Anarkokapitalismi

[Hagbard]

Lain rikkomiseen ei kenelläkään ole koskaan oikeutta. 

Eli Anne Frankin piileskely oli moraalitonta?

Ei toki. Laitonta se oli, mutta ei moraalitonta. Laki oli moraaliton Nazi-Saxassa.

Se tarkoittaa vain sitä, että valtio luulee, että sillä on jokin oikeus ja valta myöntää monopoli, mutta oikeasti se ei voi estää ihmisiä.

Mihin oikein viittaat tällä valtio luulee -jutulla? Ei ne mitääl luule, ne tiätää. Kyä sen on tunnustanu jo kapitalistinenki tiäremiäs.

Valtiolla on ihan faktisesti oikeus määritellä oikeuksia, myös monopolioikeuksia. Se ei voi käytännössä estää kilpailevia viinanmyyjiä ja väkivallankäyttäjiä toimimasta, mutta se voi rajoittaa niiden toimintaa kriminalisoimalla sen.

Eli jos verottaja käy paikassa X ajanhetkellä Y tekemässä saman teon, jonka romanijoukko kävisi tekemässä jos verottaja ei olisi ehtinyt ensin, niin tällöin verotusta vastustavat verottajan uhrit kokevat tilanteen miten?

Verottajalla ei ole uhreja, ellei verottaja tee rikosta. Verotusta vastustava verovelvollinen voi toki kokea joutuneensa oikeudettoman teon uhriksi, mutta jos lakeja ei faktisesti ole rikottu, kyseessä on pelkkä mielipide.

Alkaa vaikuttaa siltä, että tämä keskustelu menee trollauksen puolelle.

Juu, niin alkaa. Se johtuu siitä, että sinä et usko selkeitä faktoja, vaan jatkuvasti rinnastat valtion ja rosvojoukon täysin perusteettomasti ja sitkeästi jaksat vängätä ideaasi, että pelkkä demokratia muka oikeuttaisi mitä tahansa, mm. perustamaan hetkellisen pop-up-valtion ja sen nojalla verottaa uhreiksi sattuneita oman mielensä mukaan. Sitkeästi kieltäydyt ymmärtämästä, mitä eroa on rikoksella ja oikeudella, varkaudella ja verotuksella tai ryöstöllä ja rosvon pamputtamisella.

Katalonia tarvitsee vain riittävästi pyssyjä ja sotilaita, jos Espanja yrittää pysäyttää itsenäistymisen.

Niin tarvitsee. Katalonia voi saada Espanjan tunnustamaan itsenäisyytensä myös väkivalloin. Niinhän mm. Pohjois-Korea teki. 

Minähän en ole sitä mieltä, että demokratia on validi argumentti.

Miksi sitten viljelet sitä idiootimaista koska demokratia -hokemaasi paikoissa, joissa demokratialla ei ole mitään roolia?

Suomalaiset saivat luvan. Jos eivät olisi saaneet, olisi voitu käyttää pyssyjä. Lupaa ei siis oikeasti tarvittu.

Kyllä se lupa (=itsenäisyyden tunnustaminen) tarvittiin. Muuten olisi Venäjän valta Suomessa jatkunut ja Suomesta olisi tullut osa Neuvostoliittoa. Se lupa olisi toki voitu saada aseinkin, mutta itsenäistä Suomea ei olisi syntynyt ilman Venäjän tunnustusta.

Sillä ei ollut merkitystä, koska jos romanijengi itse piti itseään suvereenina valtiona ja se myös käytti valtaa suvereenin valtion tavalla, tällöin se oli suvereeni valtio

.
Onko tämä pop-up-valtio ihan sinun oma ideasi vai oletko lukenut sen jostain? Onko sellaista koskaan missään tapahtunut todellisuudessa vai onko kyseessä jokin anarkokapitalistien fantasia?

Mites tuo Karjala? Rosvojoukko toimi sinun mielestäsi oikeudettomasti. Omasta mielestään heillä oli oikeus. Sinun mielipiteelläsi ei ole merkitystä, koska et ole heidän valtionsa jäsen.

Minun mielipiteelläni on merkitys, koska olen Karjalaa ennen sotaa hallinneen valtion jäsen. Karjalaa ei vienyt rosvojoukko, vaan ihan oikea valtio. Rauhansopimuksessa Suomen valtio luovutti Karjalan, toisin sanoen hyväksyi Karjalan kuulumisen Neuvostoliiton valta.alueeseen.

Sinun mielipiteelläsi ei ole merkitystä, koska et ole heidän valtionsa jäsen.

Minun mielipiteelläni on merkitystä, koska olen Suomen valtion jäsen eikä mitään kiertolaisvaltiota ole edes olemassa. 

No maailmahan on täynnä juuri tuollaisia rosvojoukkojen valtioita, jotka harjoittavat systemaattista kiristystä, uhkailua, varastamista ja muuta väkivaltaa. Eivätkö ne olekaan valtioita?

Ovat ne. Niiden status valtioina on tunnustettu. Romanijengin tai Isiksen statusta valtioina ei ole tunnustettu.

Pettämätön logiikka:
Koska pääargumentti ei toimi, niin poikkeusargumentti.
Jos poikkeusargumentti ei toimi, niin poikkeusargumentin poikkeusargumentti.

Mitä ihmettä oikein horiset? Pääargumenttini on, että valtion ollakseen olemassa, täytyy saada hyväksyntä, tunnustus, kaikilta asianosaisilta tahoilta. Tunnustuksen ei tarvitse olla vapaaehtoinen, se voi olla myös väkivalloin pakotettu. En ole mielestäni esittänyt tähän mitään poikkeuksia.

Eli rosvojoukko on paikassa X aikavälillä t1-t2 suvereeni valtio, jos poliisi ei ole paikalla eikä rosvojoukkoa ole kukaan laittamassa muutoinkaan kuriin.

Ei. Rosvojoukko on eri asia kuin valtio. Miksi se on niin vaikeata ymmärtää? Rosvojoukko voi toki perustaa suvereenin valtion, mutta se edellyttää, että sen suvereenius tunnustetaan naapurien toimesta. Ellei tunnustusta tule, se on edelleen pelkkä rosvojoukko.

Ai niin se alamaisten tunnustustrollauspoikkeusargumentti naapurivaltioiden puuttuessa.

Ei mitään poikkeusta tässä. Tunnustus tarvitaan kaikilta asianosaisilta.

Siksi verotus perustuu moraalittomaan tapaan kerätä varoja.

Mitä verotuksessa sinun mielestäsi on moraalitonta? Useimpien ihmisten moraaliin verotus sopii täysin ongelmattomasti. Verotuksen totaalista lopettamista ajavat poliitikot keräävät hyvin vähäisesti ääniä vaaleissa. Yleensä keskustellaankin vaan verotuksen painotuksista ja hienosäädöstä. 

[Bill Milton Hicks Friedman]

Laki oli moraaliton Nazi-Saxassa.

Lain rikkomiseen ei kenelläkään ole koskaan oikeutta.

Ah - tuo ylevä laki, jonka rikkomiseen ei kenelläkään ole koskaan oikeutta, vaikka laki olisi moraaliton.

Toivotan sinulle hyvää elämänjatkoa.

[Hagbard]

Ah - tuo ylevä laki, jonka rikkomiseen ei kenelläkään ole koskaan oikeutta, vaikka laki olisi moraaliton.

Ei siinä laissa sinänsä välttämättä ole mitään ylevää. Se vain määrittelee, mikä on oikeus.

Moraali taas määrittelee, mikä pitäisi olla oikeus. Moraalittoman lain rikkominen on oikeudetonta, mutta sen rikkomatta jättäminen olisi moraalitonta. 

