2012-05-07 HS: Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava

[Joker]

Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittavaTyöryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava

Jotta ruotsin taitoja ei tarvitsisi paikkailla enää korkeakouluissa, tulisi toisen kotimaisen kielen opintoja tehostaa jo alemmilla kouluasteilla.

Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, jonka mukaan ruotsin opiskelun aloittamista peruskoulussa nykyistä aiemmin pitäisi ainakin harkita.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) otti vastaan työryhmän raportin maanantaina.

Pakollisen B-ruotsin opiskelu alkaa nykyään seitsemännellä luokalla, mikäli kieltä ei ole valinnut pitkäksi A-kieleksi.

Noin prosentilla ruotsi on A1-kieli, joka alkaa viimeistään kolmannelta luokalta. Runsaalla seitsemällä prosentilla ruotsi on vapaaehtoinen A2-kieli, joka alkaa neljännellä tai viidennellä luokalla.

Seitsemännellä luokalla alkavaa pakkoruotsia opiskellaan nykyään yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia eli käytännössä kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan. Se on noin puolet vähemmän kuin 1970-luvulla.

Arviointien mukaan ruotsin oppimistulokset ovatkin heikentyneet, ja pojilla ne ovat kauttaaltaan huonommat kuin tytöillä.

Ylioppilastutkintoon ruotsin sisällyttää alle 70 prosenttia kokelaista, pojista alle puolet.

Joissakin lukioissa kaikki kirjoittavat ruotsin, joissakin enää 20 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.

Ruotsin peruskouluopintojen mahdollisen varhentamisen lisäksi työryhmä luettelee joukon muita keinoja parantaa ruotsin osaamista.

B-ruotsia pitäisi voida opiskella nykyistä laajempi oppimäärä ja erityistä valtionapua tulisi suunnata vapaaehtoisen A-ruotsin opetukseen.

Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Ammattikoulutuksessa ruotsin opintojen tulisi olla mahdollisimman käytännönläheisiä.

Varhaiskasvatuksessa aloitettua kielikylpyä tulisi voida jatkaa peruskoulussa. Myös kielikylpyopettajia pitäisi kouluttaa tarpeeksi.

Lähinnä maahanmuuttajien tarpeita varten ehdotetaan, että ruotsin opinnot voisi aloittaa vielä lukiossakin.

Nykyisin peruskoulussa ruotsin kielen opetuksesta vapautetaan noin 3 000 oppilasta vuosittain.

http://www.hs.fi/kotimaa/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+Ruotsin+opetuksen+aikaistamista+harkittava/a1305561499817

____________________________________________________________________________________________________

Niin. Ikävä kyllä ankkalampeen ei pääse kaakattamaan kuin korkeintaan hangaround-jäseneksi vaikka aloittaisi ruotsinopinnot jo päiväkodissa. Kyllä se edelleen vaatiin sopivan sukutaustan. Muutta tärkeintähän on että Alepan kassakin ja etenkin virkamiehet osaavat palvella herrakansaa nöyrästi näiden omalla kielellä. Ruotsinkielisen vähemmistön asema on Suomessa taas vaakalaudalla jos 95% muusta kansasta ei osaa vähemmistön kieltä täydellisesti.

Jutun asettelu näyttää hassulta, jostain syystä juttu on kirjoitettu jokainen lause omaksi kappaleekseen. Ilmeisesti juttu on kirjoitettu selkokielisesti meitä yk-sin-ker-tai-sia varten, jotka emme ymmärrä edes omaa parastamme, etenkään  ruotsinkielen suhteen.

[Roope]

Opetushallituksen tietojen mukaan ruotsin kielen opinnoista (kaikille yhteinen
B1-kieli) vapautettuja oppilaita on kaiken kaikkiaan vuosittain noin 3 000.

[...]

