2012-07-31 YLE: Maahanmuuttajien äänestysinnolle potkua

[P]

Mutta Ruotsissa eivät epäile, kun äänestysprosentti on kolminkertainen?

Ruotsissa ei tarvitsekaan epäillä, pitkät listat varmistavat vaalien epädemokraattisuuden. Suomessa käytetty henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä on periaattessa parempi mutta tuskin sitten käytännössä kuitenkaan.

Miksi Olof Palme ja Anna Lindh murhattiin? Koska murha on ainoa keino päästä eroon listan huipulla olevista demareista.

Ja SDP oli vähän aikaa sitten ajamassa listavaalia Suomeenkin. Järkyttävä systeemi, joka varmasti laskisi vieläkin äänestysaktiivisuutta. Suomalainen haluaa usein valita henkilön, jota äänestää. Ei listaa.

[Siili]

Mutta Ruotsissa eivät epäile, kun äänestysprosentti on kolminkertainen?

Ruotsissa ei tarvitsekaan epäillä, pitkät listat varmistavat vaalien epädemokraattisuuden. Suomessa käytetty henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä on periaattessa parempi mutta tuskin sitten käytännössä kuitenkaan.

Miksi Olof Palme ja Anna Lindh murhattiin? Koska murha on ainoa keino päästä eroon listan huipulla olevista demareista.

Ja SDP oli vähän aikaa sitten ajamassa listavaalia Suomeenkin. Järkyttävä systeemi, joka varmasti laskisi vieläkin äänestysaktiivisuutta. Suomalainen haluaa usein valita henkilön, jota äänestää. Ei listaa.

Listavaali johtaa myös poliittiseen korrektisuuteen, kun puolueen pitää listasijoituksen perusteella päättää valinnan todennäköisyys.  Esimerkiksi Ruotsin Kokoomus sijoitti fundamentalistimuslimin viidenneksi omalla listallaan Göteborgin piirissä, mikä takasi hänelle paikan Ruotsin eduskunnassa, henkilökohtaisesta äänisaaliista riippumatta. 

http://en.wikipedia.org/wiki/Abdirizak_Waberi

On selvää, että Kokoomus ei rasismileiman pelossa voi jatkossa sijoittaa häntä alemmalle tasolle.  Siksipä Waberista tulee toiminnastaan riippumatta pysyvä kansanedustaja, ellei sitten Kokoomuksen paikallinen kannatus putoa huomattavasti.  Kun hän on tarpeeksi monta kautta sikäläisessä eduskunnassa istunut, pääsee hän myös senioriteettinsa vuoksi merkittäviin asemiin puolueessa ja eduskunnassa.  Muuhan olisi rasismia. 

Jos Ruotsissa olisi sama systeemi kuin Suomessa, Waberi ei taatusti olisi päässyt eduskuntaan.  Luulenpa, että Suomen puolueet ovat ihan tyytyväisiä, kun he voivat jättää mamumannekiiniensa arvottamisen äänestäjien harteille.     

[nuiv-or]

Käytännössä maahanmuuttajien vähäinen osallistuminen kertoo, ettei kotouttaminen ole onnistunut. Maahanmuut­tajat tuntevat huonosti vaikutusmahdollisuuksiaan ja yleensä kunnallista päätöksentekokoneistoa. Kielimuuri on korkea. Maahanmuuttajien ei ole myöskään helppo löytää ehdokkaita, joihin he voisivat samastua.

En ymmärrä, miksi kielitaidottoman pitäisi saada äänestää. Kun ei perunanenäkään ota selvää politiikkojen puheesta, miten moniosaajat siihen pystyisivät? Opettelisivat kielen eikä uimaan.

Tähän han-kortti: Eihän suomalaisetkaan kovin innokkaasti äänestä. Viime kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli Oulussa 56,5 %. Yli 40 000 äänioikeutettua jätti siis äänestämättä.

Toinen han-kortti: kyllähän ulkolaisetkin äänestävät. Miten muuten selitetään Helsingin Zahra Abdullan 2538 tai Turun Roda Hassanin 386 ääntä?

Olavi Mäenpää on hyvin raportoinut Roda Hassanista, ja muistaakseni Halla-aho on kritisoinut Abdullaa. Eivät osaa kieltä eivätkä ymmärrä asioita. Kaiken lisäksi vievät paikan suomalaiselta.

[Siili]

Toinen han-kortti: kyllähän ulkolaisetkin äänestävät. Miten muuten selitetään Helsingin Zahra Abdullan 2538 tai Turun Roda Hassanin 386 ääntä?

Eikö tuota Abdullan korkeaa äänimäärää ole joskus selitetty sillä, että kantissuvikset sympatiseerasivat varsinaista hänen ihquutensa takia? 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/39285-yllattava-yhteys-halla-aholla-ja-zahra-abdullahilla

[Shemeikka]

Kuntavaaleissa äänioikeus määräytyy asumisen perusteella: vaaliuurnille ovat oikeutettuja kaikki Suomessa vähintään kaksi vuotta pysyvästi asuneet.