Toivotan sinulle hyvää elämänjatkoa.

Kiitos samaa sinulle. Toivottavasti sait nyt vastauksen kysymykseesi valtion oikeutuksesta. Tarvitaan ympäristön tunnustus.

[Rubiikinkuutio]

Se pyrkimys kun vaan on myös kiistanalainen kysymys ja lisäksi se julkisesti ilmoitettu pyrkimys on yleensä eri kuin se taustalla oleva varsinainen pyrkimys, jota ei julkisesti ääneen lausuta. Pyrkimyksen määrittely ja tulkitseminenkin tuottaa jatkuvia ongelmia. Tekaistun tai varsinaisen pyrkimyksen toteutus voi ja usein käytännössä meneekin pieleen.

Näin juuri. Ja ilman pysrkimystä kyse on 100% mielipiteestä. Pyrkimyksiä voi sentään yrittää mitata ja käytännössä se menee tuohon.

[MattiL]

Tottakai siellä olisi. Sitä vain ei määritelmän mukaan sanottaisi valtiovallaksi. Sitä valtaa käyttäisivät yksityiset henkilöt tai yhteisöt, mutta siinä päätetäisiin samoista asioista kuin valtiovaltakin.

Suomen kielessä yksityistä valtaa ei kutsuta valtioksi.

Kaunis periaate, mutta käytännössä mahdoton toteuttaa. Kaikkien kaikki oikeudet eivät voi toteutua yhtäaikaa, niissä on aina ristiriitoja. Joitakin oikeuksia on pakko rajoittaa, jotta toisten oikeudet pääsevät toteutumaan.

En tarkoittanutkaan, että kaikki voivat aivan mielivaltaisesti toimia.

Se nyt ei ole minkäänlaista valtaa.

Kyllä minä käytän valtaa kehooni ja omaisuuteen, kun käytän sananvapauttani.

Jankuti jankuti. Etkö todellakaan ymmärrä, että kaikki eivät kykene puolustamaan tätä valtaansa tai ostamaan turvallisuusyhtiön palveluja? Etkö ymmärrä, että tätä valtaa ei ole olemassa, ellei sitä valtaa jokin vallanpitäjätaho myönnä ja puolusta ilmaiseksi. Ei se riitä, että jokin määritelmä sanoo, että jokaisella on tämä valta, se valta pitää myös käytännössä toteuttaa ilman, että yksilö joutuisi käyttämään voimakeinoja sitä valtaa puolustaakseen tai maksamaan jollekin sen puolustamisesta.

Kyllä anarkokapitalismissa olisi varmaankin rikollisuutta. Miksi muka pitäisi puolustaa ilmaiseksi?

Ei mitään kosketusta todellisuuteen tuolla. Ehkä jossain Pohjois-Koreassa tuo saattaa päteä, mutta ei missään muualla.

Poliitikot ovat vain niin valistuineita, etteivät syökse suomalaisia pohjoiskorealaistyyppiseen orjuuteen. Poliitikot kuitenkin käyttävät suvereenia valtaa eli omaavat orjanomistajan vallan.

Jos yhteiskunnassa on kapitalismia, se ei ole silloin sosialistinen. Sosialismia ei ole valtion harjoittama poliittinen valta, sosialismia on vain valtion harjoittama tuotantovälineiden omistus.

Kyllä sosialistit pitävät sosialismina valtion harjoittamaa poliittista valtaa. Kysy vaikkapa Paavo Lipposelta.

Et ilmeisesti ymmärrä, että omistamiseen perustuva kapitalismi voi toimia vain, jos suvereeni poliittinen valta omistukset määrittelee ja turvaa ne. Omistaminen ei voi koskaan olla suvereenia, se on aina alisteista sille valtataholle, joka omistuksen ja siihen liittyvät oikeudet tunnustaa.

Tuo on vain sinun väitteesi. Et ole mitenkään perustellut sitä. Anarkokapitalismissa olisi suvereenia omistamista. Se olisi mahdollista, koska yksityisellä omistusoikeudella olisi yleinen kannatus.

Ei anarkokapitalistinen omistajakaan ole vapaa valtiovallasta. Ollakseen suvereeni omistaja hänellä täytyy silloin olla se valtiovalta itsellään. Tästä seuraakin se paradoksi, että anarkokapitalismi onkin itse asiassa sosialismia, koska "valtio" eli paikallinen vallanpitäjä omistaa kaiken.

Anarkokapitalismissa määritelmän mukaan oltaisiin vapaita valtiovallasta. Yksityinen omistaja ei ole valtiovalta määritelmän mukaan suomen kielessä.

Et siis ymmärrä, että valtiota ei voi välttää, valtiottomuus on mahdoton olotila. Anarkokapitalismissa jokainen yksilö on oma valtionsa, jolloin kaikki valtion haitat kasautuvat yhden yksilön niskaan.

Sinä vain intät että anarkokapitalismi ei ole mahdollinen. Jos anarkokapitalismissa joku pitäisi suvereniteettiaan haittana, hän voisi toki rajoittaa omaa suvereniteettiaan muiden hyväksi.

No niin, pelkkää sanamagiaa taas. Ei se valta määritelmillä minnekään katoa, anarkokapitalismissa se valta on vain jaettu pienempiin yksiköihin ja sitä ei sanota valtiovallaksi.  Suomen kielessä yksityistä maanomistajaa, jolla on suvereeni valta alueellaan, ei todellakaan sanota valtioksi, vaan monarkiksi tai diktaattoriksi. Hänen omistamaansa maa-aluetta sanotaan valtioksi.

Monarkiksi tai diktaattoriksi kutsutaan valtionpäämiestä suomen kielessä eikä yksityistä maanomistajaa. Sellaista sanamagiaa suomen kielessä on.

Niinhän se olisi, jos näin olisi. Mutta kun ei ole.

Et siis tajua, että valtiot ovat suvereeneja ja että niiden suvereniteettia eivät ulkopuoliset juuri rajoita.

Mutta et ole koskaan pystynyt selittämään, miten kiinteistön omistajan valta eroaa valtion vallasta tai kenellä se valtiovalta sitten on, ellei lainsäädännöstä päättävällä kiinteistöomistajalla?

Anarkokapitalismissa kiinteistön omistajan valta eroaa valtion vallasta siten, että omistaja hallitsee vain hyvin pientä aluetta eikä aluetta kutsuta valtioksi. Anarkokapitalismissa valtiovaltaa ei ole kenellekään.

Varsinaisesti jätit vastaamatta sen, miten olisi mahdollista, että toisen kiinteistön alueella oleskeleva yksilö voisi ilmoittaa, etteivät kiinteistön lait koskekaan häntä?

Jos kiinteistön omistaja sallisi vuokrasopimuksessa, että oleskeleva henkilö voi osittain valita lakinsa, hän voisi.

Ei pidä paikkaansa. Olet esittänyt vain pelkkiä määritelmiä ja niiden tueksi arvailuja tyyliin voisi olla... tai  ei varmaankaan olisi....
Mitään konkreettista esimerkkiä siitä, miten anarkokapitalismissa oikeudet, omistukset ja valta olisi käytännössä järjestetty, et ole esittänyt. Vain pelkkiä irrallisia heittoja, joista ei synny kokonaiskuvaa, koska ne ovat keskenään ristiriitaisia.

Anarkokapitalismista on kirjoitettu useita kirjoja, jotka voit lukea. En ole esittänyt mitään ristiriitaista - et ole vain ymmärtänyt. Anarkokapitalismissa siis oikeudet, omistukset ja valta perustuisivat keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen. Jokainen voisi valita itselleen lain, kunhan ei rikkoisi toisten vastaavaa oikeutta.

