Kirja: Nationalismin diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaaleissa -gradu

[Roope]

Pro gradu -tutkielma

Ei anneta tätä meidän Suomea pois palasinakaan!
Suomalaisuuden ja kulttuurisen nationalismin diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaalien maahanmuuttopoliittisissa keskusteluissa

ALA-ORVOLA,MINNA
Johtamiskorkeakoulu / Valtio-oppi
Hyväksytty    27.06.2012
Kieli:    fin
Laajuus:    115 s.
Kokoteksti:    http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu06091.pdf
URN:    http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22801

Tiivistelmä:
Maahanmuutto aiheuttaa tunteita herättävää kiivasta keskustelua, jossa ei säästellä värikkäitä ilmaisuja. Keskustelu maahanmuutosta on polarisoitunut niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden ja monikulttuurisuuteen myönteisemmin suhtautuvien välillä. Keskusteluissa ovat läsnä jaot "meihin" ja "heihin", uhkiin ja uhreihin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan miten "meidät" erotetaan "heistä" eli millaisia jaotteluita "meidän suomalaisten" ja "heidän ulkomaalaisten" välille tuotetaan. Keskusteluissa ovat vahvasti läsnä käsitykset kansasta, kansallisvaltiosta ja suomalaisuudesta. Tutkielmassa tarkastellaan kansallisen identiteetin, suomalaisuuden ja kulttuurisen nationalismin ilmenemistä kevään 2011 eduskuntavaaleja edeltäneessä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa.

Tarkoituksena on tutkia miten kansanedustajaehdokkaat määrittelevät suomalaisuutta, suomalaisia arvoja ja kulttuuria sekä toisaalta maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia.  Tutkimusaineisto koostuu Uudenmaan vaalipiirin perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaiden blogikirjoituksista ja vaalikonekommenteista ennen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat miten maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa määritellään suomalaisia arvoja ja Suomen etua sekä millaista on keskustelussa tuotettu suomalaisuus. Lisäksi pohdin millä tavoin eduskuntavaaliehdokkaat tuottavat kulttuurista nationalismia ja uusintavat kansakuntaa. Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta. Arkipäivän nationalismi on rutiininomaista puhetta kansallisuuksista ja kansakunnista.

Kansallinen identiteetti rakentuu kansalaisuuden puhetavoista. Se, miten suomalaisuudesta puhutaan, rakentaa Suomen kansallista identiteettiä. Kansallisvaltio nähdään edelleen luonnollisena järjestyksenä, jonka turvapaikanhakijat ja pakolaiset rikkovat olemassaolollaan. Maahanmuuttajat venyttävät tutun ja perinteisen suomalaisuuden rajoja.

Maahanmuuttokeskusteluissa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat arvot, normit ja kulttuuri, työ ja työttömyys, sosiaaliset ongelmat sekä kieli, koulutus ja kotoutuminen. Keskustelu polarisoitui vihreiden ja perussuomalaisten välille, joiden välimaastoon jäi kokoomus. Kaikki puolueet puhuvat suomalaisuudesta hyvin positiivisesti, valttikorttina menestykseen. Maahanmuuttoon perussuomalaiset ja kokoomus sen sijaan liittävät paljon ongelmia.

Keskustelusta oli eroteltavissa kolme diskurssia: "yhtenäinen kulttuuri, yhtenäinen Suomi", "kansainvälinen Suomi, hallittu maahanmuutto" ja "moninainen Suomi" –diskurssit. Yhtenäinen kulttuuri, yhtenäinen Suomi on puhetta arvoiltaan ja kulttuuriltaan yhtenäisestä kansallisvaltiosta. Se on diskurssi, jolla pyritään vahvistamaan yhteistä suomalaisen kansakunnan kertomusta.

Kansainvälinen Suomi, hallittu maahanmuutto –diskurssi antaa kuvan ulospäin suuntautuvasta, mutta perinteiset arvonsa säilyttävästä Suomesta, joka asettaa maahanmuutolle  järkevyyden, sääntelyn ja rajoittamisen vaatimuksia. Moninainen Suomi –diskurssi on puhetta moninaisuudesta ja erilaisuuden arvostamisesta. Se kavahtaa ajatusta monokulttuuri-Suomesta, sillä Suomi nähdään ennemmin "tuhansien tapojen maana".

