Anarkokapitalismi

[MattiL]

Aika pitkälle ylläolevasta samaa mieltä. Olikos se nyt Churchill joka sanoi, että demokratia on kaikista kokeilluista huonoista hallintomuodoista vähiten huono. Olen kyllä itsekin tullut siihen johtopäätökseen, että ainakin nykyisenkaltainen demokratiakin alkaa olla jo sen verran huono, että jotain muuta täytyisi pikkuhiljaa keksiä. En vain oikein tiedä mitä se pitäisi olla. Anarkokapitalismikaan sellaisenaan ei näidenkään keskustelujen valossa ole oikein vakuuttanut. Ehkä tuo pikkuhiljaa tapahtuva valtiovallan yksityistäminen, joka selkeästi tapahtuu niinkuin sanoit johtaa lopulta hyvään lopputulokseen. Aika skeptinen olen kuitenkin tämänkin suhteen. Ne, joilla on rahaa voivat hetken aikaa parantaa elintasoaan näin, mutta jossain vaiheessa tuokin pamahtaa käsiin. Ainoastaan globaalit ratkaisut on pitkässä juoksussa toimivia. Et voi eristäytyä muurin ja vartiomiesten taakse kuitenkaan loppupeleissä.

Churchill oli minusta väärässä, sillä anarkokapitalismi on minusta toiminut paremmin. Minusta globaaleja ratkaisuja ei tarvita, vaan vallan hajauttaminen toimii paremmin. Globaalitkin ratkaisut voivat löytyä helpommin, jos valtiot eivät voi harjoittaa mielivaltaa nykyiseen tyyliin. Vallan hajauttaminen ei tarkoita eristäytymistä vaan yleensä päinvastoin parempaa yhteistyötä kuin vallan keskittäminen esimerkiksi linnake-Euroopalle eli EU:lle. Vapaa yhteiskunta on minusta kestävämpi ratkaisu kuin autoritaarinen valtio.

[MattiL]

^ Lätkäise rengasrauta. Kuski maksaa. Kuski kerää kaverit ja käy pysäköintifirman konttorissa ottamassa omansa takaisin; korkojen kera.

Syntyy jatkuva kierre, jossa voittajaksi jää vahvin. Se taas rauhoittaa tilanteen, koska vain rauhan vallitessa ihmiset voivat tuottaa jotain jota varastaa. Näin kai päättyi Neuvostoliiton romahdusta seurannut Jeltsinin liberarismin aikakin. KGB-pomo Putin tuli ja rauhoitti maan. Oklokratiaa seuraa monarkia - joka taas muuttuu kusen noustessa kuninkaan päähän tyranniaksi.

Anarkia toimii niin kauan kuin yksikään ihminen ei halua alistaa toista alaisekseen.

Valtio toimii vahvimman oikeuden periaatteella; ei niinkään anarkia. Anarkokapitalismissakin laillista yhteiskuntajärjestystä puolustavat voimat olisivat kyllä lopulta vahvimpia, kun konflikteja joskus tulisi. Ei kuitenkaan ole hyviä syitä olettaa, että anarkiassa olisi väkivaltaa enemmän kuin valtioissa. Anarkia toimii juuri siksi, että jotkut ihmiset haluavat alistaa toisten alamaisikseen, koska anarkia antaa sellaisille vallanhaluisille ihmisille vähemmän mahdollisuuksia alistaa kuin valtiokoneisto, joka tarjoaa alistamiseen parhaimman mahdollisuuden.

[MattiL]

Siinä kuviossa oikeudenkäytäntö toimii juuri noin. Kunnia. Rispekt. Kunniakulttuuri. Kunnia syntyy pelosta. Pelon synnyttämiseen tarvitaan väkivallan uhkaa. Vahvuutta pitää alleviivata jos joku meinaa loukkaa kunniaa.

Hommalaiset tuntevat miten maahanmuuttajajengiytymisen myötä vaikkapa Pariisin lähiöihin on syntynyt tämänkaltaisen kulttuurin enklaaveja, missä valtio ei päde vaan kunniakulttuuri-jengien lait.

Myös pitkälti anarkokapititalistinen oikeuskäytäntö nojaisi juuri tähän: sitä tuomioistuinta kuunnellaan, millä isoin pelkoheräte taustallaan. Tällöin ihmisten on pakko osoittaa rispektiä siihen suuntaan. Näin se käytännössä menee silloin kun eri kulttuurit tai yhteiskunnat vajoavat enempi vähempi anarkokapitalistiseen tilaan.

Anarkokapitalismi perustuisi minusta pikemminkin legitimiteettiin: ihmiset kunnioittaisivat yleistä mielipidettä noudattavaa oikeusjärjestelmää. Toki pelkokin vaikuttaisi varsinkin epäsosiaalisiin persoonallisuuksiin. Nykyisinhän valtio ei nauti kovinkaan monen ihmisen kunnioitusta monissa maissa, mutta se pitää pelon ilmapiirillä itsensä vallassa. Suomessa valtio on aika suosittu, mutta täälläkin valtiovalta perustuu väkivaltakoneistoon ja sen pelkoon enemmän kuin anarkokapitalismissa järjestys perustuisi.

[Tuomas3]

Teoria ei sisältänyt sitä ajatusta. Pääomasta et moista löydä. Proletariaatin diktatuurilla Marx tarkoitti välivaihetta markkinatalouden ja kommunismin välissä; se ei siis olisi ollut mikään pysyvä tila. Diktatuurilla ei niin ikään tarkoitettu sanaa sen nykyisessä varsinaisessa merkityksessä. Jos luet tarkemmin ko diktatuurista niin huomaat, että se sisälsi demokraattisen äänestyksen väliaikaisesta hallituksesta. Tarkoituksena oli lakkauttaa valtio, kuten anarkossasikin.

Miten niin ei sisältänyt? Ei kaikkea teoriaa tarvitse kirjoittaa Pääomaan. Olen kyllä lukenut tuollaista proletariaatin diktatuurista ja minusta tuo ajatus on Marxin kommunistisessa vaiheessa koko ajan läsnä.

Konservatiivisuus tarkoittaa entisessä pysymistä, joten poliittisesti anarkokapitalistit ja kommunistit olisivat Suomessa liberaaleja, koska he haluavat uusia muutoksia. Nuo eivät kuitenkaan liity talouspolitiikkaan eikä hallintomalleihin, koska erilaisen uuden systeemin kannattaja on liberaalimpi olipa systeemi minkälainen tahansa, kunhan on uusi. Liberaali talouspolitiikka ei taas tarkoita liberalismia konservatismin vastakohtana.

Kommunistit ovat kuitenkin konservatiivisia siinä mielessä, että he haluavat säilyttää vanhan paternalistisen konservatiivisen valtion. Minusta liberalismi ei tarkoita minkä tahansa uuden kannattamista vaan pelkästään vapaan kannattamista.

Ei kommunismi pitää itseään parhaana vaihtoehtona, kuten anarkokapitalismikin, vaikkei sitä missään olla todistettu, joten se on utopistisesti sama asia. Minä tällaisena muutosnihilistinä ja tähän tyytyväisenä olen aika kaukana utopistisesta haaveilijasta. Pelaan mieluummin varman päälle ja jos huomataan, että jonnekin syntyy aivan loistava malli, niin siirrytään sitten vasta siihen; niin ei tapahdu yhtä helposti romahdusta ja epäonnistunutta kokeilua.

Utopismi tarkoittaa mahdotonta haaveilua, jota minusta anarkokapitalismi ei ole, mutta kommunismi on. Sinä olet aika utopistinen, koska uskot naiivisti sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion haaveilevaan propagandaan. Varman päälle pelaaminen ei onnistu, sillä ei ole mitään varmuutta pohjoismaisen mallin paremmuudesta eikä kestävyydestä: se voi hyvin romahtaa esimerkiksi Suomessa velkakriisiin. Empiria ja teoria minusta pikemminkin osoittavat, että liberaali malli on varmempi.

Valtiossa business ei voi toimia vapaasti, koska sitä säädellään eri tavoin. Ja jos ei säädeltäisi, se ei toimisi kuin huijareiden kannalta. Yksityinen pysäköinninvalvonta ei toimi, mutta kunnallinen pelaa. Olen jättänyt yksityiset maksut maksamatta sanomalla vain, etten ole autoani sinne pysäköinyt. Virkamiehenä voitan sana sanaa vastaan tilanteet. Kunnalliset lappuliisat taas ovat myös virkamiehiä ja häviän siksikin, koska sakko voidaan määrätä auton omistajan mukaan, mutta yksityinen sopimus tarvitsee oikean henkilön. Olisit varmasti löytänyt ihan hyviä esimerkkejäkin yksityisestä toiminnasta, mutta tuo oli heikko.

On perusteeton ennakkoluulo, että huijarit hyötyisivät valtiottomuudesta. Yksityinen pysäköinninvalvonta on toiminut Suomessa vähän huonosti siksi, että valtio ei ole tunnustanut sen perinnän laillisuutta, joten se on tosiaan aika huono esimerkki vapaasta markkinataloudesta. Tällä hetkellä yksityinen pysäköinninvalvonta kuitenkin muistaakseni saa laillisesti periä pysäköintimaksuja.

Löydät varmasti googlaamalla tai wikipediasta aika nopeasti, että proletariaatin valta oli välivaihe. Kommunismissahan ei sinällään olisi ollut mitään valtiota tai johtoakaan vaan se perustui kommuuni-ideaan. Kommuunithan ovat historian saatossa toimineet ihan hyvin, mutta jostain syystä esim. feodalismista ja monarkiasta tuli vahvempia ja ne jyräsivät yhteisöt, joissa ei ollut hallintoa. Marxin aate oli deterministinen (ulkomuistista) seuraavanlainen: feodalismi---kapitalismi---(proletariaatin diktatuuri)---kommunismi. Prole vaihe ei ollut vielä Pääoma osa I aikoihin vaan sen Marx määritteli myöhemmin, joten se on siksi suluissa.

Usko jo viimein, että kommunismi on valtioton vaihtoehto. Puhekielessä liberalismilla tarkoitetaankin usein vapautta, joten ymmärrän nyt, mitä tarkoitit. Uusliberalismilla puolestaan vapautta suhteessa pääoman määrään.

Ei ole utopiaa uskoa siihen minkä näkee ja kokee. Totta kai huomaan jatkuvasti epäkohtia ja heikkouksia, possunreikiä pitää tukkia jatkuvasti. Edustuksellisuus mahdollistaa myös kansalaisten kusetuksen. Sosialidemokraattinen malli voi ainakin väliaikaisesti kaatua siihen, että päättäjät ajavat vain eturyhmiensä etuja ja haittaavat kansantaloutta huomattavasti samaan aikaan kun kansa ei ole valveutunut. Kaikki mallit voivat heiketä tai hävitä, myös pohjoismainen. Kuitenkin 70-luvulta asti se on taannut köyhälle maallemme ihan makoisat oltavat, kuten muillekin pohjoismaille. Odotan edelleen sitä libertarismin empiriaa, jota vakuuttelet suhteessa pohjoismaiseen.