Maahanmuuttajat käsittääkseni äänestävät enimmäkseen Vihreitä tai muita aktiivisesti maahanmuuton puolesta toimivia puolueita. Kukkahattutädit ja muut mamujen parissa työskentelevät ovat hekin vihervasemmistoa ja ehkä vaikuttavat maahanmuuttajien äänestyskäyttäytymiseen. Ja jos kahdessa vuodessa mamu saa äänioikeuden kuntavaaleissa, ja kansalaisuuden saatuaan edelleen äänestää suvaitsevistoa, niin voinee olla mahdollista että vihervasemmisto tarkoituksella tuottaa itselleen äänestäjiä ulkomailta. Mitä enemmän kukkahattutätien ohjailemia mamuja Suomessa on, sitä useampi heistä äänestää kukkahattutätien kannattamia puolueita. Eli raakaa politiikkaa vallan kasvattimiseksi suvaitsevaisilta, mamujen auttaminen on sivuseikka.

[Siili]

Maahanmuuttajat käsittääkseni äänestävät enimmäkseen Vihreitä tai muita aktiivisesti maahanmuuton puolesta toimivia puolueita.

En yleistäisi.  Taikaseinästä elävät mamut tietenkin äänestävät niitä puolueita, jotka tiukimmin haluavat pitää tämän taikaseinän käynnissä.  Tosin fiksuimmat heistäkin ymmärtävät, että hyvää ei riitä kaikille, ja että Vihreiden pyrkimysten toteutuminen aiheuttaa sellaisen ryntäyksen taikaseinälle, että se ehtyy väistämättä:

http://www.vihreat.fi/node/2261

Paperittomat siirtolaiset on laillistettava ja paperittomille siirtolaisille on taattava perusoikeuksia kuten perusterveydenhuolto ja peruskoulutus, jotta he voivat paremmin kotoutua yhteiskuntaan.

Työllään itsensä elättävät maahanmuuttajat tuskin äänestävät vihervasureita yhtään sen enempää kuin työllään itsensä elättävät kantiksetkaan. 

[Teaparty]

Kuka äänestää maahanmuuttajaa?

Luettuani eduskuntavaalien alla muutamien maahanmuuttajaehdokkaiden kannanottoja ja vastauksia vaalikoneiden kysymyksiin, totesin ettei heillä ole riittävästi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta toimiakseen politiikassa. Ei sillä etteikö tietoa puuttuisi monilta syntyperäisiltäkin suomalaisilta poliitikoilta.

Minun olisi vaikea kuvitella äänestäväni muuta kuin syntyperäistä suomalaista tai Suomessa vuosikymmeniä asunutta länsimaisen arvomaailman omaavaa ehdokasta.

En ole rajaamassa kenenkään äänioikeutta tai vapautta valita ketä äänestää, mutta silti ihmettelen kuka suomalainen äänestää maahanmuuttajaa? Ovatko silloin takana vain ideologiset syyt ja "suvaitsevaisuus"?

"Minäpä äänestin ennakkoluulottomasti maahanmuuttajaa" ...ja siksipä olen muita parempi ihminen.

Pelkästään maahanmuuttajen omilla äänillä eivät toiset maahanmuuttajat tulisi valituiksi.

Huusko ja hänän "maailman metropoleissa asuneet" kaverinsa äänestävät. Ehdokkaan valinnassa on tärkeintä mamuus ja muslimius.. Muut seikat ovat vähemmän tärkeitä. Jokainen voi pohtia herran älynlahjoja tykönään.

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/113322-yh%C3%A4-useammista-maahanmuuttajista-tulee-p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4ji%C3%A4

Minä ja Huusko emme selvästikään liiku samoissa ulkosuomalaisporukoissa. En tunne ketään Suomen ulkopuolella 'maailman metropoleissa' asunutta, joka lämpenisi junttien vähämieliselle 00-luvun Englannista apinoidulle monikulttuurisuushölynpölylle. Asia on täysin päinvastoin: mitä pidempään on altistunut paskalle 'maailman metropoleissa', sitä enemmän kiitollisuutta tuntee siitä, että Itä-Helsingin ja Vantaan ulkopuolinen Suomi ovat edelleen siistejä.

Suomen äbäläwäbälän vähyys olisi selkeä hyödyllisen maahanmuuton vetovoimatekijä, jos tieto leviäisi. Tavalliset perheet, joissa vanhemmat käyvät töissä, ovat 'maailman metropoleissa' aika ahtaalla, kun pitää etsiä lapsille turvallinen koulu ja elinympäristö sekä hoitaa ihan jokapäiväisiä asioita äo<80-asiakaspalvelijoiden kanssa.

Sitten tämä kaveri esittää, että 'maailman metropoleissa asuneet' suomalaiset ovat kiljuen menossa äänestämään varsinaisia. En usko tätä väitettä.

[skrabb]

Maahanmuuttajia innostetaan vaaleihin

Pää­kir­joi­tus ot­si­kol­la "­Maa­han­muut­ta­jat tar­vit­se­vat ää­niä" (HS 8. 8.) kä­sit­te­li maa­han­muut­ta­jien osal­lis­tu­mis­ta vaa­lei­hin ja muu­hun yh­teis­kun­nal­li­seen toi­min­taan. Kir­joi­tus oli tär­keä ja syk­syn kun­ta­vaa­lien ta­kia ajan­koh­tai­nen.

