2012-07-31 YLE: Maahanmuuttajien äänestysinnolle potkua

[Iloveallpeople]

Demokratialähettiläät tukemaan maahanmuuttajien osallistumista

Maahanmuuttajat saavat koulutusta poliittisista oikeuksista, osallistumismahdollisuuksista ja kunnallisvaaleista elo-lokakuussa eri puolilla Suomea. Oikeusministeriö järjestää yhdessä etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) kanssa alueellisia tilaisuuksia, joissa koulutetaan ns. demokratialähettiläitä. He välittävät vaalitietoutta omissa järjestöissään ja verkostoissaan. Eri kansallisuuksia edustavien lähettiläiden kautta pyritään tavoittamaan eri väestöryhmiä ja välittämään tietoa osallistumisesta.

Koulutustilaisuuksia pidetään Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Osaan koulutustilaisuuksista liittyy myös puoluepaneeli, jossa paikalliset puolueet esittäytyvät maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on toistaiseksi ollut melko vähäistä samoin kuin muunlainen poliittinen osallistuminen ja järjestötoiminta. Edellisissä kunnallisvaaleissa äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista äänesti noin viidesosa.

Kunnallisvaaleista löytyy tietoa parillakymmenellä eri kielellä oikeusministeriön vaalisivuilla. Suomen, ruotsin, saamenkielten ja romanin lisäksi kielinä ovat albania, arabia, englanti, espanja, kiina, kurdi (sorani), ranska, saksa, somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348
sähköposti: [email protected]

Otakantaa.fi -palvelussa lisätietoa
http://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Demokratialahettilas

Valtioneuvosto

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajia houkutellaan ehdokkaiksi kunnallisvaaleihin

Joensuun kansalaistalolla järjestetään Maahanmuuttajia ehdokkaiksi kuntavaaleihin -keskustelutilaisuus tänään torstaina kello 16.00.

Alustuksena aiheeseen Barun Khanal Joensuun monikulttuurisesta valokuvausryhmästä puhuu paikallisen politiikan teemoista maahanmuuttajien näkökulmasta. Ville Elonheimo, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Moi-monikulttuurisuushankeesta puolestaan pitää johdannon maahanmuuttajien äänioikeuteen ja maahanmuuttajien määriin. Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) puheenjohtaja ja valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) jäsen Alain Minguetin aiheena on miten saada maahanmuuttajien ääni kuuluviin.

Tilaisuuteen on pyydetty puolueita esittelemään teemojaan, toimintaansa ja miten ehdokkaaksi pääsee.

Paikalle on ilmoittautunut toistakymmentä maahanmuuttajaa eri puolilta maailmaa sekä muutaman puolueen piiri- tai paikallisedustajia.

Karjalainen

[hammerzeit]

Seuraavaksi mamuille määrätään kiintiöpaikat eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Meininki mokuttajaleirissä on nykyään niin mielipuolista, että ei olisi ihme jos sellainen aloite tulevaisuudessa tehtäisiin. On-han ahvenenmaalaisillakin kiintiöpaikka.

Olen muuten valmis lyömään vaikka vetoa että näin tulee tapahtumaan. Sanotaanko vaikka että seuraavan kahden vaalikierroksen aikana, eli vaikka eduskuntavaaleihin 2019 mennessä.

[Siili]

Seuraavaksi mamuille määrätään kiintiöpaikat eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Meininki mokuttajaleirissä on nykyään niin mielipuolista, että ei olisi ihme jos sellainen aloite tulevaisuudessa tehtäisiin. On-han ahvenenmaalaisillakin kiintiöpaikka.

Olen muuten valmis lyömään vaikka vetoa että näin tulee tapahtumaan. Sanotaanko vaikka että seuraavan kahden vaalikierroksen aikana, eli vaikka eduskuntavaaleihin 2019 mennessä.