Huijarit hyötyvät anarkiasta, säätelemättömyydestä ja epäloogisesta laista; ainakin minä hyötyisin heti, jos alkaisin huijariksi. Yksityinen pysäköinninvalvonta saa laillisesti tehdä sopimuksia pysäköinnistä, mutta sillä ei ole sakotusoikeutta, koska se on vain viranomaisilla. Pysäköintivirhemaksut perustuvat sopimuksiin, jotka on pysäköimällä sovittu. Kuitenkin sopimus on muodoltaan sellainen, että se tarvitsee ihmisen tekemään sen, eikä pelkkä auto riitä, kuten pysäköintisakkoon. Täten maksun voi aina riitauttaa, koska todistusvastuu siitä, kuka pysäköi, on syyttävällä taholla. Parkkihalleissa on usein tarkat kamerat, joten niissä huijarien kannattaa olla tarkkana. Sana sanaa vastaan tilanteet ovat siinä mielessä hauskoja oikeusvaltioissamme, että me virkamiehet olemme hieman enemmän oikeutta nauttivia kuin muut. Privileegiostani huolimatta kyseenalaistaisin hieman meidän luotettavaksi "todistettujen" luotettavuutta . Byrokratia (virkamiesvalta) ei näet ole demokratiaa.

[MattiL]

Konservatiivisuus tarkoittaa entisessä pysymistä, joten poliittisesti anarkokapitalistit ja kommunistit olisivat Suomessa liberaaleja, koska he haluavat uusia muutoksia. Nuo eivät kuitenkaan liity talouspolitiikkaan eikä hallintomalleihin, koska erilaisen uuden systeemin kannattaja on liberaalimpi olipa systeemi minkälainen tahansa, kunhan on uusi. Liberaali talouspolitiikka ei taas tarkoita liberalismia konservatismin vastakohtana.

Miten niin liberaali talouspolitiikka ei tarkoita liberalismia konservatismin vastakohtana? Kyllähän liberaali talouspolitiikka tarkoittaa taloudellista liberalismia. Toki konservatiivikin voi kannattaa liberaalia talouspolitiikkaa, mutta se on harvinaista varsinkin Euroopassa ja muuallakin Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Löydät varmasti googlaamalla tai wikipediasta aika nopeasti, että proletariaatin valta oli välivaihe. Kommunismissahan ei sinällään olisi ollut mitään valtiota tai johtoakaan vaan se perustui kommuuni-ideaan. Kommuunithan ovat historian saatossa toimineet ihan hyvin, mutta jostain syystä esim. feodalismista ja monarkiasta tuli vahvempia ja ne jyräsivät yhteisöt, joissa ei ollut hallintoa. Marxin aate oli deterministinen (ulkomuistista) seuraavanlainen: feodalismi---kapitalismi---(proletariaatin diktatuuri)---kommunismi. Prole vaihe ei ollut vielä Pääoma osa I aikoihin vaan sen Marx määritteli myöhemmin, joten se on siksi suluissa.

Marxin kanonisoitu kehityskulku johti kapitalismista sosialistiseen valtioon, joka sitten kuihtuisi pois lopulta. Marx ei suinkaan ollut anarkisti, joka olisi halunnut hävittää valtion heti. Tosin hänen ideologiansa ei paljon eronnut anarkososialisteista. Kommuunit eivät ole toimineet hyvin, vaan ne ovat olleet köyhiä. Esimerkiksi Amerikan uudisasukkaat harjoittivat ensin kommunismia, mutta huomattuaan sen toimivan huonosti siirtyivät vapaaseen markkinatalouteen. Tästä kerrotaan kiitospäivänä. Nykyisessä rikkaassa yhteiskunnassa kommuuni voi kuitenkin toimia niin hyvin, että sen asukkaat eivät kuole nälkään. Ei ole eikä ole ollut olemassa yhteisöjä, joissa ei ole hallintoa. Feodalismi ja monarkia syntyivät joko väkivaltaisella valloituksella tai alun perin asukkaiden puolustusta varten. Silloinen asetekniikka ehkä ei mahdollistanut kansalaisten puolustautumista sotilaita vastaan yhtä hyvin kuin myöhemmin.

Usko jo viimein, että kommunismi on valtioton vaihtoehto.

Kommunismi käsitteenä ei ole valtioton, vaikka Marxilla olikin utopia, että sosialistinen valtio joskus kuihtuisi pois. Käytännössä tuollaista poiskuihtumista ei ole koskaan tapahtunut enkä usko sitä koskaan tapahtuvankaan niin kauan kuin marxismilla on paljon kannatusta tai valtaa: marxistit eivät nimittäin hyväksyisi sitä vapaata markkinataloutta, joka puhkeaisi kukkaan valtion kuihtuessa pois.

Puhekielessä liberalismilla tarkoitetaankin usein vapautta, joten ymmärrän nyt, mitä tarkoitit.

Kyse ei ole vain puhekielestä vaan myös yleiskielessä liberalismilla tarkoitetaan tiettyä vapautta ajavaa aatetta eikä esimerkiksi kommunismia.

Uusliberalismilla puolestaan vapautta suhteessa pääoman määrään.

Tuo on sosialistien mielipide, joka ei pidä paikkaansa käytännössä. Vapautta ei nimittäin ole mielekästä mitata suhteessa pääoman määrään. Vapaassa markkinataloudessa kaikki ovat vapaita, eivät vain kapitalistit, vaikka sosialistit uskovatkin niin.

Ei ole utopiaa uskoa siihen minkä näkee ja kokee. Totta kai huomaan jatkuvasti epäkohtia ja heikkouksia, possunreikiä pitää tukkia jatkuvasti. Edustuksellisuus mahdollistaa myös kansalaisten kusetuksen. Sosialidemokraattinen malli voi ainakin väliaikaisesti kaatua siihen, että päättäjät ajavat vain eturyhmiensä etuja ja haittaavat kansantaloutta huomattavasti samaan aikaan kun kansa ei ole valveutunut. Kaikki mallit voivat heiketä tai hävitä, myös pohjoismainen. Kuitenkin 70-luvulta asti se on taannut köyhälle maallemme ihan makoisat oltavat, kuten muillekin pohjoismaille. Odotan edelleen sitä libertarismin empiriaa, jota vakuuttelet suhteessa pohjoismaiseen.

Sinä et vain usko siihen, mitä näet ja koet, vaan uskot sosiaalidemokraattiseen ideologiaan ilman todisteita. Et ole edelleenkään osoittanut, että pohjoismainen malli olisi taannut maallemme makoisat oltavat, vaan päinvastoin se on aiheuttanut suurta kärsimystä, esimerkiksi suurtyöttömyyden. Maamme ei muuten ole kovin köyhä kansainvälisessä vertailussa, vaikka toki ei aivan maailman rikkaimpia eikä niin rikas kuin vapaampana voisi olla. Olen kertonut jo empiriaa vapaammista markkinatalouksista kuten Hongkongista. Sen lisäksi monet alat on järjestetty jossain maassa vapaan markkinatalouden pohjalta, vaikka maa ei olisi kokonaisuudessaan yhtä vapaa. Siksi voidaan vertailla vapaan markkinatalouden yrityksen ja suomalaistyyppisen demokraattisen sosialismin viraston toimivuutta. Yhdessä suomalaisessa lääkärilehdessä esimerkiksi käsiteltiin amerikkalaista Kaiser Permanente -nimistä yksityistä terveydenhoitoyhtiötä, joka ei kylläkään toimi vapaassa markkinataloudessa, ja todettiin sen toimivan tutkimuksen mukaan paremmin kuin vertaillun Tanskan sosialistisen byrokratian.

Huijarit hyötyvät anarkiasta, säätelemättömyydestä ja epäloogisesta laista; ainakin minä hyötyisin heti, jos alkaisin huijariksi. Yksityinen pysäköinninvalvonta saa laillisesti tehdä sopimuksia pysäköinnistä, mutta sillä ei ole sakotusoikeutta, koska se on vain viranomaisilla. Pysäköintivirhemaksut perustuvat sopimuksiin, jotka on pysäköimällä sovittu. Kuitenkin sopimus on muodoltaan sellainen, että se tarvitsee ihmisen tekemään sen, eikä pelkkä auto riitä, kuten pysäköintisakkoon. Täten maksun voi aina riitauttaa, koska todistusvastuu siitä, kuka pysäköi, on syyttävällä taholla. Parkkihalleissa on usein tarkat kamerat, joten niissä huijarien kannattaa olla tarkkana. Sana sanaa vastaan tilanteet ovat siinä mielessä hauskoja oikeusvaltioissamme, että me virkamiehet olemme hieman enemmän oikeutta nauttivia kuin muut. Privileegiostani huolimatta kyseenalaistaisin hieman meidän luotettavaksi "todistettujen" luotettavuutta . Byrokratia (virkamiesvalta) ei näet ole demokratiaa.

Huijarit eivät hyötyisi anarkokapitalismista, koska se ei ole totaalista säätelemättömyyttä vaan yksityistä säätelyä eikä epäloogista lakia vaan loogista kilpailun paineessa. Anarkokapitalismissa sakotusoikeus voisi olla yksityisellä: valtiollahan sitä ei tietenkään voisi olla, koska valtiota määritelmän mukaan ei olisi. Tosin sakotusoikeutta ei välttämättä olisi kenelläkään. Anarkokapitalismissa pelkkä auton parkkeeraaminen voisi riittää pysäköintimaksuun, jos ei osoittaisi, että joku olisi varastanut auton. Tai sitten tilanne voisi olla sellainen, että pysäköintimaksu osoitettaisiin pysäköijälle. Ei kai Suomen oikeusjärjestelmässä ole virallisesti periaatetta, että byrokraattien sana painaa enemmän, mutta osoittaa korruptiota, että niin käytännössä on. Minäkin vastustan toki autoritaarista ja epätasa-arvoista byrokratiaa.

[EL SID]

Itse asiassa anarkokapitalismi on alkanut kiehtoa: saa tehdä mitä huvittaa, kunhan on tarpeeksi kavereita ja sukulaisia lyöttäytymään  heidän kanssaan yhteen, näiksi klaaneiksi.

Mad Max skenaariot ovat mahdollisia vain jossain Somaliassa, jossa naapurimaat eivät usko voivansa varastaa hiekkaerämaasta mitään. Suomessa klaanien pitäisi hyvin pian tehdä yhteistyösopimus. Muuten veli venäläinen lähettäisi veronkerääjät siirtämään kaiken kiiltävän itärajan taa. Muuten se kelpaisi minullekkin.

mehän keskustelemme tässä muutenkin hölynpölystä. Suomalainen anarkokapitalismi-kokeilu päättyisi siihen, että veli venäläinen miehittäisi maan, suomalaisten hurratessa sille, että järjestäytynyt yhteiskunta palaa takaisin.

