Juridinen tarkastelu: Sananvapaus ja vihapuhe (KKO:2012:58)

[mietinen]

Kolmoisrooli ja taannehtiva lainkäyttö

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä:

• 1) Asianomistaja, koska Halla-aho oli epäillyt häntä virkarikoksista kirjoituksessaan ks. viesti.
• 2) Valtionsyyttäjä, koska määräsi poliisin laajentamaan esitutkintaa siten, että kirjoitus tuli polisiin tutkittavaksi. Halla-aho kirjoittaa, "Niskanen kertoi tänään keskustelleensa valtionsyyttäjä Mika Illmanin kanssa ja saaneensa tältä ohjeet käydä koko sivustoni läpi."
• 3) Lainlaatija, koska oli kirjoittamassa tuomion perusteluissa käytettyä hallituksen esitystä 317/2010

Suomen lainsäädäntö ottaa kantaa viranomaisen puolueettomuuteen ja asianosaisuuten seuraavasti.

Hallintolaki - Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

...

28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

Oikeuslähteen taannehtiva käyttö

vendetta huomasi sekä siili, Roope ja RP avasit mielenkiintoisen ulottuvuuden tuomion perusteluista. Tuomiota perustellaan taannehtivan lain esityksellä.

KKO:2012:58
27. Niin kuin myös voimassa olevaa säännöstä koskevissa esitöissä (HE 317/2010 vp s. 42) on todettu, tämänkin rangaistussäännöksen soveltamisessa ja rangaistavuuden rajaamisessa on tärkeää ottaa huomioon säännöksen suhde perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaamaan sananvapauteen. Viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu.

...

37. Korkein oikeus toteaa, että A:n kirjoituksessa esitetyssä väitteessä, jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre, somalit kuvataan kansanryhmänä rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi. Väite on siten somaleja kansanryhmänä panetteleva ja solvaava. Voimassa olevan rangaistussäännöksen perusteluissa (HE 317/2010 vp s. 42) tämän sisältöisten lausumien levittämistä on pidetty esimerkkinä rangaistavasta menettelystä.

Minkä takia KKO harhaan johtaa viittaamalla voimassa olevaan lakiin? Blogimerkintä kirjoitettiin vuonna 2008 ja hallituksen esitys 2010. Rikosoikeudellisen laillisuus periaatteen mukaan tuomioiden tulee perustua tekohetken lainsäädäntöön.

Perustuslaki - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


Laillisuusperiaate, Wikipedia
Legaliteettiperiaatetta on sanottu - kuten yleisiä oikeusperiaatteita yleensä - säännöiksi, joiden addressaatti (se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu) on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea ei yleensä aiheuta ongelmia. Se on itsestäänselvyys. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu taannehtivan rikoslainsäädännön kielto - lainsäätäjä ei saa jonkin sellaisen teon tekemisen jälkeen, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava säätää tämä teko rangaistavaksi. Samoin on legaliteettiperiaatteeseen katsottu sisältyvän täsmällisyysvaatimus - laissa pitää täsmällisesti osoittaa mitkä teot säädetään rangaistavaksi eli laki ei saa olla epämääräinen.

Ex post facto law, Wikipedia
An ex post facto law (from the Latin for "from after the action" or "after the fact") or retroactive law is a law that retroactively changes the legal consequences (or status) of actions committed or relationships that existed prior to the enactment of the law.

Aikasemmin lainsäädäntöä on Suomessa sovellettu taannehtivasti sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja asekätkentäjutussa.

• Miksi KKO käytti taannehtivasti oikeuslähdettä (HE 317/2010 vp) tuomion perusteluissa?
• Miksi KKO käytti asianomistajan kirjoittamaa oikeuslähdettä (HE 317/2010 vp)  tuomion perusteluissa?

Tuohan on jo kaiken huippu. Vuoden 2010 hallituksen esitystä perusteluineen oli muotoilemassa Mika Illman vuonna 2009 eli sen jälkeen, kun käsittelyssä olleesta vuoden 2008 kirjoituksesta "Muutama täky Illmanin Mikalle" oli jo nostettu syyte - Mika Illmanin johdolla.

Tällehän nauraa jo Valkovenäjän harakatkin:

3.6.2008
Muutama täky Illmanin Mikalle

http://halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

Hankenumero:    OM018:00/2009
Hankkeen nimi:    Rasistiset rikokset

http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=15492&tVNo=1&sTyp=Selaus

Tilannekuvaus:    Hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 17.12.2010 (HE 317/2010 vp). Lait ovat tulleet voimaan 1.6.2011 (510/2010, 511/2010

http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTilannetietojenSelailu.asp?h_iID=15492&tVNo=3&sTyp=Selaus

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t) koko hankkeen aikana
               
Rasistiset rikokset -työryhmä
Nimi    Nimike / Työnantaja    Toimiaika*    Rooli
Hannula, Ilari    lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö    1.6.2009 -13.5.2011    Puheenjohtaja
Niemitalo, Jaana    käräjätuomari, Helsingin käräjäoikeus    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Illman, Mika    valtionsyyttäjä, Valtakunnansyyttäjänvirasto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Ojala, Johanna    asianajaja, Suomen Asianajajaliitto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Neuvonen, Riku    hallinto-oikeuden assistentti, Helsingin yliopisto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen

http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=15492

Antopäivä: 8.6.2012

37. Korkein oikeus toteaa, että A:n kirjoituksessa esitetyssä väitteessä, jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre, somalit kuvataan kansanryhmänä rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi. Väite on siten somaleja kansanryhmänä panetteleva ja solvaava. Voimassa olevan rangaistussäännöksen perusteluissa (HE 317/2010 vp s. 42) tämän sisältöisten lausumien levittämistä on pidetty esimerkkinä rangaistavasta menettelystä.

http://www.kko.fi/58715.htm

[mietinen]

Keskeisimpiä lähteitä

KKO:n ratkaisu on perusteltu ja rakennettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta varten. Ratkaisussa ei ole tarkasteltu oikeustapauksen tosiasioiden suhdetta Suomen rikoslaissa määriteltyihin rikostunnusmerkistöihin.

KKO on pyrkinyt noudattamaan EIT:n määrittelemää oikeuskäytäntöä ja Suomen laki on käytännössä hylätty. EIT:in termistöstä on tuotu vihapuheen käsite jota Suomen laki ei määrittele.

Alla ratkaisun kannalta keskeisiä lähteitä. Suosittelen aloittamaan tutustumisen lukemalla " Vejdeland and others-tapaus – Sananvapaus" lyhennelmän suomeksi. Tämän jälkeen lukemaan rinnakkain Enarin lausuntoa ja "EIT:n päätös 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.)".

• Enar-Finlandin lausunto raportista "Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä", Toni Selkälä
• Vejdeland and others-tapaus - Sananvapaus, suomenkielinen lyhennelmä. Ei sisällä juridisesti keskeisintä sisältöä.
• EIT:n päätös 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.) TÄRKEÄÄ kohdat 47–60
• Article 10 of the European Convention on Human Rights, Wikipedia
• EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS, Finlex 10 artikla
• Muutama täky Illmanin Mikalle, Jussi Halla-aho, 3.6.2008
• Halla-ahon tuomiosta, Piraattipuolueen blogi
• Hommafoorumilaisista kannatta tutkia Toni Selkälän kirjoituksia

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS - 10 artikla
10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä / luonnos työryhmän mietinnöksi
Lausuntopyyntö on lähetetty seuraaville tahoille:
Electronic Frontier Finland ry (EFFI)
Enar-Finland ry
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FICom ry
Ihmisoikeusliitto ry
Seksuaalinen tasavertaisuus ry (SETA)
Suomen Journalistiliitto ry
Piraattipuolue
Päätoimittajien yhdistys ry
Vapaan sanan yhdistys
Viestinnän keskusliitto ry
Viestintävirasto / Cert.fi -yksikkö
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Linkit yllä vievät annettuihin lausuntoihin. Lausunnoista on apua ratkaisun käsittelyssä, joten jos niitä löytyy laittakaa löydetyistä lausunnoista tietoa ketjuun. Ymmärtääkseni lausunnot ovat julkisia joten ne voinee pyytää Mika Illmanilta.

