä aikavälillä se kypsyttää kansan syvät rivit vähintään mediumiksi. Siinä alkaa yksi ja toinen tuntea halua kusta ankkalammikkoon, kun pitää kaksikielisten palvelujen takia opetella kieltä, jota sen paremmin palvelija kuin palveltavakaan eivät todellisuudessa tarvitse.

Vähenevällä ruotsinkielisten (en laske mukaan uusia äidinkielikirjauksella kikkailevia kaksikielisiä ja wanna be -ruotsinkielisiä) ja lisääntyvällä muunkielisten määrällä heille ei ole pitkällä tähtäimellä kuin huonoja vaihtoehtoja. Nykyinen taktiikka on laskettu kestävimmäksi.

Mitä kypsyttämiseen tulee, rkp on pitänyt vaalien jälkeen selvästi aiempaa matalampaa profillia suhteessaan perussuomalaisiin. Tämän huomasi esimerkiksi Dragsvik-kysymyksen käsittelyn ja Erosesta nostetun kohun yhteydessä. Se onkin heiltä ihan fiksua.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Aallokko

Pakkoruotsi jo päiväkotiin, niin kaksikielisyys pysyy turvattuna. On ymmärrettävää, että mitä heikompi on ruotsinkielen säilymisennuste Suomessa, sitä ankarammin toimin sitä pitää pönkittää. RKP vetää liekanarusta ja Suomen kansa seuraa kuuliaisesti perässä.

Fiftari

Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.

Valitettavasti se ei toimisi käytännössä ollenkaan... Vai pitäisikö palkata keikkaopettajia sen mukaan mitä koululaiset valitsevat? Jonkinlainen lista olisi pakko olla.
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.

Sunt Lacrimae

Quote from: Siili on 07.05.2012, 13:22:46
QuoteKorkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.

Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta?  Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.     

Mun mielestä on melko hauskaa, että jos Tullin perusvalvontaan haetaan itärajalle jannua ja hakijoita on kaksi, joista toinen puhuu pelkästään suomea ja täydellistä ruotsia ja toinen puhuu suomea ja venäjää, muttei yllä ruotsin taidossa kielitutkintovaatimuksiin, ensimmäinen kaveri saa viran. Tämä siitä huolimatta, että ruotsin kielen tarvitseminen tuolla idässä on todellinen "freak accident" kun taas venäjälle olisi varmaan päivittäin tarvetta mitä olen ymmärtänyt.

Näin yleisenä esimerkkinä.
Play stupid games, win stupid prizes.

crissaegrim

Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?
In a world of fiction everything is true.

Mika

Röyhkeydellä ei ole mitään rajaa.  Ja miksi olisikaan, kun suomenkielinen enemmistö alistuu kiltisti ihan mihin tahansa.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

foobar

Quote from: crissaegrim on 08.05.2012, 22:32:40
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?

Suunnilleen sen virkamiesruotsin kokeen verran, jos homman osaa. Vai olisiko että yksi kurssi olisi ollut pakollinen, joka tapauksessa tuntimääräisesti olematon osuus ainakin TKK:lla. Enemmänkin saa kyllä lukea, mutta niin saa lukea montaa mielekkäämpääkin kieltä, vaikkapa kiinaa.

Ehkä jollain alalla ruotsin osaamisesta voi olla todellistakin hyötyä töissä (no, ainakin virkamiehenä), mutta ainakin omallani lähinnä naureskeltiin eräälle luennoijalle joka halusi kurssiinsa jotenkin tunkea prujuihin jotain ruotsinkielisiä aineistoja. Koko alan on englanniksi (ja julkaisupuolella kaikki merkittävä ehkä lähinnä vanhoja neuvostoliittolaisia ja uusia kiinalaisia julkaisuja lukuunottamatta myös), eikä ruotsinkielisen rinnakkaisterminologian opettelussa ole mitään mieltä kun suomenkielisenkin vaihtelevien käytäntöjen perässä pysyminen on riittävän turhauttavaa. Saksasta, venäjästä tai kiinasta olisi ehkä voinut olla iloa, jos joku kieli olisi ollut ihan pakko valita tällaisen leikin kohteeksi, mutta ei, ruotsiahan sen olisi tämän luennoijan mielestä pitänyt olla...
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Sunt Lacrimae

Quote from: foobar on 08.05.2012, 22:43:40
Quote from: crissaegrim on 08.05.2012, 22:32:40
Tämä on vähän tyhmä kysymys, mutta:
Osaako kukaan kertoa kuinka paljon jossain yliopistossa/amk:ssa/tkk:ssa tarvitsee opetella ruotsia? Olen elänyt siinä käsityksessä, ettei yleisesti ottaen tarvitse ollenkaan... Tiedän että riippuu paikasta, mutta esim. jonkun insinöörin tai muotoilijan koulutusohjelma, sisältyykö niihinkin ruotsia? Ja kuinka paljon?

Suunnilleen sen virkamiesruotsin kokeen verran, jos homman osaa. Vai olisiko että yksi kurssi olisi ollut pakollinen, joka tapauksessa tuntimääräisesti olematon osuus ainakin TKK:lla. Enemmänkin saa kyllä lukea, mutta niin saa lukea montaa mielekkäämpääkin kieltä, vaikkapa kiinaa.