[EL SID]

todennäköisesti yritän turhaan puhua järkeä jos uskonsuunta on päinvastainen, mutta kokeillaan: me emme polta verovirastoja, koska meillä säännöt määrää yheiskunta. Anarkokapitalismissa säännöt määräävät yksityiset ihmiset, jotka toimivat rationaalisesti ja mielessään oma hyöty. Anarkokapitalismissa ei ole verovirastoja, mutta aivan riippumatta siitä, olisnko siinä systeemissä persaukinen juopottelun tai mönkään menneiden bisnesten vuoksi, kakarat näkisivät nälkää  ja naapurissa olisi ruokaa, hakisin sitä sieltä. Silloin ruan hinta saisi uudet arvot, eli montako luotia maksaa parin viikon annos, ja jos joku protestoi, iskisin takaisin, liittoutuisin kaltaisteni kanssa ja pitäisin huolta että yksituinen poliisi alkaisi miettiä kannattaisiko nuo sittenkin jättää heidän oikesuistuimensa ulkopuolelle.

Näin siis todellsuudessa. Ero valtion toimitapoihin ja yksityisen ihmisen hetkelliseen käytökseen on huima.

Anarkokapitalismissa ihmiset eivät polttaisi perintätoimistoja samoista syistä kuin valtiossa eivät polta verovirastoja. Kyllä valtioissakin ihmiset turvautuvat rikoksiin epätoivoisissa tilanteissa. Mitään radikaalia eroa ei siis tuossa ole. Minusta valtioissa epätoivoisia tilanteita on kuitenkin enemmän kuin anarkokapitalismissa, koska valtiot harjoittavat niin epäonnistunutta talouspolitiikkaa.

etkö osaa lukea? juurihan minä vastasin.

"me emme polta verovirastoja, koska meillä säännöt määrää yheiskunta. Anarkokapitalismissa säännöt määräävät yksityiset ihmiset, jotka toimivat rationaalisesti ja mielessään oma hyöty."

Esimerkkinä käytän omaa toimintaani. anarkokapitalismissa minun hyväksymäni oikeusistuin ei hyväksy minuun kohdistuvia perintötoimenpiteitä ja hyväksyy sen, että saan, itsepuolustukseksi, polttaa perintötoimiston. Joten totta helvetissä tekisin niin. Olisi peloitetta seuraavalle perintätoimistolle joka miettisi moneen kertaan, ennenkuin aloittaa mitään minuun kohdistuvia toimenpiteitä. Järki se on joka pelaa näissä asioissa.

[EL SID]

"kostoja" ei tehdä, koska pelätään yhteiskunnan rangaistusta.

Myös anarkokapitalismissa pelätään.

ketä? minä kunniotan vain oman oikeusistuimen päätöksiä, ja joku tulee valittamaan, kerron hänelle, että hän mittaa minua väärällä mitalla ja ammun luodin otsaan. oma oikeusistuimeni, joka koostuisi kavereistani ja sukulaisista, eli klaanini, hyväksyssi tekoni itsepuolustuksena.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 24.08.2012, 15:33:53
mikäli eläisimme tuossa anarkiassa, niin minulle ei tuottaisi mitään ongelmaa kuskata mukana minisarjan polttoleikkauskalustoa/kannettavaa plasmaleikkuria joilla leikata noita laitteita romuraudaksi, Itse asiassa voisin jopa vuokrata tai myydä niitä eteenpäin. Ai Pelkäisinkö lappuliisaa? no jos hän on varustautunut tankilla, niin ehkä sitten, mutta muuten saisi yksityinen lappuliisa samantien  ikuisen muiston minulta.
En usko, että anarkokapitalismissa ryhtyisit rikolliseksi, jos et valtiossakaan ole. Tilanne ei nimittäin paljon eroa.

ei leikkaa, vai estääkö uskontosi sinua näkemästä sitä mitä ajan takaa? en olisi rikollinen anarkokapitalismissa, vaikka öykkäröisin kuinka, koska oma oikeuistuimeni hyväksyisi tekoni. Muiden oikeusistuimien päätöksiä en tunnustaisi.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 24.08.2012, 15:33:53
Ai anarkokapitalismin yksityiset käräjät: todenäköisesti kuulusin samaan klaaniin ison sukuni kanssa, ja meillä olisi oma oikeusistuin, joten muut piipittäkööt mitä huvittaa. Toki minua ja muita sukuuni kuuluvia öykkäreitä joku yksityinen turvapalvelu voisi yrittää hakea jonkun toisen istuimen eteen, mutta siihen tarvittaisiin jo armeija. Luonnollisesti asuisin silloin jo landella, muiden klaanilaisten kanssa samalla seudulla ja puolustaisimme toinen toistamma. Vain kaveriklaanit ovatkin sitten meidän öykkäröinnin ulkopuolella.
En usko, että Suomessa klaanihallintoon on paluuta, kun jopa Somaliassa se on heikoilla jo. Anarkokapitalismissa voitaisiin kyllä turvautua pahimmassa tapauksessa jopa asevoimaan rikollisuutta vastaan.

se olsikin se seurraava vaihe. Koska tiedän että olen kova jätkä ja osaan ampua ja tunnen lähipiirini, niin tottakai tarjoaisin suojelusta muillekin, heikoimmille klaaneille, tai järjestäytymättlömille. Jos apu ei kelpaa, niin se on voi voi. talot palavat aika helposti.....

Ai muut asevoimat? voihan sitä jokin toinen yksityinen järjestyslaitos laittaa meidät ojennukseen, mutta mitä jos me tapamme heidät ja lähetämme irtileikatut päät omaisille suolapussissa, kuten keskiajalla? kuka sen jälkee uskaltaa hyökätä meitä vastaan?

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 24.08.2012, 15:33:53
Itse asiassa anarkokapitalismi on alkanut kiehtoa: saa tehdä mitä huvittaa, kunhan on tarpeeksi kavereita ja sukulaisia lyöttäytymään  heidän kanssaan yhteen, näiksi klaaneiksi .Me järjestämme yhdessä kyllä sitten vaurauttakin, ainakin itsellemme. Bisnes luistaa, kun löytyy oikea ote, Jokin heikompi, mutta siihen asti rikkaampi saa vaihdossa minulta huonomman auton. Saa toki yrittää estää, jos haluaa.
Anarkokapitalismi ei ole tuollaista, koska klaanihallinto on eri asia kuin anarkokapitalismi.

mutta anarkokapitalismissa ei ole vastavoimaa, joka estäisi ihmisiä liittoutumasta klaaneiksi, jlla on omat oikeusistuin ja joka öykkäröi omalla alueellaan. Lue aikaisemmat vastaukset; jos jollakulla on valittamista, saa yrittää vaikuttaa. Pakoonkin pääsee, jos juoksee luotia nopeammin.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 24.08.2012, 15:33:53
emäntä ei tykkäisi: luonnollisesti anarkiassa heikoin jää aina tappiolle: Ja heikoin osapuoli aina on nainen. suomessa vaeltaisi satoja tuhansia hyvänäköisiä nuorehkojakin naisia vailla turvapaikkaa, paikallisten "oikeuistuimien" armotomilla armoilla. Keskiajan tai somalian malliin, sellaisesta saa aika helposti jalkavaimon, mikäli lupaa suojaa ja katon pään päälle. Miehiäkin saa tulla, kunhan suostuvat raatamaan meidän klaanin asetehtaissa. Nukkukoot myös siellä.
Anarkokapitalismi on aivan eri asia kuin jokin keskiaikainen feodalismi tai klaanihallinto. Tuo ei ole lainkaan realistinen skenaario Suomen suhteen.

kiihkouskonnollisuutesi estää sinua näkemästä todellisuutta. Meidän klaanimme toimisi täysin oman yksityisen oikeusistuimen ja yksityisen armeijan suomalla oikeudella. Kysyn jälleen kerran, kuka estäisi?  ykistyiset armeijat, vai? no, liimaan sinulle vanhaa vastausta:

"Ai muut asevoimat? voihan sitä jokin toinen yksityinen järjestyslaitos laittaa meidät ojennukseen, mutta mitä jos me tapamme heidät ja lähetämme irtileikatut päät omaisille suolapussissa, kuten keskiajalla? kuka sen jälkee uskaltaa hyökätä meitä vastaan?"

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 24.08.2012, 15:33:53
kuten suurin osa ketjun keskustelijoista ymmärtää, suomi ja sitten koko maailma muutuisi anarkiseksi pimeäksi keskiajaksi, tai somaliaksi, joissa vallitsee vahvimman laki. Vain anarko-uskovaiset kieltäytyvät näkemästä totuutta.
Tuo on perusteeton väite. Valtiossa vallitsee vahvimman laki, koska totaalinen valta on keskitetty valtionpäämiehille. Sen sijaan anarkokapitalismissa valta on hajautuneempaa, joten kenelläkään ei ole vastaavaa vahvemman oikeutta.

demokratiassa me valitsemme sen valtiopäämiehen, joka käyttää vahvimman oikeutta. Anarkokapitalismissa valtaa käyttävät minun kaltaiset röyhkeimmät voimamiehet, jotka osaamme käyttää aseita. Ja tottakai meitä voi yrittää estää: lue ylempää, miten siinä voi käydä....

[EL SID]

Siinä kuviossa oikeudenkäytäntö toimii juuri noin. Kunnia. Rispekt. Kunniakulttuuri. Kunnia syntyy pelosta. Pelon synnyttämiseen tarvitaan väkivallan uhkaa. Vahvuutta pitää alleviivata jos joku meinaa loukkaa kunniaa.

Hommalaiset tuntevat miten maahanmuuttajajengiytymisen myötä vaikkapa Pariisin lähiöihin on syntynyt tämänkaltaisen kulttuurin enklaaveja, missä valtio ei päde vaan kunniakulttuuri-jengien lait.

Myös pitkälti anarkokapititalistinen oikeuskäytäntö nojaisi juuri tähän: sitä tuomioistuinta kuunnellaan, millä isoin pelkoheräte taustallaan. Tällöin ihmisten on pakko osoittaa rispektiä siihen suuntaan. Näin se käytännössä menee silloin kun eri kulttuurit tai yhteiskunnat vajoavat enempi vähempi anarkokapitalistiseen tilaan.

Anarkokapitalismi perustuisi minusta pikemminkin legitimiteettiin: ihmiset kunnioittaisivat yleistä mielipidettä noudattavaa oikeusjärjestelmää. Toki pelkokin vaikuttaisi varsinkin epäsosiaalisiin persoonallisuuksiin. Nykyisinhän valtio ei nauti kovinkaan monen ihmisen kunnioitusta monissa maissa, mutta se pitää pelon ilmapiirillä itsensä vallassa. Suomessa valtio on aika suosittu, mutta täälläkin valtiovalta perustuu väkivaltakoneistoon ja sen pelkoon enemmän kuin anarkokapitalismissa järjestys perustuisi.

mitä horiset? minä en kunnioittaisi muita oikeiusistuinta kuin omaani, ja se mitä muut ajattelisivat olisi yksi ja sama. Pari esimerkkiruumista, ja väijyksistä luoteja täyteen pumpattu, jonkin toisen oikeuistuimen luoma "vapaaehtoisten turvajoukko" teurastettuna ja ruumiit häpäistyinä, ja pelko tukkisi tehokkaasti muiden suut....