[mietinen]

Alustavia havaintoja

Poistan tämän viestin tai viimeistelen paremmalla ajalla. Viestin tarkoituksena on ohjata Enarin lausunnon ja EIT:in tuomion lukijan huomiota keskeisiin kohtiin.

Ainakin seuraavia käsitteitä ja lainauksia kannattaa tarkastella.

The test of "necessity in a democratic society"  "pressing social need".
"proportionate"
"relevant and sufficient"
Finally, an important factor to be taken into account when assessing the proportionality of an interference with freedom of expression is the nature and severity of the penalties imposed.

Toisin muotoillen määritelmäksi laveimmaksi tulkinnaksi jää ...

Enar ei katso täyttävän tulkintaohjeen selväpiirteisyydelle asetettuja vaatimuksia.

Määritelmä kattaa apriorisesti kaikki lausumat, eikä sellaisenaan edesauta mietinnön tarkoitetta toimia ohjeena viranomaisille arvioitaessa vihapuheen ilmentymiä. Enar katsoo, että määritelmän tulisi lähtökohtaisesti rajata ulkopuolelle jokin lausumien joukko, koska muutoin on vaarana, että keskustelua käydään vastaisuudessa eräässä mielessä lain varjossa. Mikäli jokainen lausuma voi ennen viranomaisen tulkintaa lukeutua määritelmän alaan, on pelkona että moni perusteltu ja asiallinenkin mielipide jää lausumatta.

[Tarkastelija]

Kiitos mietinen olennaisesta avauksestasi. En pysty kommentoimaan, mutta luen kiinnostuneena. Korkeimman oikeuden päätöstä lukiessa epämääräisesti ihmettelin, onko viitelähteistön valinta ja arviointi edustavaa, tieteelliset kriteerit täyttävää vaiko jotenkin alamaismaista. Luettuasi ajatuksiasi ymmärrän paremmin: perustana ei olekaan meidän, suomalaisten oikeus ja oikeusajattelu, vaan pyrkimys sopeutua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaan.

Muistaakseni ainakin Anti-Utopisti on nähnyt itse EU-Euroopan tietyn ideologisen meemin inkarnoitumaksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu on selvästi ideologinen, tiettyä ilmapiiriä luova mieluummin kuin oikean asiantilan lakoninista toteamista. Kysymyshän on Jussi Halla-ahon sanavapauden rajoittamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tapauksessa Vejdeland ym. määritteli kysymyksen olevan siitä, oliko sanavapauteen puuttuminen välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Oliko Jussi Halla-ahon sananvapauteen puuttuminen välttämätöntä?

Uskonrauhan suhteen oikeus viittaa suosituksiin (tärkeää välttää lausumia, jotka saattavat ruokkia suvaitsemattomuutta; välttää aiheettoman hyökkääviä lausumia) ja arvioi että Halla-ahon lauseet "eivät edistä uskonnoista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Näistä syistä sekä yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteen kannalta ...". Oikeus ei, kuten mietinen toisessa yhteydessä sanoo, valitettavasti osoita, minkä lain mukaan nuo olisivat väärin, eikä myöskään osoita, miten kirjoitus uhkaa yleistä järjestystä ja yhteiskuntarauhaa. Oikeus ei siis lainkaan perustele, että Halla-ahon sananvapauteen puuttuminen oli välttämätöntä; esittääpähän vain selvästi ideologisen mielipiteensä, että siihen on nyt hyvä puuttua.

Vastaava venytetty arviointi luonnehtii kansanryhmää vastaan kiihottamista. Yksi olennainen perustelu on, että "ainakin osa blogin lukijoita on myös voinut ymmärtää väitteen tosiasiassa tarkoitetun vakavasti ...". Ollaan kaukana perusteettomien spekulaatioiden maailmassa, ei minkäänlaista sananvapauteen puuttumisen välttämättömyyden sitovaa perustelua.

Totta kai tämä on Korkeimman oikeuden ratkaisu hallinnollisessa mielessä, mutta ei kunnioitettavan auktoriteetin mielessä. Mahdollisesti ei menestys tämän parempi ole eurooppalaisella tasolla (jos EU-Eurooppa tällaisena pysyy). Mutta kyllä tämä opiskelun ja argumentaation kehittelyn kannalta ihan mukavaa on. Toivottavasti ehdit ja jaksat työstää ajatuksiasi.

 
   

[mietinen]

Osallistumisesta

KKO:n ideologisuutta suurempi ongelma voi olla sen riittämätön oikeudellinen osaaminen.  Vielä on hyvin varhaista arvioida, mutta edessämme saattaa olla keisari ilman vaatteita. Oikeusasiamiehen ratkaisussakin Entressen kirjastoa koskien oli ilmeisiä puutteita, joista kaikkia en ole vielä ehtinyt kirjoittaa.

Edellisen perusteella rohkaisen kaikkia perehtymään aiheeseen. Tämä on normaalia ajattelua ja tutkailua jokainen voi tuoda havaintonsa esiin itselleen luontaisella tavalla vaikka ranskalaisin viivoin. Yhdessä löytää enemmän ja ymmärtää paremmin.

Ainakin seuraavia asioita voi tehdä.

• Verkosta ja hommasta KKO:n päätöksen ilmeisten ja mahdollisten puutteellisuuksien etsiminen ja listaaminen linkkeineen.
• KKO:n käyttämän rikoksentunnusmerkistön erottelu yksittäisiksi väittämiksi, lauseiksi.
• EIT:in käyttämien Euroopan ihmisoikeusopimuksen (EIS) artikloiden arviointiperiaatteiden erottelu yksittäisiksi väittämiksi, lauseiksi. Sekä Enarin lausunto että Vejdelandin tapaus sopivat lähteiksi.
• Kyseessä olevan jutun tosiasioiden suhteuttaminen EIT:n käyttämiin EIS:in arviointiperiaatteisiin.
• Suomenkielinen käännös EIT:n päätöksen 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.) kohdista 46–60 avaisi EIT:in ajattelua laajemmalle joukolle.

Edit 10.6.2012: Euroopan ihmisoikeusopimus ei ole laki -> tehtävien tarkennus.

[ElinaElina]

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS - 10 artikla
10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Joo siis ettei nyt herkkähipiäiset musulmaanit ( heidän hipiänsä tosin kestää partakoneenterän (tytöt), kivitykset ja raipat) uhkaa kansallista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta ja hillu epäjärjestyksessä ja ryhdy rikoksiin, pitää Mestari tuomita.
Sen takia SuPokin tuli koululuokkaan Tampereella.

Korkein oikeus sanoikin sen jo itse näin:

22. Korkein oikeus katsoo, että sanotun kaltaisten herjaavien väitteiden esittämiseen ei ole oikeuttanut A:n väittämä tarkoitus selvittää sananvapauden rajoja tai osoittaa viranomaistoiminnan epäjohdonmukaisuutta. Näihin kysymyksiin liittyvän, voimakkaankin arvostelun esittäminen olisi ollut mahdollista ilman(2.) islamin pyhänä pitämien arvojen häpäisemistä. Kyseessä olevan kaltaiset, koko uskontokunnan ja sen(3.) pyhät kunnioituksen kohteet voimakkaan kielteisesti leimaavat herjaavat iskulauseet eivät edistä uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Näistä syistä sekä yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteen kannalta on perusteltua, että tällaisten väitteiden esittäjän sananvapauden suojaan puututaan rikosoikeudellisin seuraamuksin

Tämä avaa muutakin oikeuskäytäntöä. Hulluja tuomioita tehtaillaan, että rauha säilyisi, tarkoitus pyhittää keinot. Hyvää tarkoittaen Ruoveden noitakin tuomittiin ja poltettiin.