Ku­ten kir­joi­tuk­ses­sa to­det­tiin, kun­nal­lis­vaa­lis­sa ää­ni­oi­keu­tet­tu on jo­kai­nen asian­omai­ses­sa kun­nas­sa asu­va Suo­men kan­sa­lai­nen tai EU:n, Is­lan­nin ja Nor­jan kan­sa­lai­nen se­kä myös muun val­tion kan­sa­lai­nen, jo­ka on asu­nut Suo­mes­sa yh­tä­jak­soi­ses­ti kak­si vuot­ta (las­ket­tu­na 51. päi­väs­tä en­nen vaa­li­päi­vää) ja jo­ka vii­meis­tään vaa­li­päi­vä­nä täyt­tää 18 vuot­ta.

Suo­mi kan­sain­vä­lis­tyy, ja ul­ko­maa­lais­ten ää­ni­oi­keu­tet­tu­jen osuus aiem­piin kun­ta­vaa­lei­hin näh­den kas­vaa tä­män ke­hi­tyk­sen myö­tä. Ää­ni­oi­keu­tet­tu­jen ul­ko­maan kan­sa­lais­ten ää­nes­tys­pro­sent­ti on kui­ten­kin tä­hän­as­ti­sis­sa kun­ta­vaa­leis­sa jää­nyt var­sin al­hai­sek­si. Eri kan­sal­li­suuk­sien vä­lil­lä näyt­tää osal­lis­tu­mi­ses­sa myös ole­van ero­ja. Mi­nis­te­riöön yh­teyt­tä ot­ta­neet maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­set ovat myös ker­to­neet, et­tei­vät po­liit­ti­seen toi­min­taan läh­te­neet ai­na ole tun­tu­neet, et­tä hei­dän ään­tään oli­si to­del­li­suu­des­sa kuul­tu.

On siis usei­ta syi­tä kiin­nit­tää huo­mio­ta ää­ni­oi­keu­tet­tu­jen on yh­teis­työs­sä mui­den muas­sa Et­nis­ten suh­tei­den neu­vot­te­lu­kun­nan ja maa­han­muut­ta­ja­jär­jes­tö­jen kans­sa to­teut­ta­mas­sa kun­ta­vaa­lien yh­tey­des­sä kam­pan­jaa osal­lis­tu­mis­oi­keuk­sis­ta tie­dot­ta­mi­sek­si. Eri kan­sal­li­suuk­sia edus­ta­vien lä­het­ti­läi­den kaut­ta py­ri­tään ta­voit­ta­maan eri väes­tö­ryh­miä ja vä­lit­tä­mään tie­toa osal­lis­tu­mi­ses­ta.

Oi­keus­mi­nis­te­riön yl­lä­pi­tä­mäl­lä vaa­lit.fi-si­vus­tol­la on pe­rus­tie­dot vaa­lei­hin osal­lis­tu­mi­ses­ta 14 eri kie­lel­lä. Uu­det sel­ko­kie­li­set vaa­li­vi­deot aut­ta­vat eri­tyi­ses­ti en­si ker­taa ää­nes­tä­viä. Dia­lo­gia asias­ta käy­dään myös po­liit­tis­ten puo­luei­den kans­sa.

Ky­sy­mys kaik­kien Suo­mes­sa asu­vien osal­lis­tu­mis­oi­keuk­sien to­teu­tu­mi­ses­ta on suo­ma­lai­sen de­mo­kra­tian kan­nal­ta tär­keä. Tie­toi­suus oi­keuk­sis­ta edel­lyt­tää hy­vää yh­teis­työ­tä vi­ra­no­mais­ten, jär­jes­tö­jen ja mui­den toi­mi­joi­den kes­ken.

Johanna Suurpää
yksikön johtaja
oikeusministeriö

http://www.hs.fi/digilehti/#mielipide/Maahanmuuttajia+innostetaan+vaaleihin/a1344483839654?src=haku&ref=%23arkisto%2F

[Roope]

Eri kan­sal­li­suuk­sia edus­ta­vien lä­het­ti­läi­den kaut­ta py­ri­tään ta­voit­ta­maan eri väes­tö­ryh­miä ja vä­lit­tä­mään tie­toa osal­lis­tu­mi­ses­ta.

Suurpää tarkoittanee "eri kansallisuuksia edustavilla lähettiläillä" MoniHeli ry:n iCount-projektin ns. avainhenkilöitä.

Vaaliprojektissa huomiota kiinnitti se, että avainhenkilöiksi ei hyväksytä EU-maiden kansalaisia (siis esim. Suomen kansalaisuuden saaneita), ja että projektiryhmän henkilövalinnoissa on painotettu näkyvästi Afrikkaa (molemmat ohjausryhmään valitut jäsenseurat afrikkalaisia, Monihelin toinen edustaja ohjausryhmässä afrikkalainen, molemmat projektityöntekijät afrikkalaisia). Miksi tällainen painotus? Somalit poislukien afrikkalaisten osuus maahanmuuttajista on todella pieni, mutta EU-kansalaisten suuri. Syy voisi olla se, että äänestäminen tuottaa eniten ongelmia juuri afrikkalaisille, mutta maahanmuuttajien alhainen äänestysprosentti ei nouse paljonkaan, vaikka kaikki Suomen afrikkalaiset kävisivät äänestämässä. Näkyvää äänestysprosentin parannusta ei saada aikaan vaikuttamatta nimenomaan suurimpiin ulkomaalaisryhmiin, joita ovat virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset.

