MTV3: Miehiltä uhkaa kadota työ Suomessa

[Vesisade]

Eikö hoitolalan ongelma ole se että kun virat ovat niin kalliita, niitä ei täytetä, eikä sijaisuuksia teetetä, eikä sijaisia vakinaisteta, eli se niistä vakituisista töistä.

Hoitoalahan on lähes kokonaan verotuettua työllistämistä eikä sinänsä liity yksityisen sektorin työpaikkojen häviämiseen.
Hoitoalaa tarvitaan, mutta on täysin selvä, ettei se toimi kunnolla Suomessa mm. seuravista syistä:

- Paikoittain liikaa henkilökuntaa, porukka juoksee toistensa jaloissa, kahvitunnit pitenevät, harva ahkera tekee hommia kun muut juoruavat.
- Naisvaltainen ala missä merkittävä osa työajasta menee juoruiluun ja juonitteluun.
- Liikaa byrokratiaa eli paperityötä.
- Asiakkaiden pompottamista edes takaisin sensijaan, että tehtäisiin homa loppun kerralla.

Tässä on paljon tottakin, mutta esimerkiksi yksityistäminen (mitä et tässä yhteydessä maininnutkaan) tuskin auttaisi. Systeemiremontti tulisi tehdä.
Uskon että syynä siihen että virkoja on auki on nimenomaan se etteivät tahallaan palkkaa ketään. Ei se etteikö tekijöitä löytyisi. Kokemusta pompottamisesta on. Juoruiluakin on kuultu, mutta siihen auttaisi työnjohtajat jotka katsovat että muut on töissä samalla kun itsekin tekisivät töitä. Siihen yksityisellä puolella olisi neuvojia varmasti. Vastaanotolle mennessä, jo aiemmin monesti hoidettuun vaivaan saattaa alkaa virkailija väittämään ettei sellaista ole, ei ole tarvetta. Sinne juuri se työnjohtaja katsomaan että miten töitä tehdään vai istutaanko puhelimessa.

Lisäys: Virossa työttömyys on päälle 6%. Korkein se on Itä-Virossa venäläisillä alueila n. 12%. Totta on, että Viro on ulkoistanut osan työttömistään Suomeen työmiehiksi, mutta se ei selitä kokonaan alhaista työttömyyttä. Tällaiset luvut taantuman aikana osoittaa, että Viron järjestelmä (matala verotus, matala sosiaalituki) on perusluonteeltaan paremmin toimiva kun Suomessa.
Virossa ei yksinkertaisesti tarvita laajaa ja korkeaa sosiaalitukea koska toimivat työmarkkinat hoitavat pois suurimman osan siitä ongelmasta.

En itse aiheesta viitsi alkaa vääntämään koskei liity otsikkoon enkä usko yhteistä näkemystä löytyvän, mutta siellä on kovin kehnot palkat eikä ne yrityksetkään siellä hirmuvoittoja tee. Syynä ei kuitenkaan sosiaalituet tms. vaan pitkä asema alusvaltiona.

[Koskela Suomesta]

- Paikoittain liikaa henkilökuntaa, porukka juoksee toistensa jaloissa, kahvitunnit pitenevät, harva ahkera tekee hommia kun muut juoruavat.
- Naisvaltainen ala missä merkittävä osa työajasta menee juoruiluun ja juonitteluun.
- Liikaa byrokratiaa eli paperityötä.
- Asiakkaiden pompottamista edes takaisin sensijaan, että tehtäisiin homa loppun kerralla.

Tässä on paljon tottakin, mutta esimerkiksi yksityistäminen (mitä et tässä yhteydessä maininnutkaan) tuskin auttaisi. Systeemiremontti tulisi tehdä.

Miksihän sitten yksityisellä jossa meidänkin työterveyshoito on, nuo kaikki asiat ovat kunnossa? Eräässä suuressa yksityisessä laitoksessa joka vastaa kooltaan ja toiminnaltaan pienen kunnan terveyskeskusta, on vain kaksi hallintoihmistä, ajan saa samalle tai seuraavalle päivälle, ihmisiä ei näy jonottamassa koskaan, eli prosessi toimii jne. Ja silti he tekevät sen liiketaloudellisesti kannattavasti. Oletettavaa on ettei henkilökunta saa juurikaan sen enempää palkkaa kuin kunnallisellakaan puolella, joten säästöä tuosta tehosta kunnalliseen verrattuna syntyy aivan taatusti.