[Anarkonuiva]

todennäköisesti yritän turhaan puhua järkeä jos uskonsuunta on päinvastainen, mutta kokeillaan: me emme polta verovirastoja, koska meillä säännöt määrää yheiskunta. Anarkokapitalismissa säännöt määräävät yksityiset ihmiset, jotka toimivat rationaalisesti ja mielessään oma hyöty. Anarkokapitalismissa ei ole verovirastoja, mutta aivan riippumatta siitä, olisnko siinä systeemissä persaukinen juopottelun tai mönkään menneiden bisnesten vuoksi, kakarat näkisivät nälkää  ja naapurissa olisi ruokaa, hakisin sitä sieltä. Silloin ruan hinta saisi uudet arvot, eli montako luotia maksaa parin viikon annos, ja jos joku protestoi, iskisin takaisin, liittoutuisin kaltaisteni kanssa ja pitäisin huolta että yksituinen poliisi alkaisi miettiä kannattaisiko nuo sittenkin jättää heidän oikesuistuimensa ulkopuolelle.

Rikollinen urasi jäisi lyhyeksi, koska ei-rikollinen väestönosa murskaisi sinut ja rikostoverisi määräylivoimalla. Ei-rikollinen väestönosa (suuri enemmistö) noudattaa jotakin versiota tit for tat -strategiasta: "älä kettuile niille, jotka eivät ensin kettuile sinulle". Ei-rikollisilla on insentiivi liittoutua rikollisia vastaan, koska kaikki rikolliset ovat uhka kaikille ei-rikollisille. Sen sijaan teillä rikollisilla ei olisi käytettävissänne koko rikollisen väestönosan (joka alun pitäenkin on vähemmistö) tukea, koska jokainen lisärikollinen pienentää muiden osuutta ryöstösaaliista.

Modernissa yhteiskunnassa rikollisuus kannattaa vain siksi, että valtio tukee rikollisia. Ilman valtion tukea rikollisuus olisi täysin marginaalinen elinkeino.

Luulen muuten, että liioittelet rikollisia taipumuksiasi argumentin vuoksi. Jos käyttäytyisit puheidesi mukaisesti, olisit nyky-yhteiskunnassakin rikollinen (saatat tietysti ollakin). Nyky-Suomessa uhrisi olisivat pääosin aseettomia (anarkokapitalismissa eivät) ja valtio suojelisi sinua uhriesi kostolta (anarkokapitalismissa ei).

[EL SID]

todennäköisesti yritän turhaan puhua järkeä jos uskonsuunta on päinvastainen, mutta kokeillaan: me emme polta verovirastoja, koska meillä säännöt määrää yheiskunta. Anarkokapitalismissa säännöt määräävät yksityiset ihmiset, jotka toimivat rationaalisesti ja mielessään oma hyöty. Anarkokapitalismissa ei ole verovirastoja, mutta aivan riippumatta siitä, olisnko siinä systeemissä persaukinen juopottelun tai mönkään menneiden bisnesten vuoksi, kakarat näkisivät nälkää  ja naapurissa olisi ruokaa, hakisin sitä sieltä. Silloin ruan hinta saisi uudet arvot, eli montako luotia maksaa parin viikon annos, ja jos joku protestoi, iskisin takaisin, liittoutuisin kaltaisteni kanssa ja pitäisin huolta että yksituinen poliisi alkaisi miettiä kannattaisiko nuo sittenkin jättää heidän oikesuistuimensa ulkopuolelle.

Rikollinen urasi jäisi lyhyeksi, koska ei-rikollinen väestönosa murskaisi sinut ja rikostoverisi määräylivoimalla. Ei-rikollinen väestönosa (suuri enemmistö) noudattaa jotakin versiota tit for tat -strategiasta: "älä kettuile niille, jotka eivät ensin kettuile sinulle". Ei-rikollisilla on insentiivi liittoutua rikollisia vastaan, koska kaikki rikolliset ovat uhka kaikille ei-rikollisille. Sen sijaan teillä rikollisilla ei olisi käytettävissänne koko rikollisen väestönosan (joka alun pitäenkin on vähemmistö) tukea, koska jokainen lisärikollinen pienentää muiden osuutta ryöstösaaliista.

Modernissa yhteiskunnassa rikollisuus kannattaa vain siksi, että valtio tukee rikollisia. Ilman valtion tukea rikollisuus olisi täysin marginaalinen elinkeino.

todellisuus on osoittanut, ettei näin tapahdu, Jos vastavoima, eli minun röyhkeä mafia-klaanini olisi tarpeeksi hyvin aseistettu ja kykenisi tuottamaan tuhoa ja tappamaan suurenkin joukon ns. vapaaehtoisia, ei muita vapaaehtoisia meitä vastaan löytyisi.
kannattaa muistaa, että hyvin aseistettu klaaninin hallitsisi osaa maasta, ja pystyisi siten myös itse tuottamaan aseita. Kun muistaa tankin hinnan, ja sen, ettei ole valtioita jota ostaisivat niitä kansanjoukkojen käytetäväksi (miljonäärit varustaisivat vain omaa joukkuettaan) jäisi tuo ryysyläisjoukko aika äkkiä alakynteen asekilpailussa ja siten myös yhteenotoissa.

Luulen muuten, että liioittelet rikollisia taipumuksiasi argumentin vuoksi. Jos käyttäytyisit puheidesi mukaisesti, olisit nyky-yhteiskunnassakin rikollinen (saatat tietysti ollakin). Nyky-Suomessa uhrisi olisivat pääosin aseettomia (anarkokapitalismissa eivät) ja valtio suojelisi sinua uhriesi kostolta (anarkokapitalismissa ei).

minulla on enemmän elämänkokemusta kuin sinulla. Minä jo tiedän, että järjestäytyneen yhteiskunnan erottaa anarkisesta tilasta, jossa vallitsee vahvimman oikeus vain pieni ohut viiva. Tuo viiva on valtio, yhteiskunta, lakeineen ja veroineen

[Tuomas3]

Konservatiivisuus tarkoittaa entisessä pysymistä, joten poliittisesti anarkokapitalistit ja kommunistit olisivat Suomessa liberaaleja, koska he haluavat uusia muutoksia. Nuo eivät kuitenkaan liity talouspolitiikkaan eikä hallintomalleihin, koska erilaisen uuden systeemin kannattaja on liberaalimpi olipa systeemi minkälainen tahansa, kunhan on uusi. Liberaali talouspolitiikka ei taas tarkoita liberalismia konservatismin vastakohtana.

Miten niin liberaali talouspolitiikka ei tarkoita liberalismia konservatismin vastakohtana? Kyllähän liberaali talouspolitiikka tarkoittaa taloudellista liberalismia. Toki konservatiivikin voi kannattaa liberaalia talouspolitiikkaa, mutta se on harvinaista varsinkin Euroopassa ja muuallakin Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

Löydät varmasti googlaamalla tai wikipediasta aika nopeasti, että proletariaatin valta oli välivaihe. Kommunismissahan ei sinällään olisi ollut mitään valtiota tai johtoakaan vaan se perustui kommuuni-ideaan. Kommuunithan ovat historian saatossa toimineet ihan hyvin, mutta jostain syystä esim. feodalismista ja monarkiasta tuli vahvempia ja ne jyräsivät yhteisöt, joissa ei ollut hallintoa. Marxin aate oli deterministinen (ulkomuistista) seuraavanlainen: feodalismi---kapitalismi---(proletariaatin diktatuuri)---kommunismi. Prole vaihe ei ollut vielä Pääoma osa I aikoihin vaan sen Marx määritteli myöhemmin, joten se on siksi suluissa.

Marxin kanonisoitu kehityskulku johti kapitalismista sosialistiseen valtioon, joka sitten kuihtuisi pois lopulta. Marx ei suinkaan ollut anarkisti, joka olisi halunnut hävittää valtion heti. Tosin hänen ideologiansa ei paljon eronnut anarkososialisteista. Kommuunit eivät ole toimineet hyvin, vaan ne ovat olleet köyhiä. Esimerkiksi Amerikan uudisasukkaat harjoittivat ensin kommunismia, mutta huomattuaan sen toimivan huonosti siirtyivät vapaaseen markkinatalouteen. Tästä kerrotaan kiitospäivänä. Nykyisessä rikkaassa yhteiskunnassa kommuuni voi kuitenkin toimia niin hyvin, että sen asukkaat eivät kuole nälkään. Ei ole eikä ole ollut olemassa yhteisöjä, joissa ei ole hallintoa. Feodalismi ja monarkia syntyivät joko väkivaltaisella valloituksella tai alun perin asukkaiden puolustusta varten. Silloinen asetekniikka ehkä ei mahdollistanut kansalaisten puolustautumista sotilaita vastaan yhtä hyvin kuin myöhemmin.

Usko jo viimein, että kommunismi on valtioton vaihtoehto.

Kommunismi käsitteenä ei ole valtioton, vaikka Marxilla olikin utopia, että sosialistinen valtio joskus kuihtuisi pois. Käytännössä tuollaista poiskuihtumista ei ole koskaan tapahtunut enkä usko sitä koskaan tapahtuvankaan niin kauan kuin marxismilla on paljon kannatusta tai valtaa: marxistit eivät nimittäin hyväksyisi sitä vapaata markkinataloutta, joka puhkeaisi kukkaan valtion kuihtuessa pois.

Puhekielessä liberalismilla tarkoitetaankin usein vapautta, joten ymmärrän nyt, mitä tarkoitit.

Kyse ei ole vain puhekielestä vaan myös yleiskielessä liberalismilla tarkoitetaan tiettyä vapautta ajavaa aatetta eikä esimerkiksi kommunismia.

Uusliberalismilla puolestaan vapautta suhteessa pääoman määrään.

Tuo on sosialistien mielipide, joka ei pidä paikkaansa käytännössä. Vapautta ei nimittäin ole mielekästä mitata suhteessa pääoman määrään. Vapaassa markkinataloudessa kaikki ovat vapaita, eivät vain kapitalistit, vaikka sosialistit uskovatkin niin.

Ei ole utopiaa uskoa siihen minkä näkee ja kokee. Totta kai huomaan jatkuvasti epäkohtia ja heikkouksia, possunreikiä pitää tukkia jatkuvasti. Edustuksellisuus mahdollistaa myös kansalaisten kusetuksen. Sosialidemokraattinen malli voi ainakin väliaikaisesti kaatua siihen, että päättäjät ajavat vain eturyhmiensä etuja ja haittaavat kansantaloutta huomattavasti samaan aikaan kun kansa ei ole valveutunut. Kaikki mallit voivat heiketä tai hävitä, myös pohjoismainen. Kuitenkin 70-luvulta asti se on taannut köyhälle maallemme ihan makoisat oltavat, kuten muillekin pohjoismaille. Odotan edelleen sitä libertarismin empiriaa, jota vakuuttelet suhteessa pohjoismaiseen.