[nuiv-or]

Syy voisi olla se, että äänestäminen tuottaa eniten ongelmia juuri afrikkalaisille, mutta maahanmuuttajien alhainen äänestysprosentti ei nouse paljonkaan, vaikka kaikki Suomen afrikkalaiset kävisivät äänestämässä. Näkyvää äänestysprosentin parannusta ei saada aikaan vaikuttamatta nimenomaan suurimpiin ulkomaalaisryhmiin, joita ovat virolaiset, venäläiset ja ruotsalaiset.

Ideana on kerätä moniosaajien äänet Z. Abdullalle, tai kuka ikinä siellä pk-seudulla on vihreiden/demareiden tms. puolueen moniosaajaehdokkaana. Ääniharava tuo ääniä puolueelle ja vertausluvut paranevat. Äänestysprosentin nostaminen on Viljasen sakille yhdentekevää.

Ei kielitaidoton pysty äänestämään objektiivisesti.

Missä oli se juttu Ruotsin demareiden nk. demokratiavalmennuksesta, missä neuvottiin moniosaajien kielillä, kuinka äänestää demareita?

[Oami]

Oikeusministeriön tehtävä on tiedottaa äänestäjille vaaleista Suomen virallisilla kielillä.

Mutta puolueet ovat tietysti vapaita kertomaan vaikka klingoniksi jos se puolueita huvittaa. Omilla rahoillaan, tietysti.

[Iloveallpeople]

Ulkomaalais-ehdokkaita tarvitaan

Ehdokasasettelu kuntavaaleihin käy kiivaimmillaan. Ehdokaslistat 28. lokakuuta pidettäviin vaaleihin on jätettävä viimeistään 18. syyskuuta, mutta vielä elokuun alkupuolella puolueiden listoilta puuttui satoja ehdokkaita (Karjalainen, 3.8.).

Puolueiden kannattaa muistaa, että syntyperäisten suomalaisten lisäksi myös EU-kansalaisilla sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla, joilla on kotikunta Suomessa, on äänioikeus kuntavaaleissa. Niin ikään EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla, joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan, on äänioikeus kuntavaaleissa (Karjalainen, 14.8.).

Pohjois-Karjalassa asuu noin 3 000 vaalikelpoista muun maan kansalaista. Äänestämisen lisäksi heidän on mahdollista asettua myös ehdolle kuntavaaleissa.

Ulkomaalaisia kannattaa pyytää ehdokkaiksi, koska vain he voivat tuoda maahanmuuttajien näkökulman päätöksentekoon. He myös pystyvät näkemään tuttuja asioita totutusta poikkeavalla tavalla ja voivat näin tuoda päätöksentekoon raikkaita ehdotuksia.

Ehdokkaina Pohjois-Karjalassa asuvat ulkomaalaiset voivat aivan uudella tavalla houkutella muita ulkomaalaisia vaaliuurnille. 3 000 ääntä ei ole varaa heittää hukkaan.

Karjalainen

[Alkuasukas]

Paskastanioista tulee varmaan todella raikkaita ehdotuksia. "Hei mitä jos säästetään koulutuksesta puolet kieltämällä tyttöjen koulunkäynti?"

[nuiv-or]

Ulkomaalaisia kannattaa pyytää ehdokkaiksi, koska vain he voivat tuoda maahanmuuttajien näkökulman päätöksentekoon. He myös pystyvät näkemään tuttuja asioita totutusta poikkeavalla tavalla ja voivat näin tuoda päätöksentekoon raikkaita ehdotuksia.

Ehdokkaina Pohjois-Karjalassa asuvat ulkomaalaiset voivat aivan uudella tavalla houkutella muita ulkomaalaisia vaaliuurnille. 3 000 ääntä ei ole varaa heittää hukkaan.

...

Ideana on kerätä moniosaajien äänet Z. Abdullalle, tai kuka ikinä siellä pk-seudulla on vihreiden/demareiden tms. puolueen moniosaajaehdokkaana. Ääniharava tuo ääniä puolueelle ja vertausluvut paranevat. Äänestysprosentin nostaminen on Viljasen sakille yhdentekevää.

Ei kielitaidoton pysty äänestämään objektiivisesti.

Missä oli se juttu Ruotsin demareiden nk. demokratiavalmennuksesta, missä neuvottiin moniosaajien kielillä, kuinka äänestää demareita?

[Oami]

Ulkomaalaisia kannattaa pyytää ehdokkaiksi, koska vain he voivat tuoda maahanmuuttajien näkökulman päätöksentekoon.

Öh? Eikö tällä perusteella ihan mitä tahansa ihmisryhmää kannata pyytää ehdokkaiksi, koska vain he voivat tuoda kyseisen ihmisryhmän näkökulman päätöksentekoon? Esim. "33-vuotiaat", "viestintäalan ammattilaiset", "Toyotalla ajavat"?

Vai onko juuri tietyn ihmisryhmän kollektiivisessa näkökulmassa toimittajan mielestä jotain sellaista erikoista, mitä ei muilla ole?