[Tarkastelija]

Koetan keskittyä KKO:n ratkaisusta esiin tulkittavissa oleviin osaamisen ja osaamattomuuden ongelmiin.

Osaamista, taitoa opitaan harjoittelemalla. Varmaan uskonrauhaa ja kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevia tapauksia on ainakin maassamme ollut vähänlaisesti, joten oikeus harjaantumisen puutteenkin takia haparoi. Kun asiantuntija antaa arvion (esim. viranhakijoiden pätevyydestä), hän huomauttaa oman arvostelijanpätevyytensä rajoituksista, jos siihen on aihetta. Vastaavaa itsekriittisyyttä en oikeuden ratkaisusta lue.

Itse asetan problematiikan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan nojalla niin, että sananvapauttaa voidaan rajoittaa kun se on välttämätöntä. Tämä välttämättömyys on pääasia; myös täytyy voida vedota lakiin. Jos tämä ydinkohta on harhainen, ovat seuraavat arviot sitä tietysti myös.

Minusta KKO:n ratkaisun perusteet ovat löysiä, ei-sitovia. Arvioidessaan uskonrauhan rikkomista KKO viittaa ihmisoikeustuoimioistuimeen, että poliittisen keskustelun vapautta voitiin rajoittaa vain pakottavin perustein. Sitten siteerataan, ettei poliittisenkaan keskustelun vapaus ollut rajoittamaton ja että pluralistinen yhteiskunta perustui suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon (kohta 17). Vastaavanlaisia vesityksiä uskonnollisten kysymysten suhteen.

Yleisesti: käsittääkseni sananvapauteen sinänsä kuuluu oikeus sanoa ilkeästi ja rumasti ja siihen voidaan puuttua vain jos se on välttämätöntä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ym. ovat esittäneet näkökohtia hyvien tapojen yms. puolesta, ja ne epäilemättä voivat joskus painaa oikeusjutuissakin. KKO yleisluontoisesti siteeraa niitä, mutta ei erittele, kuten pitäisi, milloin ne kuuluvat asiaan milloin ei.

Minusta näyttää, että tässä yleisesti on tapahtuneen tosiasian vs. ennaltaehkäisemisen sekasotku. En ole juristi enkä tiedä alasta mitään, mutta kuvittelisin, että rikosjutuissa yleensä on kyse tapahtuneesta tosiasiasta ja tapahtuneesta vahingosta, menetyksestä tai kärsimyksestä, ja oikeudessa haetaan totuutta ja lakia tähän jo tapahtuneeseen asiaan.

Halla-ahon kirjoitus on tietysti tapahtunut tosiasia. Mutta sen tuottama vahinko, menetys tai kärsimys ei ole yhtä ilmeinen tosiasia. Asia olisi selvempi, jos olisi asianomistaja: joku joka ilmoittaisi kärsineensä Halla-ahon kirjoituksen johdosta. KKO vain arvioi, että muslimit ovat voineet perustellusti tuntea jne. Ja somalijutussa KKO arvioi, että osa blogin lukijoita on voinut ymmärtää väitteen tosiasiassa tarkoitetun vakavasti otettavaksi. Toisin sanoen KKO arvioi kirjoituksen tuottamaa vahinkoa, ei tiedä sitä.

En tietenkään kiellä ennaltaehkäisevän toiminnan ja yhteiskunnallisen arvioimisen tarpeellisuutta. Mutta missä määrin se on tuomioistuinten asia, missä määrin politiikan ja kansalaistoiminnan? Ja silloinkin, jos tuomioistuin ottaa sen asiakseen, se on tehtävä ammattitaidolla. Ei kelpaa esittää omaan linjaan sopivia analysoimattomia sitaatteja ja mieleenjohtumia, vaan arviointimateriaali täytyy panna puolesta-vastaan analyyseihin, todennäköisyysarvioihin jne. Tietysti tuomarit eivät tällaisissa yhteiskunnallisten mahdollisuuksien ja riskien arvioinneissa ole asiantuntijoita, mutta he voivat käyttää asiantuntijoita. Huomiota kiinnittää, että asiantuntijalausuntoihin ei tässä prosessissa ole ainakaan viitattu.

No, tämä oli amatöörin tajunnanvirtaa. Kysymys KKO:n osaamisesta on varmasti hyvä oivallus. Toivon, että asiaa ymmärtävät ihmiset lähtevät työstämään mietisen ehdottamia analysointikohteita. Nimittäin onhan tässä päästy eteenpäin siitä, kun Jussi Halla-aho oli kylähullu: nyt sentään silloin tällöin keskustellaan maahanmuutto-ongelmista ihan asiallisesti. KKO:n ratkaisu oli takaisku, mutta näin analysoimalla sitä päästään kyllä eteenpäin.





 

[Nikolas]

KKO:n ideologisuutta suurempi ongelma voi olla sen riittämätön oikeudellinen osaaminen.  Vielä on hyvin varhaista arvioida, mutta edessämme saattaa olla keisari ilman vaatteita.

Jos niin on, se ei lainkaan ihmetytä, kun otetaan huomioon, kuinka korkeimman oikeuden jäsenet nimitetään asemaansa.

Korkeimman oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi, joita on oltava kerrallaan virassa vähintään 15. Muiden tuomareiden tapaan korkeimman oikeuden presidentin ja oikeusneuvokset nimittää tasavallan presidentti.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkein_oikeus_(Suomi)#Organisaatio

Eli ei pitäisi olla epäselvää kellekään. Viimeiset 30 vuotta ennen Sauli Niinistön valintaa Suomessa on ollut demari tasavallan presidenttinä. Jos joku lukija ei näe sanojen demari, Demla ja Mika Illman yhteyttä, ei voi muuta kuin suositella kyseistä henkilöä opiskelemaan hiukan.

[mietinen]

Mikä Euroopan ihmisoikeussopimus on?

Euroopan ihmisoikeussopimus määrittelee sopijamaiden lainsäädäntöä ja tuomiovaltaa koskevia periaatteita. Kaikilla sopijamaiden kansalaisilla on mahdollisuus valittaa saamastaan tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT arvioi onko valittajan tuomio ja/tai kohtelu sopimuksen mukaista. Mikäli se havaitsee maan rikkoneen sopimusta maa on velvollinen oikaisemaan tuomion.

Euroopan ihmisoikeussopimus on vahvasti velvoittava oikeuslähde, koska kaikkien annettujen tuomioiden tulee olla sopimuksen mukaisia. Euroopan ihmisoikeussopimus ei kuitenkaan ole laki. Se ei määrittele rikosten tunnusmerkistöjä tai rangaistuksia.

Euroopan ihmisoikeussopimus määrittelee (ihmis)oikeuksia. Sopimus ei määrittele rikoksia. Euroopan ihmisoikeussopimus perusteella ei voi tuomita rikoksesta. Suomessa annetun tuomion tulee perustua Suomen lakiin ja tuomion tulee olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteiden mukainen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvioi onko sopimusvaltion toiminta ollut sopimuksen mukaista. Ihmisoikeustuomioistuimen antamat tuomiot ovat sopimusvaltioita velvoittavia.