Sinä et vain usko siihen, mitä näet ja koet, vaan uskot sosiaalidemokraattiseen ideologiaan ilman todisteita. Et ole edelleenkään osoittanut, että pohjoismainen malli olisi taannut maallemme makoisat oltavat, vaan päinvastoin se on aiheuttanut suurta kärsimystä, esimerkiksi suurtyöttömyyden. Maamme ei muuten ole kovin köyhä kansainvälisessä vertailussa, vaikka toki ei aivan maailman rikkaimpia eikä niin rikas kuin vapaampana voisi olla. Olen kertonut jo empiriaa vapaammista markkinatalouksista kuten Hongkongista. Sen lisäksi monet alat on järjestetty jossain maassa vapaan markkinatalouden pohjalta, vaikka maa ei olisi kokonaisuudessaan yhtä vapaa. Siksi voidaan vertailla vapaan markkinatalouden yrityksen ja suomalaistyyppisen demokraattisen sosialismin viraston toimivuutta. Yhdessä suomalaisessa lääkärilehdessä esimerkiksi käsiteltiin amerikkalaista Kaiser Permanente -nimistä yksityistä terveydenhoitoyhtiötä, joka ei kylläkään toimi vapaassa markkinataloudessa, ja todettiin sen toimivan tutkimuksen mukaan paremmin kuin vertaillun Tanskan sosialistisen byrokratian.

Huijarit hyötyvät anarkiasta, säätelemättömyydestä ja epäloogisesta laista; ainakin minä hyötyisin heti, jos alkaisin huijariksi. Yksityinen pysäköinninvalvonta saa laillisesti tehdä sopimuksia pysäköinnistä, mutta sillä ei ole sakotusoikeutta, koska se on vain viranomaisilla. Pysäköintivirhemaksut perustuvat sopimuksiin, jotka on pysäköimällä sovittu. Kuitenkin sopimus on muodoltaan sellainen, että se tarvitsee ihmisen tekemään sen, eikä pelkkä auto riitä, kuten pysäköintisakkoon. Täten maksun voi aina riitauttaa, koska todistusvastuu siitä, kuka pysäköi, on syyttävällä taholla. Parkkihalleissa on usein tarkat kamerat, joten niissä huijarien kannattaa olla tarkkana. Sana sanaa vastaan tilanteet ovat siinä mielessä hauskoja oikeusvaltioissamme, että me virkamiehet olemme hieman enemmän oikeutta nauttivia kuin muut. Privileegiostani huolimatta kyseenalaistaisin hieman meidän luotettavaksi "todistettujen" luotettavuutta . Byrokratia (virkamiesvalta) ei näet ole demokratiaa.

Huijarit eivät hyötyisi anarkokapitalismista, koska se ei ole totaalista säätelemättömyyttä vaan yksityistä säätelyä eikä epäloogista lakia vaan loogista kilpailun paineessa. Anarkokapitalismissa sakotusoikeus voisi olla yksityisellä: valtiollahan sitä ei tietenkään voisi olla, koska valtiota määritelmän mukaan ei olisi. Tosin sakotusoikeutta ei välttämättä olisi kenelläkään. Anarkokapitalismissa pelkkä auton parkkeeraaminen voisi riittää pysäköintimaksuun, jos ei osoittaisi, että joku olisi varastanut auton. Tai sitten tilanne voisi olla sellainen, että pysäköintimaksu osoitettaisiin pysäköijälle. Ei kai Suomen oikeusjärjestelmässä ole virallisesti periaatetta, että byrokraattien sana painaa enemmän, mutta osoittaa korruptiota, että niin käytännössä on. Minäkin vastustan toki autoritaarista ja epätasa-arvoista byrokratiaa.

Liberalismi sekoitetaan monesti poliittiseen arvoliberalismiin, joka sekoittaa käsitteitä. Taloustieteissä ei ole varsinaista konservatistista talousoppia, sillä vain viitataan vanhaan tai olemassa olevaan.

Eikös sosialistisen valtion itsestään kuihtuminen ollut trotskilaisuutta? Anyway, ei tietenkään kommunismi missään ole käytännössä toteutunut, sehän oli utopia, johon meistä kumpikaan ei usko, mutta toinen esittää toisen uskovan.

Odotinkin että otat esimerkkejä idästä päin, jossa on pienehköjä alueita, joissa mallit, jotka eivät ole muualla toimineet, toimivat ihan hyvin. En sanoisi, että Hong Kong olisi sen autuaampi paikka kuin pohjoismaat, mutta hyvä esimerkki kohtuu hyvin toimivasta markkinataloudesta.

En näe pohjoismaissa suurta kärsimystä. Epäkohtia kyllä, joihin pitää puuttua. Paremmin täällä menee kuin 95% muualla maailmassa. Työttömyysongelman voi ratkaista muutenkin kuin vaihtamalla talousjärjestelmää.

[MattiL]

Liberalismi sekoitetaan monesti poliittiseen arvoliberalismiin, joka sekoittaa käsitteitä.

Miten niin sekoittaa käsitteitä?

Taloustieteissä ei ole varsinaista konservatistista talousoppia, sillä vain viitataan vanhaan tai olemassa olevaan.

Konservatismi onkin enemmän politologian termi kuin taloustieteen. Konservatiivisesta talousopista voitaisiin kuitenkin kirjoittaa, vaikka niitä on hyvin monta.

Eikös sosialistisen valtion itsestään kuihtuminen ollut trotskilaisuutta?

Ei ollut erityisesti trotskilaisuutta tietääkseni vaan ortodoksimarxilaisuutta.

Anyway, ei tietenkään kommunismi missään ole käytännössä toteutunut, sehän oli utopia, johon meistä kumpikaan ei usko, mutta toinen esittää toisen uskovan.

Sinun ideologiasi pohjautuu pitkälti marxismiin, nimittäin sen sosiaalidemokraattiseen haaraan, vaikka et sitä tajuakaan.

Odotinkin että otat esimerkkejä idästä päin, jossa on pienehköjä alueita, joissa mallit, jotka eivät ole muualla toimineet, toimivat ihan hyvin. En sanoisi, että Hong Kong olisi sen autuaampi paikka kuin pohjoismaat, mutta hyvä esimerkki kohtuu hyvin toimivasta markkinataloudesta.

Missä vapaan markkinatalouden malli muka ei ole toiminut? Hongkong on noussut syvästä köyhyydestä 1900-luvun aikana vapaan markkinatalouden ansiosta. Tällä hetkellä se on jo selvästi rikkaampi kuin Suomi ja oletan eron vain kasvavan tulevaisuudessa. Kun Suomi eurososialisminsa takia jää yhä enemmän jälkeen vapaimmista markkinatalouksista, luullakseni yhä useammat suomalaiset tajuavat, että suomalainen sosialismi ei toimi. Hongkong ei ole autuas paikka, mutta pitkällä aikavälilllä sosialismi aiheuttaa Suomessa yhä suurenevia hyvinvointitappioita.

En näe pohjoismaissa suurta kärsimystä. Epäkohtia kyllä, joihin pitää puuttua. Paremmin täällä menee kuin 95% muualla maailmassa. Työttömyysongelman voi ratkaista muutenkin kuin vaihtamalla talousjärjestelmää.

Pohjoismaat ovat minunkin mielestäni keskinkertaisia verrattuna vapaaseen markkinatalouteen eivätkä aivan surkeita. Työttömyysongelma johtuu paljolti talousjärjestelmästä, jossa työllistäminen on sosialistisen ideologian takia tehty hyvin vaikeaksi. Sen riittävä ratkaisu vaatii siis talousjärjestelmän vaihtoa.

[MattiL]

mitä horiset? minä en kunnioittaisi muita oikeiusistuinta kuin omaani, ja se mitä muut ajattelisivat olisi yksi ja sama. Pari esimerkkiruumista, ja väijyksistä luoteja täyteen pumpattu, jonkin toisen oikeuistuimen luoma "vapaaehtoisten turvajoukko" teurastettuna ja ruumiit häpäistyinä, ja pelko tukkisi tehokkaasti muiden suut....

Uskon, että sinä kunnioittaisit toisten kunnioittamaa ja arvovaltaista tuomioistuinta todellisuudessa. En usko, että sinä voisit anarkokapitalismissa tehdä vallankumousta ja perustaa sosialistista valtiota tuolla tavalla. Sinulla ei nimittäin ole niin paljon voimaa verrattuna anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, ellei tuo anarkokapitalistinen yhteiskunta sitten ole vain yksi kortteli tms. Tosin yksi korttelikin voisi hankkia paljon lisävoimaa anarkokapitalismissa.

[MattiL]

mehän keskustelemme tässä muutenkin hölynpölystä. Suomalainen anarkokapitalismi-kokeilu päättyisi siihen, että veli venäläinen miehittäisi maan, suomalaisten hurratessa sille, että järjestäytynyt yhteiskunta palaa takaisin.

En usko, että Venäjä haluaisi hyökätä maahan, jossa olisi toimiva yksityinen vartiointi- ja puolustusjärjestelmä ja yksityisillä olisi paljon aseita mahdollisen vapaan aseenkanto-oikeuden ansiosta. Anarkokapitalismi edellyttäisi kylläkin suomalaisten yleisen mielipiteen anarkokapitalismin kannatusta ja anarkokapitalismia olisi hyvin vaikea perustaakaan ilman tuollaista kannatusta. Jos anarkokapitalismi saadaan aikaan, uskon sen toimivan niin hyvin, että ihmiset eivät halua luopua siitä ja alistua jonkun diktaattorin valtaan vapaaehtoisesti.

[tyhmyri]

En ole tähän ketjuun hirveästi sekaantunut. Syynä se, että ei haise järkevältä keskustelulta. Mutta siteeraan kuitenkin ketjua seurannutta tuttuani, joka nosti esiin ajatuksen, jonka mukaan anarkokapitalistinen maailma vaikuttaa bodanneelta plutokratialta.

Perusteluna se, että köyhien ihmisten asuinalueella tuskin olisi sitä hyvää ja toimivaa poliisia sekä oikeusistuinta. Rahalla siis saisi ja hevosella pääsisi.

Kuten kyseinen alkuaan englanninkielinen tuttavani sanoi: plutocracy on steroids.

[Tuomas3]

Liberalismi sekoitetaan monesti poliittiseen arvoliberalismiin, joka sekoittaa käsitteitä.

Miten niin sekoittaa käsitteitä?

Taloustieteissä ei ole varsinaista konservatistista talousoppia, sillä vain viitataan vanhaan tai olemassa olevaan.

Konservatismi onkin enemmän politologian termi kuin taloustieteen. Konservatiivisesta talousopista voitaisiin kuitenkin kirjoittaa, vaikka niitä on hyvin monta.

Eikös sosialistisen valtion itsestään kuihtuminen ollut trotskilaisuutta?

Ei ollut erityisesti trotskilaisuutta tietääkseni vaan ortodoksimarxilaisuutta.

Anyway, ei tietenkään kommunismi missään ole käytännössä toteutunut, sehän oli utopia, johon meistä kumpikaan ei usko, mutta toinen esittää toisen uskovan.

Sinun ideologiasi pohjautuu pitkälti marxismiin, nimittäin sen sosiaalidemokraattiseen haaraan, vaikka et sitä tajuakaan.

Odotinkin että otat esimerkkejä idästä päin, jossa on pienehköjä alueita, joissa mallit, jotka eivät ole muualla toimineet, toimivat ihan hyvin. En sanoisi, että Hong Kong olisi sen autuaampi paikka kuin pohjoismaat, mutta hyvä esimerkki kohtuu hyvin toimivasta markkinataloudesta.