Kyllä moinen taitaa siintää joidenkin märissä unissa:

http://www.ipf.fi/ipf/

[Iloveallpeople]

Vuoden pakolaisnainen keskustan ehdokkaaksi

Vuoden pakolaisnaiseksi maaliskuussa valittu Malalai Rahim, 46, lähtee keskustan ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin.

Seinäjoella asuva Rahim on afganistanilaissyntyinen lääkäri ja viiden lapsen äiti. Hän suoritti lääkärinopintonsa Neuvostoliitossa ja työskenteli lääkärinä Afganistanissa, kunnes talibanit kielsivät naisilta lääkärinä toimimisen.

Saatuaan tietää olevansa talibanien tappolistalla Rahim joutui lähtemään Afganistanista perheensä kanssa Iraniin, missä hän työskenteli kaksi vuotta pakolaisleirin ainoana lääkärinä.

Rahimin kuusihenkinen perhe saapui kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna 2000. Heidät sijoitettiin Tampereelle, jossa perheeseen syntyi viides lapsi.

Rahim opiskeli suomen kieltä ja sai lääkärin toimiluvan Suomessa vuonna 2007. Nyt hän työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa ja erikoistuu gynekologiksi.

Suomenmaa

[Roope]

Vuoden pakolaisnainen ei lähdekään kuntapolitiikkaan

Vuoden pakolaisnaiseksi maaliskuussa valittu Malalai Rahim (46) ei lähde ehdolle lokakuun kunnallisvaaleihin.

Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa kertoi tiistaina, että Malalai Rahim pyrkisi Seinäjoen valtuustoon keskustan listalta.

– En ole lähdössä. Olin jo antanut suostumukseni, mutta vetäydyin ehdokkuudesta tänään iltapäivällä, kertoi Rahim tiistai-iltana.
Syynä poisjäämiseen on se, että valinta vuoden pakolaisnaiseksi estää vaaleihin osallistumisen sinä vuonna, jolloin valinta on tehty.

Malalai Rahim sanoo olevansa pahoillaan sekaannuksesta.

Malalai on syntynyt Afganistanissa, ja valmistunut lääkäriksi Neuvostoliitossa. Suomeen hän ja hänen perheensä saapuivat Iranin kautta kiintiöpakolaisina vuonna 2000.

Ilkka 5.9.212

[nuiv-or]

Syynä poisjäämiseen on se, että valinta vuoden pakolaisnaiseksi estää vaaleihin osallistumisen sinä vuonna, jolloin valinta on tehty.

http://vaalit.fi/22377.htm

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa on henkilö,
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on,
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).

Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 34 §:ssä.

Vaalikelpoisuus valtuustoon

Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:

1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;

2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;

3) kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; eikä

4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

[Marko Parkkola]

Rakenteellista rasismia

[Iloveallpeople]

Kyllä hän saisi osallistua vaaleihin, mutta Vuoden pakolaisnainen -titteli otettaisiin häneltä pois.

[Marko Parkkola]

Kyllä hän saisi osallistua vaaleihin, mutta Vuoden pakolaisnainen -titteli otettaisiin häneltä pois.

Haiskahtaa rikolliselta. Yritetään estää henkilön poliittisia vapauksia uhkaamalla viedä häneltä titteli pois.

[AstaTTT]

Kyllä hän saisi osallistua vaaleihin, mutta Vuoden pakolaisnainen -titteli otettaisiin häneltä pois.

Miksi? Tämä maahanmuuttaja vaikuttaa todellakin hyvältä ehdokkaalta ja tuntuu olevan aidosti pakolaistaustainen. Gynekologina hänellä on (anteeksi mielikuva) näköalapaikka esimerkiksi nuorten naisten silpomisiin eli hän voisi aidosti toimia maahanmuuttajanaisten puolestapuhujana ja vaikuttajana.

[Iloveallpeople]

Kyllä hän saisi osallistua vaaleihin, mutta Vuoden pakolaisnainen -titteli otettaisiin häneltä pois.