Kun joskus yritin opiskella liiketaloustradenomiksi pakollisia ruotsinkursseja taisi olla yksi joka liittyi juuri siihen virkamiesruotsiin sekä yksi kertauskurssi jonka joutui käymään jos reputti ekana vuonna olleen lähtötasotestin.
Play stupid games, win stupid prizes.

Eugen235

Quote from: Fiftari on 08.05.2012, 14:24:35
Quote from: Mursu on 07.05.2012, 21:31:28
Quote from: Fiftari on 07.05.2012, 19:52:49
Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Jos kannatat vapautta valita, niin miksi haluat tarjota jonkun listan, josta valita? Eikö ihan voisi antaa kysynnän ja tarjonnan määrätä tuon paikallisesti.

Valitettavasti se ei toimisi käytännössä ollenkaan... Vai pitäisikö palkata keikkaopettajia sen mukaan mitä koululaiset valitsevat? Jonkinlainen lista olisi pakko olla.

teiltä meni Mursun pointti ohi. Hän halusi vittuilla pakkoruotsista keskustelijoille.

Eugen235

Ylen mukaan ruotsin kielestä AMK-kouluissa aiheutuu tukiopetuksen vuoksi niin korkeat ylimääräiset kustannukset että ko. kouluissa esitetään virkamiesruotsin jättämistä pois tutkintovaatimuksista. Opiskelijoiden ruotsin taito on kuulemma niin huono.

Siis ruotsia pidetään niin hankalana että koulujen pääasialliset toiminnot (ammattiopetus) vaarantuu.

Nyt varmaan esitetään ammattialojen poistoa AMK-kouluista jotta tukiopetusrahat riittäisivät ruotsin pakkosyöttöön.

Tuomas3

Onneksi en osaa enää montakaan virkettä ruotsia, joten en voisi sisällyttää ko kieltä tippaakaan opetukseeni, vaikka opetussuunnitelmaan ja hallitusohjelmaan kirjattaisiin mitä. Niitä harvoja kieliä, joita en ole eläessäni kertaakaan tarvinnut. Olen tarvinnut tulkin urani aikana lingalasta kymmeniin afrikan kieliin, hindiin, urduun, venäjään, vietnamiin, viroon, arabiaan, kurdiin, farsiin... ruotsiin en kertaakaan.

mietinen

Suomessa on tapana rajoittaa oikeutta hankkia kiinteää omaisuutta ja harjoittaa elinkeinoa kielitaidon ja syntyperän perusteella. Poikkeuksen tähän tekee Manner-Suomessa asuvien suomen kielen taidottomien kotiseutuoikeus. Etuoikeutta voitaneen pitää jossakin määrin perusteltuna. Toisaalta puutteellisin perustein myönnettyjen kotiseutuoikeuksien poistaminen olisi valtiolle taloudellisesti järkevää.

Kotiseutuoikeuden poistaminen Manner-Suomessa suomen kielen taidottomilta mahdollistaisi esimerkiksi isännättömien tilojen luovutuksen valtiolle. Luovutetuista maista ja kiinteästä omaisuudesta saatavilla tuloilla voitaisiin rahoittaa mm. ruotsia puhuvien tulkkipalvelut. Suomea puhuvat käyttävät tulkkia jo nyt julkisissa palveluissa Suomessa lukuun ottamatta Manner-Suomea.

Oikeus harjoittaa elinkeinoa on taloudellisesti viisasta säilyttää, mutta suomen kielen opiskeluun tulisi kannustaa soveltamalla kotiseutuoikeudettomiin sekä ansiotulon että pääomatulon osalta korotettua veroa.Ahvenanmaalla suomenkielisiä on 5 prosenttia väestöstä.
Manner-Suomessa ruotsinkielisiä on 5 prosenttia väestöstä.


Arvostan RKP:n poliittista taitavuutta ja tahtoa rakentaa ruotsin kielen ja kulttuurin tulevaisuutta.
SDP ja kokoomus ovat kyvyttömiä ja tahdottomia rakentamaan suomen kielen ja kulttuurin tulevaisuutta.

Teslaisto

Suomessa on käytännössä mahdotonta, että tulee muutoksia pariin asian: poliittiseen korrektiuteen ja ruotsin kielen asemaan. Pitäisi olla Sveitsin mallinen suora demoratia, jossa kansanäänestyksellä suomalaiset voivat äänestää hevonhelvettiin pakkoruotsin ja pakolaiset. Ilman sitä tuntuu siltä, että Suomi on edelleen Ruotsin talutusnuorassa, vaikka siitä on jo yli 200-vuotta, kun Suomi oli osa Ruotsia - ja geneettisesti ollaan lähempänä venäläisiä kuin herrakansaa. Jopa Suomen presidentitkin tultuaan valtaan lähtee vannomaan jotain "valaa" Ruotsiin. Sitten presidentinvaalitenteissä jopa Timo Soinikin puhui sitä homokieltä. Jos mä olen presidenttiehdokas, sanon tyynesti, että puhun englantia...

Pakkoruotsi hiiteen ja tilalle jokin toinen vieras kieli. Valtaosa oppii jo lukion aikana hyvän englannin ja siihen päälle joku vieras kieli, vaikkapa espanja, venäjä tai saksa. Englantia puhuu miljardi, espanjaa satoja miljoonia ja venäjääkin parisensataa miljoonaa. Ruotsia vaan 10 miljoonaa lol :o