Tuo väite ettei yksityistäminen auttaisi, on aivan pötyä ainakin noiden kohtien osalta, kyllä auttaa. Nähty on.

[Vesisade]

Miksihän sitten yksityisellä jossa meidänkin työterveyshoito on, nuo kaikki asiat ovat kunnossa? Eräässä suuressa yksityisessä laitoksessa joka vastaa kooltaan ja toiminnaltaan pienen kunnan terveyskeskusta, on vain kaksi hallintoihmistä, ajan saa samalle tai seuraavalle päivälle, ihmisiä ei näy jonottamassa koskaan, eli prosessi toimii jne. Ja silti he tekevät sen liiketaloudellisesti kannattavasti. Oletettavaa on ettei henkilökunta saa juurikaan sen enempää palkkaa kuin kunnallisellakaan puolella, joten säästöä tuosta tehosta kunnalliseen verrattuna syntyy aivan taatusti.

Tuo väite ettei yksityistäminen auttaisi, on aivan pötyä ainakin noiden kohtien osalta, kyllä auttaa. Nähty on.

Kunnat jos ostaa yksityisiltä on hiukka eri juttu. Ensin tarvitaan lahjukset tai suhteet. Sitten löydetään se kallein. Jne.

[Alkuasukas]

Miksihän sitten yksityisellä jossa meidänkin työterveyshoito on, nuo kaikki asiat ovat kunnossa? Eräässä suuressa yksityisessä laitoksessa joka vastaa kooltaan ja toiminnaltaan pienen kunnan terveyskeskusta, on vain kaksi hallintoihmistä, ajan saa samalle tai seuraavalle päivälle, ihmisiä ei näy jonottamassa koskaan, eli prosessi toimii jne. Ja silti he tekevät sen liiketaloudellisesti kannattavasti.

Ruvetaan lähenemään Suomen Ongelmien Ydintä. Niin kauan kun meillä on ylhäältä raskas organisaatio, tulee ongelmia olemaan. Pois valtuuskunnat, raskaat hallintoneuvostot, neuvottelevat virkamiehet ynnä kamreerit.

[iäti]

Nojaa, tuo hoitajien pienet palkat on eräänlainen myytti. Järkiään hoito- ja sos. alalla on isommat palkat kuin muissa kunnallisissa töissä.

Palkka on kuitenkin liian pieni houkutellakseen alalle riittävästä väkeä / pitääkseen väkeä alalla. Toimistosihteerit eivät tee yövuoroja, eivät kohtaa kuolemaa ja kärsimystä eivätkä nosta mitään papeririisiä painavampaa työssään. Hoitoalalta jäädään eläkkeelle keskimäärin 56 vuoden iässä. Puolet hoitoalan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla hoidontarpeen määrä kasvaa väestön ikääntyessä.

Eihän se palkka ainoa työn houkuttavuuteen vaikuttava tekijä ole, mutta en vain usko että sitä pystyttäisiin tai olisi järkevää tiputtaa.

Olisin toki voinut ottaa vertailuun vaikkapa palomiehet  1774 €/  2845 €, jotka eivät yllä sairaanhoitajan palkkoihin  tai maatalouslomittajat 1841 €/ 2418 €, jotka eivät yllä edes lähihoitajan palkkoihin.

Lähihoitajilla palkat v. 2010 olleet 1905 €/ 2459 € ja heitä koulutetaan myös lyhellä työllisyyskoulutuksella ammattiin tyyliin kuka vaan pääsee.

Toimistoalalla ei kukaan pääse tuollaisiin palkkoihin ennen kuin on jossain todella vastuullisessa ja vaativassa tehtävässä. Mutta turhaahan se paperinpyörittäminen onkin (joo, kukahan ne hoitajienkin palkat laskee ja maksaa)...