Asiasanat:
maahanmuuttopolitiikka, kulttuurinen nationalismi, kansallinen identiteetti, suomalaisuus

Vaikutti minusta jotenkin sekavalta ja linjattomalta tyyliin "sitten X sanoi, että Y". Myös kirjoittajan oma kukkahattuisuus tuli opinnäytetyöksi turhan paljon esiin (esim. perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman kuvaus tyyliin "rajat suljettava" ja "kaikista kansainvälisistä velvoitteista irtisanouduttava"), kun selailin, mutta ehkä muita kiinnostaa enemmän.

Kaikkia puolueita yhdisti blogikeskusteluissa se, että puolueiden näkyvimmät hahmot vaalipiiristä
loistivat poissaolollaan keskustelusta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Soini ei käsitellyt "plokissaan"
maahanmuuttoa kertaakaan valitsemallani tarkastelujaksolla. Myöskään kokoomuksen näkyvimmät
persoonat Uudenmaan vaalipiiristä; kuten Alex Stubb ja Jyrki Katainen, eivät kirjoittaneet
maahanmuuttoaiheista muuten aktiivisesti päivittyviin blogeihinsa. Vaalikoneessa tosin kummatkin
olivat perustelleet vastaustaan myös sanallisesti. Uudenmaan vihreiden yksi tunnetuimmista
ehdokkaista on entinen oikeusministeri Tuija Brax, hänkään ei osallistunut blogissaan
maahanmuuttokeskusteluun. Aktiivisimpia maahanmuuttoasioiden keskustelijoita ovat puolueiden
valtakunnallisesti vähemmän tunnetut ehdokkaat. Muutamat ehdokkaat profiloituvat hyvin aktiivisina
maahanmuuttopoliittisina keskustelijoina.

Maahanmuutosta puhuttaessa puolueet ja ehdokkaat puhuvat myös kansallisvaltio Suomesta. Onko
ajatus suvereenista, suomalaisesta kansakunnasta enää relevantti vai onko se jo osa historiaa?
Perussuomalaiset haluavat edelleen uskoa suvereeniin kansallisvaltioon, jonka ytimen muodostavat
etnisyydeltään kantasuomalaiset. Kokoomus ja vihreät eivät puhu aktiivisesti kansallisvaltiosta. Suomi
nähdään usean eri etnisen ryhmän muodostamana valtiona, joka on myös osa kansakuntien maailmaa.
Erityisesti Suomen aktiivista roolia kansainvälisissä yhteisöissä, niin eurooppalaisissa kuin
globaaleissa, korostetaan. Perussuomalaisten ajama suvereeni kansallisvaltio sen sijaan haluaa
irtisanoutua kansainvälisistä velvoitteista ja asettaa "kansan syvät rivit" korkeimmaksi auktoriteetiksi.

[Rapsakka Rapu]

Maahanmuutosta puhuttaessa puolueet ja ehdokkaat puhuvat myös kansallisvaltio Suomesta. Onko
ajatus suvereenista, suomalaisesta kansakunnasta enää relevantti vai onko se jo osa historiaa?
Perussuomalaiset haluavat edelleen uskoa suvereeniin kansallisvaltioon, jonka ytimen muodostavat
etnisyydeltään kantasuomalaiset. Kokoomus ja vihreät eivät puhu aktiivisesti kansallisvaltiosta. Suomi
nähdään usean eri etnisen ryhmän muodostamana valtiona, joka on myös osa kansakuntien maailmaa.
Erityisesti Suomen aktiivista roolia kansainvälisissä yhteisöissä, niin eurooppalaisissa kuin
globaaleissa, korostetaan. Perussuomalaisten ajama suvereeni kansallisvaltio sen sijaan haluaa
irtisanoutua kansainvälisistä velvoitteista ja asettaa "kansan syvät rivit" korkeimmaksi auktoriteetiksi.

Voi olla, että projisoin oman näkemykseni kattamaan Perussuomalaisten kannan yleisesti, mutta mielestäni PS:n ajatus kansallisvaltion yhtenäisyydestä perustuu pikemmin suomalaiseen yhteisesti jaettuun kulttuuriin, kuin etnisesti yhtenäiseen ja rajattuun suomalaisuuteen.

