Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN): Maahanmuuttopolitiikkaraportti - Suomi 2011

[Roope]

Riikka Asa: Vuosittainen politiikkaraportti - Suomi 2011 (pdf, 70 sivua)

Sisällysluettelo

Tiivistelmä    

1. Johdanto: tavoite ja käytetyt metodit   
1.1 Metodit   
1.2 Termit ja määritelmät   

2. Suomen poliittisen järjestelmän ja oikeusjärjestelmän yleinen rakenne      
    2.1 Poliittisen järjestelmän yleinen rakenne ja institutionaalinen konteksti   
      2.2 Oikeusjärjestelmän yleinen rakenne   

3. Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvä yleinen kehitys      
3.1 Yleinen poliittinen kehitys   
3.2 Politiikkaa ja/tai lainsäädäntöä koskevat tärkeimmät keskustelunaiheet   
3.3 Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden laajempi kehitys   
3.4 Institutionaalinen kehitys   

4. Laiton maahanmuutto ja kotouttaminen   
4.1. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto   
4.2 Perheenyhdistäminen   
4.3 Muu laillinen maahanmuutto   
4.4 Kotouttaminen   
4.5 Kansalaisuus ja kansalaistaminen   

5. Sääntöjen vastainen maahanmuutto ja paluu   
5.1 Sääntöjen vastainen maahanmuutto    
5.2 Paluu    
5.3 Ihmiskaupan vastainen toiminta   

6. Rajavalvonta   
6.1 Ulkorajojen valvonta   
6.2 Rajavalvontaan liittyvä yhteistyö   

7. Kansainvälinen suojelu ja turvapaikka    

8. Yksin tulleet alaikäiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät   

9. Maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa       
   
10. Eu:n lainsäädännön täytäntöönpano   
10.1 EU:n lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vuonna 2011    
10.2 EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon (täytäntöönpanon viivästymiseen) liittyvät
kokemukset ja keskustelu   

Tiivistelmä

Vuotta 2011 leimasivat Suomessa eduskuntavaalit sekä niiden alla käyty maahanmuut-
tokriittinen keskustelu. Vaalivoittajaksi selvisi maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva
Perussuomalaiset-puolue, joka sai eduskunnassa 39 edustajanpaikkaa. Maahanmuut-
tokriittisen ilmapiirin taustalla arvioitiin vaikuttavan vuonna 2008 alkanut lama, josta Suo-
men talous oli hiljalleen toipumassa vielä 2010. Taloudellinen nousu kuitenkin hidastui
vuonna 2011, mikä lisäsi pelkoa uudesta taloudellisesta laskusuhdanteesta viennin ja
rakentamisen hiljentyessä EU:n talouskriisin myötä.

Pääministeri Jyrki Kataisen uuden hallituksen myötä Maahanmuuton tulevaisuus 2020
-strategia tullaan päivittämään. Maahanmuuttajien työllisyysastetta pyritään nostamaan
säilyttäen kuitenkin nykyinen työvoiman saatavuusharkinta. Kataisen hallitusohjelmas-
sa maahanmuuttopolitiikan keskiöön nousevat maahanmuuttajien kotouttaminen, pako-
laisten hallittu ja systemaattinen kuntasijoittaminen, turvapaikkahakemusten käsittelyn
nopeuttaminen, alaikäisten säilöönottamisen kieltäminen, perheenyhdistämiskäytännön
yhdenmukaistaminen muiden Pohjoismaiden kanssa sekä maahanmuuton tilastointi- ja
tutkimustoiminnan selkeyttäminen ja tehostaminen. Hallituskaudella tullaan arvioimaan
erikseen kotouttamisen hallinnon toimivuus, rakenne ja kehittämistarpeet.

Pääministeri Katainen nimitti sisäasiainministeriksi Kristillisdemokraattien kansanedus-
tajan Päivi Räsäsen. Edellisen hallituskaudella käyttöön otetusta maahanmuuttominis-
terin tehtävästä luovuttiin ja sisäasiainministerin vastuulle kuuluu nyt maahanmuuton
ohella poliisi-, pelastus- ja rajavartio-osastoille kuuluvat asiat lukuun ottamatta kotoutta-
misyksikön asioita. Kotouttamisyksikön asiat käsittelee jatkossa työministeri Lauri Ihalai-
nen. Maahanmuuttajien kotouttamisasiat siirtyvät sisäasiainministeriöltä työ- ja elinkein-
oministeriölle vuoden 2012 alusta lukien. Muutoksen taustalla on uuden hallituksen halu
tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Maahanmuuton laskun myötä maahanmuuttohallinto joutuu 20 miljoonan euron toimin-
tamäärärahojen leikkauksen alle. Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 2011 hankkeen
maahanmuuttohallinnon tuloksellisuuden parantamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan tur-
vapaikkaprosessia kokonaisuutena, ja tarkoituksena on löytää prosessia hidastavat teki-
jät sekä laatia suunnitelma näiden tekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Säästöjä
toivotaan tuovan myös viranomaisyhteistyön, jonka tehostamiseksi sisäasiainministeriö
asetti 1.12.2011 hankkeen Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen monivi-
ranomaismallin (MPR) käyttöönottamiseksi. Toimintamallin lopulliseksi käyttöönottoajan-
kohdaksi on asetettu syksy 2013.