Ehkä se gloria pitäisikin kaataa tuon hoitotyön ympäriltä, niin niitä hoitajia saataisiin paremmin.
Ainakin miehiä pitäisi olla enemmän tasapainottamaan naisvaltaisen alan ikävää työilmapiiriä. Myös sille pitäisi tehdä jotain, että suuri osa hoitoalankin naisia jättäytyy kotiin lapsia hoitamaan ja jää sille tielleen. http://www.iltalehti.fi/nainen/2012050415530743_na.shtml

Niin. Kysehän kysynnän ja tarjonnan laista. Jos paperinpyörittäjiä ja palomiehiä saa halvallakin, niin hyvä. Hoitoala nyt vain ei houkuttele riittävästi. Se on ihan totta että miehiähän sinne tarvittaisiin, liittyy myös keskustelun otsikkoon.

[Alkuasukas]

Hoitoala nyt vain ei houkuttele riittävästi.

Miten niin? Onko jossain nähtävissä huutavaa työvoimapulaa?

[PaulR]

Pakkikaveri entinen putkimies opiskelee hoitajaksi.

Pyörittelin päätä Kysyin, että oletko varma. Ilmeisesti on.

[Vesisade]

Pakkikaveri entinen putkimies opiskelee hoitajaksi.

Pyörittelin päätä Kysyin, että oletko varma. Ilmeisesti on.

Tuttu yksi myös aikoinaan opiskeli. Ei saanut töitä vaikka haki. Meni takasin entiseen duuniinsa jossa ei viihtynyt. Mutta siitä nyt on aikaa, ehkä ajat on muuttuneet, en tiedä.

[Jaska Pankkaaja]

Nojaa, tuo hoitajien pienet palkat on eräänlainen myytti. Järkiään hoito- ja sos. alalla on isommat palkat kuin muissa kunnallisissa töissä.

Palkka on kuitenkin liian pieni houkutellakseen alalle riittävästä väkeä / pitääkseen väkeä alalla. Toimistosihteerit eivät tee yövuoroja, eivät kohtaa kuolemaa ja kärsimystä eivätkä nosta mitään papeririisiä painavampaa työssään. Hoitoalalta jäädään eläkkeelle keskimäärin 56 vuoden iässä. Puolet hoitoalan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla hoidontarpeen määrä kasvaa väestön ikääntyessä.

Eihän se palkka ainoa työn houkuttavuuteen vaikuttava tekijä ole, mutta en vain usko että sitä pystyttäisiin tai olisi järkevää tiputtaa.

En vastusta palkan korotusta mutta tähän alanvaihtoon on minun mielestäni syynä myös se että alalle hakeutuu vääränlaista porukkaa. Hoitotyö on juuri kuvaamasi kaltaista siksi sihteerin tai kotrouvvan ura kiinnostaa enemmän.

Nyt rahat vain alkavat olla loppu joten itse uskoisin Ruoskan vähentävän hoitoalan työvoimapullaa: toimistosihteerikköjen ja muiden siistien ja kevyiden sisätöiden paikat vähenevät lähitulevaisuudessa kilpaa erilaisten avustusten kanssa. Toinen pulaa vähentävä seikka on se että etenkin lähihoitajakoulutukseen hakeutuu nykyisin myös karskeja työmiehiä joiden entiset duunit ovat pysyvästi lähteneet. Heillä on useinkin työkyky ja - asenne  kaikissa suhteissa todella kohdallaan.

[Maatiaisjuntitar]

En vastusta palkan korotusta mutta tähän alanvaihtoon on minun mielestäni syynä myös se että alalle hakeutuu vääränlaista porukkaa. Hoitotyö on juuri kuvaamasi kaltaista siksi sihteerin tai kotrouvvan ura kiinnostaa enemmän.

Nyt rahat vain alkavat olla loppu joten itse uskoisin Ruoskan vähentävän hoitoalan työvoimapullaa: toimistosihteerikköjen ja muiden siistien ja kevyiden sisätöiden paikat vähenevät lähitulevaisuudessa kilpaa erilaisten avustusten kanssa. Toinen pulaa vähentävä seikka on se että etenkin lähihoitajakoulutukseen hakeutuu nykyisin myös karskeja työmiehiä joiden entiset duunit ovat pysyvästi lähteneet. Heillä on useinkin työkyky ja - asenne  kaikissa suhteissa todella kohdallaan.