Oikeudenkäyntimenettelyn kuvausta tuomioistuimessa:

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN
Historiallinen tausta, organisaatio ja oikeudenkäyntimenettely
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerin tiedote
syyskuu 2003


13. Jokainen sopimusvaltio (valtiovalitus) tai yksityinen valittaja, joka väittää joutuneensa
      sopimusrikkomuksen kohteeksi (yksilövalitus), voi toimittaa väitettyä sopimus-
        rikkomusta koskevan valituksen suoraan Strasbourgissa sijaitsevaan tuomioistuimeen.
       Valitusohjeita ja valituslomakkeita saa tuomioistuimen sihteeristöstä.

14. Menettely Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on kontradiktorisuuteen perustuva
   ja julkinen. Suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti julkisia, jollei osasto tai suuri
        jaosto poikkeuksellisesti päätä toisin. Osapuolten tuomioistuimen sihteeristölle
           toimittamat asiakirjat ovat julkisia.
           
15. Yksityinen valittaja voi laatia valituksensa itse. Lainoppineen asiamiehen käyttämistä
      kuitenkin suositellaan, ja sitä myös edellytetään suullisessa käsittelyssä sekä sen
            jälkeen, kun hallitukselta on päätetty pyytää huomiot. Euroopan neuvosto on
                perustanut oikeusapujärjestelmän niitä valittajia varten, joilla ei ole taloudellisia
                  mahdollisuuksia suoriutua menettelyn aiheuttamista kuluista.


30. Lopullinen tuomio on vastaajavaltiota sitova.

31. Tuomioiden täytäntöönpanon valvonta kuuluu Euroopan neuvoston ministeri-
       komitealle. Sen tehtävänä on varmistaa, ovatko valtiot ryhtyneet todetun
         yleissopimuksen loukkauksen edellyttämiin, tuomiosta ilmenevien erityisten ja
         yleisten velvoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin.

Alla on Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklat jotka (ainakin) ovat keskeisiä tässä tapauksessa.

Euroopan ihmisoikeussopimus

6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.


7 artikla
Ei rangaistusta ilman lakia

1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.

2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.

...

10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

...

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.


14 artikla
Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

[Finka]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

[mietinen]

Finkalle,

Poliitikoilla katsotaan olevan oikeus suurempaan sananvapauteen kuin "tavallisilla" kansalaisilla. Eli KKO:n arvio on Halla-ahon kannalta edullinen. Halla-aho saattoi olla kirjoituksen aikaan ehdolla tai hän oli kertonut asettuvansa ehdolle, en tiedä.

[Siili]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

Kyllähän kunnanvaltuustoon aktiivisesti pyrkivä on kunnallispoliitikko, vaikke olisi sinne vielä valittukaan. 

[IDA]

On suorastaan järkyttävää kuinka nettipoliisi Fobba heiluu pitkin nettiä noudattamatta lainkaan lakia.

[Tarkastelija]

Käsitän mietisen Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevasta informaatiosta, että Halla-aholla on perusteet valittaa, että hänen tuomionsa ja kohtelunsa eivät ole ihmisoikeussopimuksen mukaisia. Nimittäin jokaisella on sananvapaus ja se voidaan asettaa rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi vain välttämättömistä syistä. Välttämättömyyttä ei ole osoitettu eikä sitä ole edes vakavasti yritetty selvittää.

Esimerkki. KKO ratkaisussaan (kohta 21) "toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä." Halla-aho oli Scriptassa jo 190505 kirjoittanut näin: "Se, että islam on pedofiiliuskonto, ei ole yllätys, koska jo uskonnon perustaja Mohammed oli pedofiili. Jos tämän sanominen on mielestäsi rumaa, miten sinä luonnehtisit miestä, joka harrasti sukupuolielämää 9-vuotiaan "vaimon" kanssa? ...Jos Allah on pyhittänyt pedofilian, miksei siitä olla ylpeitä? Jos pedofiiliksi kutsuminen taas loukkaa muslimeja, miksi he palvovat pedofiili-Mohammedia?" Miksi edelliset väitteet eivät mahdu sananvapauden sisään, jälkimmäiset mahtuvat? Siksikö, että edelliset esitetään satiirisessa kontekstissa? Tämäntapaisia problematisointeja ei KKO:n ratkaisussa ole, vain ylimalkaisuuksia.

Vastaava koskee somaleja. En viitsi siteerata, mutta somaleja koskevia ilkeitä luonnehdintoja Halla-aholla on paljon ja ne siis mahtuvat sananvapauden sisään; liekö olennaista että tuomittu kirjoitus oli täkyjä Illmanin Mikalle. Totta kyllä sananvapauden rajoittaminen voi olla välttämätöntä "tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi", mutta ei arvovalta saati puolueettomuus säily huonosti harkittuja tuomioita langettamalla.

Kuten sanottu mielestäni on perusteet valittaa.

[mietinen]

Lähteitä taas

Factsheet - Hate speech, ECHR, February 2012

Freedom of expression in Europe, Council of Europe Publishing, March 2007
Freedom of expression in Europe
Case-law concerning Article 10
of the European Convention on Human Rights

Contents
I. Introduction
II. The case-law relating to freedom of expression
A. Media freedom
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  11
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 43
B. Regulating broadcasting
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  61
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 66
C. Access to information
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  75
2. Decisions of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
D. Commercial statements
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  79
2. Decisions of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
E. Protection of the general interest
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  85
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 95
3
F. Protection of other individual rights
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  105
2. Decisions of the Commission and the Court. . . . . . . . . . . . . . . . . . .  117
G. Maintaining the authority and impartiality of the judiciary
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  122
2. Decisions of the Commission and the Court. . . . . . . . . . . . . . . . . . .  124
III. Main judgments, decisions and reports
1. Judgments of the European Court of Human Rights. . . . . . . . . . . . . . . .  127
2. Decisions and reports of the European Commission
and Court of Human Rights . . . . . .

Kulis and Rozycki-tapaus - Sananvapaus - Lehdistön vapaus, Finlex, 06.10.2009

EIT totesi, että sananvapaus EIS 10 artiklan mielessä käsitti artiklan 2 kohdasta johtuvin rajoituksin suojasi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjen ilmaisujen ohella sellaisia, jotka loukkasivat, tyrmistyttivät tai huolestuttivat. Artiklan 2 kohta ei juurikaan antanut mahdollisuutta rajoittaa poliittista puhetta tai keskustelua julkisesti kiinnostavista kysymyksistä. Lehdistöllä oli tärkeä tehtävä oikeusvaltiossa. Vaikka se ei saanut ylittää epäjärjestyksen estämisen tai muiden maineen vuoksi asetettuja rajoja, sen oli kuitenkin jaettava tietoja ja ajatuksia poliittisista kysymyksistä ja muista asioista, jotka herättivät julkista kiinnostusta. Lehdistön vapaus oli parhaimpia keinoja, joilla yleisö kykeni muodostamaan käsityksen poliittisten johtajien ajatuksista ja asenteista. Journalistinen vapaus käsitti myös mahdollisuuden turvautua tiettyyn liioitteluun tai jopa provokaatioon. Sananvapauden rajoituksille tuli olla pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta. Kansallisilla viranomaisilla oli sitä arvioidessaan tiettyä harkintamarginaalia. Lehdistöä koskevissa tapauksissa harkintamarginaali oli rajattua. Huomioon oli myös otettava ero tosiasiatoteamusten ja arvoarvostelmien välillä. Jälkimmäisiä ei voitu näyttää toteen. Ne saattoivat kuitenkin olla suhteettomia, ellei niille ollut mitään tosiasiaperusteita. EIT:n tehtävänä oli tutkia, oliko sananvapauteen puuttumiselle ollut EIS 10 artiklan kannalta relevantteja ja riittäviä perusteita. Kotimaisten viranomaisten oli sovellettava artiklan kanssa yhteensopivia normeja ja perustettava päätöksensä relevanteista tosiseikoista tehtyyn hyväksyttävään arvioon.

...