Mikäli ruotsin kieli jää kokonaan pois maahanmuuttajan opinnoista, vapautusta voi-
daan jatkaa korkeakouluissa. Tällä voi olla seurauksia julkishallinnon virkojen saannin
kannalta, mutta ei välttämättä suoranaista estettä työllistyä esimerkiksi kuntaan. Kieli-
taitovaatimuksista eri tehtävissä kunnissa päättää kunta itse (lukuun ottamatta poliisin ja
opettajan kielitaitovaatimuksia). Vaatimusten lähtökohtana on kunnan velvollisuus kieli-
lain mukaan huolehtia siitä, että kaikki asiakkaan tarvitsemat dokumentit ja asiakirjat ovat
saatavissa kansalliskielillä ja että kunta pystyy osoittamaan organisaatiostaan henkilön,
joka osaa palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kielilaki ei sen sijaan edellytä,
että kaikki työntekijät selviytyisivät työtehtävistään molemmilla kielillä. Maahanmuuttaja
voi siten periaatteessa toimia ilman ruotsin tai suomen kielen taitoa kunnallisessa tehtä-
vässä ilman erivapautta.

Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä

[Emo]

No tämähän se nyt onkin Suomen koululaitoksessa suurin epäkohta, joka on kiireellisesti korjattava! Jokohan jonkunsortin koululakkoa on vanhempien ryhdyttävä suunnittelemaan? Lapset kotikouluihin, toinen vanhemmista kotiin, ja yhteiskunta kertarysäyksellä kaaokseen. Joukkovoimaa, niin sanoakseni. Ja kun kaaokseen tässä kuitenkin olemme vääjäämättömästi matkalla, niin sama kait tuo on aikaansaada nyt heti eikä vasta vähän ajan kuluttua.


(edit: lisään tähän linkin ketjuun kotikouluista, nekin kohta kielletään.

Ruotsista virtaa Suomeen kotiopetuspakolaisia  http://hommaforum.org/index.php/topic,70428.msg1007627.html#msg1007627 )

[valkovuokko]

Nyt odotan äänestämieni Perussuomalaisten nostavan kissan pöydälle ja sanovan ei noille ehdotuksille.

Ruotsin opetukseen ei pidä satsata senttiäkään lisää rahaa tässä maassa ja tässä tilanteessa kun kaikesta tarpeellisestakin joudutaan leikkaamaan.

Ruotsinkielisillä ei todellakaan ole mitään hätää; päinvastoin he ovat maamme parhaiten pärjäävä väestöryhmä.  Ruotsin kieli ei mitenkään uhanalainen; sitähän puhuu naapurimaassa lähes 10 milj ihmistä; kun suomenpuhujia on vain 5 milj. Meidän resurssejamme ei pidä tuhlata isomman kielen suojeluun, kun oma kielemme on suuremmassa vaarassa jäädä marginaalikieleksi. 

Suomalaisten etu on se, että opiskellaan oppiaineita ja kieliä, jotka oikeasti hyödyttävät tätä kansakuntaa. Meillä pitää opiskella lisää matemaattisia aineita ja luonnontieteitä ja tekniikkaa ja kädentaitoja ja lisäksi 1-2 suurta maailmankieltä kunnolla.  Marginaalikieliä voi opiskella vapaaehtoisesti.

Ruotsi on muutettava vapaaehtoiseksi kieleksi, kaikilla kouluasteilla.

Ruotsin opetusta ei todellakaan pidä aikaistaa eikä lisätä, vaan antaa sen vähentyä luonnollisella tavalla, kuten nuoret ovat viisaasti tajunneet.

Hulluuden huippu olisi lisätä kielikylpyjä ruotsiksi!

Suurta hulluutta on myös kotiuttaa maahanmuuttajia Suomessa ruotsinkielisiksi!  Se joko syrjäyttää maahanmuuttajan Suomessa koska hän ei pysty työllistymään ilman suomen osaamista, tai hänen kotouttamiseensa käytetyt rahat menevät Ruotsin työmarkkinoiden hyväksi.

Perussuomalaiset kansanedustajat, pyydän, vastustakaa kaikin voimin noita työryhmän typeriä ehdotuksia, jotka suuresti  köyhdyttäisivät maatamme!

[jmm]

Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Vetää sanattomaksi.