Tuo miesten (ja maalaisjärjen) lisääntyminen hoitotyössä on varmasti positiivinen tekijä.

Kehitys on ollut jo vuosia se, että kunnissa vähenee kaikki muut työntekijät (uusia ei palkata eläkkeelle jääneiden tilalle), paitsi hoitoalan ihmiset, joita on palkattu koko ajan lisää. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä muuten työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa.
Kohta oikeasti tulee pulaa niistä toimistohenkilöistä, mutta vaikea edes löytää (erityisesti kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita) sellaisia, joilla olisi kokemusta kunnallisalasta ja jotka tulisivat jollain alle 2500 €:n palkalla julkiselle töihin kun yksityisellä palkat on ihan toista.

[RP]

Lisäys: Virossa työttömyys on päälle 6%.

Onhan päälle 10% myös "päälle 6%", mutta ilmaisuna tuo on kuitenkin erikoinen.
http://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&met_y=unemployment_rate&idim=country:ee&fdim_y=seasonality:sa&dl=en&hl=en&q=unemployment+estonia

[Nikopol]

Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä muuten työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa.

Takerrun tähän, eikö tuo ole ihan hyvä suhdeluku kun ottaa huomioon kunnan perustehtävät? Sivistystoimi ei liity muihin mainittuihin mitenkään, mutta yhteen niputettuina noista saadaan kyllä huima %-luku. Vähän niin kuin todettaisiin että ravintola-alalla ruoanvalmistuksessa ja tarjoilussa on lähes 100% alan työpaikoista!1!

Paljon huolestuttavampaa olisi jos kunnan perustehtävissä olisi alle 50% porukasta ja loput olisivat ohjeistamispäälliköitä ja päätoimisia monikulttuurisuustaiteilijoita.

[Nikopol]

Miksihän sitten yksityisellä jossa meidänkin työterveyshoito on, nuo kaikki asiat ovat kunnossa? Eräässä suuressa yksityisessä laitoksessa joka vastaa kooltaan ja toiminnaltaan pienen kunnan terveyskeskusta, on vain kaksi hallintoihmistä, ajan saa samalle tai seuraavalle päivälle, ihmisiä ei näy jonottamassa koskaan, eli prosessi toimii jne. Ja silti he tekevät sen liiketaloudellisesti kannattavasti.

Ruvetaan lähenemään Suomen Ongelmien Ydintä. Niin kauan kun meillä on ylhäältä raskas organisaatio, tulee ongelmia olemaan. Pois valtuuskunnat, raskaat hallintoneuvostot, neuvottelevat virkamiehet ynnä kamreerit.

Tähän on helppo yhtyä.

[Nikopol]

- Paikoittain liikaa henkilökuntaa, porukka juoksee toistensa jaloissa, kahvitunnit pitenevät, harva ahkera tekee hommia kun muut juoruavat.
- Naisvaltainen ala missä merkittävä osa työajasta menee juoruiluun ja juonitteluun.
- Liikaa byrokratiaa eli paperityötä.
- Asiakkaiden pompottamista edes takaisin sensijaan, että tehtäisiin homa loppun kerralla.

Tässä on paljon tottakin, mutta esimerkiksi yksityistäminen (mitä et tässä yhteydessä maininnutkaan) tuskin auttaisi. Systeemiremontti tulisi tehdä.

Miksihän sitten yksityisellä jossa meidänkin työterveyshoito on, nuo kaikki asiat ovat kunnossa? Eräässä suuressa yksityisessä laitoksessa joka vastaa kooltaan ja toiminnaltaan pienen kunnan terveyskeskusta, on vain kaksi hallintoihmistä, ajan saa samalle tai seuraavalle päivälle, ihmisiä ei näy jonottamassa koskaan, eli prosessi toimii jne. Ja silti he tekevät sen liiketaloudellisesti kannattavasti. Oletettavaa on ettei henkilökunta saa juurikaan sen enempää palkkaa kuin kunnallisellakaan puolella, joten säästöä tuosta tehosta kunnalliseen verrattuna syntyy aivan taatusti.