[Maastamuuttaja]

Tämä Suurpää on muuten Suomen vaikutusvaltaisin henkilö. Ei Niinistö, ei Lenita eikä Sailas. Vain Suurpään toiminnan tulokset näkyvät 20 vuoden kuluttua.

[skrabb]

Maahanmuuttajia pitää innostaa osallistumaan yhteisiin asioihin
-------------------------------------------------------------------------------
Omar Bahaaldin Irakilaisten pakolaisten kansainvälisen federaation Suomen osaston puheenjohtaja, Helsinki

Vii­me päi­vi­nä on me­dias­sa käy­ty kes­kus­te­lua maa­han­muut­ta­jien osal­lis­tu­mi­ses­ta ja ak­ti­voi­mi­ses­ta vaa­lei­hin. Asia on hy­vin po­si­tii­vi­nen, kos­ka myös maa­han­muut­ta­jien on tär­keä osal­lis­tua yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­seen ja hyö­dyn­tää omaa ää­nioi­keut­taan. Useim­mis­sa me­dia­kes­kus­te­luis­sa on tul­lut esil­le, et­tä maa­han­muut­ta­jien osal­lis­tu­mi­nen vaa­lei­hin on hy­vin vä­häis­tä. Tä­mä on tot­ta, mut­ta kan­nat­taa he­rä­tel­lä ky­sy­mys­tä, mik­si näin on?

Mie­les­tä­ni en­si­si­jai­ses­ti syy on Suo­men ko­tout­ta­mis­po­li­tii­kas­sa, jo­ka on hy­vin epäon­nis­tu­nut­ta. Täs­sä ta­pauk­ses­sa on tär­keää, et­tä maa­han­muut­ta­ja tu­tus­tuu ja ym­mär­tää oi­keu­ten­sa ja vel­vol­li­suu­ten­sa uu­des­sa maas­sa.

Maa­han­muut­ta­jien oi­keuk­sis­ta tu­li­si pu­hua ym­pä­ri vuo­den, ei­kä vain vaa­lien lä­hes­tyes­sä. Mi­nis­te­riöis­sä, jot­ka vai­kut­ta­vat maa­han­muut­ta­jien asioi­hin, oli­si syy­tä poh­tia, kuin­ka kan­sa­lais­oi­keu­det tuo­daan maa­han­muut­ta­jien tie­toon ja so­vel­le­taan ruo­hon­juu­ri­ta­sol­le. Me­dian tu­li­si an­taa ti­laa ja roh­kais­ta maa­han­muut­ta­jia, jot­ta he voi­si­vat hel­pom­min osal­lis­tua uu­teen yh­teis­kun­taan ja tuo­da ää­nen­sä esil­le.

Unoh­taa ei saa myös­kään puo­luei­den tär­keää ase­maa, kun aja­tel­laan maa­han­muut­ta­jien ak­ti­voi­mis­ta ja mo­ti­voi­mis­ta. Var­sin­kin va­sem­mis­to­lais­puo­luei­den tu­li­si tark­kaan suun­ni­tel­la maa­han­muut­ta­jien po­liit­tis­ta ase­maa, jo­ka voi­si hyö­dyt­tää mei­tä kaik­kia täs­sä yh­teis­kun­nas­sa. Ay-liik­kei­den epä­ak­tii­vi­suus on ai­heut­ta­nut ti­lan­teen huo­non­tu­mi­sen suh­tees­sa tä­hän jouk­koon, kos­ka käy­tän­nös­sä suu­rin osa maa­han­muut­ta­jis­ta on po­ten­tiaa­lis­ta työ­voi­maa. Sik­si hei­dän ky­ky­jään ja tai­to­jaan tu­li­si hyö­dyn­tää en­tis­tä enem­män.

Am­mat­ti­liit­to­jen roo­lia tu­li­si vah­vis­taa, jot­ta maa­han­muut­ta­jia saa­tai­siin am­mat­ti­liit­toi­hin ak­tii­vi­sik­si jä­se­nik­si.

Suo­mes­sa on Eu­roo­pan vai­kein­ta saa­da maan kan­sa­lai­suus. Kes­tää vi­ral­li­ses­ti vii­si vuot­ta en­nen kuin kan­sa­lai­suut­ta voi ha­kea. Sen jäl­keen tu­lee ha­kea kie­li­ko­kee­seen, jo­ka on hy­vin vai­kea. Käy­tän­nös­sä näin pit­kä pro­ses­si la­maan­nut­taa ja es­tää maa­han­muut­ta­jaa in­teg­roi­tu­mas­ta yh­teis­kun­taam­me.

http://www.hs.fi/digilehti/#22082012/mielipide/Maahanmuuttajia+pit%C3%A4%C3%A4+innostaa+osallistumaan+yhteisiin+asioihin/a1345523197969

boldaus oma

[Lemmy]

Suo­mes­sa on Eu­roo­pan vai­kein­ta saa­da maan kan­sa­lai­suus. Kes­tää vi­ral­li­ses­ti vii­si vuot­ta en­nen kuin kan­sa­lai­suut­ta voi ha­kea. Sen jäl­keen tu­lee ha­kea kie­li­ko­kee­seen, jo­ka on hy­vin vai­kea.