Niin ollen yhtiön omat ilmaisut olivat antaneet perustellun aiheen valittajien ilmaisutyylille. Lehdistön vapauden rajoja ei siten ollut ylitetty. Puuttumista valittajien sananvapauteen ei ollut perusteltu relevantein eikä riittävin syin. EIS 10 artiklaa oli rikottu.

[Tarkastelija]

Mietisen linkittämän lähteen Freedom of expression in Europe (2007) pikaisestakin silmäilystä ymmärtää, että se ilmentää vahvaa sananvapauden puolella olemisen asennetta toisin kuin KKO:n ratkaisu. Valituksella voisi olla hyvät menestymisen edellytykset.

Kunnon valituksen saaminen ajoiksi vain on iso työ. Pitäisi jakaa KKO:n ratkaisu ja sitä edeltävä materiaali kymmeniin, ehkä useampiinkin komponentteihin, verrata niitä eurooppalaisen materiaalin satoihin keisseihin eikä vain pintapuolisesti, vaan kunnollisella juridista ja yhteiskunnallista tietämystä edellyttävällä tapausharkinnalla; rakentaa tästä materiaalista vakuuttava kokonaisuus, siis kymmenien sivujen laajuinen korkeatasoinen asiakirja. Kova työ, mutta kyllä sellaisia vaikkapa professuurien kilpahauissa näkee, kun valitetaan ja annetaan vastineita.

Kunnon valituksen aikaansaaminen vaatii kovan motivaation. En tiedä onko sitä. Jos sen saisi ajoiksi, niin se osoittaisi julkisestikin, että ollaan oikeusvaltion asialla, että halutaan ja vaaditaan KKO:n tekevän työnsä kunnolla. Varmaan tämä on lähinnä Jussi Halla-ahon asia: valittaako vai ei ja jos valittaa, niin luottaako sinänsä erinomaiseen omaan argumentointitaitoonsa vai haluaako muiden auttavan erittelyssä ja argumenttiaineistojen rakentamisessa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Mietinen lähestyy asiaa toisesta suunnasta, kuin allekirjoittanut aikaisemmin blogimerkinnöissään ja foorumikommenteissaan. Loppupäätelmät näyttävät (ainakin suurimmalta osin) olevan varsinaista asiaa koskevissa kysymyksissä yhtenäiset.

Vaikka myönnän syyllistyneeni asian popularisointiin (so. tässä yhteydessä kansantajuistaminen) ja jopa ehkä kevyeen verbaaliseen banalisointiin, seuraan suurella mielenkiinnolla (myös) tätä ketjua.

Asia on kuitenkin oikeuskäytännön kannalta erittäin merkittävä.

[jmm]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

Kyllähän kunnanvaltuustoon aktiivisesti pyrkivä on kunnallispoliitikko, vaikke olisi sinne vielä valittukaan.

Vaikka henkilö ei ole minkään puolueen jäsen eikä hänellä ole mitään poliittisia luottamustoimia, hän on poliitikko? Halla-aho oli tuohon aikaan poliittinen bloggaaja, ei poliitikko.

[Lalli IsoTalo]

Ilmoittaudun ketjun seuraajaksi.

[ämpee]

"21. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä.

Ilmaisutapa mitä ilmeisimmin oli noiden lauseiden boldaaminen, sillä siihen tunnuttiin kiinnittävän erityistä huomiota.
Korkein oikeus ei mitä ilmeisimmin pidä boldaamisesta, mutta sehän on vain makuasia, paitsi tässä keississä.

Pedofilia taasen on lapsiin sekaantumista, ja toisaalta lapsiin sekaantuminen on pedofiliaa.
Tästä olisin halunnut Korkeimmalta Oikeudelta hieman tarkentavaa selvitystä, sillä onko jokin muu ilmaisu olemassa lapsiin sekaantumiselle, jota on lupa käyttää, tilanteessa jossa halutaan puhua lapsiin sekaantumisesta.

Haditeista käy ilmi, että eräs profeetaksi mainittu nussi 9-vuotiasta vaimoaan, mikä kyllä täyttää kaikki lapsiin sekaantumisen tunnusmerkit.
Edelleen hadittien mukaan myös tämä esimerkki on tarkoitettu kaikille muslimeille esimerkiksi aikojen loppuun asti, esimerkkitapauksen kaikkien muiden elämänsä aikana harjoittamien toimien kanssa.
Tuota ei siis löydy koraanista.
Haditit ovat kuulemma autenttista materiaalia, ja sellaisenaan täysin tosia tosi-uskovaisen elämänohjeita.

Lapseen sekaantuminen on siis tuon uskonnon mukaan esimerkillistä toimintaa, ja tämän esimerkillisen toiminnan määritteleminen sanallisesti nykykäsitysten mukaiseksi on Korkeimman Oikeuden mukaan "voimakkaan herjaavaa ja häpäisevää".
Tahtooko Korkein Oikeus tällä viestittää kansalaisille, että tosiasioista puhuminen niiden oikeilla nimillä Saattaa Loukata Meitä (KO), ja se voi käydä sinulle kalliiksi ?

Tästä kohdasta ladottu tuomio oli aivan puhtaasti mielipide tuomio, Korkeimman Oikeuden sattumalta(?) paikalla olleiden jäsenten mielipiteen mukaan, ja mitä luultavimmin valtakunnansyyttäjän(MI) kuohu suupielestä roiskuen yllyttämänä.
(Tuo kuohu ei tässä ole sitten faktaa, mikä ei tosin ennenkään ole syyttäjiä hidastanut.)

Kansanryhmiä suojellaan nyky-Suomessa kahdella eri standardilla, se ainakin tuli nyt kerralla selväksi, sillä:
"panetellaan ja solvataan" aiheuttaa oikeutuksen(?) tuomioon koska sillä heidän, Korkeimman Oikeuden, mukaan otettiin kohteeksi väärä kansanryhmä, mutta vielä pahempi panettelu ja solvaus suomalaisia kohtaan samalla tavalla ei liikuta Korkeinta Oikeutta pätkääkään.
Loisiminen ja ryöstäminen kaiketi vielä on harmittomampaa kuin tappaminen ?
Ehkä Korkeinta Oikeutta vitutti asiassa se, että taas boldattiin, ja että taas käytettiin tilastoja, joiden mukaan panettelu ja solvaaminen sopii paremmin tähän vähemmistöön kuin suomalaisiin.
Tiedä häntä, mutta tässä taas on kyseessä makuasia, "sanoi Musti kun muniaan nuoli".

Viittaukset uudempaan rikoslakiin ovat myös mielenkiintoisia, ja omalla tavallaan kuvaavat hyvin, että tässä nyt vedetään taitelijan elämää, mutta kuitenkin pokkana Korkeimman Oikeuden naamarilla.
Onpa porukalla otsaa...

Matias hiffasi ensimmäisenä, että logiikka ei noilla pelaa samalla tavalla kuin niillä joilla kaikki eskimot ovat kajakissa.
Vaativat Mestaria poistamaan netistä ne lauseet mitä itse pitävät esillä !!!
Verrattoman hulvattomia puupäitä, jotka lisäksi netistä eivät ymmärrä yhtään mitään.

Tuo tuomio oli suomalaisen lainkäytännön musta päivä.

Vielä suurempaa Jytkyä odotteleva Muutos 2011 kannattaja, joka toivoo sitä suoraa demokratiaa kuin nappula Joulua.

[mietinen]

EIT:in ja Suomen oikeuslaitoksen toimintaperiaatteet

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuomioistuin joka tuomitsee valtioita. Valtioiden saamat tuomiot perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS). EIT ottaa käsiteltäväkseen oikeustapauksia valitusten perusteella. Yksittäiset kansalaiset voivat kannella EIT:ille, jos he kokevat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määriteltyjä oikeuksiaan loukatun.