Tuo väite ettei yksityistäminen auttaisi, on aivan pötyä ainakin noiden kohtien osalta, kyllä auttaa. Nähty on.

Tässä on mennyt lainaukset sekaisin, lainatussa ei ole mitään minun kirjoittamaani.

[iäti]

Puolet hoitoalan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavien 20 vuoden aikana.

Ovatko nämä jotain ay-järjestöjen lööppiuutisten propagandaksi tarkoitettuja laskelmien pyörityksiä? Jos työura alalla on keskimäärin 40 vuotta, niin laskennallisesti otettuna ihan stabiilissa normaalitilanteessakin 20 vuodessa alalta jää puolet eläkkeelle. Vastaavasti verotulojen pysyvästi vähetessä soster-työpaikkoja ei ainakaan voida lisätä vaan pikemminkin päin vastoin, joten tällainen ns. luonnollinen poistuma saattaa olla jopa liian pieni luvassa oleviin resursseihin nähden.

Jos myös hoitoalan työntekijöiden tarve pysyisi stabiilina, niin ei kai siinä mitään. Mutta kuten sanoin:
"Puolet hoitoalan työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla hoidontarpeen määrä kasvaa väestön ikääntyessä."

Tähän saakka on "ylhäältä" annettu ymmärtää, että hoidettavien määrän kasvuun yritetään vastata lisäämällä hoitajien määrää. Pysyn edelleen väitteessäni: en usko, että hoitoalan palkkoja tullaan laskemaan.

[Pikkuvaimo]

Hoitoala nyt vain ei houkuttele riittävästi.

Miten niin? Onko jossain nähtävissä huutavaa työvoimapulaa?

Ainakin Tampereen Koukkuniemessä ja muutamissa muissa toimipaikoissa on. Mutta eipä ole rahaa palkata työntekijöitäkään, vaikka tarvittaisiin. Nykyisetkin huokailevat helpotuksesta, jos vaan pääsevät lähtemään töihin jonnekin muualle.

Minusta oli aluksi tosi hassua, kun sairaalareissulla iso sairaanhoitajamiehenkorsto piteli hellästi sylissä rääpälettä 2,5-kiloista vauvaani - mutta hyvinhän tuo kävi. Tosin moni muu hoitaja kävi kyseiselle Pekalle naureskelemassa, näky oli tosiaan aika yllättävä... ensihoitajalle harvoin sattuu vastaavaa tilannetta. Mutta kyllä tuonne vanhusten hoitajiksi hyvinkin olisi tilausta vaikka sitten niille riuskoille (putki)miehille. Ties vaikka ala houkuttelisi enemmän naisväkeäkin ja eläkkeellejäämisikä pitenisi, kun olisi vahvempia kavereita kääntelemässä mummoja.

[Nikopol]

Tähän kohtaan on paikallaan lisätä että jokaisen pitäisi hankkia hoitoalasta edes vähän kokemusta. Varsinkin ne jotka väheksyvät alan töitä ja niiden tekijöitä.

Perushoitajan tai sairaala-apulaisen taidot olisivat oiva pakollisen kurssin aihe keskiasteella, ja yläasteen mänteille tekisi todella hyvää käydä haistelemassa (sic) kroonikko-osaston arkea.

[Koskela Suomesta]

Hoitoala nyt vain ei houkuttele riittävästi.

Miten niin? Onko jossain nähtävissä huutavaa työvoimapulaa?

Ainakin Tampereen Koukkuniemessä ja muutamissa muissa toimipaikoissa on. Mutta eipä ole rahaa palkata työntekijöitäkään, vaikka tarvittaisiin. Nykyisetkin huokailevat helpotuksesta, jos vaan pääsevät lähtemään töihin jonnekin muualle.

Minusta oli aluksi tosi hassua, kun sairaalareissulla iso sairaanhoitajamiehenkorsto piteli hellästi sylissä rääpälettä 2,5-kiloista vauvaani - mutta hyvinhän tuo kävi. Tosin moni muu hoitaja kävi kyseiselle Pekalle naureskelemassa, näky oli tosiaan aika yllättävä... ensihoitajalle harvoin sattuu vastaavaa tilannetta. Mutta kyllä tuonne vanhusten hoitajiksi hyvinkin olisi tilausta vaikka sitten niille riuskoille (putki)miehille. Ties vaikka ala houkuttelisi enemmän naisväkeäkin ja eläkkeellejäämisikä pitenisi, kun olisi vahvempia kavereita kääntelemässä mummoja.