Ja paskat. Kokeilee muuttaa Kreikkaan, kielikokeen lisäksi tulee päästä läpi Kreikan historian ja kulttuurin kokeesta. Ja mitä mä katselin tota Engelsmannien koetta, niin ei se ihan helppo ole sekään.  Onhan noita maita joissa on helpompaakin, mutta ei mistään Ranskastakaan saa kansalaisuutta ellei inkke pinkke paarlevuu.

[Lemmy]

Kes­tää vi­ral­li­ses­ti vii­si vuot­ta en­nen kuin kan­sa­lai­suut­ta voi ha­kea. Sen jäl­keen tu­lee ha­kea kie­li­ko­kee­seen,

Ja miten helvetissä kielitaidoton pystyy seuraamaan "yhteiskunnallisia asioita" kysyn vaan? Sitäpaitsi, jos on niin tyhmä, että ensin odottaa viisi vuotta, ennenkuin alkaa opiskelemaan kielikokeeseen, niin saa olla äänestämättäkin. Kielikokeen (joka on suomi tai ruotsi) voi kuitata "osoittamalla vastaavat tiedot" esimerkiksi jos on opiskellut ja suorittanut vaaditun nk. "virkamieskielen" tason eli YKI 3 riittää

[Suomitalon renki]

Maahanmuuttajia pitää innostaa osallistumaan yhteisiin asioihin
-------------------------------------------------------------------------------
Mie­les­tä­ni en­si­si­jai­ses­ti syy on Suo­men ko­tout­ta­mis­po­li­tii­kas­sa, jo­ka on hy­vin epäon­nis­tu­nut­ta. Täs­sä ta­pauk­ses­sa on tär­keää, et­tä maa­han­muut­ta­ja tu­tus­tuu ja ym­mär­tää oi­keu­ten­sa ja vel­vol­li­suu­ten­sa uu­des­sa maas­sa.

Mielestäni on myös maahanmuuttaja tehtävä tutustua ja ymmärtää velvollisuutensa, jonka jälkeen ansaitsee oikeutensa tässä maassa.

käy­tän­nös­sä suu­rin osa maa­han­muut­ta­jis­ta on po­ten­tiaa­lis­ta työ­voi­maa. Sik­si hei­dän ky­ky­jään ja tai­to­jaan tu­li­si hyö­dyn­tää en­tis­tä enem­män.

Potentiaalinen työvoima on eri asia, kuin työvoima. Meillä on jo lähiöt täynnä potentiaalista jo omasta takaa. n. 200 000 työtöntä. Itse en halua enään yhtään tätä potentiaalista osastoa lisää. 


http://www.hs.fi/digilehti/#22082012/mielipide/Maahanmuuttajia+pit%C3%A4%C3%A4+innostaa+osallistumaan+yhteisiin+asioihin/a1345523197969

boldaus oma
[/quote]

[jmk]

Suo­mes­sa on Eu­roo­pan vai­kein­ta saa­da maan kan­sa­lai­suus. Kes­tää vi­ral­li­ses­ti vii­si vuot­ta en­nen kuin kan­sa­lai­suut­ta voi ha­kea. Sen jäl­keen tu­lee ha­kea kie­li­ko­kee­seen, jo­ka on hy­vin vai­kea. Käy­tän­nös­sä näin pit­kä pro­ses­si la­maan­nut­taa ja es­tää maa­han­muut­ta­jaa in­teg­roi­tu­mas­ta yh­teis­kun­taam­me.

I smell serious bullshit here.

Vähän vertailulistaa
http://en.wikipedia.org/wiki/Naturalization#Other_countries
esim. Tanska 9 vuotta yhtäjaksoista asumista, Italia 10 vuotta, Sveitsi 12 vuotta. Listalla ei mainita mitä muita vaatimuksia on, noita voi kaivella joku jos jaksaa. Tossa nyt esimerkin vuoksi Tanskan vaatimuksia
http://www.nyidanmark.dk/en-us/coming_to_dk/danish_nationality/conditions_to_be_satisfied.htm
muun muassa
* it is a general rule that you must have lived in Denmark for a continuous period of at least 9 years.
* you must prove your Danish skills
* you must prove your knowledge of the Danish society and of Danish culture and history by presenting a certificate of a special citizenship test

Kysymys onkin, kumpi syy lienee Omar Bahaaldin lausunnon takana:
a) kun mamuttaa, ei tarvitse puhua totta, vai
b) kun mamuttaa, ei tarvitse tietää.

[nuiv-or]

Suo­mes­sa on Eu­roo­pan vai­kein­ta saa­da maan kan­sa­lai­suus. Kes­tää vi­ral­li­ses­ti vii­si vuot­ta en­nen kuin kan­sa­lai­suut­ta voi ha­kea. Sen jäl­keen tu­lee ha­kea kie­li­ko­kee­seen, jo­ka on hy­vin vai­kea..

No jos vaikein tarkoittaa helpointa, niin sitten kirjoittaja on oikeassa.

AL: Suomeen tulossa EU:n lievin kansalaisuuslaki

Suomen kansalaisuus voi irrota jatkossa helpommin kuin oleskelulupa. Vakavakaan rikos ei estä kansalaisuuden saamista - toisin kuin monessa muussa EU-maassa.

