Juridinen tarkastelu: Sananvapaus ja vihapuhe (KKO:2012:58)

[mietinen]

Kolmoisrooli ja taannehtiva lainkäyttö

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä:

• 1) Asianomistaja, koska Halla-aho oli epäillyt häntä virkarikoksista kirjoituksessaan ks. viesti.
• 2) Valtionsyyttäjä, koska määräsi poliisin laajentamaan esitutkintaa siten, että kirjoitus tuli polisiin tutkittavaksi. Halla-aho kirjoittaa, "Niskanen kertoi tänään keskustelleensa valtionsyyttäjä Mika Illmanin kanssa ja saaneensa tältä ohjeet käydä koko sivustoni läpi."
• 3) Lainlaatija, koska oli kirjoittamassa tuomion perusteluissa käytettyä hallituksen esitystä 317/2010

Suomen lainsäädäntö ottaa kantaa viranomaisen puolueettomuuteen ja asianosaisuuten seuraavasti.

Hallintolaki - Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet

Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

...

28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

Oikeuslähteen taannehtiva käyttö

vendetta huomasi sekä siili, Roope ja RP avasit mielenkiintoisen ulottuvuuden tuomion perusteluista. Tuomiota perustellaan taannehtivan lain esityksellä.

KKO:2012:58
27. Niin kuin myös voimassa olevaa säännöstä koskevissa esitöissä (HE 317/2010 vp s. 42) on todettu, tämänkin rangaistussäännöksen soveltamisessa ja rangaistavuuden rajaamisessa on tärkeää ottaa huomioon säännöksen suhde perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojaamaan sananvapauteen. Viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu.

...

37. Korkein oikeus toteaa, että A:n kirjoituksessa esitetyssä väitteessä, jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre, somalit kuvataan kansanryhmänä rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi. Väite on siten somaleja kansanryhmänä panetteleva ja solvaava. Voimassa olevan rangaistussäännöksen perusteluissa (HE 317/2010 vp s. 42) tämän sisältöisten lausumien levittämistä on pidetty esimerkkinä rangaistavasta menettelystä.

Minkä takia KKO harhaan johtaa viittaamalla voimassa olevaan lakiin? Blogimerkintä kirjoitettiin vuonna 2008 ja hallituksen esitys 2010. Rikosoikeudellisen laillisuus periaatteen mukaan tuomioiden tulee perustua tekohetken lainsäädäntöön.

Perustuslaki - Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


Laillisuusperiaate, Wikipedia
Legaliteettiperiaatetta on sanottu - kuten yleisiä oikeusperiaatteita yleensä - säännöiksi, joiden addressaatti (se, johon lain kielto tai käsky kohdistuu) on pikemminkin lainsäätäjä kuin kansalaiset. Se, ettei ketään saa tuomita rangaistukseen ilman lain tukea ei yleensä aiheuta ongelmia. Se on itsestäänselvyys. Ongelmallisempi on sen sijaan legaliteettiperiaatteesta johdettu taannehtivan rikoslainsäädännön kielto - lainsäätäjä ei saa jonkin sellaisen teon tekemisen jälkeen, joka ei tekohetkellä ollut rangaistava säätää tämä teko rangaistavaksi. Samoin on legaliteettiperiaatteeseen katsottu sisältyvän täsmällisyysvaatimus - laissa pitää täsmällisesti osoittaa mitkä teot säädetään rangaistavaksi eli laki ei saa olla epämääräinen.

Ex post facto law, Wikipedia
An ex post facto law (from the Latin for "from after the action" or "after the fact") or retroactive law is a law that retroactively changes the legal consequences (or status) of actions committed or relationships that existed prior to the enactment of the law.

Aikasemmin lainsäädäntöä on Suomessa sovellettu taannehtivasti sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä ja asekätkentäjutussa.

• Miksi KKO käytti taannehtivasti oikeuslähdettä (HE 317/2010 vp) tuomion perusteluissa?
• Miksi KKO käytti asianomistajan kirjoittamaa oikeuslähdettä (HE 317/2010 vp)  tuomion perusteluissa?

Tuohan on jo kaiken huippu. Vuoden 2010 hallituksen esitystä perusteluineen oli muotoilemassa Mika Illman vuonna 2009 eli sen jälkeen, kun käsittelyssä olleesta vuoden 2008 kirjoituksesta "Muutama täky Illmanin Mikalle" oli jo nostettu syyte - Mika Illmanin johdolla.

Tällehän nauraa jo Valkovenäjän harakatkin:

3.6.2008
Muutama täky Illmanin Mikalle

http://halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

Hankenumero:    OM018:00/2009
Hankkeen nimi:    Rasistiset rikokset

http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=15492&tVNo=1&sTyp=Selaus

Tilannekuvaus:    Hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 17.12.2010 (HE 317/2010 vp). Lait ovat tulleet voimaan 1.6.2011 (510/2010, 511/2010

http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTilannetietojenSelailu.asp?h_iID=15492&tVNo=3&sTyp=Selaus

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t) koko hankkeen aikana
               
Rasistiset rikokset -työryhmä
Nimi    Nimike / Työnantaja    Toimiaika*    Rooli
Hannula, Ilari    lainsäädäntöneuvos, oikeusministeriö    1.6.2009 -13.5.2011    Puheenjohtaja
Niemitalo, Jaana    käräjätuomari, Helsingin käräjäoikeus    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Illman, Mika    valtionsyyttäjä, Valtakunnansyyttäjänvirasto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Ojala, Johanna    asianajaja, Suomen Asianajajaliitto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen
Neuvonen, Riku    hallinto-oikeuden assistentti, Helsingin yliopisto    1.6.2009 -13.5.2011    Jäsen

http://www.hare.vn.fi/mKokoonpanojenHistoriaSelailu.asp?h_iId=15492

Antopäivä: 8.6.2012

37. Korkein oikeus toteaa, että A:n kirjoituksessa esitetyssä väitteessä, jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre, somalit kuvataan kansanryhmänä rikollisiksi ja yhteiskuntamoraaliltaan muihin nähden ala-arvoisiksi. Väite on siten somaleja kansanryhmänä panetteleva ja solvaava. Voimassa olevan rangaistussäännöksen perusteluissa (HE 317/2010 vp s. 42) tämän sisältöisten lausumien levittämistä on pidetty esimerkkinä rangaistavasta menettelystä.

http://www.kko.fi/58715.htm

[mietinen]

Keskeisimpiä lähteitä

KKO:n ratkaisu on perusteltu ja rakennettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta varten. Ratkaisussa ei ole tarkasteltu oikeustapauksen tosiasioiden suhdetta Suomen rikoslaissa määriteltyihin rikostunnusmerkistöihin.

KKO on pyrkinyt noudattamaan EIT:n määrittelemää oikeuskäytäntöä ja Suomen laki on käytännössä hylätty. EIT:in termistöstä on tuotu vihapuheen käsite jota Suomen laki ei määrittele.

Alla ratkaisun kannalta keskeisiä lähteitä. Suosittelen aloittamaan tutustumisen lukemalla " Vejdeland and others-tapaus – Sananvapaus" lyhennelmän suomeksi. Tämän jälkeen lukemaan rinnakkain Enarin lausuntoa ja "EIT:n päätös 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.)".

• Enar-Finlandin lausunto raportista "Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä", Toni Selkälä
• Vejdeland and others-tapaus - Sananvapaus, suomenkielinen lyhennelmä. Ei sisällä juridisesti keskeisintä sisältöä.
• EIT:n päätös 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.) TÄRKEÄÄ kohdat 47–60
• Article 10 of the European Convention on Human Rights, Wikipedia
• EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS, Finlex 10 artikla
• Muutama täky Illmanin Mikalle, Jussi Halla-aho, 3.6.2008
• Halla-ahon tuomiosta, Piraattipuolueen blogi
• Hommafoorumilaisista kannatta tutkia Toni Selkälän kirjoituksia

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS - 10 artikla
10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä / luonnos työryhmän mietinnöksi
Lausuntopyyntö on lähetetty seuraaville tahoille:
Electronic Frontier Finland ry (EFFI)
Enar-Finland ry
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FICom ry
Ihmisoikeusliitto ry
Seksuaalinen tasavertaisuus ry (SETA)
Suomen Journalistiliitto ry
Piraattipuolue
Päätoimittajien yhdistys ry
Vapaan sanan yhdistys
Viestinnän keskusliitto ry
Viestintävirasto / Cert.fi -yksikkö
Vähemmistövaltuutetun toimisto

Linkit yllä vievät annettuihin lausuntoihin. Lausunnoista on apua ratkaisun käsittelyssä, joten jos niitä löytyy laittakaa löydetyistä lausunnoista tietoa ketjuun. Ymmärtääkseni lausunnot ovat julkisia joten ne voinee pyytää Mika Illmanilta.

[mietinen]

Alustavia havaintoja

Poistan tämän viestin tai viimeistelen paremmalla ajalla. Viestin tarkoituksena on ohjata Enarin lausunnon ja EIT:in tuomion lukijan huomiota keskeisiin kohtiin.

Ainakin seuraavia käsitteitä ja lainauksia kannattaa tarkastella.

The test of "necessity in a democratic society"  "pressing social need".
"proportionate"
"relevant and sufficient"
Finally, an important factor to be taken into account when assessing the proportionality of an interference with freedom of expression is the nature and severity of the penalties imposed.

Toisin muotoillen määritelmäksi laveimmaksi tulkinnaksi jää ...

Enar ei katso täyttävän tulkintaohjeen selväpiirteisyydelle asetettuja vaatimuksia.

Määritelmä kattaa apriorisesti kaikki lausumat, eikä sellaisenaan edesauta mietinnön tarkoitetta toimia ohjeena viranomaisille arvioitaessa vihapuheen ilmentymiä. Enar katsoo, että määritelmän tulisi lähtökohtaisesti rajata ulkopuolelle jokin lausumien joukko, koska muutoin on vaarana, että keskustelua käydään vastaisuudessa eräässä mielessä lain varjossa. Mikäli jokainen lausuma voi ennen viranomaisen tulkintaa lukeutua määritelmän alaan, on pelkona että moni perusteltu ja asiallinenkin mielipide jää lausumatta.

[Tarkastelija]

Kiitos mietinen olennaisesta avauksestasi. En pysty kommentoimaan, mutta luen kiinnostuneena. Korkeimman oikeuden päätöstä lukiessa epämääräisesti ihmettelin, onko viitelähteistön valinta ja arviointi edustavaa, tieteelliset kriteerit täyttävää vaiko jotenkin alamaismaista. Luettuasi ajatuksiasi ymmärrän paremmin: perustana ei olekaan meidän, suomalaisten oikeus ja oikeusajattelu, vaan pyrkimys sopeutua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaan.

Muistaakseni ainakin Anti-Utopisti on nähnyt itse EU-Euroopan tietyn ideologisen meemin inkarnoitumaksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu on selvästi ideologinen, tiettyä ilmapiiriä luova mieluummin kuin oikean asiantilan lakoninista toteamista. Kysymyshän on Jussi Halla-ahon sanavapauden rajoittamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tapauksessa Vejdeland ym. määritteli kysymyksen olevan siitä, oliko sanavapauteen puuttuminen välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Oliko Jussi Halla-ahon sananvapauteen puuttuminen välttämätöntä?