Minulla on hyvin hatara muistikuva siitä, että Soini olisi jossain vaalitentissä vastannut kysymykseen "kuka on suomalainen" hieman samaan tapaan, eli "suomalainen on se joka haluaa omaksua meidän tavat ja kulttuurin". Minulla on huono muisti. Muistaako joku paremmin?

[Nikopol]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

[PaulR]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Ehkä olemme itse lähteneet median parjauskampanjaan ja selittelemme suotta, että emmehän me moisia ole.

Maahanmuutto -ja muutenkin kriitikko ja ylpeä siitä. 

[Uuno Nuivanen]

Minä kans ja vielä nuivinta siipeä.

[tietotyöläinen]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Vaikka kysymyksesi olikin retorinen, niin vastaan silti. Hän käyttää sitä eufemisminä rasistista, kuten kaikki muutkin, jotka sanovat "niinsanotut".

Olkaamme ylpeästi niinsanottuja.

[Tabula Rasa]

Niinsanotun ylpeästi puolinuiva, einiinetelänhetelmäinen, aromikas, hiukan pirskahteleva, hapokas.

[Roope]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Koska sellaiset auktoriteetit kuin Suvi Keskinen ja Jussi Förbomkin kirjoittavat ns. maahanmuuttokriitikoista ja "maahanmuuttokriitikoista".

[Rapsakka Rapu]

Voisinpa tehdä oman graduni aiheesta; Jakaminen meihin ja heihin: kuinka tutkijat jakavat ihmisiä "meihin oikeamielisiin" ja "heihin juntteihin" nimeämällä ihmisryhmiä voimakkaasti tunnepitoisilla ja ennakko-oletuksia sisältävillä määreillä meihin-ja-heihin-jakajiin versus globaaleihin.

[Ilkka Partanen]

Pro gradu -tutkielma

Tutkimusaineisto koostuu Uudenmaan vaalipiirin perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaiden blogikirjoituksista ja vaalikonekommenteista ennen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat miten maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa määritellään suomalaisia arvoja ja Suomen etua sekä millaista on keskustelussa tuotettu suomalaisuus. Lisäksi pohdin millä tavoin eduskuntavaaliehdokkaat tuottavat kulttuurista nationalismia ja uusintavat kansakuntaa. Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta. Arkipäivän nationalismi on rutiininomaista puhetta kansallisuuksista ja kansakunnista.

Minusta on kohtalaisen suppea ja tarkoitushakuinen aineisto graduksi asti. Miksi juuri Perussuomalaiset, Kokoomus ja Vihreät? Miksi vain kolme puoluetta? Eikö olisi hedelmällisempää tehdä gradu esimerkiksi puoluetason maahanmuuttolinjauksista tai vaikkapa perusteellisesti yhden puolueen maahanmuuttolinjausten kehityksestä tai piirteistä, jne? Akateeminen maailma näyttäytyy minulle yhä suurempana tyhjäntoimittajien leikkikenttänä. Mitä arvoa tällaisella tutkimuksella on?

EDIT: Mietitään vielä mistähän korkeakoulutettujen työttömyys mahtaisi johtua. Kysytään että kuka maksaa centtiäkään tässä tutkimuksessa esitettävän metodin soveltamisesta tai tutkimustiedosta sinänsä? Äkkiä ei mulla tule mieleen ainuttakaan tahoa joka ei paiskaisi nauraen ovea kiinni jos menisi edes tarjoamaan.

[tietotyöläinen]

Mitä arvoa tällaisella tutkimuksella on?

Ainoa arvo gradulla on se, että sen kirjoittaja saa suoritettua pakollisen osan tutkintoaan.

[Ruckafella]

Onneksi ei ollut oikiksen gradusta kyse, tai meillä olisi kohta toinen Illmanni siteeraamassa itseään ehdottomana totuutena ja jakamassa kakkua.

[Luotsi]

Pro gradu -tutkielma

Tutkimusaineisto koostuu Uudenmaan vaalipiirin perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaiden blogikirjoituksista ja vaalikonekommenteista ennen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja. Keskeisimpiä tutkimuskysymyksiä ovat miten maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa määritellään suomalaisia arvoja ja Suomen etua sekä millaista on keskustelussa tuotettu suomalaisuus. Lisäksi pohdin millä tavoin eduskuntavaaliehdokkaat tuottavat kulttuurista nationalismia ja uusintavat kansakuntaa. Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta. Arkipäivän nationalismi on rutiininomaista puhetta kansallisuuksista ja kansakunnista.