Tilastokeskuksen mukaan kokonaismaahanmuutto laski vuonna 2010, samoin maas-
tamuutto Suomesta EU-maihin oli pienintä kahteentoista vuoteen. Vuoden 2011 alus-
tavien tilastotietojen mukaan maahanmuutto oli kuluneena vuotena vahvassa kasvus-
sa, nettomaahanmuutto Suomeen oli 15 770 henkilöä verrattuna 13 750 vuonna 2010.
Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2011 oleskelulupahakemuksia jätettiin noin 3
prosenttia vähemmän (23  725) kuin vastaavana ajanjaksona edellisvuotena (24  547).
Oleskelulupahakemuksista suurin osa (43 %) tehdään perhesideperustein. Vuonna
2011 Maahanmuuttovirastossa oli käsiteltävänä noin 9 300 perhesidehakemusta, jois-
ta 6 300 Somalian kansalaisten jättämiä. Poliisi myönsi toimivaltansa puitteissa tammi-
syyskuussa 2011 1 386 ensimmäistä oleskelulupaa Suomen kansalaisen puolisoille, lap-
sille tai huoltajille sekä muun ulkomaalaisen lapsille. Opiskelijahakemuksia jätettiin 2011
n. 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Hakemusmäärien kasvuun vaikuttavat
muun muassa korkeakoulujen kansainvälistymissuunnitelmat sekä -tavoitteet. Turva-
paikanhakijoiden määrä (3088) laski vuonna 2011 20 prosenttia edellisvuoteen verrat-
tuna. Turvapaikanhakijoiden profiilissa merkittävin muutos oli EU-kansalaisten lähes
totaalinen puuttuminen hakijoiden joukosta (vuonna 2010 Suomesta haki turvapaikkaa
Bulgarian ja Romanian kansalaisia). Arabikevään vaikutukset näkyivät mm. syyrialaisten
turvapaikanhakijoiden määrän hienoisena kasvuna. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden
määrä (150) laski vuonna 2011 alle puoleen vuoden 2010 luvuista (329). Turvapaikanha-
kijoiden määrän laskun myötä Maahanmuuttovirasto vähensi noin 550 majoituspaikkaa
vastaanottokeskuksista vuoden 2011 aikana.

Kotouttamistoimenpiteiden suhteen otettiin merkittävä askel syyskuussa 2011, kun voi-
maan tuli uusi kotouttamislaki, jonka tavoitteena on edesauttaa kotoutumista jo maahan-
muuton alkuvaiheista lähtien sekä edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä
yhdenvertaisuutta. Uusi laki laajentaa kotouttamisen piirin koskemaan kaikkia maahan-
muuttajia. Kotoutumisen edistäminen oli myös yksi kansalaisuuslain muuttamisen tavoit-
teista; lainmuutoksen myötä asumisaikavelvoite lyhennettiin kuudesta viiteen vuoteen,
ja myös tilapäinen asuminen Suomessa otetaan jatkossa osin huomioon kansalaisuus-
päätöstä tehtäessä.

Laittomien maahantulijoiden määrä oli vuonna 2011 laskussa aina syyskuuhun saak-
ka, jolloin Arabikevään vaikutukset alkoivat näkyä myös turvapaikanhakijoiden määrän
hienoisena kasvuna. Suurin osa laittomista maahantulijoista saapui edelleen Schengen-
alueen sisältä, ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvät ongelmat keskittyvät lähinnä ns.
harmaaseen työvoimaan toisista EU-maista kuten Viro.

Suomi ottaa 1. tammikuuta 2012 käyttöön biometriset oleskelulupakortit. Käyttöönotto
perustuu Euroopan unionin neuvoston vuonna 2001 hyväksymään asetukseen (EY N:o
1030/2002) oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta unionin alueella. Biometristen oleske-
lulupakorttien avulla pyritään estämään oleskelulupiin liittyviä väärinkäytöksiä sisällyttä-
mällä oleskelulupakortin sirulle biometrisinä tunnisteina kasvokuva ja kaksi sormenjäl-
kikuvaa sekä vaikeuttamaan laitonta maahantuloa väärennetyillä henkilödokumenteilla.
Suomen Rajavartiolaitos otti joulukuussa 2010 käyttöön rajatarkastusautomaattien lin-
jaston Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Heinäkuussa 2011 uusia automaatteja avattiin
Schengen-alueen ulkopuolisessa liikenteessä. Rajaliikenne jatkoi vuonna 2011 kasvu-
aan kaikilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Vainikkalaa ja Vartiusta lukuun ottamatta.
Rajavartiolaitos raportoi 2011 useista toiselle henkilölle kuuluvalla aidolla matkustusasi-
akirjalla matkustavista henkilöistä eli impostoreista. Kansalliset rajat ylittävän rikollisuu-
den kasvun myötä Rajavartiolaitos on lisännyt yhteistyötä niin kansallisten kuin kansain-
välistenkin viranomaistahojen kanssa. Kuluneen vuoden aikana Rajavartiolaitos osallis-
tui useisiin EU-vetoisiin projekteihin rajaturvallisuuden parantamiseksi sekä kansallisten
viranomaisten kouluttamiseksi (mm. Frontexin RABIT-operaatioon Turkin ja Kreikan ra-
jalla), ja ILO-verkostoa vahvistettiin uudella yhdyshenkilöllä Intian Delhin lähetystössä
toukokuussa 2011.

EU-lainsäädännön implementointiin liittyvä kansallinen keskustelu on ollut Suomessa
tyypillisesti vähäistä. Maahanmuuttoon liittyvät lainsäädäntömuutokset valmistellaan si-
säasiainministeriössä, jota mm. ammattiliitot ovat arvostelleet haluttomuudesta ylittää
direktiiveissä asetettuja minimistandardeja. Kansallinen lainsäädännön vastatessa pit-
kälti direktiiveissä edellytettyjä määräyksiä lainsäädäntömuutokset ovat siten jääneet
vähäisiksi.