Uskonrauhan suhteen oikeus viittaa suosituksiin (tärkeää välttää lausumia, jotka saattavat ruokkia suvaitsemattomuutta; välttää aiheettoman hyökkääviä lausumia) ja arvioi että Halla-ahon lauseet "eivät edistä uskonnoista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Näistä syistä sekä yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteen kannalta ...". Oikeus ei, kuten mietinen toisessa yhteydessä sanoo, valitettavasti osoita, minkä lain mukaan nuo olisivat väärin, eikä myöskään osoita, miten kirjoitus uhkaa yleistä järjestystä ja yhteiskuntarauhaa. Oikeus ei siis lainkaan perustele, että Halla-ahon sananvapauteen puuttuminen oli välttämätöntä; esittääpähän vain selvästi ideologisen mielipiteensä, että siihen on nyt hyvä puuttua.

Vastaava venytetty arviointi luonnehtii kansanryhmää vastaan kiihottamista. Yksi olennainen perustelu on, että "ainakin osa blogin lukijoita on myös voinut ymmärtää väitteen tosiasiassa tarkoitetun vakavasti ...". Ollaan kaukana perusteettomien spekulaatioiden maailmassa, ei minkäänlaista sananvapauteen puuttumisen välttämättömyyden sitovaa perustelua.

Totta kai tämä on Korkeimman oikeuden ratkaisu hallinnollisessa mielessä, mutta ei kunnioitettavan auktoriteetin mielessä. Mahdollisesti ei menestys tämän parempi ole eurooppalaisella tasolla (jos EU-Eurooppa tällaisena pysyy). Mutta kyllä tämä opiskelun ja argumentaation kehittelyn kannalta ihan mukavaa on. Toivottavasti ehdit ja jaksat työstää ajatuksiasi.

 
   

[mietinen]

Osallistumisesta

KKO:n ideologisuutta suurempi ongelma voi olla sen riittämätön oikeudellinen osaaminen.  Vielä on hyvin varhaista arvioida, mutta edessämme saattaa olla keisari ilman vaatteita. Oikeusasiamiehen ratkaisussakin Entressen kirjastoa koskien oli ilmeisiä puutteita, joista kaikkia en ole vielä ehtinyt kirjoittaa.

Edellisen perusteella rohkaisen kaikkia perehtymään aiheeseen. Tämä on normaalia ajattelua ja tutkailua jokainen voi tuoda havaintonsa esiin itselleen luontaisella tavalla vaikka ranskalaisin viivoin. Yhdessä löytää enemmän ja ymmärtää paremmin.

Ainakin seuraavia asioita voi tehdä.

• Verkosta ja hommasta KKO:n päätöksen ilmeisten ja mahdollisten puutteellisuuksien etsiminen ja listaaminen linkkeineen.
• KKO:n käyttämän rikoksentunnusmerkistön erottelu yksittäisiksi väittämiksi, lauseiksi.
• EIT:in käyttämien Euroopan ihmisoikeusopimuksen (EIS) artikloiden arviointiperiaatteiden erottelu yksittäisiksi väittämiksi, lauseiksi. Sekä Enarin lausunto että Vejdelandin tapaus sopivat lähteiksi.
• Kyseessä olevan jutun tosiasioiden suhteuttaminen EIT:n käyttämiin EIS:in arviointiperiaatteisiin.
• Suomenkielinen käännös EIT:n päätöksen 9.2.2012 Vejdeland ja muut v. Ruotsi (Eng.) kohdista 46–60 avaisi EIT:in ajattelua laajemmalle joukolle.

Edit 10.6.2012: Euroopan ihmisoikeusopimus ei ole laki -> tehtävien tarkennus.

[ElinaElina]

EUROOPAN IHMISOIKEUSSOPIMUS - 10 artikla
10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

Joo siis ettei nyt herkkähipiäiset musulmaanit ( heidän hipiänsä tosin kestää partakoneenterän (tytöt), kivitykset ja raipat) uhkaa kansallista turvallisuutta, yleistä turvallisuutta ja hillu epäjärjestyksessä ja ryhdy rikoksiin, pitää Mestari tuomita.
Sen takia SuPokin tuli koululuokkaan Tampereella.

Korkein oikeus sanoikin sen jo itse näin:

22. Korkein oikeus katsoo, että sanotun kaltaisten herjaavien väitteiden esittämiseen ei ole oikeuttanut A:n väittämä tarkoitus selvittää sananvapauden rajoja tai osoittaa viranomaistoiminnan epäjohdonmukaisuutta. Näihin kysymyksiin liittyvän, voimakkaankin arvostelun esittäminen olisi ollut mahdollista ilman(2.) islamin pyhänä pitämien arvojen häpäisemistä. Kyseessä olevan kaltaiset, koko uskontokunnan ja sen(3.) pyhät kunnioituksen kohteet voimakkaan kielteisesti leimaavat herjaavat iskulauseet eivät edistä uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja. Näistä syistä sekä yleisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan säilyttämistavoitteen kannalta on perusteltua, että tällaisten väitteiden esittäjän sananvapauden suojaan puututaan rikosoikeudellisin seuraamuksin

Tämä avaa muutakin oikeuskäytäntöä. Hulluja tuomioita tehtaillaan, että rauha säilyisi, tarkoitus pyhittää keinot. Hyvää tarkoittaen Ruoveden noitakin tuomittiin ja poltettiin.

[Tarkastelija]

Koetan keskittyä KKO:n ratkaisusta esiin tulkittavissa oleviin osaamisen ja osaamattomuuden ongelmiin.

Osaamista, taitoa opitaan harjoittelemalla. Varmaan uskonrauhaa ja kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevia tapauksia on ainakin maassamme ollut vähänlaisesti, joten oikeus harjaantumisen puutteenkin takia haparoi. Kun asiantuntija antaa arvion (esim. viranhakijoiden pätevyydestä), hän huomauttaa oman arvostelijanpätevyytensä rajoituksista, jos siihen on aihetta. Vastaavaa itsekriittisyyttä en oikeuden ratkaisusta lue.

Itse asetan problematiikan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan nojalla niin, että sananvapauttaa voidaan rajoittaa kun se on välttämätöntä. Tämä välttämättömyys on pääasia; myös täytyy voida vedota lakiin. Jos tämä ydinkohta on harhainen, ovat seuraavat arviot sitä tietysti myös.

Minusta KKO:n ratkaisun perusteet ovat löysiä, ei-sitovia. Arvioidessaan uskonrauhan rikkomista KKO viittaa ihmisoikeustuoimioistuimeen, että poliittisen keskustelun vapautta voitiin rajoittaa vain pakottavin perustein. Sitten siteerataan, ettei poliittisenkaan keskustelun vapaus ollut rajoittamaton ja että pluralistinen yhteiskunta perustui suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoon (kohta 17). Vastaavanlaisia vesityksiä uskonnollisten kysymysten suhteen.

Yleisesti: käsittääkseni sananvapauteen sinänsä kuuluu oikeus sanoa ilkeästi ja rumasti ja siihen voidaan puuttua vain jos se on välttämätöntä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ym. ovat esittäneet näkökohtia hyvien tapojen yms. puolesta, ja ne epäilemättä voivat joskus painaa oikeusjutuissakin. KKO yleisluontoisesti siteeraa niitä, mutta ei erittele, kuten pitäisi, milloin ne kuuluvat asiaan milloin ei.

Minusta näyttää, että tässä yleisesti on tapahtuneen tosiasian vs. ennaltaehkäisemisen sekasotku. En ole juristi enkä tiedä alasta mitään, mutta kuvittelisin, että rikosjutuissa yleensä on kyse tapahtuneesta tosiasiasta ja tapahtuneesta vahingosta, menetyksestä tai kärsimyksestä, ja oikeudessa haetaan totuutta ja lakia tähän jo tapahtuneeseen asiaan.

Halla-ahon kirjoitus on tietysti tapahtunut tosiasia. Mutta sen tuottama vahinko, menetys tai kärsimys ei ole yhtä ilmeinen tosiasia. Asia olisi selvempi, jos olisi asianomistaja: joku joka ilmoittaisi kärsineensä Halla-ahon kirjoituksen johdosta. KKO vain arvioi, että muslimit ovat voineet perustellusti tuntea jne. Ja somalijutussa KKO arvioi, että osa blogin lukijoita on voinut ymmärtää väitteen tosiasiassa tarkoitetun vakavasti otettavaksi. Toisin sanoen KKO arvioi kirjoituksen tuottamaa vahinkoa, ei tiedä sitä.

En tietenkään kiellä ennaltaehkäisevän toiminnan ja yhteiskunnallisen arvioimisen tarpeellisuutta. Mutta missä määrin se on tuomioistuinten asia, missä määrin politiikan ja kansalaistoiminnan? Ja silloinkin, jos tuomioistuin ottaa sen asiakseen, se on tehtävä ammattitaidolla. Ei kelpaa esittää omaan linjaan sopivia analysoimattomia sitaatteja ja mieleenjohtumia, vaan arviointimateriaali täytyy panna puolesta-vastaan analyyseihin, todennäköisyysarvioihin jne. Tietysti tuomarit eivät tällaisissa yhteiskunnallisten mahdollisuuksien ja riskien arvioinneissa ole asiantuntijoita, mutta he voivat käyttää asiantuntijoita. Huomiota kiinnittää, että asiantuntijalausuntoihin ei tässä prosessissa ole ainakaan viitattu.

No, tämä oli amatöörin tajunnanvirtaa. Kysymys KKO:n osaamisesta on varmasti hyvä oivallus. Toivon, että asiaa ymmärtävät ihmiset lähtevät työstämään mietisen ehdottamia analysointikohteita. Nimittäin onhan tässä päästy eteenpäin siitä, kun Jussi Halla-aho oli kylähullu: nyt sentään silloin tällöin keskustellaan maahanmuutto-ongelmista ihan asiallisesti. KKO:n ratkaisu oli takaisku, mutta näin analysoimalla sitä päästään kyllä eteenpäin.





 

[Nikolas]

KKO:n ideologisuutta suurempi ongelma voi olla sen riittämätön oikeudellinen osaaminen.  Vielä on hyvin varhaista arvioida, mutta edessämme saattaa olla keisari ilman vaatteita.

Jos niin on, se ei lainkaan ihmetytä, kun otetaan huomioon, kuinka korkeimman oikeuden jäsenet nimitetään asemaansa.

Korkeimman oikeuden jäseniä kutsutaan oikeusneuvoksiksi, joita on oltava kerrallaan virassa vähintään 15. Muiden tuomareiden tapaan korkeimman oikeuden presidentin ja oikeusneuvokset nimittää tasavallan presidentti.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkein_oikeus_(Suomi)#Organisaatio

Eli ei pitäisi olla epäselvää kellekään. Viimeiset 30 vuotta ennen Sauli Niinistön valintaa Suomessa on ollut demari tasavallan presidenttinä. Jos joku lukija ei näe sanojen demari, Demla ja Mika Illman yhteyttä, ei voi muuta kuin suositella kyseistä henkilöä opiskelemaan hiukan.

[mietinen]

Mikä Euroopan ihmisoikeussopimus on?