Missä vapaan markkinatalouden malli muka ei ole toiminut? Hongkong on noussut syvästä köyhyydestä 1900-luvun aikana vapaan markkinatalouden ansiosta. Tällä hetkellä se on jo selvästi rikkaampi kuin Suomi ja oletan eron vain kasvavan tulevaisuudessa. Kun Suomi eurososialisminsa takia jää yhä enemmän jälkeen vapaimmista markkinatalouksista, luullakseni yhä useammat suomalaiset tajuavat, että suomalainen sosialismi ei toimi. Hongkong ei ole autuas paikka, mutta pitkällä aikavälilllä sosialismi aiheuttaa Suomessa yhä suurenevia hyvinvointitappioita.

En näe pohjoismaissa suurta kärsimystä. Epäkohtia kyllä, joihin pitää puuttua. Paremmin täällä menee kuin 95% muualla maailmassa. Työttömyysongelman voi ratkaista muutenkin kuin vaihtamalla talousjärjestelmää.

Pohjoismaat ovat minunkin mielestäni keskinkertaisia verrattuna vapaaseen markkinatalouteen eivätkä aivan surkeita. Työttömyysongelma johtuu paljolti talousjärjestelmästä, jossa työllistäminen on sosialistisen ideologian takia tehty hyvin vaikeaksi. Sen riittävä ratkaisu vaatii siis talousjärjestelmän vaihtoa.

Arvoliberaali tarkoittaa yksilön vapautta ja talousliberalismi taas taloudellista vapautta ja kapitalismia. Arvoliberalismi voi periaatteessa toteutua kaikissa malleissa ja olla niissä myös toteutumatta.

Sekatalous pohjautuu osittain marxismiin, joten kaikki sekatalouden kannattajat kannattavat jossain määrin Marxin oppeja, kuten myös Keynesin ja useiden muiden. Mikä taas on "pitkälti" on arvokysymys. Pitäisikö yhteiskunnan olla missä suhteessa sosialistinen ja kapitalistinen 30%/70%, vai 60%/40%? Missä menee raja, että voidaan sanoa sekatalouden kannattajaa enemmän kapitalistiksi kuin sosialistiksi? Nykymallimme on 80-luvulta lisännyt selvästi enemmän kapitalististen dogmien käyttöä, enkä sanoisi kehitystä hyväksi, kun katson palvelutason heikentymistä, koulujen kuntoa ja niiden resurssien vähäisyyttä jne. Jos esim. palvelut olisivat parantuneet ja koulujen safkat ja resurssit parantuneet, sanoisin, että suunta on hyvä. Pitää osata tunnustaa tosiasiat.

Honkkareissa elää seitsemäsosa ihmisistä köyhyysrajan alapuolella, joten se häviää selvästi pohjoismaille, mutta on silti parhaiten pärjääviä liberaalia talouspolitiikkaa yrittäviä alueita. Olen tulevaisuudesta samaa mieltä, että Suomen asema heikkenee ja Hong Kongin kohenee. Syistäkin olemme osittain samoilla linjoilla. Euromokailut tuottavat meille hyvin raskaat tappiot ja kasvattavat valtionvelkaa; eurokokeilun tuhoisa pitkittäminen ja vivuttaminen tulee tyrehdyttämään myös vientiämme pitkän tovin. Valtioyhtiöiden myynnit vähentävät valtion tuloja ja tuottavuutta, joka tulee näkymään myös hyvinvoinnissa. Hong Kong on taasen Kiinan alaisuudessa ja sillä on pyrkimys näyttää oman mallinsa toimivuutta, ettei emämaan valtaapitävät saa syytä pitää omaa malliaan parempana; tämä motivoi kummasti parantamaan universaaleja palveluja sekä lisää hyväntekeväisyyslahjoitusten määrää.

Työttömyysongelma ei ole pohjoismaissa juuri eroa väitetyistä liberaaleista talousmalleista (mm. USA). Hong Kongissa työttömyysaste on eittämättä matala, mutta jos lasketaan työttömäksi ne honkkarilaiset, jotka tienaavat vähemmän kuin suomalainen työtön, niin luku tulee Suomelle edullisemmaksi. Koska olemme puhuneet onnellisuudesta ja kurjuudesta, niin voimme laskea tähän tapaan. Mieluummin olisimme työttömiä ja tienaisimme vaikka 1200€ kuin työllisiä samalla liksalla. Matalapalkka-alat hyödyttävät lähinnä riistokapitalisteja, joita sinäkin tekstiesi mukaan vastustat. Nehän ovat kapitalismin syöpä, kuten valtiososialistit kommunismin.

[EL SID]

En ole tähän ketjuun hirveästi sekaantunut. Syynä se, että ei haise järkevältä keskustelulta. Mutta siteeraan kuitenkin ketjua seurannutta tuttuani, joka nosti esiin ajatuksen, jonka mukaan anarkokapitalistinen maailma vaikuttaa bodanneelta plutokratialta.

Perusteluna se, että köyhien ihmisten asuinalueella tuskin olisi sitä hyvää ja toimivaa poliisia sekä oikeusistuinta. Rahalla siis saisi ja hevosella pääsisi.

Kuten kyseinen alkuaan englanninkielinen tuttavani sanoi: plutocracy on steroids.

pitääpaikkansa. tämä on tälläista muka-keskustelua. anarkokapitalistiin höynähtäneet ovat tehneet siitä itselleen uskonnon ja heidän kanssaan on mahdotonta käydä argumentoitua keskustelua, koska jokainen vasta-argumentti on heille, kuten voit lukea, sosialismia, kommunismia tai yhtäaikaa sosiaali fasismia. Jos keskustelisit jehovan toistajan kanssa, niin tulos olisi sama, erona vain on,  että korvaat nuo sanat paholaisella, saatanalla sekä pahoilla hengillä. 

itse en ole kovinkaan tosissani tässä ketjussa, vaan pidän lähinnä hauskaa.

[EL SID]

mehän keskustelemme tässä muutenkin hölynpölystä. Suomalainen anarkokapitalismi-kokeilu päättyisi siihen, että veli venäläinen miehittäisi maan, suomalaisten hurratessa sille, että järjestäytynyt yhteiskunta palaa takaisin.

En usko, että Venäjä haluaisi hyökätä maahan, jossa olisi toimiva yksityinen vartiointi- ja puolustusjärjestelmä ja yksityisillä olisi paljon aseita mahdollisen vapaan aseenkanto-oikeuden ansiosta. Anarkokapitalismi edellyttäisi kylläkin suomalaisten yleisen mielipiteen anarkokapitalismin kannatusta ja anarkokapitalismia olisi hyvin vaikea perustaakaan ilman tuollaista kannatusta. Jos anarkokapitalismi saadaan aikaan, uskon sen toimivan niin hyvin, että ihmiset eivät halua luopua siitä ja alistua jonkun diktaattorin valtaan vapaaehtoisesti.

jaahas, sitä nyt sekoillaan idealla "anarkistinen maanpuolustus". Tämä lienee uskontosi ydinkohtia? ns. anarkistinen maanpuolustus ei ole koskaan toiminut sellaista vihollista vastaan, joka yrittää tosissaan valloittaa maan. Tottahan venäläiset tietävät tämän. Joku muistelee tämän humpuukin huippuhetkeksi tilannetta, kun somalit sotivat USAta vastaan, unohtaen, ettei USAn tarkoitus ollut valloittaa Somaliaa, vaan turvata ruoka-apu. Sellaista "vihollista", jonka päätarkoitus oli tuoda apua, sekopäinen "puolustustaktiikka", jossa erilaiset ryhmät ampuvat suunnittelemattomasti kakkea mitä liikkuu, toimikin hyvin....

[EL SID]

mitä horiset? minä en kunnioittaisi muita oikeiusistuinta kuin omaani, ja se mitä muut ajattelisivat olisi yksi ja sama. Pari esimerkkiruumista, ja väijyksistä luoteja täyteen pumpattu, jonkin toisen oikeuistuimen luoma "vapaaehtoisten turvajoukko" teurastettuna ja ruumiit häpäistyinä, ja pelko tukkisi tehokkaasti muiden suut....

Uskon, että sinä kunnioittaisit toisten kunnioittamaa ja arvovaltaista tuomioistuinta todellisuudessa. En usko, että sinä voisit anarkokapitalismissa tehdä vallankumousta ja perustaa sosialistista valtiota tuolla tavalla. Sinulla ei nimittäin ole niin paljon voimaa verrattuna anarkokapitalistiseen yhteiskuntaan, ellei tuo anarkokapitalistinen yhteiskunta sitten ole vain yksi kortteli tms. Tosin yksi korttelikin voisi hankkia paljon lisävoimaa anarkokapitalismissa.

Jahka ihmiset hoksaavat että he voivat perustaa oman tuomioistuimen ja liittoutua sukulaisten ja kavereiden kanssa suojanaan itse laatimansa lait, ostovoimanaan itsensä painamat rahat, tilanne muuttuu. Ja tämän "muun" voima on kiinni siitä, onko yksityinen ihminen valmiina laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta. Ei ole. Siksi anarkiassa valta siirtyy aina vahvemmille ja röyhkeimmille ihmisille.

Olet pikkuhiljaa löytämässä asian ytimen. toistat sanoja "uskon" "en usko". Juuri siitä tässä hömpässä, jota nimität anarkokapitalismiksi, on kyse: uskosta!

[sivullinen.]

Ikivanha totuus kertoo, että harvemmin asutuilla ja kehittymättömimmillä seuduilla lain pitää olla anarkistisempi ja vapauden suurempi; tosin rangaistukset ovat silloin myös suuremmat. Lapissa, jossa ihmisiä on muutama neliökilometrillä, anarkokapitalismi toimisi paljon paremmin kuin esimerkiksi Helsingissä. Tosin silloin voisi kyseenalaistaa miksi järjestelmää kutsuttaisiin anarkokapitalismiksi; tai edes anarkiaksi, jos ihmisten välillä ei ole lainkaan yhteistoimintaa. Silti harvaanasuttu Lappi, poistaisi anarkokapitalismilta sen merkittävimmän teoreettisen heikkouden: ihmisen halun alistaa toista. Lappalaisten alistaminen aiheuttaisi enemmän työtä kuin siitä syntyisi hyötyä, siksi sitä ei tapahtuisi.

[MattiL]

En ole tähän ketjuun hirveästi sekaantunut. Syynä se, että ei haise järkevältä keskustelulta. Mutta siteeraan kuitenkin ketjua seurannutta tuttuani, joka nosti esiin ajatuksen, jonka mukaan anarkokapitalistinen maailma vaikuttaa bodanneelta plutokratialta.

Perusteluna se, että köyhien ihmisten asuinalueella tuskin olisi sitä hyvää ja toimivaa poliisia sekä oikeusistuinta. Rahalla siis saisi ja hevosella pääsisi.

Kuten kyseinen alkuaan englanninkielinen tuttavani sanoi: plutocracy on steroids.

