Moraali ja syy-seuraussuhteet

[mietinen]

Moraali ja syy-seuraussuhteet

Kiitos Hesarille esseestä, sitä oli ilo lukea. Esseessä oli paljon rohkeaa ajattelua, pystyin oppimaan terästämään sen perusteella omaa ajatteluani. Voi olla, että parhaat palat esseestä jäivät tarkasteluni ulkopuolelle, erityisesti arvostan arvojen nostamista keskiöön. Jokaisella on henkilökohtaisen ajattelun, oppimisen kautta mahdollisuus kantaa vastuuta tekemistään valinnoista. Vain ihminen joka tietää tekonsa seuraukset ja omaa selkeät arvot voi toimia moraalisesti.

Helsingin Sanomat, Kulttuuri
LAUANTAINA 14.7.2012
Lauantaiessee, Usko haihtuu kuin vanha känni
Jukka Petäjä

... pirstoutuneessa ja eriarvoistuneessa yhteiskunnassa harva jaksaa enää uskoa uskoon. Tarkoitan tällä uskomiseen, en uskoa kristillisessä mielessä.

Jos ei jaksa uskoa, on helppo privatisoida todellisuus ja päätyä pelkkien mielikuvien tai harhojen peilisaliin. Tämä imaisee ihmiset arvotyhjiöön, jolloin myös käsitys oikeasta ja väärästä hämärtyy. Pimeyden valtakunnan porteilla seistessä myös moraali kuolee. Ikävät seuraamukset näkyvät ihmisen omassa elämässä, jossa millään ei olekaan yhtäkkiä mitään väliä. Paha olo on silloin helppo ulkoistaa.

...

Hakiessamme syyllistä omaan tilaamme syyllistymme joko moraaliseen kaukotaitteisuuteen eli pitkätaittoisuuteen tai moraaliseen likinäköisyyteen.

Lähes mekaaninen yhteiskunnan syyllistäminen perustuu moraaliselle kaukotaitteisuudelle, koska silloin nähdään kauas, mutta ei lähelle. Se vapauttaa yksilön vastuusta ja tekee hänestä epäterveen yhteiskunnallisen kehityksen ja taantumisen uhrin.

...

Moraalinen likinäköisyys taas määrittelee tilannetta, jossa ihminen näkee lähelle, mutta ei juuri omaa kättään edemmäksi. Mitä kauemmaksi katse suuntautuu sitä epätarkemmaksi näkökenttä käy.

Tässä katsannossa ihminen on syypää omaan kohtaloonsa.

Uskotaan, että sitä niittää, mitä kylvää. Silloin syrjäytymistä lähestytään jonkinlaisena vapaaehtoisena ratkaisuna tai tahdottomuuden osoituksena. Umpikuja ei johdu yhteiskunnasta vaan yksilöstä itsestään. Sama mekanismi määrittää myös ulos pääsyä umpikujasta.

On jotenkin odotettavissa, että moraalille ei jää kovin paljon tilaa, jos joutuu taistelemaan verissä päin jokapäiväisestä olemassa olostaan. Se puolestaan alistaa yhteiskunnan sosiaaliseksi apuautomaatiksi, jonkinlaiseksi maallistetuksi Jumalaksi.

Moraalisten sokeuksien (kaukotaitteisuuden ja likinäköisyyden) vaikutus eurokriisin arviointiin

Moraalinen kaukotaitteisuus
"Tälle näkökannalle perustuu myös uutisointi, joka korostaa esimerkiksi, että Suomi joutuu EU:n kriisimaiden korruption maksumieheksi."

Moraalinen likinäköisyys
"Jos on moraalisesti likinäköinen, verkkokalvolle piirtyy sellainen heijastus, joka houkuttelee epäilemään, että Kreikka, Espanja ja Italia ovat itse syypäitä omaan tilaansa."

Havaitseeko moraalisesti tarkkanäköinen, ettei mikään ole kenenkään toiminnan seurausta ja suomalainen on paha ihminen, jos hän ajattelee itseään, lapsiaan ja tulevaisuutta?


Miten voimme nähdä syy-seuraussuhteet - mekanismit?

Kirjoittaja käyttää (pitkän lainauksen alussa) moraalia merkityksessä, jossa se kuvaa arvoja, ihmisen käsitystä toivotusta ja epätoivotusta. Toivottu ja epätoivottu ohjaavat ihmisen tekemiä valintoja, pyrkimystä elämässä ja yksittäisissä päätöstilanteissa.

"Syrjäytymisen ja pahoinvoinnin mekanismien paikantaminen vaatii sitä, että nähdään tarkasti sekä kauas että lähelle. Se edellyttää katseen suuntaamista oikein - ja kaksiteholaseja."

Moraalia ei voi käyttää ilmiöiden ymmärtämiseen, vaan ainoastaan eri vaihtoehtojen toivottavuuden punnitsemiseen. Syy-seuraussuhteiden, mekanismien tai ilmiöiden näkeminen, ymmärtäminen, ei ole moraalinen kysymys.

Syy-seuraussuhteiden selittämisen ja kuvaamisen kannalta ihmisen voimakkaat arvot voivat sokaista hänet. Ihmisen on vaikea uskoa todeksi ikäviä asioita hänen arvostuksensa kohteesta. Selkeimmin tämä paljastuu tilanteessa jossa, ihailun kohde paljastuu suhteessa muuhun omaan arvorakenteeseen arvottomaksi. Havainto nostaa pintaan kognitiivisen dissonanssin. Dissonanssiin voi reakoida joko hyväksymällä uuden käsityksen tai kieltämällä sen.

Omaa sokeutta voi hoitaa tutkimalla omia arvojaan. Arvostamillemme asioille ja tekijöille "annamme anteeksi" tai "katsomme sivuun", kun havaitsemme niissä arvojemme vastaisia piirteitä. Ihmisen havainnoinnin vääristymät ovat moninaisia ja tutustumisen arvoisia. Erityisesti suosittelen oman idealogian tutkimista. Vain täysin tietämätön voi väittää olevansa vapaa kaikista ideologioista, erityisesti omastaan.

Suomalaisen yhteiskunnan tulee pystyä näkemään erilaisten valintojen seuraukset ennakolta. Koska suomalainen journalismi havainnoi ja tutkii ilmiöitä lähes pelkästään moraalisen pullonpohjan läpi, poliittisten valintojen seuraukset tulevat Suomen kansalle ja poliitikoille yllätyksenä.

Moraalinen punnitseminen on mielekästä vain täsmällisesti määriteltyjen vaihtoehtojen välillä perustelut esittäen.

[törö]

Spanskit rakensivat hulluuksissaan 1,5 miljoonaa turhaa kämppää ja rakentamista onnessaan lainarahoittaneet pankit ovat sen seurauksena hätää kärsimässä. Kenen syytä se on jollei spanskien itsensä?

[far angst]

Syyllinen aina ja kaikkeen on se hölmö, joka saadaan kusetettua myöntämään syyllisyytensä ja vielä maksamaankin.  Koskaan ei syylliseksi ole todettu osapuolta, joka kylmästi on kieltäytynyt maksamasta.

Ergo:  Maksaja on "syyllinen", mutta syyllinen ei maksa.