Euroopan ihmisoikeussopimus määrittelee sopijamaiden lainsäädäntöä ja tuomiovaltaa koskevia periaatteita. Kaikilla sopijamaiden kansalaisilla on mahdollisuus valittaa saamastaan tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT arvioi onko valittajan tuomio ja/tai kohtelu sopimuksen mukaista. Mikäli se havaitsee maan rikkoneen sopimusta maa on velvollinen oikaisemaan tuomion.

Euroopan ihmisoikeussopimus on vahvasti velvoittava oikeuslähde, koska kaikkien annettujen tuomioiden tulee olla sopimuksen mukaisia. Euroopan ihmisoikeussopimus ei kuitenkaan ole laki. Se ei määrittele rikosten tunnusmerkistöjä tai rangaistuksia.

Euroopan ihmisoikeussopimus määrittelee (ihmis)oikeuksia. Sopimus ei määrittele rikoksia. Euroopan ihmisoikeussopimus perusteella ei voi tuomita rikoksesta. Suomessa annetun tuomion tulee perustua Suomen lakiin ja tuomion tulee olla Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatteiden mukainen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin arvioi onko sopimusvaltion toiminta ollut sopimuksen mukaista. Ihmisoikeustuomioistuimen antamat tuomiot ovat sopimusvaltioita velvoittavia.


Oikeudenkäyntimenettelyn kuvausta tuomioistuimessa:

EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN
Historiallinen tausta, organisaatio ja oikeudenkäyntimenettely
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerin tiedote
syyskuu 2003


13. Jokainen sopimusvaltio (valtiovalitus) tai yksityinen valittaja, joka väittää joutuneensa
      sopimusrikkomuksen kohteeksi (yksilövalitus), voi toimittaa väitettyä sopimus-
        rikkomusta koskevan valituksen suoraan Strasbourgissa sijaitsevaan tuomioistuimeen.
       Valitusohjeita ja valituslomakkeita saa tuomioistuimen sihteeristöstä.

14. Menettely Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on kontradiktorisuuteen perustuva
   ja julkinen. Suulliset käsittelyt ovat pääsääntöisesti julkisia, jollei osasto tai suuri
        jaosto poikkeuksellisesti päätä toisin. Osapuolten tuomioistuimen sihteeristölle
           toimittamat asiakirjat ovat julkisia.
           
15. Yksityinen valittaja voi laatia valituksensa itse. Lainoppineen asiamiehen käyttämistä
      kuitenkin suositellaan, ja sitä myös edellytetään suullisessa käsittelyssä sekä sen
            jälkeen, kun hallitukselta on päätetty pyytää huomiot. Euroopan neuvosto on
                perustanut oikeusapujärjestelmän niitä valittajia varten, joilla ei ole taloudellisia
                  mahdollisuuksia suoriutua menettelyn aiheuttamista kuluista.


30. Lopullinen tuomio on vastaajavaltiota sitova.

31. Tuomioiden täytäntöönpanon valvonta kuuluu Euroopan neuvoston ministeri-
       komitealle. Sen tehtävänä on varmistaa, ovatko valtiot ryhtyneet todetun
         yleissopimuksen loukkauksen edellyttämiin, tuomiosta ilmenevien erityisten ja
         yleisten velvoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin.

Alla on Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklat jotka (ainakin) ovat keskeisiä tässä tapauksessa.

Euroopan ihmisoikeussopimus

6 artikla
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.


7 artikla
Ei rangaistusta ilman lakia

1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.

2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.

...

10 artikla
Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

...

13 artikla
Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.


14 artikla
Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

[Finka]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

[mietinen]

Finkalle,

Poliitikoilla katsotaan olevan oikeus suurempaan sananvapauteen kuin "tavallisilla" kansalaisilla. Eli KKO:n arvio on Halla-ahon kannalta edullinen. Halla-aho saattoi olla kirjoituksen aikaan ehdolla tai hän oli kertonut asettuvansa ehdolle, en tiedä.

[Siili]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

Kyllähän kunnanvaltuustoon aktiivisesti pyrkivä on kunnallispoliitikko, vaikke olisi sinne vielä valittukaan. 

[IDA]

On suorastaan järkyttävää kuinka nettipoliisi Fobba heiluu pitkin nettiä noudattamatta lainkaan lakia.

[Tarkastelija]

Käsitän mietisen Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevasta informaatiosta, että Halla-aholla on perusteet valittaa, että hänen tuomionsa ja kohtelunsa eivät ole ihmisoikeussopimuksen mukaisia. Nimittäin jokaisella on sananvapaus ja se voidaan asettaa rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi vain välttämättömistä syistä. Välttämättömyyttä ei ole osoitettu eikä sitä ole edes vakavasti yritetty selvittää.

Esimerkki. KKO ratkaisussaan (kohta 21) "toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä." Halla-aho oli Scriptassa jo 190505 kirjoittanut näin: "Se, että islam on pedofiiliuskonto, ei ole yllätys, koska jo uskonnon perustaja Mohammed oli pedofiili. Jos tämän sanominen on mielestäsi rumaa, miten sinä luonnehtisit miestä, joka harrasti sukupuolielämää 9-vuotiaan "vaimon" kanssa? ...Jos Allah on pyhittänyt pedofilian, miksei siitä olla ylpeitä? Jos pedofiiliksi kutsuminen taas loukkaa muslimeja, miksi he palvovat pedofiili-Mohammedia?" Miksi edelliset väitteet eivät mahdu sananvapauden sisään, jälkimmäiset mahtuvat? Siksikö, että edelliset esitetään satiirisessa kontekstissa? Tämäntapaisia problematisointeja ei KKO:n ratkaisussa ole, vain ylimalkaisuuksia.

Vastaava koskee somaleja. En viitsi siteerata, mutta somaleja koskevia ilkeitä luonnehdintoja Halla-aholla on paljon ja ne siis mahtuvat sananvapauden sisään; liekö olennaista että tuomittu kirjoitus oli täkyjä Illmanin Mikalle. Totta kyllä sananvapauden rajoittaminen voi olla välttämätöntä "tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi", mutta ei arvovalta saati puolueettomuus säily huonosti harkittuja tuomioita langettamalla.

Kuten sanottu mielestäni on perusteet valittaa.

[mietinen]

Lähteitä taas

Factsheet - Hate speech, ECHR, February 2012

Freedom of expression in Europe, Council of Europe Publishing, March 2007
Freedom of expression in Europe
Case-law concerning Article 10
of the European Convention on Human Rights

Contents
I. Introduction
II. The case-law relating to freedom of expression
A. Media freedom
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  11
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 43
B. Regulating broadcasting
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  61
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 66
C. Access to information
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  75
2. Decisions of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
D. Commercial statements
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  79
2. Decisions of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
E. Protection of the general interest
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  85
2. Decisions and reports of the Commission and the Court . . . . . . . . . . . . . 95
3
F. Protection of other individual rights
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  105
2. Decisions of the Commission and the Court. . . . . . . . . . . . . . . . . . .  117
G. Maintaining the authority and impartiality of the judiciary
1. Judgments of the Court . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  122
2. Decisions of the Commission and the Court. . . . . . . . . . . . . . . . . . .  124
III. Main judgments, decisions and reports
1. Judgments of the European Court of Human Rights. . . . . . . . . . . . . . . .  127
2. Decisions and reports of the European Commission
and Court of Human Rights . . . . . .

Kulis and Rozycki-tapaus - Sananvapaus - Lehdistön vapaus, Finlex, 06.10.2009

EIT totesi, että sananvapaus EIS 10 artiklan mielessä käsitti artiklan 2 kohdasta johtuvin rajoituksin suojasi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjen ilmaisujen ohella sellaisia, jotka loukkasivat, tyrmistyttivät tai huolestuttivat. Artiklan 2 kohta ei juurikaan antanut mahdollisuutta rajoittaa poliittista puhetta tai keskustelua julkisesti kiinnostavista kysymyksistä. Lehdistöllä oli tärkeä tehtävä oikeusvaltiossa. Vaikka se ei saanut ylittää epäjärjestyksen estämisen tai muiden maineen vuoksi asetettuja rajoja, sen oli kuitenkin jaettava tietoja ja ajatuksia poliittisista kysymyksistä ja muista asioista, jotka herättivät julkista kiinnostusta. Lehdistön vapaus oli parhaimpia keinoja, joilla yleisö kykeni muodostamaan käsityksen poliittisten johtajien ajatuksista ja asenteista. Journalistinen vapaus käsitti myös mahdollisuuden turvautua tiettyyn liioitteluun tai jopa provokaatioon. Sananvapauden rajoituksille tuli olla pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta. Kansallisilla viranomaisilla oli sitä arvioidessaan tiettyä harkintamarginaalia. Lehdistöä koskevissa tapauksissa harkintamarginaali oli rajattua. Huomioon oli myös otettava ero tosiasiatoteamusten ja arvoarvostelmien välillä. Jälkimmäisiä ei voitu näyttää toteen. Ne saattoivat kuitenkin olla suhteettomia, ellei niille ollut mitään tosiasiaperusteita. EIT:n tehtävänä oli tutkia, oliko sananvapauteen puuttumiselle ollut EIS 10 artiklan kannalta relevantteja ja riittäviä perusteita. Kotimaisten viranomaisten oli sovellettava artiklan kanssa yhteensopivia normeja ja perustettava päätöksensä relevanteista tosiseikoista tehtyyn hyväksyttävään arvioon.

...

Niin ollen yhtiön omat ilmaisut olivat antaneet perustellun aiheen valittajien ilmaisutyylille. Lehdistön vapauden rajoja ei siten ollut ylitetty. Puuttumista valittajien sananvapauteen ei ollut perusteltu relevantein eikä riittävin syin. EIS 10 artiklaa oli rikottu.

[Tarkastelija]

Mietisen linkittämän lähteen Freedom of expression in Europe (2007) pikaisestakin silmäilystä ymmärtää, että se ilmentää vahvaa sananvapauden puolella olemisen asennetta toisin kuin KKO:n ratkaisu. Valituksella voisi olla hyvät menestymisen edellytykset.

Kunnon valituksen saaminen ajoiksi vain on iso työ. Pitäisi jakaa KKO:n ratkaisu ja sitä edeltävä materiaali kymmeniin, ehkä useampiinkin komponentteihin, verrata niitä eurooppalaisen materiaalin satoihin keisseihin eikä vain pintapuolisesti, vaan kunnollisella juridista ja yhteiskunnallista tietämystä edellyttävällä tapausharkinnalla; rakentaa tästä materiaalista vakuuttava kokonaisuus, siis kymmenien sivujen laajuinen korkeatasoinen asiakirja. Kova työ, mutta kyllä sellaisia vaikkapa professuurien kilpahauissa näkee, kun valitetaan ja annetaan vastineita.

Kunnon valituksen aikaansaaminen vaatii kovan motivaation. En tiedä onko sitä. Jos sen saisi ajoiksi, niin se osoittaisi julkisestikin, että ollaan oikeusvaltion asialla, että halutaan ja vaaditaan KKO:n tekevän työnsä kunnolla. Varmaan tämä on lähinnä Jussi Halla-ahon asia: valittaako vai ei ja jos valittaa, niin luottaako sinänsä erinomaiseen omaan argumentointitaitoonsa vai haluaako muiden auttavan erittelyssä ja argumenttiaineistojen rakentamisessa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Mietinen lähestyy asiaa toisesta suunnasta, kuin allekirjoittanut aikaisemmin blogimerkinnöissään ja foorumikommenteissaan. Loppupäätelmät näyttävät (ainakin suurimmalta osin) olevan varsinaista asiaa koskevissa kysymyksissä yhtenäiset.