EIT:in tuomioiden pohjana on EIS. Mutta käytännössä tuomiot määräytyvät ja ne perustellaan aikaisempien ratkaisujen perusteella. Tällaista oikeusjärjestystä kutsutaan tapaoikeudeksi (common law). Eli EIT:in tuomioperusteiden ymmärtäminen edellyttää sen aikaisempiin ratkaisuihin perehtymistä. Tutustuessa aikaisempiin päätöksiin oikeustapausten samankaltaisuuden lisäksi kannattaa pyrkiä löytämään mahdollisimman tuoreita päätöksiä, koska tapaoikeudelle on tyypillistä linjan kehittyminen ajan kuluessa.

Yhteenveto, EIT tutkii sopimusvaltion yksilöön kohdistaman kohtelun hyväksyttävyyden EIS:n artiklojen ja aikaisempien ratkaisujensa perusteella.

Suomen oikeusjärjestys on säädösoikeus. Säädösoikeudessa tuomiot annetaan kirjoitetun lainsäädännön pohjalta. Suomen oikeusjärjestys ja lainsäädäntö määrittelevät ne periaatteet joiden mukaan Suomen viranomaisten ja oikeuslaitoksen tulee toimia.


Valituksen perustelut

Keskeisimmät perusteet valitukselle EIT:iin:

• 1) viranomainen ei ole noudattanut Suomen lakia tai oikeusjärjestystä
• 2) viranomainen on noudattanut lakia, mutta laki ei ole EIT:in hyväksymä
• 3) laki on hyväksyttävä, mutta viranomaisen tulkinta laista ylittää EIT:in hyväksymät rajat
• 4) Joku muu?

Jokaisen kannattaa arvioida rauhassa viranomaisten toimintaa EIS:in artiklojen ja EIT:in aikaisempien ratkaisujen perusteella. Minua kiinnostavia näkökohtia ovat (ainakin) seuraavat: tuomioiden tulee perustua lakiin, tuomioiden tulee olla perusteltuja ja perustua rikostunnusmerkistön täyttymiseen sekä viranomaisten toiminnan tasapuolisuus.


Valittaminen käytännössä

Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Ulkoasiainministeriö

[Lalli IsoTalo]

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä ja mielivalta

Tässä Illman puhe puolen vuoden takaa, jossa hän sanoo mm. seuraavaa: "Yleinen mielipide on sillä kannalla, että vihapuheen levittämistä tulee rajoittaa. Tämä on myös lainsäätäjän kanta."

Analysoikaa tuota.

Tämä puhe ei ole ollut kokonaisuudessaan ennen Hommassa. Sain sen USKOT -foorum ry:n järjestäjiltä.

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄVIRASTO, Valtionsyyttäjä Mika Illman

Suoraan sanoen vihapuhetta vastaan
Puhukaamme hyvää toisistamme
USKOT -foorumi ry:n tilaisuus 19.1.2012
Säätytalo, Helsinki

"I should add that writing this essay has been difficult and painful. I am committed both to principles of freedom of expression and to the fight against racism. The topic under consideration has forced me to set one aspiration against the other, which I can do only with reluctance and a heavy heart"

Robert C. Post (1991)


Vihapuhe ja sananvapaus

Vihapuheen levittäminen on ajankohtainen ilmiö. Kun Suomi vuonna 1970 liittyi YK:n piirissä hyväksyttyyn yleissopimukseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi, tämä ilmiö oli Suomessa käytännössä tuntematon. Rikoslakiin sisällytettiin tuolloin ensimmäinen aihetta koskeva rangaistussäännös, kiihottaminen kansanryhmän syrjintään. Syy rangaistussäännöksen säätämiseen oli mainittuun YK-sopimukseen sisältyvä kriminalisointivelvoite. Kesti aina vuoteen 1990 saakka ennen kuin ensimmäinen hovioikeustuomio annettiin säännöksen nojalla.   

Nyt vihapuheen levittämistä esiintyy myös meillä, erityisesti internetissä. Tämä näkyy myös rikostilastoissa, vaikka tuomioiden määrät ovat edelleen vähäiset verrattuna moneen muuhun rikostyyppiin.
Yleinen mielipide on sillä kannalla, että vihapuheen levittämistä tulee rajoittaa. Tämä on myös lainsäätäjän kanta. Mutta käsitteenä "vihapuhe" ei ole yksiselitteinen, vaan päinvastoin varsin tulkinnanvarainen. Etenkin kun tulee kysymys siitä, mikä on rangaistavaa vihapuhetta, mielipiteet jakaantuvat usein.

Tässä yhteydessä keskityn kysymykseen siitä, mikä on se vihapuhe, johon julkisen vallan täytyy puuttua rikosoikeudellisin keinoin. Pyrkimykseni on antaa joitakin suuntaviivoja siitä, miten rangaistava vihapuhe tulisi määritellä. On toki myös olemassa muuta vihapuhetta, enkä sivuuta sitä kokonaan, vaikka se jääkin esimerkiksi syyttäjän toimivallan ulkopuolelle.

Haettaessa vastausta kysymykseen, milloin vihapuheen levittäminen on rangaistavaa, on syytä aloittaa sananvapaudesta. Tämä johtuu siitä, että sen, minkä ihmis- ja perusoikeudet sallivat, ei rikoslailla saada kieltää.

Vihapuheen levittämistä koskevia rangaistussäännöksiä sovellettaessa on näin ollen otettava huomioon, mitä sananvapaudesta on ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa määrätty.

Sananvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa ja muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (jäljempänä EIS). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (jäljempänä EIT) on useissa ratkaisuissaan todennut, että sananvapaus koskee ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaisin varauksin paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä myös loukkaavia, järkyttäviä ja huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Sananvapauteen kuuluu samoin edellytyksin myös oikeus tietynlaiseen liioitteluun ja provokaatioon.

Tässä kohdin voidaan kysyä, miksi sananvapaus suojaa myös järkyttäviä ja loukkaavia lausumia? Miksei se rajoitus siihen, mitä yleisesti voidaan pitää sovinnollisena tai esimerkiksi siihen, mitä enemmistö hyväksyy?
Vastaus löytyy sananvapauden klassisista perusteluista, joihin muun muassa kuuluu ajatus siitä, että sananvapaus edistää totuuden löytämistä.  Jos kaikki informaatio on vapaasti ihmisten saatavilla, voivat he paremmin ottaa kantaa siihen, mitä ajatuksia ja mielipiteitä he itse haluavat omaksua ja kannattaa. Tämä perustelu rakentuu siis ajatukselle, että on olemassa vapaat mielipiteiden markkinat – the Marketplace of Ideas – ja järkiperäisesti toimiva yleisö, joka kykenee rationaalisesti valikoimaan esitettyjen ajatusten ja väitteiden joukosta.

Tämän mukaisesti myös tietynlaisten järkyttävien, loukkaavien – ja esimerkiksi perättömien - lausumien levittämistä tulee sallia, koska tällaisten lausumien kuulijakunta joutuu niitä kohdatessaan uudestaan ja nyt entistä tarkemmin pohtimaan, mihin he itse haluavat uskoa ja mitä he itse pitävät hyväksyttävänä.  Kun joku siis esittää jotakin täysin typerää, vahvistaa väitteen typeryys ja ilmeinen perättömyys paradoksaalisesti totuuden löytymistä, koska järkiperäisesti ajattelevat ihmiset päätyvät johtopäätökseen, että tuo nyt ainakin on "täyttä roskaa".

Tällä perustelulinjalla on ilmeiset rajoituksensa, varsinkin kun kysymys on vihapuheesta. Mutta se osoittaa kuitenkin, että sananvapauden rajoituksilla täytyy olla vahvat perusteet.