Kiinteistön omistaja olisi anarkokapitalismissa itse se valtio. Kuinka tässä kiinteistössä oleskeleva ei-omistaja voisi valita omat lakinsa?

Anarkokapitalismissa ei olisi määritelmän mukaan valtiota mutta kiinteistön omistaja olisi kyllä suvereeni, ellei hän olisi sitoutunut johonkin ulkopuoliseen yhteisöön.

Kyllä sinä väitit, että anarkokapitalismissa yksilö voi valita omat lakinsa. Mutta se tarkoittaakin siis sitä, että vain maata omistava yksilö voi valita lakinsa. Asia selvä, tätä minävähän pelkäsinkin.

Maanomistus ei ole välttämätön ehto. Jos maanomistaja sallii, myös vuokralaiset voisivat valita lakinsa, kunhan ne eivät olisi ristiriidassa vuokrasopimuksen kanssa.

[Hagbard]

Suomen kielessä yksityistä valtaa ei kutsuta valtioksi.

Sanamagiaa. Suvereeni yksityinen valta-alue käyttää valtaa kuin valtio ja siihen suhtaudutaan kuin valtioon. Se ei eroa valtiosta mitenkään muuten kuin tällä sanamagialla. Yksityisen ja julkisen vallan erottelu puheessa menettää merkityksensä oloissa, joissa ei ole mitään julkista valtaa. 

En tarkoittanutkaan, että kaikki voivat aivan mielivaltaisesti toimia.

Niinpä. Joidenkin oikeuksia on pakko rajoittaa myös  anarkokapitalismissa, koska kaikkien kaikki oikeudet eivät voi toteutua samanaikaisesti.

Miksi muka pitäisi puolustaa ilmaiseksi?

Koska maksukyvytön jäisi muutoin ilman lain suojaa. Hänen oikeutensa eivät toteutuisi. 

Poliitikot kuitenkin käyttävät suvereenia valtaa eli omaavat orjanomistajan vallan.

Tämä pätee vain ei-demokratioissa.

Kyllä sosialistit pitävät sosialismina valtion harjoittamaa poliittista valtaa. Kysy vaikkapa Paavo Lipposelta.

Kävin kysymässä. Myös sosialistit osaavat erottaa poliittisen lainsäädäntövallan ja pääomien ja tuotantovälineiden käytöstä päättävän taloudellisen vallan toisistaan. 

Anarkokapitalismissa olisi suvereenia omistamista.

Tämä tarkoittaa sitä, että siellä olisi suvereeneja itsehallintoalueita, joilla olisi oma lainsäädäntö. Niitä vain ei sanottaisi valtioiksi ainakaan anarkokapitalistien kesken. Valtioiden keskuudessa ne joutuisivat esiintymään valtioina saadakseen tunnustuksen suvereniteetilleen. Suvereniteettia ei ole, ellei ympäristö sitä tunnusta. Suvereniteettia ei takaa sen enempää anarkokapitalismin pyhät periaatteet kuin ei myöskään demokratiakaan. Suvereniteetti tulee vain ja ainostaan siitä, että toiset tunnustavat sen ja kunnioittavat sitä.

Anarkokapitalismissa määritelmän mukaan oltaisiin vapaita valtiovallasta. Yksityinen omistaja ei ole valtiovalta määritelmän mukaan suomen kielessä.

Sanamagiaa. Fiktiivisiä määritelmiä ilman kosketuspintaa todellisuuteen.

Sinä vain intät että anarkokapitalismi ei ole mahdollinen.

En minä väitä, etteikö se olisi mahdollinen. Väitän vain, että se olisi hyvin vaikeata pystyttää ilman pakkovaltaa, jota siinä ei määritelmän mukaan ole. Järjestelmä olisi myös hyvin vaikeata ylläpitää ilman pakkovaltaa, koska maattomien ihmisten massat voisivat hyvin helposti tehdä vallankumouksen  pienellä itsehallintoalueella, jonka resurssit eivät riittäisi alueensa puolustamiseen. 

Monarkiksi tai diktaattoriksi kutsutaan valtionpäämiestä suomen kielessä eikä yksityistä maanomistajaa. Sellaista sanamagiaa suomen kielessä on.

Suvereenia maanomistajaa sanotaan kaikkialla valtionpäämieheksi. Maanomistaja on "yksityinen" vain erotuksena "julkisesta" omistuksesta, joka on suvereenia. "Yksityinen" omistus on aina suvereenille "julkiselle" vallalle alisteista. Mikäli omistuksesta tulee suvereenia, se lakkaa olemasta "yksityistä", siitä tulee "julkinen" eli valtio. 

Et siis tajua, että valtiot ovat suvereeneja ja että niiden suvereniteettia eivät ulkopuoliset juuri rajoita.

Tajuan toki. Mutta tajuatko sinä ylläselittämäni asian, että vain valtio voi olla suvereeni. Suvereeni maanomistus on mahdollista vain, jos sitä aletaan kohdella kuin valtioita kohdellaan, tunnustaen sen valta alueellaan ja alueen rajat.

Anarkokapitalismissa kiinteistön omistajan valta eroaa valtion vallasta siten, että omistaja hallitsee vain hyvin pientä aluetta eikä aluetta kutsuta valtioksi.

Pelkkä mittakaavaero ja ripaus sanamagiaa. Tiedät varmaankin, että jo nyt maailmassa on valtioita, jotka ovat pienempiä kuin suurimmat yksityiset maa-alueet?

Jos kiinteistön omistaja sallisi vuokrasopimuksessa, että oleskeleva henkilö voi osittain valita lakinsa, hän voisi.

Ja tämäkö ei sinun mielestäisi takaisi kaaosta?

Anarkokapitalismissa siis oikeudet, omistukset ja valta perustuisivat keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen. Jokainen voisi valita itselleen lain, kunhan ei rikkoisi toisten vastaavaa oikeutta.

Tämähän on pelkkää kehäpäätelmää (oikeudet perustuvat oikeuksiin?), josta ei saa mitään otetta. Tuo kuvaa jatkuvaa kaaosta, jossa olisi koko ajan epäselvää ja kiistanalaista, kuka omistaa mitäkin, kenellä on mitäkin oikeuksia ja kenen lait ovat milloinkin voimassa. Tuosta ei käy mitenkään ilmi, miten yhteiskunta ja ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ja vallan jakautuminen on käytännössä järjestetty.

Maanomistus ei ole välttämätön ehto. Jos maanomistaja sallii, myös vuokralaiset voisivat valita lakinsa, kunhan ne eivät olisi ristiriidassa vuokrasopimuksen kanssa.

Eihän tuossa ole mitään tolkkua. Samalla alueella ei voi olla voimassa kaksi eri lakijärjestelmää. Ja lakiyhteisöjen alueiden pilkkominen asunnoin kokoisiiin erillisalueisiin olisi äärimmäisen epäkäytännöllistä, varsinkin lain turvaamiseen tarvittavan väkivaltamonopolin toimittaminen kaikille alueille läpi toisten lakiyhteisöjen alueiden.

[sr]

Eli siis sinun mukaasi esimerkissäni ei ole kyse pakottamisesta ja toiminta voidaan laskea täysin "vapaaehtoisen sopimisen" piiriin, eikä kellään ulkopuolisella tule olla edes mitään moraalisia vastalauseita kyseistä toimintaa kohtaan?

On kyse, koska orjuus on määritelmällisesti pakottamista.

Ok, miten sitten määrittelet pakottamisen, jos vapaaehtoisesti allekirjoitettu orjasopimuskin on pakottamista?