Vaikka myönnän syyllistyneeni asian popularisointiin (so. tässä yhteydessä kansantajuistaminen) ja jopa ehkä kevyeen verbaaliseen banalisointiin, seuraan suurella mielenkiinnolla (myös) tätä ketjua.

Asia on kuitenkin oikeuskäytännön kannalta erittäin merkittävä.

[jmm]

Tuon tähän ketjuun Junen tuomion julkistamisketjuun hautautuneen huomion:

En nyt ole koko ketjua lukenut, josko joku on jo asiaan puuttunut, mutta eikös Jussi tullut valituksi valtuustoon vasta syksyllä 2008 ja blogikirjoitus oli 3.6.2008 ?! Kuitenkin KKO toteaa, että Jussi muka oli jo tuolloin kunnallispoliitikko.

"II.4. Korkeimman oikeuden arviointi

16. Korkein oikeus toteaa, että A on kirjoituksensa julkaistessaan toiminut kunnallispoliitikkona. Vaikka A ei ole esittänyt kysymyksessä olevia kirjoituksia varsinaisessa poliittisessa keskustelussa vaan ylläpitämässään blogissa, blogi ja hänen siinä käsittelemänsä aiheet ovat liittyneet hänen poliittiseen toimintaansa ja siinä esiin nostettuihin kysymyksiin. Tämä seikka on otettava huomioon punnittaessa sananvapauden ulottuvuutta ja sen rajoittamisen välttämättömyyttä esillä olevassa tapauksessa."

www.vaalit.fi :

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina.

Kyllähän kunnanvaltuustoon aktiivisesti pyrkivä on kunnallispoliitikko, vaikke olisi sinne vielä valittukaan.

Vaikka henkilö ei ole minkään puolueen jäsen eikä hänellä ole mitään poliittisia luottamustoimia, hän on poliitikko? Halla-aho oli tuohon aikaan poliittinen bloggaaja, ei poliitikko.

[Lalli IsoTalo]

Ilmoittaudun ketjun seuraajaksi.

[ämpee]

"21. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä.

Ilmaisutapa mitä ilmeisimmin oli noiden lauseiden boldaaminen, sillä siihen tunnuttiin kiinnittävän erityistä huomiota.
Korkein oikeus ei mitä ilmeisimmin pidä boldaamisesta, mutta sehän on vain makuasia, paitsi tässä keississä.

Pedofilia taasen on lapsiin sekaantumista, ja toisaalta lapsiin sekaantuminen on pedofiliaa.
Tästä olisin halunnut Korkeimmalta Oikeudelta hieman tarkentavaa selvitystä, sillä onko jokin muu ilmaisu olemassa lapsiin sekaantumiselle, jota on lupa käyttää, tilanteessa jossa halutaan puhua lapsiin sekaantumisesta.

Haditeista käy ilmi, että eräs profeetaksi mainittu nussi 9-vuotiasta vaimoaan, mikä kyllä täyttää kaikki lapsiin sekaantumisen tunnusmerkit.
Edelleen hadittien mukaan myös tämä esimerkki on tarkoitettu kaikille muslimeille esimerkiksi aikojen loppuun asti, esimerkkitapauksen kaikkien muiden elämänsä aikana harjoittamien toimien kanssa.
Tuota ei siis löydy koraanista.
Haditit ovat kuulemma autenttista materiaalia, ja sellaisenaan täysin tosia tosi-uskovaisen elämänohjeita.

Lapseen sekaantuminen on siis tuon uskonnon mukaan esimerkillistä toimintaa, ja tämän esimerkillisen toiminnan määritteleminen sanallisesti nykykäsitysten mukaiseksi on Korkeimman Oikeuden mukaan "voimakkaan herjaavaa ja häpäisevää".
Tahtooko Korkein Oikeus tällä viestittää kansalaisille, että tosiasioista puhuminen niiden oikeilla nimillä Saattaa Loukata Meitä (KO), ja se voi käydä sinulle kalliiksi ?

Tästä kohdasta ladottu tuomio oli aivan puhtaasti mielipide tuomio, Korkeimman Oikeuden sattumalta(?) paikalla olleiden jäsenten mielipiteen mukaan, ja mitä luultavimmin valtakunnansyyttäjän(MI) kuohu suupielestä roiskuen yllyttämänä.
(Tuo kuohu ei tässä ole sitten faktaa, mikä ei tosin ennenkään ole syyttäjiä hidastanut.)

Kansanryhmiä suojellaan nyky-Suomessa kahdella eri standardilla, se ainakin tuli nyt kerralla selväksi, sillä:
"panetellaan ja solvataan" aiheuttaa oikeutuksen(?) tuomioon koska sillä heidän, Korkeimman Oikeuden, mukaan otettiin kohteeksi väärä kansanryhmä, mutta vielä pahempi panettelu ja solvaus suomalaisia kohtaan samalla tavalla ei liikuta Korkeinta Oikeutta pätkääkään.
Loisiminen ja ryöstäminen kaiketi vielä on harmittomampaa kuin tappaminen ?
Ehkä Korkeinta Oikeutta vitutti asiassa se, että taas boldattiin, ja että taas käytettiin tilastoja, joiden mukaan panettelu ja solvaaminen sopii paremmin tähän vähemmistöön kuin suomalaisiin.
Tiedä häntä, mutta tässä taas on kyseessä makuasia, "sanoi Musti kun muniaan nuoli".

Viittaukset uudempaan rikoslakiin ovat myös mielenkiintoisia, ja omalla tavallaan kuvaavat hyvin, että tässä nyt vedetään taitelijan elämää, mutta kuitenkin pokkana Korkeimman Oikeuden naamarilla.
Onpa porukalla otsaa...

Matias hiffasi ensimmäisenä, että logiikka ei noilla pelaa samalla tavalla kuin niillä joilla kaikki eskimot ovat kajakissa.
Vaativat Mestaria poistamaan netistä ne lauseet mitä itse pitävät esillä !!!
Verrattoman hulvattomia puupäitä, jotka lisäksi netistä eivät ymmärrä yhtään mitään.

Tuo tuomio oli suomalaisen lainkäytännön musta päivä.

Vielä suurempaa Jytkyä odotteleva Muutos 2011 kannattaja, joka toivoo sitä suoraa demokratiaa kuin nappula Joulua.

[mietinen]

EIT:in ja Suomen oikeuslaitoksen toimintaperiaatteet

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuomioistuin joka tuomitsee valtioita. Valtioiden saamat tuomiot perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS). EIT ottaa käsiteltäväkseen oikeustapauksia valitusten perusteella. Yksittäiset kansalaiset voivat kannella EIT:ille, jos he kokevat Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määriteltyjä oikeuksiaan loukatun.

EIT:in tuomioiden pohjana on EIS. Mutta käytännössä tuomiot määräytyvät ja ne perustellaan aikaisempien ratkaisujen perusteella. Tällaista oikeusjärjestystä kutsutaan tapaoikeudeksi (common law). Eli EIT:in tuomioperusteiden ymmärtäminen edellyttää sen aikaisempiin ratkaisuihin perehtymistä. Tutustuessa aikaisempiin päätöksiin oikeustapausten samankaltaisuuden lisäksi kannattaa pyrkiä löytämään mahdollisimman tuoreita päätöksiä, koska tapaoikeudelle on tyypillistä linjan kehittyminen ajan kuluessa.

Yhteenveto, EIT tutkii sopimusvaltion yksilöön kohdistaman kohtelun hyväksyttävyyden EIS:n artiklojen ja aikaisempien ratkaisujensa perusteella.

Suomen oikeusjärjestys on säädösoikeus. Säädösoikeudessa tuomiot annetaan kirjoitetun lainsäädännön pohjalta. Suomen oikeusjärjestys ja lainsäädäntö määrittelevät ne periaatteet joiden mukaan Suomen viranomaisten ja oikeuslaitoksen tulee toimia.


Valituksen perustelut

Keskeisimmät perusteet valitukselle EIT:iin:

• 1) viranomainen ei ole noudattanut Suomen lakia tai oikeusjärjestystä
• 2) viranomainen on noudattanut lakia, mutta laki ei ole EIT:in hyväksymä
• 3) laki on hyväksyttävä, mutta viranomaisen tulkinta laista ylittää EIT:in hyväksymät rajat
• 4) Joku muu?

Jokaisen kannattaa arvioida rauhassa viranomaisten toimintaa EIS:in artiklojen ja EIT:in aikaisempien ratkaisujen perusteella. Minua kiinnostavia näkökohtia ovat (ainakin) seuraavat: tuomioiden tulee perustua lakiin, tuomioiden tulee olla perusteltuja ja perustua rikostunnusmerkistön täyttymiseen sekä viranomaisten toiminnan tasapuolisuus.


Valittaminen käytännössä

Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Ulkoasiainministeriö

[Lalli IsoTalo]

Mika Illmanin kolmoisrooli oikeudenkäynnissä ja mielivalta

Tässä Illman puhe puolen vuoden takaa, jossa hän sanoo mm. seuraavaa: "Yleinen mielipide on sillä kannalla, että vihapuheen levittämistä tulee rajoittaa. Tämä on myös lainsäätäjän kanta."

Analysoikaa tuota.

Tämä puhe ei ole ollut kokonaisuudessaan ennen Hommassa. Sain sen USKOT -foorum ry:n järjestäjiltä.

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄVIRASTO, Valtionsyyttäjä Mika Illman

Suoraan sanoen vihapuhetta vastaan
Puhukaamme hyvää toisistamme
USKOT -foorumi ry:n tilaisuus 19.1.2012
Säätytalo, Helsinki

"I should add that writing this essay has been difficult and painful. I am committed both to principles of freedom of expression and to the fight against racism. The topic under consideration has forced me to set one aspiration against the other, which I can do only with reluctance and a heavy heart"

Robert C. Post (1991)


Vihapuhe ja sananvapaus

Vihapuheen levittäminen on ajankohtainen ilmiö. Kun Suomi vuonna 1970 liittyi YK:n piirissä hyväksyttyyn yleissopimukseen kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi, tämä ilmiö oli Suomessa käytännössä tuntematon. Rikoslakiin sisällytettiin tuolloin ensimmäinen aihetta koskeva rangaistussäännös, kiihottaminen kansanryhmän syrjintään. Syy rangaistussäännöksen säätämiseen oli mainittuun YK-sopimukseen sisältyvä kriminalisointivelvoite. Kesti aina vuoteen 1990 saakka ennen kuin ensimmäinen hovioikeustuomio annettiin säännöksen nojalla.   

Nyt vihapuheen levittämistä esiintyy myös meillä, erityisesti internetissä. Tämä näkyy myös rikostilastoissa, vaikka tuomioiden määrät ovat edelleen vähäiset verrattuna moneen muuhun rikostyyppiin.
Yleinen mielipide on sillä kannalla, että vihapuheen levittämistä tulee rajoittaa. Tämä on myös lainsäätäjän kanta. Mutta käsitteenä "vihapuhe" ei ole yksiselitteinen, vaan päinvastoin varsin tulkinnanvarainen. Etenkin kun tulee kysymys siitä, mikä on rangaistavaa vihapuhetta, mielipiteet jakaantuvat usein.