Miksi? Tämä maahanmuuttaja vaikuttaa todellakin hyvältä ehdokkaalta ja tuntuu olevan aidosti pakolaistaustainen. Gynekologina hänellä on (anteeksi mielikuva) näköalapaikka esimerkiksi nuorten naisten silpomisiin eli hän voisi aidosti toimia maahanmuuttajanaisten puolestapuhujana ja vaikuttajana.

En minä tiedä, miksi palkinnonsaajalle on asetettu tuollainen ehto.

[foobar]

Varmaan siksi, että moinen nimike nauttii kohtuuttoman suuresta positiivisesta mediahuomiosta. Periaatteessa ymmärrettävää, koska muutoin joka ainut vaalien alla vuodensitäjatätä asettuisi ehdokkaaksi. Eihän näillä vuoden maahanmuuttajamannekiineilla ole käytännössä melkeinpä minkäänlaista tunnettuutta pikku piirien ulkopuolella ennen nimitystään tuollaiseen "virkaan."

Toisaalta käytäntö kannustaa ajattelemaan, että maahanmuuttajien harrastama puskista ampuminen ja yhteiskunnasta segregoituminen ovat jonkin sortin itsestäänselvyyksiä, eivätkä ongelmallisia poikkeamia tavasta hoitaa yhteiskunnallisia asioita. Intressiryhmien pitäisi nimenomaan ajaa edustajiaan kuntien päättäviin elimiin sen sijaan, että odottavat muiden hoitavan heille asiat kuntoon - asia jonka kyllä jotkut tekevätkin, mutta lähinnä omista poliittisista intresseistään, jotka aika usein ovat kytköksissä veronmaksajien rahan liikkumiseen sopiviin kohteisiin matkan varrella.

[Iloveallpeople]

Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta

Vieraskynä: Maahanmuuttajat äänestävät Suomessa naapurimaihin verrattuna vähän. Tarvitaan tehokasta tiedotusta, jotta heidät saadaan mukaan päätöksentekoon.

Maa­han­muut­ta­jien ää­nes­tys­ak­tii­vi­suus on py­sy­nyt Suo­mes­sa vä­häi­se­nä sii­tä as­ti, kun ul­ko­maan kan­sa­lai­set sai­vat en­sim­mäi­sen ker­ran ää­nes­tää kun­ta­vaa­leis­sa vuon­na 1992. On huo­les­tut­ta­vaa, jos ää­nes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen ei pe­rus­tu tie­toi­seen pää­tök­seen vaan tie­don puut­tee­seen tai syr­jäy­ty­mi­seen.
...

Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­ta te­kee oi­keus­mi­nis­te­riön kans­sa yh­teis­työ­tä li­sä­täk­seen maa­han­muut­ta­jien tie­toi­suut­ta sii­tä, mi­ten he voi­vat osal­lis­tua yh­teis­kun­nal­li­seen vai­kut­ta­mi­seen.

Oi­keus­mi­nis­te­riö on pai­nat­ta­nut vaa­li­ma­te­riaa­lia lä­hes kah­del­la­kym­me­nel­lä eri kie­lel­lä. Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­ta vä­lit­tää tie­toa suo­raan maa­han­muut­ta­jien omil­le jär­jes­töil­le eri puo­lil­la Suo­mea. Tär­keää oli­si hyö­dyn­tää enem­män myös so­siaa­lis­ta me­diaa se­kä vie­ras­kie­lis­ten omia me­dioi­ta ja tie­do­tus­ka­na­via.

Syk­syn kun­ta­vaa­le­ja var­ten suun­ni­tel­mis­sa on kan­sa­lais­läh­töis­tä de­mok­ra­tia­lä­het­ti­läs­toi­min­taa. Oi­keus­mi­nis­te­riö kou­lut­taa maa­han­muut­ta­ja­jär­jes­tö­jen edus­ta­jia, jot­ta he voi­vat vä­lit­tää vies­tiä osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta eteen­päin.