Kysymys on ennen kaikkea siitä, että voiko yhteiskunnassa olla muutakin pakottamista kuin väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista. Jos voi (kuten vastauksesi implikoi), niin miten anarkokapitalismissa se pakottaminen määritellään, jonka katsotaan olevan anarkokapitalismin ideaa vastaan?

[sr]

Kallistuisin niihin luonnollisiin oikeuksiin elää vapaana muita vahingoittamatta.

Sinulta on edelleen selittämättä, mistä tämä luonnollinen oikeus edes tulee. Jos katsot homo sapiens lajin historiaa, niin ainakaan tuo oikeus ei ole luonnostaan pätenyt, vaan tuota on loukattu niin kauan, kuin historiaa taaksepäin voi mennä. Oikeastaan on vaikea löytää yhtään suvereenia (tai edes sellaiseksi jotenkin katsottavaa) ihmisyhteisöä, jossa tuo olisi pätenyt. Heimoyhteisöt, jotka ovat olleet ehkä lähimpänä tuota, eivät päde siksi, että  niissä yhteisön ulkopuolelle jäänti tarkoitti samaa kuin kuolema, joten "vapaana" eläminen heimon säännöistä piittaamatta ei ollut relevantti vaihtoehto.

Toiseksi, vaikka tuo hyväksyttäisiin koskemaan ihmisvartaloa, niin siitä ei pitkälle pötkitä tässä anarkokapitalismi-ideologiassa, kun pitäisi sen lisäksi määritellä jotenkin maan, luonnonvarojen, jne. omistus. Niille on täysin mahdotonta löytää "luonnollisesta oikeudesta" mitään järkevää määritelmää, vaan joudutaan kääntymään siihen, että omistusten oikeutus tulee yhteisön hyväksynnästä (mikä on todellakin lähimpänä sitä, miten yksityinen omistusoikeus suunnilleen kaikissa ihmisyhteisöissä toimiikin). Ja kun tälle tielle on lähdetty, niin sitten meidän on valittava jokin keino, millä se yhteisö päättää omistusoikeudesta.

Näin pääsemme tilanteeseen, jossa jokainen on vastuussa ensisijaisesti omasta elämästään.

Mitä tämä edes tarkoittaa? Vastuussa kenelle ja miten tämä vastuu edes näkyy todellisuudessa? Ja miten tämä edes sopii jälleen kerran ihmislajiin, joka on ensinnäkin sosiaalinen laji, jossa yksilöt pitävät toisistaan huolta ja yleisestikin nisäkkäisiin, joiden kaikkien kohdalla vanhemmat huolehtivat jälkeläistensä hyvinvoinnista ainakin johonkin pisteeseen asti.

Jos yksilöllä on mahdollisuus selvitä hengissä vahingoittamatta muita ihmisiä tai anastamatta heidän omaisuuttaan, niin tällöin yksilön tulisi jättää em. teot tekemättä. Laiskuus, kykenemättömyys, demokratia yms ei ole validi argumentti väkivaltaiseen hyökkäykseen.

Entä jos mahdollisuutta ei ole? En ymmärrä, miksi ensin annat ehdon "jos mahdollisuus on olemassa", ja sitten heti sanot, että kykenemättömyys ei ole validi argumentti moraaliseen oikeuteen käyttää demokratiaa.

Ensin on tehtävä kaikki mahdollinen muu (ml. paskaduunit) ja sitten jos ei sittenkään jostain syystä selviäisi elossa, niin voisin hyväksyä sen, että ihminen esim varastaa syödäkseen ja selvitäkseen elossa. Elintasojen tasaukselle taas ei ole mitään validia perustetta.

On tietenkin paljonkin. Suunnilleen kaikki yhteisöt ovat sitä harrastaneet ja sen tärkein hyöty on sosiaalisen pääoman luonti yhteiskuntaan.

Toiseksi ajatus siitä, että kaikkien taloudellisen hyvinvoinnin pitää riippua siitä, mikä hänen työnsä lisäarvo on vapailla markkinoilla, on ollut menneisyydessä suht fiksu periaate, jolla on saatu kaikki osallistumaan hyvinvoinnin tuotantoon. Kun se on vielä yhdistetty suunnilleen samansuuruiseen tuottavuuteen (kova pellon kuokkija tuottaa maksimissaan ehkä kaksinkertaisen työpanoksen kuin keskinkertainen pellon kuokkija, joka puolestaan tuottaa maksimissaan ehkä kaksinkertaisen työpanoksen kuin laiska pellon kuokkija), tämä on toiminut suht hyvin siinä mielessä, että jokainen on voinut oikeastaan itse valita sen, miten paljon arvostaa tuloa verrattuna vapaa-aikaan.

Nyt ja etenkin tulevaisuudessa nuo molemmat periaatteet ovat tulleet tai tulossa tiensä päähän. Mitä enemmän robotit korvaavat ihmisiä sellaisissa töissä, joissa ei tarvita mitään erityistä osaamista, sitä vähemmän näissä työssä kyvykkäitä luonnollisesti tarvitaan kaiken yhteiskunnassa tuotetun lisäarvon tuottamiseen. Toisaalta taas teknologian ansiosta joidenkin työntekijöiden on ollut mahdollista nostaa työnsä markkina-arvo ei vain kaksin vaan jopa 2000-kertaiseksi muihin verrattuna. Suurin osa tuosta korkeammasta lisäarvosta on puhtaasti onnea. Jos on syntyjään fiksu tai taitava pallon potkija, on paljon helpompi päästä korkean lisäarvon duuniin. Ei ole millään moraalisella periaatteella perusteltavissa, että vaikkapa Lionel Messi ansaitsee niin paljon kuin ansaitsee suhteessa vaikkapa Camp Noun vahtimestariin. Molemmat tekevät täyttä päivätyötä ja molempien työpanosta tarvitaan siihen, että Barcelona pystyy tuottamaan urheiluviihdettä, joka menee hyvin kaupaksi markkinoilla, mutta toinen ansaitsee luokkaa 1000 kertaa enemmän johtuen ennen kaikkea hänen luontaisista taidoistaan.

Tätä paljolti onnesta johtuvaa hyvinvointikuilua ei mitenkään voi moraalisesti perustella oikeastaan millään. Vaikka ihmiset usein hyväksyvät sen, että kovasta puurastamisesta tuleva hyvinvointi kuuluu sille puurtajalle, sitä että yhteiskunnan hyvinvointia jaetaan onnen mukaan sen sijaan, että tasoiteltaisiin onnen vaihtelun tuottamaa jakaumaa, pidetään vääränä.

Jos jonain tulevaisuuden hetkenä ei ole enää sellaista "paskaduunia", jota ei voisi hoitaa roboteilla alemmalla kustannuksella kuin se, mitä ihmisen hengissä pitäminen vaatii, niin pitääkö sinusta edelleen tuossa tilanteessa ihmisten edelleen tehdä niitä paskaduuneja (joiden tuottama lisäarvo on lähellä nollaa) ihan vain muodon vuoksi, jotta ovat oikeutettuja siihen, että muuten hyvin yltäkylläinen yhteiskunta suostuu pitämään heidät hengissä? Nythän Suomessa ollaan joidenkin työttömien kohdalla melkein tässä. Heitä pompotellaan erinäköisillä kursseilla, jonne he eivät ole kiinnostuneita menemään, ja joista heille ei ole juuri mitään hyötyä, ihan vain sen vuoksi, että heille voidaan sitten maksaa se heidät hengissä pitävä työttömyyspäiväraha.

Ratkaiseeko yo. filosofia kaikki yhteiskunnalliset ongelmat tai saako se aikaan "hyvän yhteiskunnan" - sillä ei ole oikeastaan merkitystä, koska se on objektiivisesti parempi kuin mikään makuasioihin perustuva pakollinen yhteiskunta.