Minusta on kohtalaisen suppea ja tarkoitushakuinen aineisto graduksi asti. Miksi juuri Perussuomalaiset, Kokoomus ja Vihreät? Miksi vain kolme puoluetta? Eikö olisi hedelmällisempää tehdä gradu esimerkiksi puoluetason maahanmuuttolinjauksista tai vaikkapa perusteellisesti yhden puolueen maahanmuuttolinjausten kehityksestä tai piirteistä, jne? Akateeminen maailma näyttäytyy minulle yhä suurempana tyhjäntoimittajien leikkikenttänä. Mitä arvoa tällaisella tutkimuksella on?

EDIT: Mietitään vielä mistähän korkeakoulutettujen työttömyys mahtaisi johtua. Kysytään että kuka maksaa centtiäkään tässä tutkimuksessa esitettävän metodin soveltamisesta tai tutkimustiedosta sinänsä? Äkkiä ei mulla tule mieleen ainuttakaan tahoa joka ei paiskaisi nauraen ovea kiinni jos menisi edes tarjoamaan.

Kuinkahan moni niistä n 20 000 vuosittaisesta gradusta on millään mittapuulla merkittävä yhtään muulle kuin värkkääjälleen? Kuinka moni niitä vaivaituu lukemaan ja miksi pitäisikään?

[Eino P. Keravalta]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Minä en ainakaan ole maahanmuuttokriitikko sikäli, että en vastusta kategorisesti kaikkea maahanmuuttoa, vaan ainoastaan haittamaahanmuuttoa.

[vendetta]

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuton ongelmat eivät ole ratkaistavissa "suurellakaan rahalla". Vihreät sen sijaan eivät puhu ongelmista, vaan arjen haasteista, jotka ovat usein keskustelemalla ratkaistavissa... ...Vihreät toteavat, että vaikenemisen aika on ohi, ja pelkän suvaitsevaisuuskasvatuksen ja rasismin vastaisen työn sijaan on nyt aika keskittyä arjen ongelmien ratkaisuun.

Tämä on ilmeisesti sitä sosiaalista konstruktionismia ja diskurssianalyysia.

[Roope]

Vihreät
toteavat kyllä, että vaikenemisen aika on ohi ja haasteista on puhuttava, mutta käytännössä puolue ei
ota kantaa maahanmuuttokriitikoiden esittämiin väitteisiin maahanmuuton aiheuttamista ongelmista.

[vendetta]

Ongelmallista vihreätä diskurssia on tutkielmassa havaittavissa enemmänkin.

...Keskusta ja kokoomus päättivät irtaantua hallituskumppaneiden Rkp:n ja vihreiden joukosta ja äänestää yhdessä perussuomalaisten kanssa tiukennuksia perheenyhdistämispolitiikkaan.

[Roope]

...Keskusta ja kokoomus päättivät irtaantua hallituskumppaneiden Rkp:n ja vihreiden joukosta ja äänestää yhdessä perussuomalaisten kanssa tiukennuksia perheenyhdistämispolitiikkaan.

Tällaista äänestämistä ei ole koskaan tapahtunut.

[Haima]

Näille diskurssi-ihmisille on aina ilo tarjota sarjassaan klassikkovideo, josta löytyy mm. ikimuistoinen suvaitsevaisen diskurssin hedelmä: "Indian is just a social construct"...


http://www.youtube.com/watch?v=iz259zRJDLE

[Ystävä]

"Niinsanotut maahanmuuttokriitikot" tarkoittaa sitä, että ilmaisun käyttäjän mielestä maahanmuuttokriitikko on liian hienolta kalskahtava ilmaisu juntille peräkammarin rasistille.

En usko. "Maahanmuuttokriitikko" ei ole vakiintunut ilmaisu, vaan käsittääkseni Halliksen keksimä uudissana.

[tietotyöläinen]

"Niinsanotut maahanmuuttokriitikot" tarkoittaa sitä, että ilmaisun käyttäjän mielestä maahanmuuttokriitikko on liian hienolta kalskahtava ilmaisu juntille peräkammarin rasistille.

En usko. "Maahanmuuttokriitikko" ei ole vakiintunut ilmaisu, vaan käsittääkseni Halliksen keksimä uudissana.