Anarkokapitalismi on minusta kauempana plutokratiasta kuin valtio, koska anarkokapitalismissa poliittista valtaa ei voi ostaa rahalla samalla tavalla kuin valtiossa, jossa rahakkaat lobbarit saavat haltuunsa poliittista valtaa. Poliitikot ja byrokraatit ovat myös rikkaita. Plutokratia tarkoittaa valtiovaltaa, jossa rikkailla on valta, ja se on käytännössä tilanne valtioissa eikä se ole määritelmällisesti mahdollinen anarkokapitalismissa. Köyhien ihmisten asuinalueella ei nykyisissä valtioissa yleensä ole hyvää ja toimivaa poliisia sekä oikeusistuinta, koska köyhyys johtuu samasta syystä kuin valtion palveluiden huonouskin eli huonosta politiikasta. Köyhien asuinalueet muodostuvat juuri huonon politiikan takia ja anarkokapitalismi poistaisi tuon huonon politiikan ja siten ehkäisisi köyhien asuinalueiden syntymistä. Anarkokapitalismi poistaisi köyhyyttä, jolloin tuollaista ongelmaa ei välttämättä olisi. Anarkokapitalismissa ei myöskään välttämättä olisi erityisiä köyhien asuinalueita. Sen sijaan anarkokapitalismissa kilpailun paine toisi köyhienkin ulottuville parempia palveluja. Köyhät asuvat usein varakkaampien omistamissa asunnoissa, jolloin anarkokapitalismissa varakkaat ostaisivat kunnolliset palvelut turvaamaan kiinteistönsä.

[MattiL]

Ikivanha totuus kertoo, että harvemmin asutuilla ja kehittymättömimmillä seuduilla lain pitää olla anarkistisempi ja vapauden suurempi; tosin rangaistukset ovat silloin myös suuremmat. Lapissa, jossa ihmisiä on muutama neliökilometrillä, anarkokapitalismi toimisi paljon paremmin kuin esimerkiksi Helsingissä. Tosin silloin voisi kyseenalaistaa miksi järjestelmää kutsuttaisiin anarkokapitalismiksi; tai edes anarkiaksi, jos ihmisten välillä ei ole lainkaan yhteistoimintaa. Silti harvaanasuttu Lappi, poistaisi anarkokapitalismilta sen merkittävimmän teoreettisen heikkouden: ihmisen halun alistaa toista. Lappalaisten alistaminen aiheuttaisi enemmän työtä kuin siitä syntyisi hyötyä, siksi sitä ei tapahtuisi.

En oikein usko tuohon, että kehittymättömimmillä seuduilla lain pitää olla anarkistisempi ja vapauden suurempi. Pikemminkin nykyinen kehittynyt talous on niin monimutkainen, että keskusjohtoinen sosialistinen suunnitelmatalous ei enää toimi edes niin hyvin kuin joskus muinoin. Tosin modernissa taloudessa voi olla hyvä olla sellaisia lakeja, joita muinoin ei tarvittu, mutta anarkokapitalismi voi hyvin sopeutua moderniin talouteen säätämällä uusia lakeja. Anarkokapitalismi-termi ei tosiaan yleensä tarkoita erakkojen taloutta, mutta periaatteessa erakko ei olisi valtion alamainen vaan hän olisi yksityisomistaja, joten hänen voisi sanoa elävän anarkokapitalismissa. Anarkokapitalismissa ei minusta ole teoreettinen heikkous ihmisen halu alistaa toista, vaan tuo on takaperoinen etatistinen, hobbesilainen myytti: nimenomaan valtio tarjoaa parhaimman mahdollisuuden alistaa toisen väkivaltakoneiston avulla, kun taas anarkiassa ei olisi valtion väkivaltakoneistoa, jolla alistaa.

[MattiL]

Jahka ihmiset hoksaavat että he voivat perustaa oman tuomioistuimen ja liittoutua sukulaisten ja kavereiden kanssa suojanaan itse laatimansa lait, ostovoimanaan itsensä painamat rahat, tilanne muuttuu. Ja tämän "muun" voima on kiinni siitä, onko yksityinen ihminen valmiina laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta. Ei ole. Siksi anarkiassa valta siirtyy aina vahvemmille ja röyhkeimmille ihmisille.

Ihminen voi anarkokapitalismissa kyllä periaatteessa perustaa oman tuomioistuimen, mutta sillä ei ole arvovaltaa, ellei se noudata yleistä mielipidettä ja oikeusajattelua. Siksi ihminen ei voisi hevin hyökätä toisten kimppuun suojanaan itse laatimansa lait. Itse voisi painaa omaa rahaa, mutta sillä tuskin olisi noin vain ostovoimaa, vaan uuden rahan perustaminen vaatii paljon uskottavuutta, jota joka miehellä ei ole. Yksityinen ihminen nyky-Suomessakin laittaa henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta esimerkiksi yksityisenä vartijana ja yksityisetsivänä. Suomessa on myös poliiseja ja sotilaita ja aiemmin myös yksityisarmeija suojeluskunta, jotka ovat valmiina laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta. Valtiolla ei ole mitään maagista kykyä saada ihminen laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta, joten siltä osin tilanne ei olisi olennaisesti erilainen kuin anarkokapitalismissa. Siksi anarkiassa valta ei siirry aina vahvemmille ja röyhkeimmille ihmisille. Anarkiassa ihminen voi myös todennäköisemmin laillisesti puolustaa itseään myös aseellisesti, koska valtiolla ei ole väkivaltamonopolia. Jotkin anarkokapitalismin asuinalueet tai kiinteistöt voisivat kyllä rajoittaa aseenkantoa, kun niiden omistajat huolehtisivat turvallisuudesta ammattilaisten toimesta.

Olet pikkuhiljaa löytämässä asian ytimen. toistat sanoja "uskon" "en usko". Juuri siitä tässä hömpässä, jota nimität anarkokapitalismiksi, on kyse: uskosta!

Minunkaan mielestäni anarkokapitalismin paremmuutta valtioon nähden ei ole tieteellisesti pitävästi todistettu, joten kyse on siinä mielessä uskonasiasta. Mutta myöskään valtion paremmuutta anarkokapitalismiin nähden ei ole todistettu, joten valtiousko on epätieteellistä uskoa.

[Tuomas3]

Anarkokapitalismissa ei minusta ole teoreettinen heikkous ihmisen halu alistaa toista, vaan tuo on takaperoinen etatistinen, hobbesilainen myytti: nimenomaan valtio tarjoaa parhaimman mahdollisuuden alistaa toisen väkivaltakoneiston avulla, kun taas anarkiassa ei olisi valtion väkivaltakoneistoa, jolla alistaa.

Matin ajatus ei nyt pääse edes dikotomian alueelle trikotomiasta tai kompleksisemmasta ajatuskehikosta puhumattakaan. Yhtälaillahan valtio voi estää alistamisen kuin auttaa alistamaan.

Hobbes esitti, että ihminen on luonnostaan ahne ja haluaa alistaa muita. Kaikki eivät ole, mutta niin monet ovat, ettei säätelemättömyys voi toimia siten, että syntyisi minkäänlaista tasa-arvoista yhteiskuntaa. Matin Rousseaulainen lähestymistapa uskosta ihmisen hyvyyteen ja lokeroimisen mahdollisuuteen kertoo kirjoittajan romanttisesta taipumuksesta. Matilla menee varmaan naisten kanssa paremmin kuin keskimääräisellä suomalaisella, ellei sitten ala puhumaan niillekin anarkokapitalismista .

[MattiL]

jaahas, sitä nyt sekoillaan idealla "anarkistinen maanpuolustus". Tämä lienee uskontosi ydinkohtia? ns. anarkistinen maanpuolustus ei ole koskaan toiminut sellaista vihollista vastaan, joka yrittää tosissaan valloittaa maan. Tottahan venäläiset tietävät tämän. Joku muistelee tämän humpuukin huippuhetkeksi tilannetta, kun somalit sotivat USAta vastaan, unohtaen, ettei USAn tarkoitus ollut valloittaa Somaliaa, vaan turvata ruoka-apu. Sellaista "vihollista", jonka päätarkoitus oli tuoda apua, sekopäinen "puolustustaktiikka", jossa erilaiset ryhmät ampuvat suunnittelemattomasti kakkea mitä liikkuu, toimikin hyvin....

Miten niin sekoillaan? Anarkokapitalismi ei ole uskonto vaan aate. Anarkistinen maanpuolustus on kyllä mahdollisesti kriittinen tekijä anarkokapitalismin toimivuuden kannalta, koska kyky puolustautua ulkoista uhkaa vastaan tarvitaan, jottei autoritaarinen valtio valloita anarkokapitalistista aluetta. Sinulla ei varmaan ole tietoa vaan usko, että anarkistinen maanpuolustus ei ole koskaan toiminut sellaista vihollista vastaan, joka yrittää tosissaan valloittaa maan. Venäläisillä voi kyllä olla sama usko, mutta se ei ole tietoa. USA:n tavoitteena on koko ajan ollut tavallaan valloittaa Somalia perustamalla sinne itselleen mieluinen hallitus eikä vain turvata ruoka-apu, vaikka naiivisti sen propagandaan niin uskot. Aseellinen konflikti ei puhjennut silloin, kun USA vain toi apua maahan, vaan vasta silloin, kun USA yritti syrjäyttää yhden klaanin vallasta. USA:n tarkoitus oli kyllä ehkä auttaa, mutta tuo apu merkitsi USA:lle mieluisen hallituksen nostamista valtaan, mitä somalit eivät katsoneet hyvällä silmällä. Somalit kyllä onnistuivat estämään USA:n tukeman hallituksen perustamisen silloin, joten tuo puolustustaktiikka toimi hyvin. Somaliassa ei kuitenkaan ollut anarkokapitalismia vaan klaanihallinto, joka on eri asia. Länsimainen anarkokapitalistinen maanpuolustus muistuttaisi mielestäni enemmän olemassaolevia yksityisiä puolustusyhtiöitä ja Suomen vanhoja suojeluskuntia.

[MattiL]

Matin ajatus ei nyt pääse edes dikotomian alueelle trikotomiasta tai kompleksisemmasta ajatuskehikosta puhumattakaan. Yhtälaillahan valtio voi estää alistamisen kuin auttaa alistamaan.

Miten niin ei pääse? Totta kai valtio joskus myös estää alistamista, mutta kyse on valtion perustasta, joka on kaikkien alamaisten alistaminen monopolistisen väkivaltakoneiston avulla. En usko, että tuo monopolistinen väkivaltakoneisto vähentää alistamista enemmän kuin lisää.

Hobbes esitti, että ihminen on luonnostaan ahne ja haluaa alistaa muita. Kaikki eivät ole, mutta niin monet ovat, ettei säätelemättömyys voi toimia siten, että syntyisi minkäänlaista tasa-arvoista yhteiskuntaa. Matin Rousseaulainen lähestymistapa uskosta ihmisen hyvyyteen ja lokeroimisen mahdollisuuteen kertoo kirjoittajan romanttisesta taipumuksesta. Matilla menee varmaan naisten kanssa paremmin kuin keskimääräisellä suomalaisella, ellei sitten ala puhumaan niillekin anarkokapitalismista .