Ei ole objektiivisesti, koska hyvä yhteiskunta sisältää paljon muitakin objektiivisesti mitattavia "hyvyden" mittareita kuin vain ja ainoastaan pakon minimointi (ja siis tietenkään anarkian ei ole näytetty edes minimoivan sen puoleen pakottamista kuin väkivallan käyttöäkään).

[Foundation]

Ok, miten sitten määrittelet pakottamisen, jos vapaaehtoisesti allekirjoitettu orjasopimuskin on pakottamista?

Orjuus on määritelmällisesti pakottamista, joten orjuuteen ei voi tehdä sopimusta.

[Kari Kinnunen]

Orjuus on määritelmällisesti pakottamista, joten orjuuteen ei voi tehdä sopimusta.

Jaa'a. Miten lie.

Meillä aikoinaan suuri logistiikkakonserni ilmoitti tekstiviestillä laskevansa liikennöitsijöiden taksoja. Hyväksy tai lopeta. Ei siinä juuri alkuperäistä liikennesopimusta kunnioitettu.

Se nyt vain tuppaa olemaan niin, että se jolla on rahahana hallitsee ja tekee pienyrittäjä alihankkijalle ihan mitä tykkää.

Toki pienyrittäjän oma ryssi. Pitikö lähteä niille TE-keskuksen mainostamille liikennöitsijä kursseille ja ostaa vetoauto velaksi.

Alalle jolla ei ole tulevaisuutta.

[sr]

Ok, miten sitten määrittelet pakottamisen, jos vapaaehtoisesti allekirjoitettu orjasopimuskin on pakottamista?

Orjuus on määritelmällisesti pakottamista, joten orjuuteen ei voi tehdä sopimusta.

Eli olet samaa mieltä, että tilanne, jossa hyväksikäytetään hyväksi toisen ihmisen hädänalaista tilaa (jota hyväksikäyttäjä ei itse ole aiheuttanut) voi sekin olla pakottamista (ja siitä voi seurata orjuudeksi katsottua asiaa)? Jos näin, niin hyvä, olemme tässä asiassa samaa mieltä ja Friedman eri mieltä.

[Foundation]

Eli olet samaa mieltä, että tilanne, jossa hyväksikäytetään hyväksi toisen ihmisen hädänalaista tilaa (jota hyväksikäyttäjä ei itse ole aiheuttanut) voi sekin olla pakottamista (ja siitä voi seurata orjuudeksi katsottua asiaa)?

Hyväksikäyttö ja orjuus ovat vastoin vapaaehtoista sopimista.

[Foundation]

Jaa'a. Miten lie.

Se nyt vain tuppaa olemaan niin, että se jolla on rahahana hallitsee ja tekee pienyrittäjä alihankkijalle ihan mitä tykkää.

Toki pienyrittäjän oma ryssi. Pitikö lähteä niille TE-keskuksen mainostamille liikennöitsijä kursseille ja ostaa vetoauto velaksi.

Tuosta(kin) huolimatta vielä (anarko)kapitalismi mietityttää ja pohjoismainen suunnitelmataloushyvinvointi kiinnostaa. 

[Bill Milton Hicks Friedman]

Hyväksikäyttö ja orjuus ovat vastoin vapaaehtoista sopimista.

Jos kaupankäynnin kumpikin osapuoli katsoo hyötyvänsä, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Eli jos juoksuhiekkaan juuttununt henkilö katsoo hyötyvänsä siitä, että hänet pelastetaan juoksuhiekasta, mutta samalla hänestä tulee pelastajan työjuhta loppuelämäksi, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Voihan juoksuhiekkaan juuttunut henkilö myös olla suostumatta sopimukseen ja odottaa seuraavaa pelastajaehdokasta?

Jos apu ei kelpaa avunantajan ehdoilla, niin olkoon sitten ilman apua.

[Foundation]

Jos kaupankäynnin kumpikin osapuoli katsoo hyötyvänsä, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Koska siinä tapauksessa kyseessä ei ole hyväksikäyttö tai orjuus.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jos kaupankäynnin kumpikin osapuoli katsoo hyötyvänsä, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Koska siinä tapauksessa kyseessä ei ole hyväksikäyttö tai orjuus.

Mitä tarkoittaa hyväksikäyttö ja miksi se on väärin?

[Rubiikinkuutio]

Eli jos juoksuhiekkaan juuttununt henkilö katsoo hyötyvänsä siitä, että hänet pelastetaan juoksuhiekasta, mutta samalla hänestä tulee pelastajan työjuhta loppuelämäksi, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Hyväksikäyttö on suhteellista, mutta orjuutta se toki on, koska hän on menettänyt vapautensa lopullisesti.

"Orjuus on ihmisen pitämistä toisen ihmisen tai valtion omaisuutena pakkotyössä. Ennen orjiksi otettiin niin sotavankeja, rikollisia ja velkaantuneita, kuin siviilejäkin, jotka pakotettiin työskentelemään omistajansa hyväksi." - wikipedia

Taaskin pitää muistuttaa, että vaikka on kiistatonta että kyseessä on orjuus niin se onko sellainen orjuus väärin vai oikein on mielipideasia.

Sinula on ikävä tapa määrittää sanoja omalla tavallasi sen mukaan miten arvotat asiat.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Eli jos juoksuhiekkaan juuttununt henkilö katsoo hyötyvänsä siitä, että hänet pelastetaan juoksuhiekasta, mutta samalla hänestä tulee pelastajan työjuhta loppuelämäksi, niin miten kyseessä voi olla hyväksikäyttö tai orjuus?

Hyväksikäyttö on suhteellista, mutta orjuutta se toki on, koska hän on menettänyt vapautensa lopullisesti.

"Orjuus on ihmisen pitämistä toisen ihmisen tai valtion omaisuutena pakkotyössä. Ennen orjiksi otettiin niin sotavankeja, rikollisia ja velkaantuneita, kuin siviilejäkin, jotka pakotettiin työskentelemään omistajansa hyväksi." - wikipedia

Boldasin tuosta määritelmästä sen olennaisen.

Mitä on pakottaminen?

Minun mielestäni se on sitä, että henkilö saa joko väkivalloin tai väkivallan uhalla uhrin toimimaan jollain tietyllä tavalla.
Jos henkilö ei siis käytä itse joko suoraan tai välillisesti väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, niin hän ei voi olla pakottaja, orjuuttaja.

Juoksuhiekkaesimerkissä auttajaehdokas tarjoaa siis vapaaehtoista sopimusta olettaen, että auttajaehdokas ei ole itse aiheuttanut juoksuhiekkaan juuttuneen henkilön tilannetta. He siis neuvottelevat pelastamisen ehdoista. Jos ehdot eivät juoksuhiekkaan juuttuneelle kelpaa, niin hän voi sanoa sopimukselle "ei kiitos".

Auttajaehdokas voisi hyvinkin myös todeta, että auttaminen on liian riskialtista eikä siksi ole kannattavaa - sama lopputulos.

[Rubiikinkuutio]

Mitä on pakottaminen?

Minun mielestäni se on sitä, että henkilö saa joko väkivalloin tai väkivallan uhalla uhrin toimimaan jollain tietyllä tavalla.
Jos henkilö ei siis käytä itse joko suoraan tai välillisesti väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, niin hän ei voi olla pakottaja, orjuuttaja.

Jos henkilö ei voi enää myöhemmin irtautua siitä sopimuksesta (vaikka sen hengenpelastimisen misät oli aiemmin puhetta jälkeen), vaan häneen kohdistetaan se asellinen pakko jatkaa se sopimus loppuun, niin kyse on orjuudesta.