Kansalaisuuden saaminen helpottuu eduskunnan hyväksymän kansalaisuuslain muutoksen vuoksi. Velvoitusta Suomessa asumisesta lyhennetään kuudesta vuodesta viiteen. Maahanmuuttovirasto pelkää, että rikolliset alkavat hakea kansalaisuutta oleskeluluvan sijasta.

- Tuleeko tilanteita, että kansalaisuuden saa helpommin kuin pysyvän oleskeluluvan? Jos henkilö hakee pysyvää oleskelulupaa eikä saa, pitääkin tyytyä kansalaisuuteen, Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Tiina Suominen pohtii.

...

Yksinhuoltajia ja monilapsisten perheiden äitejä koskevat kielitaitolievennykset voivat luoda lakiin hakuautomaatin.

Kansalaisuuslaki

13?§ Kansalaistamisen yleiset edellytykset

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:

1)?hän on täyttänyt 18 vuotta tai sitä ennen avioitunut;

2)?hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa (asumisaikaedellytys):

a)?viimeksi kuluneet viisi vuotta keskeytyksettä (yhtäjaksoinen asumisaika); tai

b)?seitsemän vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä (kerätty asumisaika);

3)?hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys);

4)?hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan;

5)?hän pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa; ja

6)?hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys).


14?§ Asumisajan alkaminen

Asumisaika alkaa:

1)?Suomeen muuttopäivästä tai Suomeen paluusta, jos hakijalla on tai hänelle on sitä ennen myönnetty lupa tai oikeus muuttaa pysyväisluonteisesti Suomeen;

2)?ensimmäisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämispäivästä, jos hakijalla ei ole Suomeen tullessaan maahan muuttoon oikeuttavaa lupaa;

3)?turvapaikka- tai oleskelulupahakemuksen tekemispäivästä, jos ulkomaalaiselle on tehdyn hakemuksen perusteella annettu turvapaikka Suomessa tai myönnetty oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella; tai

4)?Pohjoismaan kansalaisella Suomeen muuttopäivästä tai muuttoilmoituksen rekisteröinnistä riippuen siitä, kumpi näistä on myöhäisempi.

Jos hakijan henkilöllisyys on ollut selvittämättä, hyväksyttävä asumisaika alkaa vasta, kun hän on esittänyt selvityksen henkilöllisyydestään. Tätä aikaisemmin oleskeltu aika tai osa siitä hyväksytään asumisaikaan, jos hakija on osoittanut aloitteellisuutta henkilöllisyyden selvittämiseksi, samoin kuin alaikäisenä oleskeltu aika tai osa siitä, jos henkilöllisyys on ollut selvittämättä huoltajasta johtuvasta syystä taikka muusta hakijasta riippumattomasta syystä.


15?§ Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu

Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14?§:n 1 momentin 2 kohdan estämättä huomioon yhtäjaksoista asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.

Hakijan iän, terveydentilan tai muun näihin verrattavan syyn perusteella myös ilman lupaa oleskeltu aika tai osa siitä hyväksytään asumisaikaan, jos sitä on hakijan kannalta pidettävä kohtuullisena.


18?§ Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos:

1)?hänellä on lailliseen ja pitkäaikaiseen Suomessa oleskeluun taikka muuhun tähän verrattavaan syyhyn perustuen kiinteät siteet Suomeen; sekä

2)?hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on viimeksi kuluneet kaksi vuotta ollut keskeytyksettä Suomessa.

Lisäksi edellytyksenä on, että:

1)?hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;

2)?hakijaa on ilman omaa syytään virheellisesti pidetty Suomen kansalaisena vähintään 10 vuotta suomalaisen viranomaisen sellaisen erehdyksen takia, josta on johtunut Suomen kansalaisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvä merkittävä seuraus; taikka

3)?muutoin on olemassa erittäin painava syy asumisaikaedellytyksestä poikkeamiselle.


18 a?§ Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 2 kohdan estämättä, jos hän täyttää 13?§:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja:

1)?hänellä on 18?§:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja

2)?hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet neljä vuotta keskeytyksettä taikka yhteensä kuusi vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä.


18 b?§ Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos:

1)?hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;

2)?hakija on 65-vuotias tai sitä vanhempi ja hänellä on Suomessa pakolaisasema, toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella;

3)?hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä;

4)?muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle.

Luku- ja kirjoitustaidottoman sekä 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa muulla kuin 1?momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella, voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2?momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.


19?§ Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 3 kohdan estämättä, jos hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle on perusteltu syy. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti:

1)?rikoksesta tai rikoksista kulunut aika;

2)?teon laatu ja teosta tuomitun rangaistuksen ankaruus; sekä

3)?onko hakija syyllistynyt toistuvasti rangaistaviin tekoihin.

Myös ulkomailla annettu tuomio voidaan ottaa arvioinnissa huomioon, jos teko, josta rangaistus on tuomittu olisi vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulle ulkomaalaiselle ei voida myöntää kansalaisuutta ennen kuin hänelle tuomittu ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika tai hänelle määrätty lähestymiskielto on päättynyt.

Käy­tän­nös­sä näin pit­kä pro­ses­si la­maan­nut­taa ja es­tää maa­han­muut­ta­jaa in­teg­roi­tu­mas­ta yh­teis­kun­taam­me.

Roskaa, ei kukaan tarvitse kansalaisuutta integroituakseen.