Tässä yhteydessä keskityn kysymykseen siitä, mikä on se vihapuhe, johon julkisen vallan täytyy puuttua rikosoikeudellisin keinoin. Pyrkimykseni on antaa joitakin suuntaviivoja siitä, miten rangaistava vihapuhe tulisi määritellä. On toki myös olemassa muuta vihapuhetta, enkä sivuuta sitä kokonaan, vaikka se jääkin esimerkiksi syyttäjän toimivallan ulkopuolelle.

Haettaessa vastausta kysymykseen, milloin vihapuheen levittäminen on rangaistavaa, on syytä aloittaa sananvapaudesta. Tämä johtuu siitä, että sen, minkä ihmis- ja perusoikeudet sallivat, ei rikoslailla saada kieltää.

Vihapuheen levittämistä koskevia rangaistussäännöksiä sovellettaessa on näin ollen otettava huomioon, mitä sananvapaudesta on ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa määrätty.

Sananvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa ja muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (jäljempänä EIS). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (jäljempänä EIT) on useissa ratkaisuissaan todennut, että sananvapaus koskee ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaisin varauksin paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä myös loukkaavia, järkyttäviä ja huolestuttavia tietoja ja ajatuksia. Sananvapauteen kuuluu samoin edellytyksin myös oikeus tietynlaiseen liioitteluun ja provokaatioon.

Tässä kohdin voidaan kysyä, miksi sananvapaus suojaa myös järkyttäviä ja loukkaavia lausumia? Miksei se rajoitus siihen, mitä yleisesti voidaan pitää sovinnollisena tai esimerkiksi siihen, mitä enemmistö hyväksyy?
Vastaus löytyy sananvapauden klassisista perusteluista, joihin muun muassa kuuluu ajatus siitä, että sananvapaus edistää totuuden löytämistä.  Jos kaikki informaatio on vapaasti ihmisten saatavilla, voivat he paremmin ottaa kantaa siihen, mitä ajatuksia ja mielipiteitä he itse haluavat omaksua ja kannattaa. Tämä perustelu rakentuu siis ajatukselle, että on olemassa vapaat mielipiteiden markkinat – the Marketplace of Ideas – ja järkiperäisesti toimiva yleisö, joka kykenee rationaalisesti valikoimaan esitettyjen ajatusten ja väitteiden joukosta.

Tämän mukaisesti myös tietynlaisten järkyttävien, loukkaavien – ja esimerkiksi perättömien - lausumien levittämistä tulee sallia, koska tällaisten lausumien kuulijakunta joutuu niitä kohdatessaan uudestaan ja nyt entistä tarkemmin pohtimaan, mihin he itse haluavat uskoa ja mitä he itse pitävät hyväksyttävänä.  Kun joku siis esittää jotakin täysin typerää, vahvistaa väitteen typeryys ja ilmeinen perättömyys paradoksaalisesti totuuden löytymistä, koska järkiperäisesti ajattelevat ihmiset päätyvät johtopäätökseen, että tuo nyt ainakin on "täyttä roskaa".

Tällä perustelulinjalla on ilmeiset rajoituksensa, varsinkin kun kysymys on vihapuheesta. Mutta se osoittaa kuitenkin, että sananvapauden rajoituksilla täytyy olla vahvat perusteet.

Sananvapaus on demokratian edellytys. Demokratiassa onkin selvää, että vallanpitäjiä on saatava arvostella tuomalla esimerkiksi esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin heidän toimintansa on väitetysti johtanut. Siksi esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rangaistavuuden edellytyksiä. Sama koskee esimerkiksi arvostelua, joka koskee uskonnollisia instituutioita ja niiden vallankäyttöä ja vaikutusvaltaa.

Mutta myös yhdenvertaisuus on demokratian edellytys. Vihapuheen levittäminen on yhdenvertaisuuden kanssa ristiriidassa - usein jyrkästikin. Vihapuheen motiivit liittyvät usein viime kädessä haluun ajaa tietyt ihmisryhmät yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ihmisoikeustuomioistuin onkin huomauttanut, että demokratian kulmakiviin kuuluu myös suvaitsevuus ja ihmisten tasa-arvo. Tämän vuoksi demokratiassa on välttämätöntä määrätä seuraamuksia tai ryhtyä ennalta estäviin toimenpiteisiin silloin, kun lausumilla yllytetään suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan.
Sananvapaus ei siis ole rajoittamaton. Ihmisoikeustuomioistuin on päinvastoin alleviivannut, että vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät ansaitse sananvapauden suojaa
Mutta konkreettisemmin - mikä on sellainen vihapuhe, joka jää sananvapauden ulkopuolelle?

Johtoa tulkinnalle on saatavissa vaatimuksesta ihmisarvon loukkaamattomuudesta. Perustuslain 1 §:n 2 momentissa säädetään nimittäin, että (Suomen) "valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa". 

Säännös ihmisarvon loukkaamattomuudesta ilmaisee ensinnäkin valtiosääntömme arvoperustan. Mutta lain esitöiden mukaan säännöksellä voi myös olla välitöntä oikeudellista merkitystä eräissä tilanteissa - säännöksellä katsotaan olevan "tulkinnallista vaikutusta esimerkiksi sovellettaessa varsinaisia perusoikeussäännöksiä" ja se vaikuttaa "myös arvioitaessa hallitusmuodossa (nykyään perustuslaissa; huomautus tässä) turvattujen perusoikeuksien rajoitusten sallittavuutta".

Vaatimusta ihmisarvon loukkaamattomuudesta on mahdollista ylläpitää vain edellytyksellä, että ihmisarvon loukkaamista merkitsevien lausumien levittäminen kielletään. Koska perustuslakimme turvaa samalla sekä ihmisarvon loukkaamattomuuden että yksilön vapaudet ja oikeudet, on se johtopäätös tehtävä, että yksilön vapauksiin ei kuulu toisten ihmisarvon loukkaaminen. Ihmisarvoa loukkaavien lausumien levittäminen jää siten sananvapauden ulkopuolelle.

Rangaistavaksi vihapuheeksi tulee näin ollen katsoa esimerkiksi sellainen uhkaaminen, panetteleminen tai solvaaminen, jossa yksilöön tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana taikka sellaiseen kehotetaan tai yksilöä tai kansanryhmään kuuluvia henkilöitä väitetään muita alempiarvoisiksi tai näitä ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin jne. taikka heitä yleistäen väitetään rikollisiksi.

Tällaisia lausumia on arvioitava kategorisesti sananvapauden ulkopuolelle jääviksi vihapuheiksi. Tällaisten lausumien levittäminen johtaakin noudatettavan käytännön mukaan syytteen nostamiseen ja rangaistukseen tuomitsemiseen.

Uhkaamista tai kehottamista väkivaltaan ei mielestäni milloinkaan voida perustella sananvapauteen liitetyillä syillä.

Rajanveto ankaran arvostelun ja siihen liittyvän sallitun provosoinnin ja liioittelun sekä toisaalta panettelun ja solvaamisen välillä saattaa sitä vastoin olla vaikeampi. Kritiikkiä täytyy voida kohdistaa sitä vastaan, että esimerkiksi uskontoa joskus käytetään väkivallan oikeuttamisperusteena. Tällainen kritiikin esittäminen voi samalla kuitenkin syvästi loukata niitä, jotka tunnustavat sanottua uskontoa. Ns. Muhammed -pilakuva kiistassa oli keskeisesti kysymys tästä problematiikasta ja siihen liittyvästä rajanvedosta.

Huomionarvoista on, että vihapuheen torjumiseksi tarkoitetut rangaistussäännökset eivät ole rasismia ja siihen verrattavaa muuta vihaa yleensä kieltäviä säännöksiä. Rasististen tai muiden viha-ajatusten omaksuminen ei ole rikos. Rikollista voi vain olla tekeminen (joskus laiminlyönti), mutta ei ajatteleminen tai mielipiteen omaksuminen.

Kynnys näiden rangaistussäännöksen soveltamiselle on sitä paitsi pidettävä suhteellisen korkealla, milloin kysymys samalla on poliittisesta puheesta. Kynnyksen alle jää näissä tilanteissa väistämättä sellainen puhe, joka monen mielestä on sopimatonta, perusteetonta tai muuten kritiikille altista.

Vaikka tällainen käyttäytyminen jääkin rangaistavan alueen ulkopuolelle, ei sen merkitystä ole syytä väheksyä. Tällainen puhe luo  helposti otollisen kasvualustan vakavammalle ja rikolliselle vihapuheen levittämiselle ja sen myötä suoranaiselle väkivallalle, ellei siihen kyetä puuttumaan ajoissa.

Rangaistussäännöksen soveltamisalueen ulkopuolelle jäävää rasismia on siksi torjuttava muilla keinoin. Eräs tällainen keino on se, että media kiinnittää huomiota esimerkiksi julkisessa asemassa toimivien henkilöiden mahdolliseen rasistiseen käyttäytymiseen ja saattaa sen yleisön tietoon ja arvioitavaksi.
Liiaksi ei myöskään voi korostaa niiden ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä, joihin esimerkiksi koululaitos, urheilu- ja nuorisojärjestöt, vähemmistövaltuutettu ja muut vastaavat tahot voivat ryhtyä rasismin torjumiseksi.

[Archaeopteryx]

Rangaistavaksi vihapuheeksi tulee näin ollen katsoa esimerkiksi sellainen uhkaaminen, panetteleminen tai solvaaminen, jossa yksilöön tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana taikka sellaiseen kehotetaan tai yksilöä tai kansanryhmään kuuluvia henkilöitä väitetään muita alempiarvoisiksi tai näitä ihmisiä verrataan eläimiin tai loisiin jne. taikka heitä yleistäen väitetään rikollisiksi.

Tällaisia lausumia on arvioitava kategorisesti sananvapauden ulkopuolelle jääviksi vihapuheiksi. Tällaisten lausumien levittäminen johtaakin noudatettavan käytännön mukaan syytteen nostamiseen ja rangaistukseen tuomitsemiseen.

En edelleenkään ymmärrä, miksei Kaleva-lehteä (tai sen pääkirjoitustoimittajaa) vastaan ole nostettu syytettä suomalaisten väkivaltaisista geeneistä kertovasta kirjoituksesta. Mistään en ole saanut vielä tietoa, mikseivät suomalaiset ole kansanryhmä, tai miksei Kalevan kirjoitus ole suomalaisia selkeästi solvaava ja yleistäen rikollisiksi väittävä?

[mietinen]

KKO:n arvio uskonnollisten arvojen loukkaamisesta

Kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä oli kysymys?

KKO:2012:58

9. Uskonrauhan rikkomista koskevan rangaistussäännöksen sisällössä on siten pyritty ottamaan huomioon vastakkain olevat perusoikeudet. Ne on myös säännöstä sovellettaessa sovitettava yhteen ja pyrittävä toteuttamaan rinnakkain. Perusoikeuksien keskinäinen punninta on tapauskohtaista, ja siinä on otettava huomioon muun muassa se, millaisesta, missä asiayhteydessä ja tarkoituksessa tehdystä ja kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä on kysymys sekä muut olosuhteet. Tältä pohjalta on arvioitava, kuinka välttämättömänä sananvapauteen puuttumista on pidettävä.