Meinaatko, että he laittavat eteen "niinsanottu", koska kokevat termin vakiintumattomaksi? Eli käyttävät yhdistelmää "niinsanottu maahanmuuttokriitikko" täysin neutraalisti, mitenkään vihajailematta, että hei kaikki tietää, että rasistejahan ne on.

Mielestäni "maahanmuuttokriitikko" on jo selkeästi vakiintunut ilmaisu.

Eikös se muuten ole peräti osoitus osaamisen puutteesta jos sortuu käyttämään gradussaan termejä, joiden eteen pitää lisätä "niinsanottu"?

[Roope]

Suvi Keskisen mukaan muutamien rauhallisempien ja suvaitsevaisempien vuosien jälkeen,
maahanmuuttopoliittinen keskustelu alkoi kiristyä syksyllä 2008 kunnallisvaalien aikaan. Vuoden 2008
aikana yleistyikin verkkofoorumeilla syntynyt termi "maahanmuuttokriittinen", jonka myös media otti
nopeasti sellaisenaan käyttöönsä. Sittemmin "maahanmuuttokritiikin" varjolla on esitetty rasistisiakin
kannanottoja. Verkkokeskusteluissa rasismi oli avointa, josta se hieman siistiydyttyään siirtyi
sanomalehtien mielipidesivuille ja "maahanmuuttokriittisten" haastatteluihin ja puheenvuoroihin.
(Keskinen, Rastas & Tuori 2009, 10–11; Keskinen 2009, 34).

Kirjoittajan mukaan media otti termin sellaisenaan käyttöönsä. Silti hän itse käyttää sitä tutkielmassaan sen kummemmin perustelematta enimmäkseen lainausmerkeissä, vaikka tosin epäjohdonmukaisesti myös pari kertaa ilman lainausmerkkejä muun muassa kuvaamaan Nuivaa vaalimanifestia.

Lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa perussuomalaiset nelinkertaistivat paikkalukunsa ja maahanmuutto
nousi poliittisen debatin keskiöön. Vuonna 2009 keskustelu eli kuitenkin vielä suurimmaksi osaksi
suhteellisen pienen aktiivijoukon keskustelufoorumeilla. Keskeisin näistä "maahanmuuttokritiikin"
syntypaikoista oli Homma-foorumi, joka oli saanut alkunsa Jussi Halla-ahon Scripta-blogin
vieraskirjasta. Tämä suhteellisen pieni, mutta sitäkin aktiivisempi, keskustelijoiden joukko on pystynyt
ohjaamaan merkittävästi suomalaisen maahanmuuttokeskustelun suuntaa ja tyyliä. Tämä aktiivijoukko
on saanut koko kansan puhumaan "mamuista" ja "kukkahattutädeistä". (Suomen Kuvalehti 7/2011)

Kuinka suhteellisen pieni joukko on voinut ohjata suomalaisen maahanmuuttokeskustelun suunnan ja koko kansan puhetavan yhdeltä keskustelufoorumilta? Tämähän se kysymys on.

Julkisessa maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa on puhuttu paljon siitä, mikä on rasismia ja mikä
ei. "Maahanmuuttokriitikot" ovat syyttäneet vastapuolta niin sanotun rasismikortin esittämisestä.
(Rastas 2009, 47.) Rasismikortilla on tarkoitettu kaiken kritiikin leimaamista rasismiksi. Toisaalta taas
kritiikin varjolla on esitetty rasistisia ja epäkunnioittavia ilmauksia. Ilmaus "en ole rasisti, mutta..." on
tuttu monesta keskustelusta. Rasismin torjumisen sijasta julkisessa keskustelussa on kinasteltu siitä,
mikä on rasismia ja kuinka pitkälle sananvapaus ulottuu. Anna Rastas (2009, 53) muistuttaa, että
rasismia voi olla myös sellainen toiminta, jota ei sellaiseksi ole tarkoitettu, pelkkä motiiveihin
tuijottaminen ei siis auta. Rasismin uudesta noususta kertovat myös lisääntyneet rasistiset rikokset eli
rikokset, joilla on jokin rasistinen motiivi. Rasistinen motiivi on myös rangaistuksen
koventamisperuste. Vuonna 2009 poliisille ilmoitettiin noin 860 rasistista rikosta, joka oli 14 %
edellisvuotta enemmän. (Poliisi 3.11.2010.)