EDIT: Jos perussuomalaiset olisivat menneet hallitukseen heidän olisi pitänyt seistä tämänkin takana. Kokoomuksen ensimmäinen ehdoton kynnyskysymys hallitusneuvotteleuille oli että rkp otetaan hallitukseen.

[Terhon puolesta]

Tämä on käsittämätöntä paskaa. Kieliä oppii, kun niitä tahtoo oppia. Niiden oppiminen vaatii paljon työtä, toistoja ja paneutumista. Pakko-opettaminen ei onnistu.

Hävytöntä harjoittaa kielipolitiikkaa pakko-opettamisella.

[Lemmy]

Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?

[Jouko]

Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?

Siinä taas yksi dilemma!

[Bienveillant]

Mutta eihän Sinnemäen mukaan kielitaidon tule olla este työllistymiselle?

Ei koske suomalaisia!

[BeerBelly]

Heh. Piiri pieni pyörii.

Eva Biaudet
Johanna Suurpää
Kristina Stenman

Työryhmän puheenjohtajana toimi 27.9.2011 asti ylijohtaja Sakari Karjalainen ja tästä
eteenpäin johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän varapuheenjohtajana
toimi johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä.
Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet. Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen
Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry:n puolesta 31.12.2011 saakka puheenjohtaja
Valtteri
Aine ja ajalla 1.1.2012–31.5.2012 tiedottaja Kaisu Suopanki, erityisasiantuntija
Olavi Arra Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta, johtaja Johan Aura ja elokuusta 2011 lähtien
tilalla johtaja Heidi Backman Opetushallituksesta, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet
(lukuun ottamatta 1.11.2011–31.1.2012), puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja elokuusta
2011 lähtien tilalla pääsihteeri Markus Österlund Folktingetistä, koulutuspoliittinen
sihteeri Jarmo Kallunki ja elokuusta 2011 lähtien tilalla koulutuspoliittinen sihteeri Suvi
Eriksson Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien
liitto SAMOK ry:n puolesta, kehittämispäällikkö Juha Karvonen Suomen Kuntaliitosta,
vararehtori Christina Nygren-Landgärds Suomen yliopistot UNIFI ry:stä, rehtori
Anneli Pirttilä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:stä, maahanmuuttojohtaja
Kristina Stenman sisäasiainministeriöstä, johtaja Anita Lehikoinen, johtaja Eeva-
Riitta Pirhonen ja johtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Työryhmän pysyvä asiantuntija on ollut ja raportin laadintaan osallistunut erikoistutkija
Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.
Asiantuntijana työskentelyyn on osallistunut myös pääsihteeri Paulina Tallroth Valtioneuvoston
kansliasta vuonna 2012. Työryhmän sihteerinä on toiminut ylitarkastaja Johanna
Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

[Siili]

Korkeakouluopiskelijoista arviolta viidennes ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa.

Miten ihmeessä tällaista käytetään edelleen argumenttina eri tason pakkoruotsin puolesta?  Nykyisistä korkeakouluopiskelijoista vain pieni vähemmistö päätyy valtion virkamiehiksi ja heistäkin vain pieni osa tarvitsee ruotsin kieltä aidosti työssään.     

[Jouko]

Pelkkää pakkoruotsin ylistystä koko roska.

[Blanc73]

No mikäs siinä jos pilttejä kiinnostaa, pelkkä työryhmän esitys ei ole riittävä . Tosin on akuutimpiakin ongelmia kouluissa, esim liikuntatunteja tulisi lisätä.

Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Mielenkiintoista tuossa esityksessä on erikseen mainittu Ruotsalaisen kulttuurin opetus kielen lisäksi, mitähän se pitää sisällään? Omia yläasteaikoja hämärästi muistaen, niin kyllä se pelkkää kielen pänttäämistä oli, aivan kuten myös englannin opiskelu.

Lähinnä maahanmuuttajien tarpeita varten ehdotetaan, että ruotsin opinnot voisi aloittaa vielä lukiossakin.

No tulihan se taas sieltä, erityisryhmän erityistarpeet.