...

21. Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä. Kysymys ei siten ole ollut pelkästään uskonnon ja siihen liittyvien ilmiöiden asiallisesta arvostelusta kärjekkäitä, loukkaavia tai provosoivia ilmaisuja käyttäen, vaan sen laatuisesta herjaavasta hyökkäyksestä islamia ja sen pyhänä pitämiä kohtaan, jonka johdosta muslimit ovat voineet perustellusti tuntea joutuneensa oikeudettoman ja loukkaavan hyökkäyksen kohteeksi (I.A. v. Turkki 13.9.2005 kohta 29). Nykyislamiin ja sen pyhinä pitämiin uskonnollisen kunnioituksen kohteisiin kohdistuvien väitteiden herjaavuutta ei ole ollut omiaan vähentämään se A:n esiin nostama seikka, että kirjoituksessa on pyritty todistelemaan sanottujen väitteiden paikkansapitävyyttä viittaamalla profeetta Muhammadin elämästä koraanissa kerrottuun.

KKO:n jäsenet tulkitsevat väitteiden sisällön ja ilmaisutavan olevan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Mitä sisältö ja ilmaisutapa ovat?

Sisältö: Mies oli lapsen kanssa sukupuoliyhdynnässä. Ja tästä tuli osa uskontoa.
Ilmaisutapa: Pedofilia johdannaisineen.

KKO jäsenet pitävät ilmaisujen herjaavaa ja häpäisevää luonnetta ilmeisenä eivätkä perustele tekemiään tulkintoja. Eli KKO ei ole perustellut rikoksen keskeisintä tunnusmerkistöä tuomiossaan. KKO ei kyseenalaista väittämien tosiasiallisuutta. Jotta tuomio tulee ymmärrettäväksi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää KKO:n tekemien tulkintojen arvaaminen.

Miksi sisältö on herjaava ja häpäisevä?
Koska KKO:n jäsenet tulkitsevat sukupuoliyhdynnän lapsen kanssa olevaan omiaan halventamaan kohteen (miehen) arvoa. Miksi KKO tulkitsee miehen arvon alentuneen teolla, joka on yleisesti hyväksytty uskonnon piirissä? Viestiikö KKO:n osoittama halveksunta aitoa monikulttuurisuutta ja suvaitsevuutta?

Miksi ilmaisutapa on herjaava ja häpäisevä?
Koska KKO jäsenet katsovat pedofilian viittaavan psyykkiseen sairauteen. Edelleen KKO tulkitsee psyykkisesti sairaiden olevan arvoltaan halventuneita. Ovatko KKO:n jäsenet arvomaailmaltaan syrjintään ja rasismiin taipuvaisia?

[mossad]

 
Yhä edelleen:

Kyseessä ei ollut maksuvälinerikos, vaan kirjoitusvälineeseen ryhtyminen ( lat: scriptofilia ) ..

[Tunkki]

Kansanedustaja Mikko Alatalosta on varsin leimaavaa todistusmateriaalia olemassa, myöntää Halla-ahoakin suoremmin että ennekkoluuloilla pärjää ja levyt myy.

http://www.youtube.com/watch?v=WeTWNvra_F4

[mietinen]

Mika Illman syytettynä ja asianomistaja

Mika Illman on asianomistaja kyseisen kirjoituksen osalta, koska kirjoituksessa syytetään valtionsyyttäjää virka-aseman väärinkäyttämisestä ja syrjinnästä. Näin ollen voidaan katsoa, että Mika Illmanin kunniaa on loukattu ja hän on asiassa asianomistaja.

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä. Illmanin kannalta syytteen ajaminen Halla-ahoa vastaan on tuottanut merkittävää hyötyä. Mika Illman on perehtenyt lainsäädäntöön syvästi ja ymmärtää sen rajoitteet ja mahdollisuudet tarkasti.


Halla-aho epäilee kirjoituksessa valtionsyyttäjä Mika Illmania

• virka-aseman väärinkäytöstä vahingonkorvausten jaossa sekä
• syrjinnästä alkuperän perusteella, (ei syytettä Kalevalle "geeneettisestä erityispiirteestä")
• syrjinnästä uskonnon perusteella (esimerkki syyttämättä jätetystä kristinuskon pilkasta puuttuu)

Muutama täky Illmanin Mikalle, 3.6.2008

c) Illman kelpuutti asianomistajiksi ja jättiläiskorvausten saajiksi vain syyttäjäkavereitaan ja kansanedustajia, ei esimerkiksi Teemu Lahtista, jolle Lehdon törkyblogit aiheuttivat mahdollisesti todellista vahinkoa edellisten eduskuntavaalien alla. Ajattelu, jossa julkisuuden henkilön kunnia nauttii suurempaa suojelua kuin rivikansalaisen kunnia, on ollut tähän asti vieras demokraattiselle oikeusvaltiolle.

...

Emmehän voi ajatella, että Suomessa eri ihmisiä koskisivat eri säännöt.

--------------------------------------------------------------------------------

Rikoslaki - Virka-aseman väärinkäyttäminen
40 LUKU (8.9.1989/792)
Virkarikoksista (12.7.2002/604)

7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.


--------------------------------------------------------------------------------

Rikoslaki - Syrjintä
11 luku (11.4.2008/212)
Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan

ALLA OLEVA ON VUODEN 2009 LAKI, HAEN VUODEN 2008 KUNHAN KEKSIN MITEN.

11 § (13.11.2009/885)
Syrjintä

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

--------------------------------------------------------------------------------

Perustuslaki - Yhdenvertaisuus
6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

...

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

[Nikolas]

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä.

Onko todella näin? Asiaan liittyvät todisteet eivät ole hävinneet mihinkään.

[mietinen]

Jos Mika Illman tuomitaan kirjoituksessa esiin tuoduista epäilyistä, hänet tuomittaisiin myös viralta pantavaksi. Toisaalta Halla-ahon tuomio vapauttaa Mika Illmanin epäilyksistä.

Onko todella näin? Asiaan liittyvät todisteet eivät ole hävinneet mihinkään.

Mahdolliset rikokset eivät ole hävinneet mihinkään, toivottavasti eivät ole todisteetkaan. On kuitenkin todennäköistä, että todisteita on peitelty.

Illman on ollut käynnistämässä esitutkintaa, joten hänellä on kolmoisrooli. Lisään tämän takaisin, kunhan ehdin.

Todistusaineistoihin pitää saada reilusti voimaa.

[mietinen]

Taannehtiva laki yhden henkilön tuomitsemiseksi

Vaikka Suomessa on aikaisemminkin sovellettu taannehtivaa lakia, tuskin koskaan taannehtivaa lakia on säädetty mittatilauksena yhtä henkilöä varten. Menettely kuvaa demokraattisen Suomen lainsäädäntö- ja tuomioikäytännöt.

HE317/2010 on käsitelty ansiokkaasti jo aiemmin. Laitetaan nyt vielä tänne talteen HE317/2010 takana olleen Rasistiset rikokset -työryhmän mietintö. Mietinnöstä löytyy sivulta 51 kohta, joka on lähes täsmälleen sama kuin HE317/2010 sivulta 42 löytyvä kohta, johon KKO tuomion perusteissa viittasi. Hallituksen esitys ei siis ollut hallituksen tai oikeusministeriön käsialaa, vaan kyseisen kohdan oli kirjoittanut Illman (tai joku muu työryhmän jäsenistä). Varsinainen sattuma, että työryhmälle tulikin mieleen mainita tyypillisenä esimerkkinä laittomasta kirjoituksesta sekä loisiminen että rikolliseksi leimaaminen.

Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisten lausumien, kuvien ja tiedonantojen levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.

http://www.om.fi/1247668342834 sivu 51

Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.

HE317/2010 sivu 42

Hallituksen esityksen HE 317/2010 käsittelyä.

Suomi voinee jatkossakin nauttia samanlaisista oikeusihanteista, ks. (610. KKO:n nimitysruletissa jälleen jymy-yllätys, Jyrki Virolainen, 14.6.2012)

[Punaniska]

Ymmärsinkö oikein:

JHa:n blogimerkinta 2008

Illmannin osittain kirjoittama laki 2010

JHa vedetään käräjille teosta, jota kieltävää lakia ei ollut tekohetkellä (en nyt puutu oikeellisuuteen jne)

Illman on kanteessa asianosainen ja syyttäjä, vaikka lain mukaan hän ei saisi osallistua koko prosessiin, koska on asianosainen?

Mietiselle iso peukku!

[mietinen]

EFFI on tiivistänyt ja laittanut lähteet lausuntoonsa kaikelle keskeiselle, josta täälläkin on puhuttu.

TÄMÄ LAUSUNTO KANNATTAA LUKEA JA SITÄ KANNATTAA LEVITTÄÄ.

Effi: Lain tulee suojata sananvapautta paremmin, Electronic Frontier Finland - Effi ry, 15.6.2012

Effi: Lain tulee suojata sananvapautta paremmin

Korkein oikeus tuomitsi Jussi Halla-ahon kirjoituksesta "Muutamia täkyjä Illmanin Mikalle" (1). Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n mielestä tuomio (2) perusteluineen osoittaa, että sananvapautta rajoitetaan nykyään kohtuuttomasti suhteessa muihin vapauksiin ja oikeuksiin. Sananvapauden turvaamiseksi lainsäädäntöä on syytä täsmentää.

"Rikoslain pykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta on liian tulkinnanvarainen", toteaa Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. Rangaistavaa on uhkaavan, panettelevan tai solvaavan "tiedon, mielipiteen tai muun viestin" levittäminen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on linjannut useissa ratkaisussaan, että sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotakin väestönosaa; tätä vaativat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa (3). Tällä perusteella on Suomessakin tehty päätöksiä jättää syyte nostamatta, vielä vuonna 2005 (4).

Suomen tulkinnanvarainen lainsäädäntö uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja antaa mahdollisuuden tuomioille, jotka ovat ristiriidassa EIT:n linjauksen kanssa.

Vihapuhe-käsitteen ongelmat

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös lisää tulkinnanvaraisuutta entisestään. KKO perusteli rangaistavuutta sillä, että lausuma on "ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi". Tämä on kestämättömän lavea kriteeri.

Vihapuhe-käsitettä ei määritellä Suomen rikoslaissa. Korkein oikeus viittaa EIT:hen: "Sille, oliko kysymys vihapuheesta, oli ratkaisukäytännössä annettu olennainen merkitys". KKO ei silti ota selvää kantaa siihen, oliko tuomittu teksti vihapuhetta vai ei.

"Oikeusturvan kannalta olisi oleellista, että tuomioiden perusteet ja niihin liittyvät käsitteet ilmenisivät Suomen laista. Ei ole kohtuullista, että kansalaisen täytyy tuntea eurooppalainen oikeuskäytäntö uskaltaakseen ilmaista mielipiteensä", sanoo Effin jäsen Jyrki Kuoppala.

"Etenkin uusimman KKO:n tuomion perusteella on mahdollista, että erilaiset ei-toivotut mielipiteet ymmärretään tarvittaessa 'niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi' ", ennakoi Effin hallituksen jäsen Virpi Kauko. "Sananvapauden rajoitusten tulisi olla välttämättömiä ja tarkkarajaisia, joten pykälä tulisi rajata tarkoittamaan lähinnä selvää yllytystä väkivaltaan tai syrjintään jotakin ryhmää kohtaan."