[sr]

Mitä tarkoittaa hyväksikäyttö ja miksi se on väärin?

Hyväksikäyttö on sitä, että käyttää toisen hädänalaista asemaa hyväkseen neuvotellakseen itselleen täysin kohtuuttoman sopimuksen. Se on väärin, koska ei-psykopaateilla ihmisillä on oikeustaju, joka pitää kohtuuttomuuksia väärinä ihan riippumatta siitä, miten niihin on päädytty.

[sr]

Juoksuhiekkaesimerkissä auttajaehdokas tarjoaa siis vapaaehtoista sopimusta olettaen, että auttajaehdokas ei ole itse aiheuttanut juoksuhiekkaan juuttuneen henkilön tilannetta. He siis neuvottelevat pelastamisen ehdoista. Jos ehdot eivät juoksuhiekkaan juuttuneelle kelpaa, niin hän voi sanoa sopimukselle "ei kiitos".

Pointti on juuri siinä, että juuttunut on tilanteessa, jossa hän ei voi sanoa "ei kiitos" ihan mitä tahansa auttajaehdokas vaatiikin häneltä. Juuri tämä on tilanteen hvyäksikäyttöä.

Auttajaehdokas voisi hyvinkin myös todeta, että auttaminen on liian riskialtista eikä siksi ole kannattavaa - sama lopputulos.

Tämä on toinen asia. Jos auttaminen on todellakin hyvin riskialtista, niin sitten sitä ei välttämättä pidettäisikään moraalisesti vääränä, jos auttaja ei auttamiseen ryhdy. Esimerkin pointti on nyt kuitenkin siinä, että jos tuollaista riskiä ei ole, niin toisen lopuksi elämää orjaksi vaatiminen vastalahjaksi pelastamisesta on kohtuutonta ja siksi väärin. Oikeastaan minkä tahansa palkkion vaatiminen vastalahjaksi ehkä lukuunottamatta sitä, mitä vaivaa auttajalle itselleen asiasta seuraa (ehkä vaatteet kastuvat tms.), pidettäisiin tässä tilanteessa täysin moraalittomana.

Sinun on ehkä sitä vaikeaa ymmärtää, mutta suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että ihmisillä on moraalinen velvollisuus auttaa toisiaan näiden ollessa hädässä ilman, että saavat siitä mitään vastalahjaksi.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jos henkilö ei voi enää myöhemmin irtautua siitä sopimuksesta (vaikka sen hengenpelastimisen misät oli aiemmin puhetta jälkeen), vaan häneen kohdistetaan se asellinen pakko jatkaa se sopimus loppuun, niin kyse on orjuudesta.

Jos vapaaehtoisesti solmitun sopimuksen ydin on se, että henkilö suostuu aseellisen pakonkin uhalla suorittamaan sopimuksen loppuun, niin tällöin kyseessä ei sopimusteknisesti voi olla orjuudesta. Mikäli sopimusosapuolilla on ennen sopimuksen hyväksymistä vaihtoehtoja, niin kyse ei ole pakottamisesta eikä orjuuttamisesta.

Juoksuhiekkaesimerkissä vaihtoehtoja on. Joko hyväksyy sopimuksen tai sitten ei hyväksy. Pinteessä oleva henkilö sitten itse päättää, että onko elinikäinen palvelijasopimus mahdollisesti kurjissakin olosuhteissa parempi vaihtoehto kuin kuolema vai ei. Hän voi aina yrittää neuvotella sopimukseen myös itsemurhaklausuulin, jonka avulla voi valita myöhemmin saman kohtalon, jonka juoksuhiekka tarjoaa.

[Rubiikinkuutio]

Jos vapaaehtoisesti solmitun sopimuksen ydin on se, että henkilö suostuu aseellisen pakonkin uhalla suorittamaan sopimuksen loppuun, niin tällöin kyseessä ei sopimusteknisesti voi olla orjuudesta.

Yleisesti kukaan ei sanaa orjuus noin käsitä. Kyllä se on orjuutta ollut aina, jos se noin alkaa.

Se milloin se on oikein ja väärin on mielipidekysymys, mutta sana orjuus on kyllä aina käsitetty noin että noinkin alkanut orjuus on orjuutta.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jos vapaaehtoisesti solmitun sopimuksen ydin on se, että henkilö suostuu aseellisen pakonkin uhalla suorittamaan sopimuksen loppuun, niin tällöin kyseessä ei sopimusteknisesti voi olla orjuudesta.

Yleisesti kukaan ei sanaa orjuus noin käsitä. Kyllä se on orjuutta ollut aina, jos se noin alkaa.

Eutanasiakin on terminä eri kuin murha, koska kyse on vapaaehtoisesta avustetusta kuolemasta, joka on loogisesti eri asia kuin pakkomurha. "Vapaaehtoisorja" eli palvelija on siis eri asia kuin pakko-orja. Ihminen voi omistaa toisen ihmisen kuin eläimen, jos he ovat niin sopineet. Yksilö voi myydä itsensä kokonaan - se on osa rajatonta sopimusvapautta.

Orjia ovat siis vain ne yksilöt, jotka eivät ole vapaaehtoisesti oikeuksiaan myyneet / lahjoittaneet, muut ovat palvelijoita - sopimuksen mukaisesti.

[MattiL]

Suomen kielessä yksityistä valtaa ei kutsuta valtioksi.

Sanamagiaa. Suvereeni yksityinen valta-alue käyttää valtaa kuin valtio ja siihen suhtaudutaan kuin valtioon. Se ei eroa valtiosta mitenkään muuten kuin tällä sanamagialla. Yksityisen ja julkisen vallan erottelu puheessa menettää merkityksensä oloissa, joissa ei ole mitään julkista valtaa.

Valtio on sanamagiaa.

Niinpä. Joidenkin oikeuksia on pakko rajoittaa myös  anarkokapitalismissa, koska kaikkien kaikki oikeudet eivät voi toteutua samanaikaisesti.

Tietenkään kaikki eivät voi toimia mielivaltaisesti missään yhteiskuntajärjestelmässä. Anarkokapitalismissa kuitenkin olisi täysi kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus.

Miksi muka pitäisi puolustaa ilmaiseksi?

Koska maksukyvytön jäisi muutoin ilman lain suojaa. Hänen oikeutensa eivät toteutuisi.

Anarkokapitalismissa luultavasti jokainen alue olisi jonkun omistuksessa ja omistaja tarjoaisi lain suojaa myös ilmaiseksi tuossa tapauksessa.

Poliitikot kuitenkin käyttävät suvereenia valtaa eli omaavat orjanomistajan vallan.

Tämä pätee vain ei-demokratioissa.

Myös demokraattisilla poliitikoilla on suvereeni valta eli orjanomistajan valta.

Kävin kysymässä. Myös sosialistit osaavat erottaa poliittisen lainsäädäntövallan ja pääomien ja tuotantovälineiden käytöstä päättävän taloudellisen vallan toisistaan.

Sosialistit tekevätkin väärän dikotomian. Kyseessä on pohjimmiltaan sama asia.

Tämä tarkoittaa sitä, että siellä olisi suvereeneja itsehallintoalueita, joilla olisi oma lainsäädäntö. Niitä vain ei sanottaisi valtioiksi ainakaan anarkokapitalistien kesken. Valtioiden keskuudessa ne joutuisivat esiintymään valtioina saadakseen tunnustuksen suvereniteetilleen. Suvereniteettia ei ole, ellei ympäristö sitä tunnusta. Suvereniteettia ei takaa sen enempää anarkokapitalismin pyhät periaatteet kuin ei myöskään demokratiakaan. Suvereniteetti tulee vain ja ainostaan siitä, että toiset tunnustavat sen ja kunnioittavat sitä.