Myös puo­luei­den oli­si syy­tä ak­tii­vi­ses­ti tie­dot­taa toi­min­nas­taan maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le. Jä­se­nyy­den li­säk­si maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­la ih­mi­sil­lä tu­li­si ol­la ai­to mah­dol­li­suus pääs­tä puo­lueen luot­ta­mus­teh­tä­viin, mi­kä­li kiin­nos­tus, kie­li­tai­to ja osaa­mi­nen sii­hen riit­tä­vät.

Peter Kariuki
Kir­joit­ta­ja on Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­nan pää­sih­tee­ri.

Mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan: Helsingin Sanomat

[hullu1234]

Eli Suomessa on onnistuttu naapurimaita huonommin maahanmuuttajien kotouttamisessa?

[nuiv-or]

Äänestysaktiivisuus kertoo kotoutumisesta

No eikä kerro. Tai mitä kertoo oululaisten 56,5 % äänestysprosentti viime vaaleissa? Huonosti kotoutuneita perunaneniä?
Sanoisin, että se kertoo ennemmin siitä, ettei ihmisiä kiinnosta politiikka, enkä ihmettele yhtään ilmiötä. Ketä kiinnostaa äänestää takinkääntäjiä ja kapulakieltä puhuvia lässyttäjiä. Harmi, sillä kunnallisvaalit ovat paljon presidentinvaaleja tärkeämmät.


http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_oulu.html


http://192.49.229.35/K2008/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm



http://www.val.se/val/val2010/slutresultat/R/valdistrikt/12/80/0809/index.html

Herrgårdenin äänestysprosentti tipahtanut 51,41 %:sta 46,38:aan 2006 ja 2010 välissä. Maahanmuuttajia koulutettu äänestämään 87-prosenttisesti demareita. Ja täällä toistetaan sama kaava.

[Iloveallpeople]

Turun Vasemmistoliitto uusii ehdokaskaartiaan

...
Maahanmuuttajia kaivattiin

Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita vasemmiston listalla on kolme.

– Maahanmuuttajia olisi voinut olla enemmänkin. Kaipaisin vahvempaa kontaktia maahanmuuttajiin, Laitinen kertoo. Kunnallissihteeri muistuttaa, että rasismin vastaisuus on puolueen valtakunnallinen teema.

– Turkuun on muodostunut uusia kieli- ja kulttuuriyhteisöjä, mikä on nähtävä kaupungin monipuoliselle kehittymiselle paljon mahdollisuuksia tarjoavana rikkautena, kunnallisjärjestö sanoo vaaliohjelmassaan.
...

Kansan Uutiset

[nuiv-or]

Ylen kunnallisvaalikone rikkoo räikeästi yleisradiolakia.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;

Olen totaalisen pettynyt ylen rakenteelliseen arkirasismiin.

Voitte käyttää ehdokaskonetta suomeksi tai ruotsiksi.

Täyttäkää ennen vastaamista lomakkeeseen pyydetyt henkilötiedot sekä pyydetyt taustatiedot. Voitte myös lisätä valokuvan. Yleisradio lisää ehdokasnumeron puolestanne.

On tärkeää, että vastaatte mahdollisimman moneen vaalikoneen kysymykseen. Päästäksenne mukaan vaalikoneeseen teidän on vastattava vähintään 20 kysymykseen.

Valitkaa aina omaa mielipidettänne lähinnä oleva vaihtoehto.

Jokaisen kysymyksen yhteydessä on myös mahdollisuus kirjoittaa aiheeseen liittyvä vapaamuotoinen kommentti. Toivomme, että käytätte tätä mahdollisuutta. Kommentin voi kirjoittaa sekä suomeksi että ruotsiksi niihin varattuihin kenttiin.