Erikoista että tuo on mitenkään yllättävää. Itse olen melkoisen kokoinen ruma korsto ja pidellyt monia tuollaisia, omia ja ystävien, sisarusten, vaihtanut vaippoja, pukenut, pessyt ja hoitanut ihottumia, kulkenut ympyrää tuntitolkulla ipana sylissä koliikkia rauhoitellen, antanut lääkkeitä nesteenä ruiskulla suuhun jne. ja vaikka mitä mitä eteen on tullut. Yleensä isoimmat miehet ovat niitä kaikkein lempeimpiä pienempien ja heikkojen kanssa, vaikkei heitä suututtaa oikeasti kannatakaan. Heidän ei tarvitse todistaa itselleen tai ympäristölleen yhtään mitään.  Kaikki isokokoiset tuttuni ovat olleet sellaisia.

Silti pysyn naisvaltaisista työpaikoista kaukana, ollut siellä esimiehenä, nähnyt kaiken mahdollisen ja mahdottoman ja ei ikinä enää. Kusipäisinkin miesvaltainen työyhteisö on valovuoden päässä naisten vastaavasta. Jos joku idiootti pitää sitä naisten "sosiaalista ja verbaalista lahjakkuutta" jonain hyvänä asiana, niin en minä ainakaan. Ai miksikö? siksi että sitä käytetään yleensä vain ja ainoastaan toisten henkiseen repimiseen, raatelemiseen ja kiusaamiseen. Ei mihinkään rakentavaan. Sen rakentavan puolen osaavat ne "vähemmän lahjakkaat" miehetkin. Lahjakkaimmat osaavat tehdä tämän repimisen niin hienosti että kaikki huomaavat asian tapahtuvan, mutta kukaan ei pysty asiaan puuttumaan. Näennäisesti mitään ei tapahtunut jos asiaa jossain pitäisi todistaa. Helvetin hieno taito.... tai sitten ei.

[Pikkuvaimo]

Hoitoala nyt vain ei houkuttele riittävästi.

Miten niin? Onko jossain nähtävissä huutavaa työvoimapulaa?

Ainakin Tampereen Koukkuniemessä ja muutamissa muissa toimipaikoissa on. Mutta eipä ole rahaa palkata työntekijöitäkään, vaikka tarvittaisiin. Nykyisetkin huokailevat helpotuksesta, jos vaan pääsevät lähtemään töihin jonnekin muualle.

Minusta oli aluksi tosi hassua, kun sairaalareissulla iso sairaanhoitajamiehenkorsto piteli hellästi sylissä rääpälettä 2,5-kiloista vauvaani - mutta hyvinhän tuo kävi. Tosin moni muu hoitaja kävi kyseiselle Pekalle naureskelemassa, näky oli tosiaan aika yllättävä... ensihoitajalle harvoin sattuu vastaavaa tilannetta. Mutta kyllä tuonne vanhusten hoitajiksi hyvinkin olisi tilausta vaikka sitten niille riuskoille (putki)miehille. Ties vaikka ala houkuttelisi enemmän naisväkeäkin ja eläkkeellejäämisikä pitenisi, kun olisi vahvempia kavereita kääntelemässä mummoja.

Erikoista että tuo on mitenkään yllättävää. Itse olen melkoisen kokoinen ruma korsto ja pidellyt monia tuollaisia, omia ja ystävien, sisarusten, vaihtanut vaippoja, pukenut, pessyt ja hoitanut ihottumia, kulkenut ympyrää tuntitolkulla ipana sylissä koliikkia rauhoitellen, antanut lääkkeitä nesteenä ruiskulla suuhun jne. ja vaikka mitä mitä eteen on tullut. Yleensä isoimmat miehet ovat niitä kaikkein lempeimpiä pienempien ja heikkojen kanssa, vaikkei heitä suututtaa oikeasti kannatakaan. Heidän ei tarvitse todistaa itselleen tai ympäristölleen yhtään mitään.  Kaikki isokokoiset tuttuni ovat olleet sellaisia.