Sinulla on edelleen harhakuva anarkokapitalismista säätelemättömänä, kun taas määritelmällisesti anarkokapitalismi ei ole säätelemätön vaan yksityisesti säädelty. Anarkokapitalismi ei siis määritelmällisesti ole äärimmäistä pasifismia, jota oikeastaan kritisoit. Minulla ei ole mitään romanttista rousseaulaista lähestymistapaa eikä uskoa ihmisen ainaiseen hyvyyteen. Mitä tarkoitat lokeroimisen mahdollisuudella? Itse asiassa sain yhdessä filosofitestissä Hobbesin itseäni lähimmäksi filosofiksi enkä suinkaan Rousseauta. Hobbes oli minun mielestäni oikeassa siinä, että suvereeni tarvitaan, mutta häntä on ainakin tulkittu väärin niin, että tuon suvereenin pitää olla valtio. Minun liberalismini perustuu aika pitkälle Hobbesiin, mutta en usko, että absoluuttinen monarkia tarvitaan vaan yksilön suvereniteetti.

[EL SID]

Jahka ihmiset hoksaavat että he voivat perustaa oman tuomioistuimen ja liittoutua sukulaisten ja kavereiden kanssa suojanaan itse laatimansa lait, ostovoimanaan itsensä painamat rahat, tilanne muuttuu. Ja tämän "muun" voima on kiinni siitä, onko yksityinen ihminen valmiina laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta. Ei ole. Siksi anarkiassa valta siirtyy aina vahvemmille ja röyhkeimmille ihmisille.

Ihminen voi anarkokapitalismissa kyllä periaatteessa perustaa oman tuomioistuimen, mutta sillä ei ole arvovaltaa, ellei se noudata yleistä mielipidettä ja oikeusajattelua. Siksi ihminen ei voisi hevin hyökätä toisten kimppuun suojanaan itse laatimansa lait. Itse voisi painaa omaa rahaa, mutta sillä tuskin olisi noin vain ostovoimaa, vaan uuden rahan perustaminen vaatii paljon uskottavuutta, jota joka miehellä ei ole. Yksityinen ihminen nyky-Suomessakin laittaa henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta esimerkiksi yksityisenä vartijana ja yksityisetsivänä. Suomessa on myös poliiseja ja sotilaita ja aiemmin myös yksityisarmeija suojeluskunta, jotka ovat valmiina laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta. Valtiolla ei ole mitään maagista kykyä saada ihminen laittamaan henkensä alttiiksi toisen omaisuuden puolesta, joten siltä osin tilanne ei olisi olennaisesti erilainen kuin anarkokapitalismissa. Siksi anarkiassa valta ei siirry aina vahvemmille ja röyhkeimmille ihmisille. Anarkiassa ihminen voi myös todennäköisemmin laillisesti puolustaa itseään myös aseellisesti, koska valtiolla ei ole väkivaltamonopolia. Jotkin anarkokapitalismin asuinalueet tai kiinteistöt voisivat kyllä rajoittaa aseenkantoa, kun niiden omistajat huolehtisivat turvallisuudesta ammattilaisten toimesta.

sinä et nyt ymmärtänyt, sillä ei ole merkitystä mitä mieltä muut ovat minun ja klaanini oikeusistuimesta. meille riittäisi se, että se tekisi toiminnastamme laillista.

Liikuttavalla tavlla sekoitat nyt isänmaallisuuden, jota kutsut militaristiseksi propagandaksi ja isänmaallisuuteen kuuluvat velvollisuudet. Ihminen käy armeijan ja puolustautuu, koska hän on isänmaallinen. Sama koski suojeluskuntaa ja valkokaartia: minunkin isupaappani liittyi suojeluskuntaan ja otti osaa kevään 1918 kansannousuun pohjanmaalla ja vapaussotaan, koska hän oli isänmaallinen mies. Ei siksi, että hän olisi halunnut suojella jonkun toisen omaisuutta. Anarkokapitalismissa nuo aatteet puuttuvat.
sama koskee poliisia: he ovat valtio virkamiehiä, mutta anarkokapitalismissa he olisivat yksityisiarmeijan sotilaita, joidan tehtävänä on suojella palkanmaksajaa. Ja kuten historia on osoittanut, palkkasoturit eivät ole koskaan olleet kovinkaan luotettavia. Jos rikkaaalla on kotonaan kymmenen yksityisarmeijan sotilasta, minä jengineni tunkeudun sisälle ylivoimalla, ja vaikkapa tapan heistä kaksi ja annan muille minuutin aikaa poistua, he lähtevät, koska eivät piittaa kuolla jonkun omaisuuden vuoksi. polisi ei tee näin, koska hän on valtion virkamies, ja hänen oletetaan tekevän velvollisuutensa.

kukaan yksityinen vartija ei uhmaa ampuaasetta kantavaa ihmistä, ei edes lamauttimellavarustettua. Eikä heidän tarvitse, koska valtio maksaa palkkaa poliiseile, jotka hoitavat homman. Myymälävartijat etsivät lähinnä näpistäjiä. Etsivistä sinulla on myös yhtä suuri harhakuva, olet katsellut liikaa amerikkalaisia tv-sarjoja?: etsivät etsivät lhinnä vaimojaan pettäviä miehiä tai vakuutuspetoksiin syyllistyneitä. He eivät laita henkeään alttiiksi.

ja tottakai me painamme omaa rahaa. Sillä on arvoa, nimittäin sen avuilla me pystymme pakkolunastamaan, ei kun siis "ostamaan" (tyyliin, joko myyt tai kaivat pihaan kuopan itsellesi" jonkun toisen omaisuutta. Se ettei rahalla ole enää sen jälkeen arvoa, on yksi ja sama.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - tänään kello 18:09:25
Olet pikkuhiljaa löytämässä asian ytimen. toistat sanoja "uskon" "en usko". Juuri siitä tässä hömpässä, jota nimität anarkokapitalismiksi, on kyse: uskosta!
Minunkaan mielestäni anarkokapitalismin paremmuutta valtioon nähden ei ole tieteellisesti pitävästi todistettu, joten kyse on siinä mielessä uskonasiasta. Mutta myöskään valtion paremmuutta anarkokapitalismiin nähden ei ole todistettu, joten valtiousko on epätieteellistä uskoa.

ai valtio uskoa? no sitten voit helposti päätä siitä eroon, laita silmät kiinni ja hoe mantraa, enuskovaltioonenuskovaltioon

[MattiL]

pitääpaikkansa. tämä on tälläista muka-keskustelua. anarkokapitalistiin höynähtäneet ovat tehneet siitä itselleen uskonnon ja heidän kanssaan on mahdotonta käydä argumentoitua keskustelua, koska jokainen vasta-argumentti on heille, kuten voit lukea, sosialismia, kommunismia tai yhtäaikaa sosiaali fasismia. Jos keskustelisit jehovan toistajan kanssa, niin tulos olisi sama, erona vain on,  että korvaat nuo sanat paholaisella, saatanalla sekä pahoilla hengillä. 

Anarkokapitalismi on aate eikä uskonto, vaikka molemmat ovat toki käsitteellisesti uskomuksia. Jokainen vasta-argumentti ei suinkaan ole sosialismia, kommunismia tai yhtäaikaa sosiaalifasismia. Suomessa kuitenkin sosialismi on niin suosittua, että useimmat ihmiset argumentoivat anarkokapitalismia vastaan nimenomaan sosialismin pohjalta. Esimerkiksi islamilaisessa maassa sen sijaan anarkokapitalismia vastustettaisiin varmaan enemmän islamin pohjalta.

[EL SID]

jaahas, sitä nyt sekoillaan idealla "anarkistinen maanpuolustus". Tämä lienee uskontosi ydinkohtia? ns. anarkistinen maanpuolustus ei ole koskaan toiminut sellaista vihollista vastaan, joka yrittää tosissaan valloittaa maan. Tottahan venäläiset tietävät tämän. Joku muistelee tämän humpuukin huippuhetkeksi tilannetta, kun somalit sotivat USAta vastaan, unohtaen, ettei USAn tarkoitus ollut valloittaa Somaliaa, vaan turvata ruoka-apu. Sellaista "vihollista", jonka päätarkoitus oli tuoda apua, sekopäinen "puolustustaktiikka", jossa erilaiset ryhmät ampuvat suunnittelemattomasti kakkea mitä liikkuu, toimikin hyvin....

Miten niin sekoillaan? Anarkokapitalismi ei ole uskonto vaan aate. Anarkistinen maanpuolustus on kyllä mahdollisesti kriittinen tekijä anarkokapitalismin toimivuuden kannalta, koska kyky puolustautua ulkoista uhkaa vastaan tarvitaan, jottei autoritaarinen valtio valloita anarkokapitalistista aluetta. Sinulla ei varmaan ole tietoa vaan usko, että anarkistinen maanpuolustus ei ole koskaan toiminut sellaista vihollista vastaan, joka yrittää tosissaan valloittaa maan. Venäläisillä voi kyllä olla sama usko, mutta se ei ole tietoa. USA:n tavoitteena on koko ajan ollut tavallaan valloittaa Somalia perustamalla sinne itselleen mieluinen hallitus eikä vain turvata ruoka-apu, vaikka naiivisti sen propagandaan niin uskot. Aseellinen konflikti ei puhjennut silloin, kun USA vain toi apua maahan, vaan vasta silloin, kun USA yritti syrjäyttää yhden klaanin vallasta. USA:n tarkoitus oli kyllä ehkä auttaa, mutta tuo apu merkitsi USA:lle mieluisen hallituksen nostamista valtaan, mitä somalit eivät katsoneet hyvällä silmällä. Somalit kyllä onnistuivat estämään USA:n tukeman hallituksen perustamisen silloin, joten tuo puolustustaktiikka toimi hyvin. Somaliassa ei kuitenkaan ollut anarkokapitalismia vaan klaanihallinto, joka on eri asia. Länsimainen anarkokapitalistinen maanpuolustus muistuttaisi mielestäni enemmän olemassaolevia yksityisiä puolustusyhtiöitä ja Suomen vanhoja suojeluskuntia.

sinä sekoilet, koska olet tehnyt uskomuksestasi sinulle uskonnon korvikkeet. Kuten muutkin uskovaiset, et hyväksy edelleenkin mitään argumentteja uskoasi vastaan, vaan pidät niitä samalla tavalla harhana kuin kaltaisesi kiihkoyuskovaiset pitävät samalla tavalla vastaväitteitä "saatanallisina säkeinä" missä tahansa uskonnossa.

nytkin kirjoitat täyttä huuhaata USAn touhuista somalaissa, vaikka jokainen näki mistä oli kysmys: USAn yritti pelastaa somalian kansan nälkäkuolemalta, totesivat, ettei kannata, tapelkoot ja lähtivät pois. Uskot omiin valheisiisi, koska koko asia on edelleenkin sinulle "uskonasia". Somaliasta ei siis löydy pelastajaa sinun  "anarkistiselle puolustautuminen"-opillesi. Löydätkö yhtään ainoaa maata maailmassa, jossa se olisi onnistunut?