Näillä apartheid-menetelmillä ei kyllä maahanmuuttajien äänestysinnolle anneta potkua. Yhteiskuntamme rakenteiden rasismi tulee esille karmaisevalla tavalla: puoli miljardia maksava julkinen laitos, joka ei ota huomioon kieli- tai etnisiä vähemmistöjä. Toivottavasti Yle edes kustantaa 72 euroa alkavalta tunnilta maksavat tulkit kaikille niille, jotka sellaista tarvitsevat.

Kielirasismi ei edistä monimuotoisuutta eikä anna potkua maahanmuuttajien äänestys- tai ehdokkuusinnolle. Taustatiedoissa kysytään, onko äidinkieli suomi, ruotsi vai joku muu. Suomen tai suomenruotsin taidon vaatiminen on Helsingin kaupungin mukaan välillistä syrjintää. Tällaista rasistissävytteistä avoimen muukalaisvihamielisestä me/he -jaottelua ei tule hyväksyä. Suomen kielihän on pelkkä sosiaalinen konstruktio, suomenruotsi ei sitäkään. Nyt on kyllä monimuotoisuus tukahdettu, kuka kantaa vastuun maahanmuuttajan syrjääntymisestä. Toivottavasti Eva Baudet tai joku ylitarkastaja puuttuu asiaan. Edes Viljanen.

Kansalaisuusvaihtoehtoina on Suomen kansalainen tai Jonkun muun maan kuin Suomen kansalaisuus.
Mutta mitä on suomalaisuus? Onneksi tällainen rasistispiirteinen isänmaallisuuskin on tulossa tiensä päähän kun maailma twiitaa ympäri maapallon, päivittää FB statuksiaan Quitossa ja metsästää netistä 65 euron halpalentoa Vietnamiin. Maailmankansalaisuuden rinnalla vaakunaleijonan kultainen kiilto himmenee nopeasti mattapintaiseksi rihkamaksi.

[Iloveallpeople]

Uussuomalaiset vaalityössä: "Haluan antaa takaisin"

Ahmed Hassan ja Alettin Basboga kannustavat maahanmuuttajia kuntavaaliuurnille.

Katso ohjelma: Katsomo

[Nuutti Hyttinen]

Kielirasismi ei edistä monimuotoisuutta eikä anna potkua maahanmuuttajien äänestys- tai ehdokkuusinnolle. Taustatiedoissa kysytään, onko äidinkieli suomi, ruotsi vai joku muu. Suomen tai suomenruotsin taidon vaatiminen on Helsingin kaupungin mukaan välillistä syrjintää. Tällaista rasistissävytteistä avoimen muukalaisvihamielisestä me/he -jaottelua ei tule hyväksyä. Suomen kielihän on pelkkä sosiaalinen konstruktio, suomenruotsi ei sitäkään. Nyt on kyllä monimuotoisuus tukahdettu, kuka kantaa vastuun maahanmuuttajan syrjääntymisestä. Toivottavasti Eva Baudet tai joku ylitarkastaja puuttuu asiaan. Edes Viljanen.

Pieni kaksoisstandardi tässäkin, jos suomea äidinkielenään puhuvalta vaaditaan virkamiesruotsin taitoa, mutta äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvalta ei vaadittaisi kummankaan kansalliskielen (puhumattakaan molemmista) taitoa. Miksi vain suomenkielisten pitäisi opetella ruotsia, vaikka lähes kaikki kaksikielisillä alueilla asuvat suomenruotsalaiset osaavat varsin hyvää suomea? Miksi varsinaisten maahanmuuttajien lapsia ei laiteta ruotsinkielisiin peruskouluihin, jotta he kykenisivät kielitaitonsa puolesta pohjoismaiseen yhteistyöhön ym. suomenkielisille elintärkeisiin aktiviteetteihin?