Jos kirjoittaja yrittää osoittaa yhteyden maahanmuuttokriittisen keskustelun ja rasististen rikosten välillä, niin hän epäonnistuu. Rasistisiksi luokitellut rikokset ovat poliisin tilastojen ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan vähentyneet. Trendi oli näkyvissä jo vuonna 2009, jolloin maahanmuutto nousi ulkomaalaislain käsittelyn myötä puheenaiheeksi. Vanhojen tilastojen käyttäminen oman kannan todisteluun ei sovi opinnäytetyöhön. Poliisiammattikorkeakoulun sivuilla viimeisen kahdeksan kuukauden aikana (gradu julkaistiin tällä viikolla) käynyt ei ole voinut olla törmäämättä tuoreempiin, kirjoittajan esittämille vastakkaisiin, tietoihin.

Rasismista ei kinastella rasismin torjumisen vaan maahanmuuttopolitiikasta puhumisen sijaan. Valtaosa ns. maahanmuuttokeskustelusta on ollut keskustelua keskustelusta ja keskustelijoista. Ilmaus "en ole rasisti, mutta..." on tuttu lähinnä rasismikeskustelusta, jossa sitä käytetään vastapuolen motiivien kyseenalaistamiseen ("olen rasisti, mutta en myönnä sitä"). Sama merkitys on puhumisella niin sanotuista maahanmuuttokriittisistä tai "maahanmuuttokriittisistä".

[Jorma Merikoski]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Arajärvi käskee. Ks.

http://hommaforum.org/index.php?topic=29547.0

[Phantasticum]

Jäin miettimään tätä paljon esillä ollutta "en ole rasisti, mutta..." -ilmausta ja argumenttia. En muista omalta kohdaltani, että olisin missään maahanmuuttoa koskevassa arkikeskustelussa koskaan vedonnut tähän ja näillä sanoin. Jos olen joskus ollut jotain mieltä, olen ollut sitä mieltä ilman, että minun olisi pitänyt erikseen korostaa, etten ole rasisti. Olen pitänyt sitä itsestään selvänä kanssakeskustelijan taholta, että tämä on osannut tulkita ajatuksiani ilman mitään irtisanoutumisia.

En ole lukenut omia Homman viestejäni, mutta en ainakaan näin äkkiä muista, että olisin joutunut täälläkään erikseen irtisanoutumaan rasismista. Vannomaan en tietysti mene. Niin sanottu kulttuurirasisti tai uusrasisti olen myöntänyt olevani, mutta se on kokonaan toinen juttu.

Kun perinteisiä punaniskoja on niin kovin vaikea enää löytää mistään, joidenkin tiettyjen tahojen on ollut pakko keksiä sellaisia uusia leimaavia termejä ja käsitteitä kuin "uusrasisti", "uusrasismi", "kulttuurirasisti" ja "kulttuurirasismi". Huomatkaa lainausmerkit ja sanaa selittävä alkuosa niin sanottu. "En ole rasisti, mutta..." kuuluu tämän saman tahon itse keksimään leimakirveskategoriaan.

[Soromnoo]

Miksi se sanoa "niinsanotut" maahanmuuttokriitikot? Emmekö me muka ole sitä?

Minä en ainakaan ole maahanmuuttokriitikko sikäli, että en vastusta kategorisesti kaikkea maahanmuuttoa, vaan ainoastaan haittamaahanmuuttoa.

Eli suhtaudut siis kriittisesti maahanmuuttoon

Gradusta löytyi melkoisen hupaisa lause

Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta.

Nyt ollaan kovassa ytimessä.

[tietotyöläinen]

Gradusta löytyi melkoisen hupaisa lause

Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta.

Nyt ollaan kovassa ytimessä.

Juuh... lähestymme termiä rakenteellinen nationalismi. Sitä on mahdoton määritellä tarkasti, sen yleistä olemassa oloa on mahdoton osoittaa todeksi, sen oletetut/väitetyt haitat on sekä erittäin epämääräisiä että täysin fiktiivisiä, mutta se on paha ja SIELLÄ SE LUURAA!

[Tragedian synty]

Monesti olen havainnut suvisten käyttävän termiä maahanmuuttajakriitikko. Selkeä merkki yrityksestä pelata mielikuvapolitiikkaa vielä siinä vaiheessa, kun argumenteista ei sille puolelle ole enää apua.