Kyllä valtio voisi tunnustaa anarkokapitalistisen alueen suvereniteetin.

Anarkokapitalismissa määritelmän mukaan oltaisiin vapaita valtiovallasta. Yksityinen omistaja ei ole valtiovalta määritelmän mukaan suomen kielessä.

Sanamagiaa. Fiktiivisiä määritelmiä ilman kosketuspintaa todellisuuteen.

Valtio on sanamagiaa suomenkin kielessä. Miten niin
fiktiivisiä määritelmiä? Kieli on tosin fiktio. Valtio on performatiivinen käsite, joka siis muodostuu sanallisen performanssin myötä.

En minä väitä, etteikö se olisi mahdollinen. Väitän vain, että se olisi hyvin vaikeata pystyttää ilman pakkovaltaa, jota siinä ei määritelmän mukaan ole. Järjestelmä olisi myös hyvin vaikeata ylläpitää ilman pakkovaltaa, koska maattomien ihmisten massat voisivat hyvin helposti tehdä vallankumouksen  pienellä itsehallintoalueella, jonka resurssit eivät riittäisi alueensa puolustamiseen.

Kyllä anarkokapitalismissa olisi pakkovaltaa varsinkin kehollisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisen omistusoikeuden puolustamisessa. Anarkokapitalismi edellyttää toimiakseen hyväksyntää. Pieni alue voi delegoida puolustusta isollekin toimijalle. Esimerkiksi omakotitalon omistaja voi ostaa ison puolustusyhtiön palveluita.

Monarkiksi tai diktaattoriksi kutsutaan valtionpäämiestä suomen kielessä eikä yksityistä maanomistajaa. Sellaista sanamagiaa suomen kielessä on.

Suvereenia maanomistajaa sanotaan kaikkialla valtionpäämieheksi. Maanomistaja on "yksityinen" vain erotuksena "julkisesta" omistuksesta, joka on suvereenia. "Yksityinen" omistus on aina suvereenille "julkiselle" vallalle alisteista. Mikäli omistuksesta tulee suvereenia, se lakkaa olemasta "yksityistä", siitä tulee "julkinen" eli valtio.

Missä muka suvereenia maanomistajaa sanotaan valtionpäämieheksi? Ei tullut heti mieleen muuta kuin sinä.

Tajuan toki. Mutta tajuatko sinä ylläselittämäni asian, että vain valtio voi olla suvereeni. Suvereeni maanomistus on mahdollista vain, jos sitä aletaan kohdella kuin valtioita kohdellaan, tunnustaen sen valta alueellaan ja alueen rajat.

Suomen kielessä ei ole vaatimusta, että vain valtio voi olla suvereeni. Toki suvereeni anarkokapitalistinen valta muistuttaisi valtiota.

Anarkokapitalismissa kiinteistön omistajan valta eroaa valtion vallasta siten, että omistaja hallitsee vain hyvin pientä aluetta eikä aluetta kutsuta valtioksi.

Pelkkä mittakaavaero ja ripaus sanamagiaa. Tiedät varmaankin, että jo nyt maailmassa on valtioita, jotka ovat pienempiä kuin suurimmat yksityiset maa-alueet?

Anarkokapitalismissa ei ole sanamagiaa mutta valtiossa on. Anarkokapitalismissa vallan hajauttaminen on olennaista, koska se mahdollistaa yksilön suvereniteetin.

Jos kiinteistön omistaja sallisi vuokrasopimuksessa, että oleskeleva henkilö voi osittain valita lakinsa, hän voisi.

Ja tämäkö ei sinun mielestäisi takaisi kaaosta?

Ei se johtaisi kaaokseen vaan olisi tarkkaan juridisesti määritelty.

Anarkokapitalismissa siis oikeudet, omistukset ja valta perustuisivat keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen. Jokainen voisi valita itselleen lain, kunhan ei rikkoisi toisten vastaavaa oikeutta.

Tämähän on pelkkää kehäpäätelmää (oikeudet perustuvat oikeuksiin?), josta ei saa mitään otetta. Tuo kuvaa jatkuvaa kaaosta, jossa olisi koko ajan epäselvää ja kiistanalaista, kuka omistaa mitäkin, kenellä on mitäkin oikeuksia ja kenen lait ovat milloinkin voimassa. Tuosta ei käy mitenkään ilmi, miten yhteiskunta ja ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ja vallan jakautuminen on käytännössä järjestetty.

Tuo ei ole kehäpäätelmä. Oikeudet voivat perustua toisiin oikeuksiin eli perusoikeuksiin. Anarkokapitalismissa kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus olisivat pääosin selviä. Lähinnä vain epäkapitalistisissa kehitysmaissa yksityinen omistusoikeus on epäselvää. Tuosta nimenomaan kävi ilmi, että yhteiskunta ja ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ja vallan jakautuminen perustuvat keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja yksityiseen omistusoikeuteen. Lue aiheesta kirja, jos haluat tarkempaa selvitystä.

Maanomistus ei ole välttämätön ehto. Jos maanomistaja sallii, myös vuokralaiset voisivat valita lakinsa, kunhan ne eivät olisi ristiriidassa vuokrasopimuksen kanssa.

Eihän tuossa ole mitään tolkkua. Samalla alueella ei voi olla voimassa kaksi eri lakijärjestelmää. Ja lakiyhteisöjen alueiden pilkkominen asunnoin kokoisiiin erillisalueisiin olisi äärimmäisen epäkäytännöllistä, varsinkin lain turvaamiseen tarvittavan väkivaltamonopolin toimittaminen kaikille alueille läpi toisten lakiyhteisöjen alueiden.

Kyllä maailmassa on nytkin voimassa monia eri lakijärjestelmiä, vaikka maailma on yksi ja sama alue. Ei minusta olisi kovin epäkäytännöllistä, koska vartiointiliikkeillä olisi sovittu pääsy toisten vartioimien alueiden läpi.

[Rubiikinkuutio]

Eutanasiakin on terminä eri kuin murha

On. Hauki on eri kuin ahven ja molemmat ovat kaloja. Kaksi eri asiaa, mutta niitä voidaan kuvata yhdellä sanalla kala tai eri sanoilla, kuten hauki tai ahven.

"Vapaaehtoisorja" eli palvelija on siis eri asia kuin pakko-orja.

Vapaaehtoisorja on ihan ok termi. Se on kuitenkin eriasia kuin palvelija.

Ihminen voi omistaa toisen ihmisen kuin eläimen, jos he ovat niin sopineet. Yksilö voi myydä itsensä kokonaan - se on osa rajatonta sopimusvapautta.

Toki se on osa rahjatonta sopimusvapautta, mutta on se silti orja. Vaikka sitten täsm'ällisemmin "Vapaaehtoisorja".

Orjia ovat siis vain ne yksilöt, jotka eivät ole vapaaehtoisesti oikeuksiaan myyneet / lahjoittaneet, muut ovat palvelijoita - sopimuksen mukaisesti.

Ei. Käytät termiä orja eritavoin kuin muut ihmiset sitä käyttävät.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Vapaaehtoisorja on ihan ok termi.
...
Käytät termiä orja eritavoin kuin muut ihmiset sitä käyttävät.

Olisiko "vapaaehtoisverovelvollinen" vielä parempi termi?

Sanalla "orja" on ikävä negatiivinen sävy kun taas joissakin piireissä samaa tarkoittavalla sanalla "verovelvollinen" on neutraalimpi tai jopa positiivinen sävy.

[Rubiikinkuutio]

Olisiko "vapaaehtoisverovelvollinen" vielä parempi termi?