Minusta tämä haiskahtaa siltä, että joku pitää rasistisesti maahanmuuttajia liian tyhminä oppimaan ruotsia 

[Iloveallpeople]

Sdp:lla muita enemmän maahanmuuttaja-ehdokkaita Helsingissä

Helsingin Vihreiden ehdokaslistalla on vain kaksi maahanmuuttajaa. Esimerkiksi Sdp ilmoittaa maahanmuuttajaehdokkaita olevan 12.

–?En tiedä, miksi heillä on enemmän. Ehkä he ovat aktiivisesti rekrytoineet ehdokkaiksi nimenomaan maahanmuuttajia, kommentoi vihreiden vaalipäällikkö Eveliina Lindell.

–?Meillä on varsinaisten maahanmuuttajien lisäksi paljon kaksikielisiä ehdokkaita ja toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat syntyneet Suomessa. On espanjaa, venäjää, englantia, tataaria ja somalia puhuvia ehdokkaita, vaikka he ovatkin supisuomalaisia, Lindell jatkaa.

Helsingin Sosialidemokraatit ry:n toiminnanjohtaja Hanna Isbom kiistää Lindellin arvelut.

–?Emme ole tietoisesti päättäneet minkä verran maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita haluamme listalle, mutta on selvää, että monimuotoisessa Helsingissä ehdokaslistakin on monimuotoinen.

–?Meillä on puolueessa toimijoita monista eri taustoista. Maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat eivät välttämättä halua olla korostetusti maahanmuuttajaehdokkaita, Hanna Isbom jatkaa.

Kokoomuksen kuntavaalien ehdokaslistalla on Helsingissä kahdeksan ulkomailla syntynyttä maahanmuuttajaa.

Vaikka se on vähemmän kuin toisella suurella puolueella, Sdp:llä, on Kokoomus tyytyväinen lukumäärään.

–?Me emme ole asettaneet tavoitetta, että jotakin tiettyä määrää maahanmuuttajia lähdettäisiin hakemaan ehdokkaaksi. Onneksemme meidän ehdokaslistallemme haki paljon hyviä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joten heitä oli myös helppo valita listalle, sanoo Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Janne Pesonen.

Pesosen mukaan maahanmuuttajia pyrki Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi enemmänkin.

–?Maahanmuuttajaehdokkaiden määrää olisi ollut helppo kasvattaa, mutta katsoimme, että meillä on nyt erinomainen kahdeksikko ehdokkaana.

Helsingin Uutiset

[Oami]

Selittelyn makua tuolla Lindellillä...!

Eipä ole muutokselta tuollaisia kyselty. Ja mitäs sitä vastaisi jos olisi? Mistä minä tiedän? En ole ehdokkailta kysellyt syntyperästä mitään. Sen verran on kyselty että kannattavatko muutoksen ohjelmaa.

[Blanc73]

– Turkuun on muodostunut uusia kieli- ja kulttuuriyhteisöjä, mikä on nähtävä kaupungin monipuoliselle kehittymiselle paljon mahdollisuuksia tarjoavana rikkautena, kunnallisjärjestö sanoo vaaliohjelmassaan.

Samat wanhat klisheet pyörivät mokuttajien keskuudessa. Niin, miksipä sitä pyörää pitäisi uudestaan keksiä...

[Marjapussi]

–?Meillä on varsinaisten maahanmuuttajien lisäksi paljon kaksikielisiä ehdokkaita ja toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka ovat syntyneet Suomessa. On espanjaa, venäjää, englantia, tataaria ja somalia puhuvia ehdokkaita, vaikka he ovatkin supisuomalaisia, Lindell jatkaa.

Mission impossible. En usko somalista saatavan suomalaista millään realistisella keinolla.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajia kannustetaan vaaliuurnille

Maahanmuuttajien äänestysinto on yleensä jäänyt kunnallisvaaleissa matalaksi. Nyt heitä houkutellaan antamaan äänensä ja vaikuttamaan.

Maahanmuuttajat halutaan aktivoida äänestämään kunnallisvaaleissa.