Ei se tilanne ollut minustakaan yllättävä, vaan hassu, kuten kirjoitin. Kokoero oli niin hirmuinen - se siinä nauratti. Ei se, että mies hoivaa hellästi.

[iäti]

Mitä tulee väittämään "Samalla hoidontarpeen määrä kasvaa väestön ikääntyessä.", niin onkohan se oikeesti totta?

Väestöhän elää myös pidempään terveempänä kun keski-ikä nousee. Ennen alettiin hoitamaan mummoja vanhainkodissa kun he olivat 65-vuotta ja he olivat siellä 10 vuotta. Nyt hoidetaan kun ovat 75 vuotta ja hoidetaan edelleen 10 vuotta. Näin siis karrikoidusti. Eli onko hoitojakso vain siirtynyt vanhemmalle iälle muttei pidentynyt?

Se voi olla juuri noin. Mutta vaikka hoitojakso pysyisi saman pituisena, niin hoidettavien määrä kasvaa suurten ikäluokkien tullessa hoivattavaan ikään. Siis väestö ei vanhene pelkästään elinajan odotteen kasvun mielessä, vaan siksi että vanhaa väkeä on lukumäärällisesti enemmän.

[RP]

Onhan päälle 10% myös "päälle 6%", mutta ilmaisuna tuo on kuitenkin erikoinen.

Niin on koska sekoilin näköjään eräässä tilastossa ja kirjoitin sen perusteella (kiitos korjauksesta). Viron työttömyys on siis laskenut päälle 6% (yksikköä) parin vuoden takaisesta (taantuman aikana), mikä on merkittävä muutos. Tämä ilmenee myös käppyrästäsi.

Siis parin vuoden takaiseen (2010) nähden työttömyys on molemmissa laskenut, samoin kuin vuoteen 2009 verrattuna ollen molemmissa toisaalta vuoden 2008 alkupuoliskoa huonommalla tasolla. Virossa talouskriisin aiheuttama työttömyyden kasvu oli radikaalista pahempi kuin Suomessa, joten eivät he mitään erityistä ylistystä ansaitse, jos talouden (väliaikaisen, pelkään ma) parantumisen seurauksena työttömyys on myös laskenut enemmän (kun elpyminen on kuitenkin ollut vasta selvästi vain osittaista).

Molempien maiden työttömyyskehitys:
http://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=unemployment_rate&fdim_y=seasonality:sa&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country_group&idim=country:ee:fi&ifdim=country_group&tstart=568159200000&tend=1335992400000&hl=en&dl=en&ind=false&q=unemployment+estonia

Suomen työttömyys on samana aikana noussut yli 1%-yksikköä ja on tällä hetkellä Tilatokeskuksen mukaan 9,5%.

7.5% on se kausivaihtelusta siivottu luku, jotta verrattaisiin vertailukelpoisia lukuja (myös yllä olevassa käppyrässä). Se on totta, että kuluvan vuoden ajalta Viron kehitys on ollut parempaa, mutta sekä aikaskaalan pienuuden, että työttömyydessä tapahtuneiden muutosten vähäiiyyden takia, en tuolle kovin paljoa painoa vielä panisi.

Lomautus ja- muihin käytäntöihin varmaan liitty oikeita ja ainakin jossakin määrin merkityksellisiä eroja. Saksassakin Kurzarbaitit poistavat työttömien piiristä ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä ainakin enemmän työtä. Mieleen ainakin nousee ajatus, että BKT:n reaalikehitys antaisi viitettä virallisesti ei-työttömän peukalonpyörrityksen määrästä (tosin työttömyys voi olla kansalaisten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisempi):
http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&met_y=ny_gdp_mktp_cd&idim=country:FIN&dl=en&hl=en&q=finland+gdp#!ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ny_gdp_pcap_pp_kd&scale_y=log&ind_y=false&rdim=region&idim=country:FIN:EST&ifdim=region&hl=en_US&dl=en&ind=false
(saisikohan tähän jostain yhden lisävuoden dataa?)