[Sami Aario]

Käy­tän­nös­sä näin pit­kä pro­ses­si la­maan­nut­taa ja es­tää maa­han­muut­ta­jaa in­teg­roi­tu­mas­ta yh­teis­kun­taam­me.

Löytyykö tästä maasta mitään mikä ei lamaannuta "maa­han­muut­ta­jaa" (millä tarkoitetaan tässä yhteydessä siis työtöntä sosiaalimaahanmuuttajaa)?

[Emo]

Käy­tän­nös­sä näin pit­kä pro­ses­si la­maan­nut­taa ja es­tää maa­han­muut­ta­jaa in­teg­roi­tu­mas­ta yh­teis­kun­taam­me.

Löytyykö tästä maasta mitään mikä ei lamaannuta "maa­han­muut­ta­jaa" (millä tarkoitetaan tässä yhteydessä siis työtöntä sosiaalimaahanmuuttajaa)?

No löytyypä hyvinkin. Yksinäinen jalkapatikassa kulkeva kantisnainen kesämekossa puiston siimeksessä, niin ei lamaantumisesta tietoakaan.

[RP]

Sitäpaitsi, jos on niin tyhmä, että ensin odottaa viisi vuotta, ennenkuin alkaa opiskelemaan kielikokeeseen, niin saa olla äänestämättäkin.

Itse asiassa hän kirjoitti "hakea" ei "alkaa opiskella". Väärin väite on silti. Voi sen kielikokeen yrittää läpäistä heti kun kokee pystyvänsä.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttajat halutaan vaaliuurnille

Maahanmuuttajien äänestysprosentti kuntavaaleissa on heikko. Edellisissä kuntavaaleissa 2008 kantaväestön äänestysprosentti oli 60, mutta maahanmuuttajien kohdalla alle 20.

Maahanmuuttajien on usein vaikea saada tietoa Suomen poliittisista käytännöistä. Moni ei tiedä edes sitä, että kuntavaaleissa saa äänestää, vaikkei olisikaan Suomen kansalainen. Riittää, että on asunut maassa pysyvästi yli kaksi vuotta.

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heidän joukossaan on eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Työssäkäyvät ovat mukana yhteiskunnassa ja kiinnostuneita myös politiikasta, mutta esimerkiksi pakolaisilla menee aikaa ja energiaa oman elämän järjestelemiseen. Monen ajatukset ovat vielä entisen kotimaan tilanteessa. Jos oma kulttuuri ja kotimaan poliittinen tilanne ovat täysin erilaiset, koko kansanäänestyksen käsite voi olla hämärän peitossa.

Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on vähän myös ehdokaslistoilla. Lahdessa eniten maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on Vihreillä, joilla on neljä ehdokasta. Vasemmistoliitolla, Kristillisdemokraateilla ja Perussuomalaisilla ei ole yhtään ulkomaalaistaustaista ehdokasta.

Läpipääsy vaaleissa on maahanmuuttajille usein hankalampaa, sillä verkostoja ei ehkä ole kovinkaan paljon. Myös kielitaito on ongelma, sillä hallintokieli on monimutkaista.

Aiheesta lisää sunnuntain Etelä-Suomen Sanomissa.

Etelä-Suomen Sanomat

[Blanc73]

Seuraavaksi mamuille määrätään kiintiöpaikat eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Meininki mokuttajaleirissä on nykyään niin mielipuolista, että ei olisi ihme jos sellainen aloite tulevaisuudessa tehtäisiin. On-han ahvenenmaalaisillakin kiintiöpaikka.

[Marjapussi]

Seuraavaksi mamuille määrätään kiintiöpaikat eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Meininki mokuttajaleirissä on nykyään niin mielipuolista, että ei olisi ihme jos sellainen aloite tulevaisuudessa tehtäisiin. On-han ahvenenmaalaisillakin kiintiöpaikka.

Samantien enemmistö oikeauskoisille. He voivat sitten hoitaa päätökset jäsentenvälisenä mittelönä.

[Iloveallpeople]

"Maahanmuuttajilla on paljon annettavaa"

Seinäjoen kaupunginvaltuustoon pyrkivä Julio Vallejo Medina on harvoja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka ovat lähteneet kunnallisvaaliehdokkaaksi Etelä-Pohjanmaalla.

Kokoomuksen listoilla oleva Vallejo Medina toteaa, että ehdolle lähteminen on tavallaan velvollisuus.

- Tunnen ihmisiä niin paljon. Tuntuu, että pitää olla toiminnassa mukana.

Suomi-Unkari-seuran Etelä-Pohjanmaan osaston puheenjohtaja Pentti Lemettinen toteaa, että maahanmuuttajien kotoutumista helpottaisi, jos valtuustossa olisi maahanmuuttajia.

- Maahanmuuttajilla on paljon annettavaa eteläpohjalaiskunnille, hän rohkaisee.

Lue lisää aiheesta päivän lehdestä.

Ilkka

[Oami]

Suomi-Unkari-seuran Etelä-Pohjanmaan osaston puheenjohtaja Pentti Lemettinen toteaa, että maahanmuuttajien kotoutumista helpottaisi, jos valtuustossa olisi maahanmuuttajia.

Voisiko Lemettinen tai ihan kuka tahansa kertoa, miten se konkreettisesti helpottaisi?