Lahden kansanopistolla järjestetään torstain tilaisuus, jossa kerrotaan maahanmuuttajien vaikutusmahdollisuuksista. Tilaisuus on tarkoitettu sekä maahanmuuttajille että kaikille, jotka ovat halukkaita välittämään tietoa.

Tilaisuuteen on kutsuttu myös Lahden kaupunginvaltuuston edustajat kertomaan puolueiden ideologiasta ja maahanmuuttopolitiikasta.

Suomessa maahanmuuttajien osallistuminen kunnallisvaaleihin on ollut selvästi vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Maahanmuuttoasioiden kehittämispäällikkö Anne Saloranta Lahden sosiaali- ja terveystoimesta sanoo, että kyse on todennäköisesti tiedonpuutteesta.

- He eivät tiedä oikeudestaan äänestää. Toisaalta syy voi olla siinäkin, että he ovat asuneet Suomessa niin vähän aikaa, ettei kiinnostus politiikkaan ole vielä kasvanut. Tai sitten he eivät vain tiedä, mitä puoluetta äänestää.

Kuntavaalikampanjointi ja vaaleista saatava tieto tarjoillaan usein suomeksi, mikä tuo oman vaikeutensa maahanmuuttajille. Anne Salorannan mukaan tietoa kunnallisesta päätöksenteosta ei ole tarjolla riittävästi eikä oikeassa muodossa.

- Väitän, että ei ole. Tänä vuonna saman tyyppisiä tilaisuuksia on eri puolilla Suomea. Asiaan on viimein herätty.

Lahdessa vaalitilaisuuden maahanmuuttajille järjestävät Etelä-Suomen alueen etnisten suhteiden neuvottelukunta, Oikeusministeriö, Hämeen ELY-keskus, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä maahanmuuttajapalvelut, Lahden seudun tulkkikeskus, Alipi-hanke (ESR) ja Lahden kansanopisto.

YLE Lahti

[nuiv-or]

- He eivät tiedä oikeudestaan äänestää. Toisaalta syy voi olla siinäkin, että he ovat asuneet Suomessa niin vähän aikaa, ettei kiinnostus politiikkaan ole vielä kasvanut. Tai sitten he eivät vain tiedä, mitä puoluetta äänestää.

Kotiin tulee ilmoitus äänioikeudesta. Jos ei sitä tajua, niin ei tarvitse osallistua. Saloranta unohti mainita, että kidutettuina ja viranomaisten pelossa eivät uskalla äänestää.

Kuntavaalikampanjointi ja vaaleista saatava tieto tarjoillaan usein suomeksi, mikä tuo oman vaikeutensa maahanmuuttajille. Anne Salorannan mukaan tietoa kunnallisesta päätöksenteosta ei ole tarjolla riittävästi eikä oikeassa muodossa.

http://vaalit.fi/58721.htm

Tietoa kunnallisvaaleista eri kielillä

suomi
ruotsi

inarinsaame
koltansaame
pohjoissaame
karjala
romani
selkokieli
viittomakieli

albania
arabia
englanti
espanja
kiina
kurdi (sorani)
ranska
saksa
somali
thai
turkki
venäjä
vietnam
viro

Myös vaaliohjelmat ja ehdokkaiden kannanotot ovat suomeksi. Voin minä käyttää omia juttujani Google translatorissa, mutta miksei äänestäjä itse tee sitä?

Eikä pottunokkienkaan äänestysprosentti päätä huimaa. Oulussa 56,5 % vuonna 2008.

- Väitän, että ei ole. Tänä vuonna saman tyyppisiä tilaisuuksia on eri puolilla Suomea. Asiaan on viimein herätty.

Lahdessa vaalitilaisuuden maahanmuuttajille järjestävät Etelä-Suomen alueen etnisten suhteiden neuvottelukunta, Oikeusministeriö, Hämeen ELY-keskus, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä maahanmuuttajapalvelut, Lahden seudun tulkkikeskus, Alipi-hanke (ESR) ja Lahden kansanopisto.