Sananvapaus on demokratian edellytys. Demokratiassa onkin selvää, että vallanpitäjiä on saatava arvostella tuomalla esimerkiksi esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin heidän toimintansa on väitetysti johtanut. Siksi esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rangaistavuuden edellytyksiä. Sama koskee esimerkiksi arvostelua, joka koskee uskonnollisia instituutioita ja niiden vallankäyttöä ja vaikutusvaltaa.

Mutta myös yhdenvertaisuus on demokratian edellytys. Vihapuheen levittäminen on yhdenvertaisuuden kanssa ristiriidassa - usein jyrkästikin. Vihapuheen motiivit liittyvät usein viime kädessä haluun ajaa tietyt ihmisryhmät yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ihmisoikeustuomioistuin onkin huomauttanut, että demokratian kulmakiviin kuuluu myös suvaitsevuus ja ihmisten tasa-arvo. Tämän vuoksi demokratiassa on välttämätöntä määrätä seuraamuksia tai ryhtyä ennalta estäviin toimenpiteisiin silloin, kun lausumilla yllytetään suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan.
Sananvapaus ei siis ole rajoittamaton. Ihmisoikeustuomioistuin on päinvastoin alleviivannut, että vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät ansaitse sananvapauden suojaa
Mutta konkreettisemmin - mikä on sellainen vihapuhe, joka jää sananvapauden ulkopuolelle?

Johtoa tulkinnalle on saatavissa vaatimuksesta ihmisarvon loukkaamattomuudesta. Perustuslain 1 §:n 2 momentissa säädetään nimittäin, että (Suomen) "valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa". 

Säännös ihmisarvon loukkaamattomuudesta ilmaisee ensinnäkin valtiosääntömme arvoperustan. Mutta lain esitöiden mukaan säännöksellä voi myös olla välitöntä oikeudellista merkitystä eräissä tilanteissa - säännöksellä katsotaan olevan "tulkinnallista vaikutusta esimerkiksi sovellettaessa varsinaisia perusoikeussäännöksiä" ja se vaikuttaa "myös arvioitaessa hallitusmuodossa (nykyään perustuslaissa; huomautus tässä) turvattujen perusoikeuksien rajoitusten sallittavuutta".

Vaatimusta ihmisarvon loukkaamattomuudesta on mahdollista ylläpitää vain edellytyksellä, että ihmisarvon loukkaamista merkitsevien lausumien levittäminen kielletään. Koska perustuslakimme turvaa samalla sekä ihmisarvon loukkaamattomuuden että yksilön vapaudet ja oikeudet, on se johtopäätös tehtävä, että yksilön vapauksiin ei kuulu toisten ihmisarvon loukkaaminen. Ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittäminen jää siten sananvapauden ulkopuolelle.

Rangaistavaksi vihapuheeksi tulee näin ollen katsoa esimerkiksi sellainen uhkaaminen, panetteleminen tai solvaaminen, jossa yksilöön tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana taikka sellaiseen kehotetaan tai yksilöä tai kansanryhmään kuuluvia henkilöitä väitetään muita alempiarvoisiksi tai näitä ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin jne. taikka heitä yleistäen väitetään rikollisiksi.

Tällaisia lausumia on arvioitava kategorisesti sananvapauden ulkopuolelle jääviksi vihapuheiksi. Tällaisten lausumien levittäminen johtaakin noudatettavan käytännön mukaan syytteen nostamiseen ja rangaistukseen tuomitsemiseen.

Uhkaamista tai kehottamista väkivaltaan ei mielestäni milloinkaan voida perustella sananvapauteen liitetyillä syillä.

Rajanveto ankaran arvostelun ja siihen liittyvän sallitun provosoinnin ja liioittelun sekä toisaalta panettelun ja solvaamisen välillä saattaa sitä vastoin olla vaikeampi. Kritiikkiä täytyy voida kohdistaa sitä vastaan, että esimerkiksi uskontoa joskus käytetään väkivallan oikeuttamisperusteena. Tällainen kritiikin esittäminen voi samalla kuitenkin syvästi loukata niitä, jotka tunnustavat sanottua uskontoa. Ns. Muhammed -pilakuva kiistassa oli keskeisesti kysymys tästä problematiikasta ja siihen liittyvästä rajanvedosta.

Huomionarvoista on, että vihapuheen torjumiseksi tarkoitetut rangaistussäännökset eivät ole rasismia ja siihen verrattavaa muuta vihaa yleensä kieltäviä säännöksiä. Rasististen tai muiden viha-ajatusten omaksuminen ei ole rikos. Rikollista voi vain olla tekeminen (joskus laiminlyönti), mutta ei ajatteleminen tai mielipiteen omaksuminen.

Kynnys näiden rangaistussäännöksen soveltamiselle on sitä paitsi pidettävä suhteellisen korkealla, milloin kysymys samalla on poliittisesta puheesta. Kynnyksen alle jää näissä tilanteissa väistämättä sellainen puhe, joka monen mielestä on sopimatonta, perusteetonta tai muuten kritiikille altista.

Vaikka tällainen käyttäytyminen jääkin rangaistavan alueen ulkopuolelle, ei sen merkitystä ole syytä väheksyä. Tällainen puhe luo  helposti otollisen kasvualustan vakavammalle ja rikolliselle vihapuheen levittämiselle ja sen myötä suoranaiselle väkivallalle, ellei siihen kyetä puuttumaan ajoissa.

Rangaistussäännöksen soveltamisalueen ulkopuolelle jäävää rasismia on siksi torjuttava muilla keinoin. Eräs tällainen keino on se, että media kiinnittää huomiota esimerkiksi julkisessa asemassa toimivien henkilöiden mahdolliseen rasistiseen käyttäytymiseen ja saattaa sen yleisön tietoon ja arvioitavaksi.
Liiaksi ei myöskään voi korostaa niiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä, joihin esimerkiksi koululaitos, urheilu- ja nuorisojärjestöt, vähemmistövaltuutettu ja muut vastaavat tahot voivat ryhtyä rasismin torjumiseksi.

[Archaeopteryx]

Rangaistavaksi vihapuheeksi tulee näin ollen katsoa esimerkiksi sellainen uhkaaminen, panetteleminen tai solvaaminen, jossa yksilöön tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana taikka sellaiseen kehotetaan tai yksilöä tai kansanryhmään kuuluvia henkilöitä väitetään muita alempiarvoisiksi tai näitä ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin jne. taikka heitä yleistäen väitetään rikollisiksi.

Tällaisia lausumia on arvioitava kategorisesti sananvapauden ulkopuolelle jääviksi vihapuheiksi. Tällaisten lausumien levittäminen johtaakin noudatettavan käytännön mukaan syytteen nostamiseen ja rangaistukseen tuomitsemiseen.

En edelleenkään ymmärrä, miksei Kaleva-lehteä (tai sen pääkirjoitustoimittajaa) vastaan ole nostettu syytettä suomalaisten väkivaltaisista geeneistä kertovasta kirjoituksesta. Mistään en ole saanut vielä tietoa, mikseivät suomalaiset ole kansanryhmä, tai miksei Kalevan kirjoitus ole suomalaisia selkeästi solvaava ja yleistäen rikollisiksi väittävä?

[mietinen]

KKO:n arvio uskonnollisten arvojen loukkaamisesta

Kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä oli kysymys?

KKO:2012:58

9. Uskonrauhan rikkomista koskevan rangaistussäännöksen sisällössä on siten pyritty ottamaan huomioon vastakkain olevat perusoikeudet. Ne on myös säännöstä sovellettaessa sovitettava yhteen ja pyrittävä toteuttamaan rinnakkain. Perusoikeuksien keskinäinen punninta on tapauskohtaista, ja siinä on otettava huomioon muun muassa se, millaisesta, missä asiayhteydessä ja tarkoituksessa tehdystä ja kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä on kysymys sekä muut olosuhteet. Tältä pohjalta on arvioitava, kuinka välttämättömänä sananvapauteen puuttumista on pidettävä.