[Marko Parkkola]

Itse en kyennyt tekemään yläasteella ruotsin kotiläksyjä, kun opettaja antoi tehtävät ruotsiksi, joten en voinut ymmärtää mikä sivu ja mitkä tehtävät tulee tehdä. Jos ruotsinkieli yhdistettäisiin muihin oppiaineisiin, olisi tilanne ollut kohdallani vieläkin pahempi ja olisin voinut saada esimerkiksi englannista sen kympin sijaan vitosen, minkä sain ruotsista.

[Fiftari]

Itselläni alkoi englanti kolmannella. Sitä olenkin tarvinnut enemmän kuin ruattia koskaan. Ruotsi alkoi seitsemännellä ja ysillä oli joku pikku kurssi.  Koskaan en ole ruotsia tarvinnut ja kauppiksessa sain sen läpi kun tein jonkin esitelmän ruotsista suomeksi

[Mötys]

Tehokkuuden kannalta olisi suotavaa altistaa lapsi vieraille kielille mahdollisimman aikaisin. On tuhlausta jättää hyödyntämättä ripeän kehityksen aikaikkuna. Esimerkiksi lastentarhassa osa hoitajista voisi hyvinkin käyttää työkielenään englantia.

[Kivikova]

Itselläni kouluaikana jopa suomenkielen opiskelu oli vaikeaa lukihäiriön vuoksi. Lukihäiriössä on ongelmana myös se, että opiskelija "oppii" epäonnistumaan muissakin aineissa, kun ei se lukeminen oikein suju. Itselleni olisi ollut helvetin hyvä, jos oisin saanut valita ylä-asteella esimerkiksi enkunkielen tuplaopinnot turhan ruotsin sijaan. Valinnaisuutta pitäisi ennemminkin korostaa, kuin harjoittaa jotain helvetin pakkosyöttöä. 

[AaJii]

Ei ole kyllä mitään järkeä tuossa esityksessä. Päin vastoin, ruotsi vapaaehtoiseksi ja lisää panostusta englannin opiskeluun. On parempi osata englantia hyvin kuin montaa kieltä huonosti.

[törö]

Miten olisi jos joku persu esittäisi Eduskunnassa pakkoruotsittamisen täydellistä lopettamista, jonka sijaan koululaiset tutustutettaisiin rantahurrien, saamelaisien, tataarien yms. kieliin ja kulttuureihin? Paikallista murretta voisi opettaa vähän enemmänkin vähemistökulttuurin tukemisen nimissä.

Ruotsalaisuudella ei ole tässä maassa yhtään sen enempää merkitystä kuin virolaisuudella tai venäläisyydellä.

[Luotsi]

Seitsemännellä luokalla alkavaa pakkoruotsia opiskellaan nykyään yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia eli käytännössä kaksi tuntia viikossa kolmen vuoden ajan.

No, Helsingin Pravda kuitenkin sanoi ruman sanan, liekö ollut lipsahdus 

[kuhlmey]

Ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä tulisi voida yhdistää muihin oppiaineisiin luokilla 1–6.

Hyvä idea! Ruotsin kuninkaiden seikkailut 30-vuotisesta sodasta Pultavaan asti ovat oikeasti mielenkiintoista luettavaa/kuunneltavaa, näistä on ruotsalainen sotahistorioitsija Peter Englund varsin mainiosti kirjoittanut.
Ruotsin ajopuumainen käytös Hitlerin Saksan rautamalmin hovituottajana lienee jo tuttua, mutta 1900-luvun alkupuoliskon rodunjalostustoiminnan setviminen antaisi mukavaa peilipintaa nyky-Ruotsin retoriikalle.

[mietinen]

Unohdetut RKP:läiset

RKP:läisten hätä tulee ymmärtää. On kestämätöntä, että jo tehtäväksiannossa heidän mahdollisuutensa oppia suomea on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Koska selvityksen mukaan RKP:läisillä on suuria vaikeuksia selviytyä arjesta, toimenpiteet tulee toteuttaa viivytyksettä.

Ehdotukset suomen kielen osaamisen kehittämiseksi:

• Kielikylpy kolme vuotiaasta lähtien, näin asenne ja motivaatio ovat hyvät.
• Suomenkielen kursseja vajaakielitaitoisille aikuisille. Sosiaalisten syiden takia kunnalla on korostunut vastuu huolehtia koulutuksesta.
• Kylvetyksessä ja koulutuksessa tulee painottaa kulttuuriin tutustumista sekä monipuolisia opetusmenetelmiä.