Ihan ok. Jos siis ihan mielellään maksaa veroja samalla kun se on pakollista.

Sanalla "orja" on ikävä negatiivinen sävy kun taas joissakin piireissä samaa tarkoittavalla sanalla "verovelvollinen" on neutraalimpi tai jopa positiivinen sävy.

Kyllä se on minun tuntumani mukaan aika negatiivinen se sävy useimmista ihmisistä. Amerikassa toki vielä paljon negatiivisempi kuin täällä.

[Hagbard]

Valtio on sanamagiaa.

Ei ole. Valtio on sana, joka tarkoittaa asiayhteydestä riippuen vaihtoehtoisesti kahta asiaa:
1. Suvereenisti hallittua maa-aluetta
2. Edellämainittua maa-aluetta suvereenisti hallitsevaa organisaatiota
Vain kaltaisesi anarkokapitalistit kieltäytyvät käyttämästä valtio-sanaa kaikista suvereeneista alueista, mutta mitkä niistä jäävät valtiokäsitteen ulkopuolelle, on edelleen hämärän peitossa.

Anarkokapitalismissa kuitenkin olisi täysi kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus.

Eli siis vain kehollinen itsemääräämisoikeus on täysi, eli ristiriitatilanteessa omistusoikeus väistää? Ketään ei siis saisi häätää pois tontiltaan?

Miten nämä oikeudet olisivat anarkokapitalismissa toteutettu käytännössä? Toisin sanoen miten kaikki saadaan kunnioittamaan kaikkien muiden yllämainittuja oikeuksia? Se ei voi perustua pakkovaltaan, jota anarkokapitalismissa ei ole eikä se voi perustua vapaaehtoisuuteenkaan, koska se jättää oikeuksien loukkaajat rankaisematta. Se ei myöskään voi perustua henkilökohtaiseen voimakeinosuojaukseen, koska kaikki eivät siihen kykene. 

Anarkokapitalismissa luultavasti jokainen alue olisi jonkun omistuksessa ja omistaja tarjoaisi lain suojaa myös ilmaiseksi tuossa tapauksessa.

Eli aivan niinkuin valtiot tekevät.

Myös demokraattisilla poliitikoilla on suvereeni valta eli orjanomistajan valta.

Ei ole. Demokratioissa suvereeni valta on kansalla ja poliitikot ovat kansanvallalle alisteisia.

Sosialistit tekevätkin väärän dikotomian. Kyseessä on pohjimmiltaan sama asia.

No ei taatusti ole sama asia. Poliittista lainsäädäntövaltaa, joka määrittelee pelin säännöt, on vain poliitikoilla. Omaisuuden käytöstä päättävää taloudellista valtaa on myös yksityisomistajilla. On aivan loogisesti kaksi eri asiaa määritellä säännöt ja pelata näiden sääntöjen puitteissa. Sosialistit nimenomaisesti kieltävät tämän dikotomian, koska he eivät kannata yksityistä omistusta, heille kaikki omistus on valtiovaltaa. 

Kyllä valtio voisi tunnustaa anarkokapitalistisen alueen suvereniteetin.

Niin voisi, mutta anarkokapitalismin autuutta ymmärtämätön valtio (ymmärtämätön siksi, ettei itse ole halunnut hajota anarkokapitalismiin) tunnustaisi anarkokapitalistisen alueen jokaisen maaomistuksen valtiona erikseen, koska valtion mielestä vain toinen valtio voi olla suvereeni. Anarkokapitalistisella vyöhykkeellä kun ei ole kokonaisuutena minkäänlaista ylintä valtaa pitävää katto-organisaatiota, jonka suvereniteettia edes voisi tunnustaa.

Kyllä anarkokapitalismissa olisi pakkovaltaa varsinkin kehollisen itsemääräämisoikeuden ja yksityisen omistusoikeuden puolustamisessa.

Pakkovaltaa yli kaikkien kehojen ja maanomistajien kutsutaan yleisesti valtioksi, joten sellaista ei anarkokapitalismissa voi olla. Henkilökohtainen pakkovalta yli kaikkien muiden kehojen ja maanomistajien tuottaa pelkän kaaoksen.

Missä muka suvereenia maanomistajaa sanotaan valtionpäämieheksi?

Kaikkialla, missä maanomistaja on suvereeni, eli ei millekään valtiolle alisteinen. 

Toki suvereeni anarkokapitalistinen valta muistuttaisi valtiota.

Se olisi joka suhteessa kuin valtio, lukuunottamatta anarkokapitalistin itsensä siitä käyttämää nimitystä.

Anarkokapitalismissa kehollinen itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus olisivat pääosin selviä.

No eivät todellakaan ole. Ihan perusjutut puuttuvat, mistä nämä oikeudet tulevat, kuka ne  myöntää ja kenelle mitäkin, kuka ne turvaa, kuka ratkaisee ristiriidat, kuka rankaisee oikeuksien loukkaajia? Koko systeemi on täysin hajallaan, on vain yksi ylimalkainen periaate, mutta ei mitään konkreettista.

Kyllä maailmassa on nytkin voimassa monia eri lakijärjestelmiä, vaikka maailma on yksi ja sama alue.

Maailma on jakautunut valtioiksi kutsuttuihin alueisiin, joissa kussakin on oma lakijärjestelmänsä. Näiden jakaminen vielä pienempiin, jopa huoneiwston kokoisiin alueisiin olisi äärimmäisen epäkäytännöllistä ja tehotonta.

[sr]

Eutanasiakin on terminä eri kuin murha, koska kyse on vapaaehtoisesta avustetusta kuolemasta, joka on loogisesti eri asia kuin pakkomurha.

Niin, eutanasia on tosiaan eri asia kuin murha. Eutanasiassa todellakin haetaan henkilön itsensä kannalta parasta vaihtoehtoa. Eutanasiakeskustelussa hyvin usein tulee puheeksi masennuksesta kärsivät ihmiset ja yleensä kaikki haluavat rajata heidät sen ryhmän ulkopuolelle, joilla on oikeus eutanasiaan. Miksi? Siksi, että ajatus on, että masennuksesta kärsivä ihminen ei ole vapaa valitsemaan vapaasti, vaan koska ei usko paranevansa masennuksesta, valitsee eutanasian ulospääsynä. Kuitenkin suurin osa masennuspotilaista paranee ja heille eutanasia sillä heikolla hetkellä olisi ollut väärä valinta.

"Vapaaehtoisorja" eli palvelija on siis eri asia kuin pakko-orja. Ihminen voi omistaa toisen ihmisen kuin eläimen, jos he ovat niin sopineet. Yksilö voi myydä itsensä kokonaan - se on osa rajatonta sopimusvapautta.

Edelleenkään et ymmärrä, että pakko voi tulla muualtakin kuin toisen ihmisen väkivallan uhasta.

Orjia ovat siis vain ne yksilöt, jotka eivät ole vapaaehtoisesti oikeuksiaan myyneet / lahjoittaneet, muut ovat palvelijoita - sopimuksen mukaisesti.

Kuten jo usea keskustelija tässä on maininnut, sinun sanamääritelmäsi poikkeavat siitä, mitä ihmiset sanoilla yleensä tarkoittavat. Et edistä omaa asiaasi lainkaan sillä, että aiheutat kommunikaatiovaikeuksia muille käyttämällä termejä eri merkityksessä kuin se, mitä sanakirjassa sanotaan ja miten muut ne ymmärtävät. Mikset voi yksinkertaisesti sanoa, että orjuus, jonka pohjana ei ole käytetty väkivallalla pakottamista, on sinusta täysin oikeutettua? Puhumme silloin samoilla termeillä ja kaikki ymmärtävät, mistä sinä ajat.