Esimerkiksi Euroopan neuvoston suosituksessa (5) rangaistavana pidetään vain lausumia, joilla pyritään tuhoamaan toisten oikeuksia ja vapauksia. Ei siis pitäisi takertua yksittäisiin sanavalintoihin, vaan tarkastella puheita asiayhteydessään ja arvioida puheiden todellisia vaikutuksia (6).

Hyytävä pelote

Sananvapautta rajoittavan lainsäädännön vaikutus ei rajoitu vain niihin, joita sen perusteella syytetään. Pelkkä pelkokin oikeusjutun mahdollisuudesta saattaa hiljentää valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden ilmaisemista sekä köyhdyttää kansalaiskeskustelua ja tieteenharjoittamista. Tämä on yhä uskottavampi uhkakuva nyt, kun KKO:n ratkaisu on osoittanut, että väitteitä voidaan tuomita, vaikka ne olisi esitetty asialliseen tyyliin perustelujen kera.

"Uskaltavatko väestötieteilijät ja antropologit enää julkaista teorioita väestöryhmien eroista, jos heillä on aihetta pelätä, että ne voisivatkin olla 'ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaisiksi lausumiksi, jotka eivät nauti sananvapauden suojaa'?" miettii Effin jäsen Lauri Alanko ja jatkaa: "Entä uskaltavatko uskontotieteilijät ja historioitsijat enää tutkia pyhinä pidettyjä oppeja ja merkkihenkilöitä, jos he joutuvat arvioimaan, voisiko tuomioistuin pitää heidän tuloksiaan 'voimakkaan herjaavina ja häpäisevinä'?"

Eroon jumalanpilkkapykälästä

Effi haluaa kokonaan eroon jumalanpilkan ja uskonrauhan rikkomisen rangaistavaksi säätävästä rikoslain pykälästä. Suomessa uskontoja on arvosteltu viime vuosikymmeninä asteittain yhä vapaammin, joskus hyvinkin kärjekkäästi. KKO:n tuomio enteilee paluuta menneisyyteen.

"Uskontoja ja niiden pyhinä pitämiä arvoja on saatava arvostella ja pilkatakin, aivan kuten mitä tahansa aatteita", vaatii Effin varapuheenjohtaja Leena Romppainen. "Koko rikoslain uskonrauhapykälä tulisi kumota. Se on jäänne menneiltä ajoilta, jolloin uskonnonvapautta ei ollut. Uskonnon harjoittamista tulee suojella häiritsemiseltä, mihin riittää lainsäädäntö julkisrauhan suojaamisesta."

Huolestuttavia ovat KKO:n perustelut, että viestin "loukkaavuus" voi olla peruste tuomiolle riippumatta esitettyjen väitteiden todenperäisyydestä. "Jotkin uskonnolliset opetukset voivat poiketa niin paljon yleisestä oikeustajusta, että ne herättävät halveksuntaa sellaisenaan, eikä tämän osoittamisen tai alleviivaamisen tulisi olla rangaistavaa", pohtii Kauko.

Monet nykyisistä uskonnoista ovat syntyessään rikkoneet uskonrauhaa. "Mikä olisi nykyään oikea tuomio Jeesukselle juutalaisten oppien pilkkaamisesta? Entä tuomitsisimmeko myös Lutherin katolilaisuuden halventamisesta?", kysyy Romppainen.

Sananvapauslainsäädännössä ja oikeusprosessissa erikoisia sattumia

Effi hämmästelee valtionsyyttäjä Mika Illmanin (7) eri rooleja päättyneessä oikeusprosessissa. Illmanin väitöskirjaa käytettiin oikeuslähteenä käräjäoikeudessa käsiteltäessä nyt tuomioon johtanutta kirjoitusta "Muutama täky Illmanin Mikalle". Hän oli myös mukana oikeusministeriön Rasistiset rikokset -työryhmässä, joka valmisteli kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan lakimuutosesityksen (8 ). Esityksessä EIT:n oikeuskäytäntöä käsittelevän otsikon alla on outo kappale, jossa käsitellään Halla-ahon oikeustapausta. On erikoista, että KKO viittaa vuonna 2008 tehdyn teon tuomiota antaessaan tähän vuona 2010 kirjoitettuun hallituksen esitykseen, jossa puhutaan suoraan tapauksesta, josta KKO antoi tuomion vuonna 2012.

Mika Illman kommentoi tuomiota välittömästi sen julkaisemisen jälkeen Hufvudstadsbladetin haastattelussa:

" 'Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva', säger Illman." (9)

Näin tuomiosta riemuitsee oikeuslaitoksen korkea virkamies, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa syytetyn tuomitsemiseen käytettyyn lakiin senkin jälkeen, kun häntä on provosoitu tuomioon johtaneessa kirjoituksessa. Tämä ei voi olla antamatta sellaista käsitystä, että oikeuslaitos ei aina toimi ihan niin viileän objektiivisesti kuin kansalaisten toivotaan uskovan.

"EIT:n ratkaisulinjan mukaan sananvapauden rajoituksia tulee aina harkita vakavasti muita perusoikeuksia vastaan. Nyt kuitenkin asianomainen syyttäjäviranomainen pitää hyvänä, että valtaapitäviä arvosteleville on näytetty rajat. Kyllä tämä aika rumalta näyttää", pohtii Romppainen.


Lisätietoja:

Leena Romppainen
Effin varapuheenjohtaja
puh. 040 590 3031
sähköposti [email protected]

Timo Karjalainen
Effin puheenjohtaja
puh. 050 590 3763
sähköposti [email protected]

Joonas Mäkinen
Effin hallituksen jäsen
puh. 040 700 5190
sähköposti [email protected]

Effi ry:n lausunto sananvapautta koskevan lainsäädännön ongelmista (2010)
http://www.effi.org/julkaisut/lausunnot/rasistiset-rikokset-lausunto-20100315.html

Viitteet:

(1) Jussi Halla-aho: "Muutama täky Illmanin Mikalle", 3.6.2008
http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

(2) Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO:2012:58) 8.6.2012
http://www.kko.fi/58715.htm

(3) EIT, Handyside vs. UK, 1976, kohta 49, 2. kappale
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=695376&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649

Euroopan neuvosto: Euroopan syrjinnänvastaisen oikeuden käsikirja s. 120,
http://www.echr.coe.int/NR/rdonlyres/4FF00ACE-C59F-4236-9CCB-8AB5741A6B2B/0/FIN_FRA_CASE_LAW_HANDBOOK.pdf
"EIT määritteli asiassa Handyside v. Yhdistynyt kuningaskunta yleisellä tasolla, että sananvapaus suojaa paitsi myönteisinä, vaarattomina tai yhdentekevinä pidettyjä, myös valtiota tai väestönosaa loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia ?tietoja? tai ?ajatuksia?"

(4) Valtakunnansyyttäjänviraston syyttämättäjättämispäätös 2005
http://www.vksv.oikeus.fi/31201.htm
"Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa."

(5) Euroopan neuvoston suositus R (97) 20:
http://www.coe.int/t/dghl/standardsetting/media/doc/cm/rec%281997%29020&expmem_EN.asp

(6) EIT, Gündüz vs. Turkki, 2004, vapauttava tuomio, kohdat 47-52
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view.asp?action=html&documentId=699399&portal=hbkm&source=externalbydocnumber&table=F69A27FD8FB86142BF01C1166DEA398649

(7) Valtionsyyttäjä Mika Illman on kiinnittänyt toimillaan Effin huomiota moneen otteeseen. Vuonna 2007 Illman vaati Internetin keskustelupalstoille virallisia valvojia poistamaan "asiattomat viestit" rangaistusvastuun uhalla. Aktiivisen sananvapausasioihin liittyvän toimintansa ansiosta hän on ollut toistuvasti ehdokkaana Effin Isoveli-palkinnon saajaksi.
"Kakkoseksi yksilösarjassa nousi valtionsyyttäjä Mika Illman. Hänen ansioikseen katsottiin sinnikkäät, demokratian periaatteista, syyttäjän toimenkuvasta ja teknisistä realiteeteista välittämättömät pyrkimykset sananvapauden rajoittamiseksi Internetissä."
http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2011-09-08.html

( Hallituksen esitys 2010/317
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100317

(9) Hufvudstadsbladet 8.6.2012
http://hbl.fi/nyheter/2012-06-08/yle-halla-aho-overklagar-domen

* * *

Electronic Frontier Finland - Effi ry on perustettu käyttäjien ja kansalaisten oikeuksien puolustamiseksi Internetissä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin sananvapaudesta, yksityisyydestä, tekijänoikeudesta, tietokoneohjelmien patentoinnista ja ei-toivotusta sähköisestä viestinnässä Suomessa ja Euroopassa. Lisätietoja Effin kotisivulta osoitteesta http://www.effi.org/.

Kannattaa lukea myös:
Lausunto oikeusministeriön mietinnöstä 3/2010, Rasistiset rikokset, EFFI

[mietinen]

Sananvapauden puolesta ry:n lausunto on selkeä ja perusteltu. KKO:n päätöstä on analysoitu kohta kerrallaan. Kannattaa lukea!

Sananvapauden puolesta ry:n kannanotto Halla-ahon tuomiosta, 17.6.2012

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) tuomittiin[1] 8.6.2012 korkeimmassa oikeudessa päiväsakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta Internetissä julkaistussa blogi-kirjoituksessa[2]. Päätöksellään korkein oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden päätökset uskonrauhan rikkomisen osalta mutta kumosi aiemmat vapauttavat päätökset kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Päätös edellyttää Halla-ahon poistavan kirjoituksestaan lausumat, joiden perusteella korkein oikeus langetti tuomionsa.

Sananvapauden puolesta ry on seurannut Halla-ahon oikeusprosessia alusta lähtien ja antanut aiemmin julkilausumat sekä käräjäoikeuden[3] että hovioikeuden[4] päätöksistä. Yhdistys korostaa ettei Suomessa edes tulisi olla uskonrauhan rikkomiseksi naamioitua jumalanpilkkalakia ja ettei kansanryhmää vastaan kiihottamista tulisi määritellä laajemmin kuin kansainvälisissä sopimuksissa vaaditaan. Tässä kannanotossaan yhdistys osoittaa korkeimman oikeuden päätöksen perustelujen lisäävän mainittujen lakien tulkintaan liittyviä epäselvyyksiä ja kaventavan sananvapautta entisestään.

Halla-aho esitti kiistanalaisessa kirjoituksessaan kaksi provosoivaa "täkyä" valtionsyyttäjä Mika Illmanille osoittaakseen, että Suomessa uskonnot ja kansanryhmät eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa.[5] Halla-ahon mukaan edellä mainittuja lakeja sovelletaan valikoivasti siten, että joidenkin uskontojen pyhinä pitämiä asioita saa loukata mutta toisten ei; joistakin ihmisryhmistä saa esittää törkeitä ja loukkaavia väitteitä mutta toisista ei.