RKP:läisiä ei saa syrjiä kotoutustoimien kohteena ja heidän erityistarpeensa tulee huomioida onnistuneen kotoutumisen mahdollistamiseksi.

[Paasikivi]

Jos perussuomalaiset olisivat menneet hallitukseen heidän olisi pitänyt seistä tämänkin takana.

Ei vaan he olisivat päässeet muovaamaan työryhmän esitystä alusta asti toisenlaiseksi. Nyt siellä on RKP päättämässä. RKP:n hallitusasema ei ole kokoomukselle mikään ehdoton kynnyskysymys, mutta enemmistöhallitukseen tarvitaan Suomessa vähintään kolme puoluetta joten jonkun kanssa siellä on yhteistyötä tehtävä. Tai voisihan toki myös piipittää oppositiossa voimattomana.

[Antti Mielonen]

Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?

Työryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta on, että ruotsin kielen opintojen aloitus perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta.

[Marko Parkkola]

Siksi koska ne perkeleet ei vain halua oppia! Ykkösluokan opettajalla on paljon kovempi auktoriteetti piltteihin, joten ruotsittaminen on aloitettava jo hyvissä ajoin.

[Taikakaulin]

Verkkouutiset - Asiantuntija: Jopa ruotsinopettajien kielitaito kangertelee

Puutteet ruotsin kielen taidoissa yltävät jo aineenopettajiin.

Näin arvioi erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta. Hän oli mukana ruotsin opetuksen kehittämistä pohtineessa työryhmässä.

–Meillä alkaa olla jo sellaisia nuoria opettajia, jotka ovat B1-ruotsin käyneet eivätkä pysty opettamaan ruotsia sillä tasolla kuin pitäisi, hän sanoo.

Pöyhönen huomauttaa, että ruotsinopetus on toiminut jo pitkään niukoilla resursseilla. Nykyään ylivoimaisesti suurin osa aineenopettajaksi tähtäävistä aloittaa korkeakouluopinnot B1-ruotsilla, joka aloitetaan vasta peruskoulun 7. luokalla.

–Kyllähän se alkaa näkyä jo ruotsin aineenopettajan taidoissa väkisinkin, koska ei ole ollut niin paljon oppimisen mahdollisuuksia.

Pois pakkoruotsi ja tialle kielivapaus.

[Nanfung]

Melkoista huttua koko selvitys kuten arvata saattoi. Ei sattunut silmään miksi kielen opiskelun aloittaminen seitsemännellä luokalla on niin ongelmallista?

Siinä on se ongelma, koska seitsenluokkalaiset osaavat ajatella jo omilla aivoillaan?

[Fiftari]

Kielien valinnaisuutta lisättävä ja laitettava ruotsi tälle listalle. Englanti, venäjä, ruotsi, ranska, saksa jne. Ja sieltä saavat ihan itse valita.

Ja ruattin kielen opetusta ei todellakaan tarvitse aikaistaa vaan sitä pitäisi järkeistää. Kielellä ei tee mitään, tuskin edes ruotsissa.

[l'uomo normale]

Mielipuolisuus kehittyy huippuunsa ennen lopullista romahdusta. Vaikuttaa pakkoruotsittajien touhu epätoivoiselta. Kaikille suomalaisille on määrättävä pakolliseksi hankkia maisterin paperit ruotsin kielestä! Kuitenkin ruotsista on oikeasti (hiukan) hyötyä, jos sitä osaa.

[coscarnorth]

Eikö näillä rkp:n paviaaneilla ole minkäänlaista kunnioitusta suomalaisia nuoria/heidän etuaan kohtaan? Kun ei turhan kielen opiskelu nuoria innosta, niin tyrkytetäänpä niille sitten väen väkisin sitä perkeleen ruotsia oikeen kakarasta asti. Alkaa mennä jo pelottavaksi tämäkin touhu.