...

21. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä. Kysymys ei siten ole ollut pelkästään uskonnon ja siihen liittyvien ilmiöiden asiallisesta arvostelusta kärjekkäitä, loukkaavia tai provosoivia ilmaisuja käyttäen, vaan sen laatuisesta herjaavasta hyökkäyksestä islamia ja sen pyhänä pitämiä kohtaan, jonka johdosta muslimit ovat voineet perustellusti tuntea joutuneensa oikeudettoman ja loukkaavan hyökkäyksen kohteeksi (I.A. v. Turkki 13.9.2005 kohta 29). Nykyislamiin ja sen pyhinä pitämiin uskonnollisen kunnioituksen kohteisiin kohdistuvien väitteiden herjaavuutta ei ole ollut omiaan vähentämään se A:n esiin nostama seikka, että kirjoituksessa on pyritty todistelemaan sanottujen väitteiden paikkansapitävyyttä viittaamalla profeetta Muhammadin elämästä koraanissa kerrottuun.

KKO:n jäsenet tulkitsevat väitteiden sisällön ja ilmaisutavan olevan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Mitä sisältö ja ilmaisutapa ovat?

Sisältö: Mies oli lapsen kanssa sukupuoliyhdynnässä. Ja tästä tuli osa uskontoa.
Ilmaisutapa: Pedofilia johdannaisineen.

KKO jäsenet pitävät ilmaisujen herjaavaa ja häpäisevää luonnetta ilmeisenä eivätkä perustele tekemiään tulkintoja. Eli KKO ei ole perustellut rikoksen keskeisintä tunnusmerkistöä tuomiossaan. KKO ei kyseenalaista väittämien tosiasiallisuutta. Jotta tuomio tulee ymmärrettäväksi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää KKO:n tekemien tulkintojen arvaaminen.

Miksi sisältö on herjaava ja häpäisevä?
Koska KKO:n jäsenet tulkitsevat sukupuoliyhdynnän lapsen kanssa olevaan omiaan halventamaan kohteen (miehen) arvoa. Miksi KKO tulkitsee miehen arvon alentuneen teolla, joka on yleisesti hyväksytty uskonnon piirissä? Viestiikö KKO:n osoittama halveksunta aitoa monikulttuurisuutta ja suvaitsevuutta?

Miksi ilmaisutapa on herjaava ja häpäisevä?
Koska KKO jäsenet katsovat pedofilian viittaavan psyykkiseen sairauteen. Edelleen KKO tulkitsee psyykkisesti sairaiden olevan arvoltaan halventuneita. Ovatko KKO:n jäsenet arvomaailmaltaan syrjintään ja rasismiin taipuvaisia?

[mossad]

 
Yhä edelleen:

Kyseessä ei ollut maksuvälinerikos, vaan kirjoitusvälineeseen ryhtyminen ( lat: scriptofilia ) ..

[Tunkki]

Kansanedustaja Mikko Alatalosta on varsin leimaavaa todistusmateriaalia olemassa, myöntää Halla-ahoakin suoremmin että ennekkoluuloilla pärjää ja levyt myy.

http://www.youtube.com/watch?v=WeTWNvra_F4

[mietinen]

Mika Illman syytettynä ja asianomistaja

Mika Illman on asianomistaja kyseisen kirjoituksen osalta, koska kirjoituksessa syytetään valtionsyyttäjää virka-aseman väärinkäyttämisestä ja syrjinnästä. Näin ollen voidaan katsoa, että Mika Illmanin kunniaa on loukattu ja hän on asiassa asianomistaja.

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä. Illmanin kannalta syytteen ajaminen Halla-ahoa vastaan on tuottanut merkittävää hyötyä. Mika Illman on perehtenyt lainsäädäntöön syvästi ja ymmärtää sen rajoitteet ja mahdollisuudet tarkasti.


Halla-aho epäilee kirjoituksessa valtionsyyttäjä Mika Illmania

• virka-aseman väärinkäytöstä vahingonkorvausten jaossa sekä
• syrjinnästä alkuperän perusteella, (ei syytettä Kalevalle "geeneettisestä erityispiirteestä")
• syrjinnästä uskonnon perusteella (esimerkki syyttämättä jätetystä kristinuskon pilkasta puuttuu)

Muutama täky Illmanin Mikalle, 3.6.2008

c) Illman kelpuutti asianomistajiksi ja jättiläiskorvausten saajiksi vain syyttäjäkavereitaan ja kansanedustajia, ei esimerkiksi Teemu Lahtista, jolle Lehdon törkyblogit aiheuttivat mahdollisesti todellista vahinkoa edellisten eduskuntavaalien alla. Ajattelu, jossa julkisuuden henkilön kunnia nauttii suurempaa suojelua kuin rivikansalaisen kunnia, on ollut tähän asti vieras demokraattiselle oikeusvaltiolle.

...

Emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt.

--------------------------------------------------------------------------------

Rikoslaki - Virka-aseman väärinkäyttäminen
40 LUKU (8.9.1989/792)
Virkarikoksista (12.7.2002/604)

7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.


--------------------------------------------------------------------------------

Rikoslaki - Syrjintä
11 luku (11.4.2008/212)
Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan

ALLA OLEVA ON VUODEN 2009 LAKI, HAEN VUODEN 2008 KUNHAN KEKSIN MITEN.

11 § (13.11.2009/885)
Syrjintä

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

--------------------------------------------------------------------------------

Perustuslaki - Yhdenvertaisuus
6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

...

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

[Nikolas]

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä.

Onko todella näin? Asiaan liittyvät todisteet eivät ole hävinneet mihinkään.

[mietinen]

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä.

Onko todella näin? Asiaan liittyvät todisteet eivät ole hävinneet mihinkään.

Mahdolliset rikokset eivät ole hävinneet mihinkään, toivottavasti eivät ole todisteetkaan. On kuitenkin todennäköistä, että todisteita on peitelty.

Illman on ollut käynnistämässä esitutkintaa, joten hänellä on kolmoisrooli. Lisään tämän takaisin, kunhan ehdin.

Todistusaineistoihin pitää saada reilusti voimaa.

[mietinen]

Taannehtiva laki yhden henkilön tuomitsemiseksi

Vaikka Suomessa on aikaisemminkin sovellettu taannehtivaa lakia, tuskin koskaan taannehtivaa lakia on säädetty mittatilauksena yhtä henkilöä varten. Menettely kuvaa demokraattisen Suomen lainsäädäntö- ja tuomioikäytännöt.

HE317/2010 on käsitelty ansiokkaasti jo aiemmin. Laitetaan nyt vielä tänne talteen HE317/2010 takana olleen Rasistiset rikokset -työryhmän mietintö. Mietinnöstä löytyy sivulta 51 kohta, joka on lähes täsmälleen sama kuin HE317/2010 sivulta 42 löytyvä kohta, johon KKO tuomion perusteissa viittasi. Hallituksen esitys ei siis ollut hallituksen tai oikeusministeriön käsialaa, vaan kyseisen kohdan oli kirjoittanut Illman (tai joku muu työryhmän jäsenistä). Varsinainen sattuma, että työryhmälle tulikin mieleen mainita tyypillisenä esimerkkinä laittomasta kirjoituksesta sekä loisiminen että rikolliseksi leimaaminen.

Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisten lausumien, kuvien ja tiedonantojen levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.

http://www.om.fi/1247668342834 sivu 51

Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.

HE317/2010 sivu 42

Hallituksen esityksen HE 317/2010 käsittelyä.

Suomi voinee jatkossakin nauttia samanlaisista oikeusihanteista, ks. (610. KKO:n nimitysruletissa jälleen jymy-yllätys, Jyrki Virolainen, 14.6.2012)