Kun nyt tarkemmin muistelen, niin yksi tuon ilmaisun ahkerimmista käyttäjistä oli se Joni Pelkonen. Hänestä ei ole tainnut kuulua mitään vaalien jälkeen. Hyppäsi kai lihamyllyyn, kun toiveet monikulttuurisesta diktatuurista hulahtivat likakaivoon.

Rest in pieces.

[L. Brander]

Ainoa arvo gradulla on se, että sen kirjoittaja saa suoritettua pakollisen osan tutkintoaan.

Juurikin näin. Iso G on opinnäytetyö, ei enempää. Gradu on toki lähtökohtaisesti julkinen asiakirja, ja siten julkisesti arvosteltavissa, mutta jonkun ihmisen opinnäytetyön ruotiminen täällä on mielestäni turhaa. Työ tehdään, paikasta ja tilanteesta riippuen, kohtuullisen tarkassa ohjauksessa. En ole tätä(kään) gradua lukenut, mutta minusta on turha vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kirjoittajasta, "suomalaisen tutkimuksen tasosta" tai yhtään mistään opinnäytteen perusteella.

Hänen opinnäyte on hyväksytty ja onnittelut siitä.

[Kukko]

Ainoa arvo gradulla on se, että sen kirjoittaja saa suoritettua pakollisen osan tutkintoaan.

Juurikin näin. Iso G on opinnäytetyö, ei enempää. Gradu on toki lähtökohtaisesti julkinen asiakirja, ja siten julkisesti arvosteltavissa, mutta jonkun ihmisen opinnäytetyön ruotiminen täällä on mielestäni turhaa. Työ tehdään, paikasta ja tilanteesta riippuen, kohtuullisen tarkassa ohjauksessa. En ole tätä(kään) gradua lukenut, mutta minusta on turha vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kirjoittajasta, "suomalaisen tutkimuksen tasosta" tai yhtään mistään opinnäytteen perusteella.

Hänen opinnäyte on hyväksytty ja onnittelut siitä.

Nimenomaan näin. Se on VAIN gradu, opinnäytetyö. Ei semmosta kannata täällä retostella yhtään enempää, eikä tehdä mitään johtopäätöksiä mistään.

Nolottaa ajatellakin, jos mun gradusta oltais alettu päättelemään jotain suomalaisen matematiikan tutkimuksen tasosta

[Ystävä]

"Niinsanotut maahanmuuttokriitikot" tarkoittaa sitä, että ilmaisun käyttäjän mielestä maahanmuuttokriitikko on liian hienolta kalskahtava ilmaisu juntille peräkammarin rasistille.

En usko. "Maahanmuuttokriitikko" ei ole vakiintunut ilmaisu, vaan käsittääkseni Halliksen keksimä uudissana.

Meinaatko, että he laittavat eteen "niinsanottu", koska kokevat termin vakiintumattomaksi? Eli käyttävät yhdistelmää "niinsanottu maahanmuuttokriitikko" täysin neutraalisti, mitenkään vihajailematta, että hei kaikki tietää, että rasistejahan ne on.

Tiedostan toki että monet nettikeskustelijat laittavat usein ko. sanan ympärille heittomerkit siksi, että maahanmuuttokriitikko on heidän mielestään kiertoilmaisu sanalle "rasisti". Mutta siis tuo on gradu ja siinä pitäisi pyrkiä korrektiin kieleen epämääräisten vihjailujen sijaan. Gradun kirjoittaja voi esittä (ja tämä olisi ihan toivottavaakin) ihan suoraankin näkemyksensä asian tiimoilta.

Gradusta löytyi melkoisen hupaisa lause

Kulttuurinen nationalismi tuo esiin nationalismin arkipäiväisemmän puolen eli ne tavat ja keinot, joilla "meidän" kansakuntamme tuotetaan osaksi sosiaalista todellisuutta.

Nyt ollaan kovassa ytimessä.

Tai sitten kirjoittaja viittaa siihen, miten tutkimansa nationalistit kansakunnasta ajattelevat, eikä niinkään kyseenalaista noilla heittomerkeillä sitä, että kansakuntamme todella on meidän. On tietty mahdollista että olen ihan väärässä ja tyyppi käyttää heittomerkkejä arvottamiseen.