Hurjat tienestit.

Näitä videoita näytetään tilaisuudessa.
http://www.youtube.com/watch?v=TMUCJZhQXbA

http://www.youtube.com/watch?v=XH0ckUTN6nE

Miksi tuollaisiin haetaan EU-rahaa? Aivan käsittämätöntä rahan tuhlausta.

Tilaisuuden kalvot: http://otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Demokratialahettilas

[Iloveallpeople]

Puolueilla oikea suunta

Puolueet ovat paneutuneet syksyn kunnallisvaaleissa tavoittelemaan maahanmuuttajia ehdokkaikseen.
Vuoden 2008 kuntavaaleissa he olivat esimerkiksi Päijät-Hämeessä harvinaisia. Nyt Lahdessa on lähes kaikilla puolueilla useita maahanmuuttajia listoillaan.
...

Äänestysaktiivisuus on yksi keskeinen kotoutumisen ja osallisuuden mittari. Suomen kotoutustoimia kiitetään kansainvälisesti, mutta äänestysaktiivisuutta ne eivät ole vielä toistaiseksi pystyneet nostamaan.
Siksi on oltava huolissaan, jos äänestämättä jättämisessä ei ole kyse tietoisesta päätöksestä vaan tiedon puutteesta tai jopa syrjäytymisestä.
...

Maahanmuuttajilla tulee olla mahdollisuus päästä luottamustehtäviin. Heidän osaamiselleen on käyttöä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutuspalveluissa.

Etelä-Suomen Sanomat

[Iloveallpeople]

Suomen venäläiset vierastavat vaikuttamista

Venäjänkielisten osallistuminen politiikkaan Suomessa on vähäistä, eivätkä kuntavaalit heitä juuri innosta. Lähtömaissa ei monillekaan syntynyt uskoa vaikuttamiseen.

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Heitä on Suomessa ainakin 60 000. Politiikassa heitä ei kuitenkaan juuri näy.

Kaikista maahanmuuttajista joka viides äänesti viime kuntavaaleissa. Venäjänkielisten into saattaa olla vieläkin vähäisempää.
...

YLE

[jmk]

Venäjänkielisten osallistuminen politiikkaan Suomessa on vähäistä, eivätkä kuntavaalit heitä juuri innosta. Lähtömaissa ei monillekaan syntynyt uskoa vaikuttamiseen.

YLE

Jutussa vielä näin:

Varsinkin Neuvostoliitossa eläneet vierastavat kansalaisvaikuttamista.

En käsitä. Neuvostoliitonhan piti päinvastoin olla kaiken kansalaisvaikuttamisen ja demokratian kulminoituma. Jo Lenin totesi "proletariaatin demokratian olevan miljoona kertaa demokraattisempaa kuin mikä tahansa porvarillinen demokratia".

Saivatko neuvostoliittolaiset kansalaisvaikuttaa niin paljon, että he saivat siitä tarpeekseen ja siksi nyt vierastavat sitä?

[Iloveallpeople]

Yli 30 ehdokkaalla ulkomaalaistausta

Lokakuun kuntavaaleissa on käytettävissä olevien tietojen mukaan 34 maahanmuuttajataustaista henkilöä Pohjois-Karjalassa.

Kaikissa muissa kunnissa paitsi Ilomantsissa ja Polvijärvellä mamu-taustaisia ehdokkaita on vähintään yksi. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on Joensuussa.

Kaikilla eduskuntapuolueilla kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta on ehdokkaana muualla kuin Suomessa syntyneitä henkilöitä. Puolueista eniten heitä on saanut listoilleen Sdp.

Pohjois-Karjalassa asuu runsaat 4 300 muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heistä ulkomaiden kansalaisia on runsaat 3 200.

Lue lisää tiistain Karjalaisesta

Karjalainen