Halla-ahon ensimmäinen "täky" oli päätelmä, jossa hän väitti islamia pedofiiliuskonnoksi, koska profeetta Muhammed, jonka tekoja islam pitää Jumalan tahdon mukaisina, yhtyi islamin pyhänä pitämän kirjallisuuden mukaan 9-vuotiaaseen vaimoonsa. Korkein oikeus perusteli, että uskontoja saa arvostella "ivallisessa sävyssä", "kärjekkäitä, loukkaavia tai provosoivia ilmaisuja käyttäen", kunhan sen tekee "asiallisin perustein" eikä "loukkaamistarkoituksessa" arvostelun kohteen arvoa halventaen. Kaikkien oikeusasteiden päätösten perusteella kiistatonta Halla-ahon kirjoituksessa näyttäisi olleen edellä mainittujen premissien todenperäisyys. Korkein oikeus perusteli langettavaa päätöstään seuraavasti:

"Korkein oikeus toteaa, että kysymyksessä olevat väitteet, joiden mukaan profeetta Muhammad oli pedofiili, islam pedofilian pyhittävä pedofiiliuskonto ja pedofilia Allahin tahto, ovat sekä sisällöltään että erityisesti ilmaisutavaltaan voimakkaan herjaavia ja häpäiseviä. Tämä ilmaisujen luonne on ilmeinen sellaisellekin, joille niiden kohteet eivät ole pyhiä. Kysymys ei siten ole ollut pelkästään uskonnon ja siihen liittyvien ilmiöiden asiallisesta arvostelusta kärjekkäitä, loukkaavia tai provosoivia ilmaisuja käyttäen, vaan sen laatuisesta herjaavasta hyökkäyksestä islamia ja sen pyhänä pitämiä kohtaan, jonka johdosta muslimit ovat voineet perustellusti tuntea joutuneensa oikeudettoman ja loukkaavan hyökkäyksen kohteeksi – –. Nykyislamiin ja sen pyhinä pitämiin uskonnollisen kunnioituksen kohteisiin kohdistuvien väitteiden herjaavuutta ei ole ollut omiaan vähentämään se A:n esiin nostama seikka, että kirjoituksessa on pyritty todistelemaan sanottujen väitteiden paikkansapitävyyttä viittaamalla profeetta Muhammadin elämästä koraanissa kerrottuun."

Korkein oikeus sivuutti siis kiistanalaisten väitteiden todenperäisyyden ja keskittyi ainoastaan siihen, kuinka ne loukkaavat "nykyislamia". Korkein oikeus kuitenkin syyllistyy perusteettomaan olettamukseen väittäessään, että muslimit olisivat jättäneet pyhät kirjoituksensa omaan arvoonsa. Se ei voi uskottavasti väittää ilman asiantuntijalausuntoa, että jokin "nykyislam" olisi sanoutunut irti aiemmin islamin aiemmin pyhinä pitämistä kirjoituksista ja näin tehnyt sitä loukkaavien väitteiden perustelemisesta näillä kirjoituksilla kohtuutonta. Tästä syystä asiassa ei ole kyse siitä onko "pedofiili" voimakkaan herjaava ja häpäisevä ilmaisu vaan onko se sitä käytettynä muslimien profeettanaan pitämästä Muhammedista. Pohjimmiltaan nimittäin islamin oma opetus on omiaan halventamaan islamin arvoa ihmisten silmissä, eikä tämän osoittamisen tulisi olla rangaistavaa.

Korkein oikeus ei edes yritä täsmentää mitä laki voisi tarkoittaa asiallisilla perusteilla vaan pidättää itsellään oikeuden arvioida asiallisuutta subjektiivisin, mahdollisesti aina kuhunkin tilanteeseen (tai jopa uskontoon) sovellettavin kriteerein. Jumalanpilkasta tuomitseminen on poikkeus suomalaisesta normista, joka on sallinut uskonnollisten arvojen loukkaamisen enemmän tai vähemmän asiallisin perustein jo 70-luvun alusta lähtien. Korkeimmalla oikeudella olisi ollut käytössään aiempia päätöksiä esimerkiksi syyttämättä jättämisestä eikä sen olisi tarvinnut tyytyä toteamaan tästä tapauksesta vain lakonisesti, että teko oli "verrattaen vakava" – verrattuna siis mihin?

"Korkein oikeus katsoo, että sanotun kaltaisten herjaavien väitteiden esittämiseen ei ole oikeuttanut A:n väittämä tarkoitus selvittää sananvapauden rajoja tai osoittaa viranomaistoiminnan epäjohdonmukaisuutta. Näihin kysymyksiin liittyvän, voimakkaankin arvostelun esittäminen olisi ollut mahdollista ilman islamin pyhänä pitämien arvojen häpäisemistä. Kyseessä olevan kaltaiset, koko uskontokunnan ja sen pyhät kunnioituksen kohteet voimakkaan kielteisesti leimaavat herjaavat iskulauseet eivät edistä uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua, vaan ne ovat päinvastoin omiaan herättämään ja vahvistamaan uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ennakkoluuloja."

On totta, että viranomaistoiminnan epäjohdonmukaisuutta uskonrauhan rikkomisen suhteen voi arvostella esittämättä uskonrauhan rikkomisena pidettyjä väitteitä. Tapahtuisiko viranomaisten arvostelu tällöin terävimmällä mahdollisella tavalla on sitten oma asiansa, mutta sekin on kuitenkin sivuseikka. Kysymys on siitä ovatko esitetyt väitteet voineet olla todenperäisinä koko uskontokuntaa herjaavia, sillä korkein oikeus ei ole pystynyt osoittamaan, että islam olisi yleisesti irtisanoutunut sellaisista opetuksista, joilla Halla-aho on provosoinut valtionsyyttäjää.

Korkeimman oikeuden lakoniseen toteamukseen keskustelusta on mahdotonta yhtyä. Vaikka Halla-ahon ensisijainen tarkoitus omien sanojensa mukaan ei ollutkaan arvostella islamia, hänen kirjoituksensa on kiistatta herättänyt keskustelua islamista, lasten oikeuksista ja seksuaalimoraalista. Keskustelu ei ehkä ole lisännyt suvaitsevaisuutta islamia kohtaan, mutta tällaista sisäänrakennettua tavoitetta ei ole mielekästä asettaa edellytykseksi keskusteluille yhteiskunnallisista tai uskonnollisista aiheista. Julkinen keskustelu uskonnon ja yhteiskunnan suhteesta on usein enemmänkin painostanut uskontoa muutokseen kuin vahvistanut ehdotonta suvaitsevaisuutta sitä kohtaan.[6]

"Kysymyksessä olevien lausumien sisältö ja esitystapa huomioon ottaen A on epäilyksittä käsittänyt niiden herjaavan ja häpäisevän luonteen. Myös A:n väittämä pyrkimys koetella sananvapauden rajoja "heittämällä" syyttäjälle "syötti" osaltaan osoittaa sen, että hän on mieltänyt esittämiensä väitteiden loukkaavan muslimien uskonnollisia tunteita tunnusmerkistön täyttävällä tavalla. Tietoiseen loukkaamistarkoitukseen viittaa sekin, että ilmaisut on esitetty kirjoituksessa kahdesti muusta tekstistä selvästi erottuvalla tekstityypillä."

Halla-aho on epäilemättä ollut tietoinen siitä, että suomalaiset eivät suhtaudu myötämielisesti uskontoon, jonka perustajaa väitetään pedofiiliksi. Hän on kuitenkin esittänyt väitteensä asiaperustein ja selvästi tietoisena aiemmista syyttämättäjättämispäätöksistä vastaavissa tapauksissa. Lisäksi Halla-aho julkaisi kirjoituksensa omalla kotisivullaan eikä esimerkiksi jonkin muslimiyhteisön ylläpitämällä keskustelupalstalla. Kirjoitusta ei edes osoitettu uskonnolliselle yhteisölle vaan valtionsyyttäjälle. Korkein oikeus jättää melkoisen osan loukkaamistarkoitusta vastaan osoittavia argumentteja käsittelemättä. Suomen kieleen ei taida kuulua sellaista sääntöä, että typografisten valintojen perusteella olisi mahdollista tehdä tekstin semantiikkaa saati kirjoittajan tarkoitusperiä osoittavia päätelmiä. Tästäkin olisi ollut korrektia korkeimmalta oikeudelta vain tilata asiantuntijalausunto. Muuten voitanee vain olettaa, että korostettu osa tekstiä tiivistää päättelyn provokatiiviseksi "täyksi".

Halla-ahon toinen "täky" oli mukaelma sanomalehti Kalevan pääkirjoituksesta[7], jonka mukaan Suomi on tilastotietojen perusteella Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita ja päissään surmaaminen on suomalaisten kansallinen tai ehkä jopa geneettinen erityispiirre. Tätä taustaa vasten Halla-ahon kirjoitti yhtä lailla tilastoihin nojaten somalien suhteellisesta yliedustuksesta rikostilastoissa ja toisaalta somalien korkeasta työttömyydestä. Tämän Halla-aho sitten tiivisti Kalevan kirjoitusta irvaillen "täyksi", jonka mukaan ohikulkijoiden ryöstely ja verorahoilla loisiminen ovat somalien kansallinen tai ehkä geneettinen erityispiirre. Tästä johtopäätöksestä hän siten sanoutui eksplisiittisesti irti mukaillen Julkisen sanan neuvoston päätöstä olla käsittelemättä Kalevan pääkirjoitusta.

"Korkein oikeus toteaa, että [Halla-ahon] tarkoituksena on saattanut sinänsä osaltaan olla esittää väittämäänsä kritiikkiä tiedotusvälineitä ja viranomaistoimintaa kohtaan. Korkein oikeus katsoo, että tällainen tarkoitus ei kuitenkaan ole oikeuttanut panettelemaan ja solvaamaan somaleita kansanryhmänä. Arvostelun esittäminen – sarkastisessakaan tyylilajissa – ei ole edellyttänyt somaleiden leimaamista rikollisiksi ja loisiksi. Sarkastiseksi kirjoituksessa on lähinnä ymmärrettävissä väitteeseen liitetty maininta siitä, että sitä "ei käsitelty faktana". Ainakin osa blogin lukijoita on myös voinut ymmärtää väitteen tosiasiassa tarkoitetun vakavasti otettavaksi varsinkin, kun väite on kirjoituksessa toistettu sen jälkeen, kun sen paikkansa pitävyyttä on pyritty tukemaan tilastotiedoin. A joka tapauksessa on epäilyksittä ymmärtänyt väitteensä panettelevan ja solvaavan luonteen, mitä osoittaa sekin, että tämäkin väite on kirjoituksen mukaan ollut "täky" syyttäjälle. Teon tahallisuuden kannalta merkitystä ei ole sillä, onko A itse pitänyt väitettään totena."

On sinänsä perusteltua, että viranomaisten tai tiedotusvälineiden toiminnan kritiikki ei voi automaattisesti oikeuttaa kansanryhmien panettelua ja solvaamista, jos se on sellaisenaan määritelty rikokseksi. Kysymys on kuitenkin siitä ovatko esitetyt väitteet enää panettelevia ja solvaavia, kun niitä tarkastellaan viranomaisten ja tiedotusvälineiden kritiikin ympärille rakennetussa asiayhteydessä.

Korkein oikeus otti huomioon päätöksessään ainoastaan Halla-ahon kirjoitukselleen kertoman motiivin muttei aiempien oikeusasteiden vapauttavien päätösten perusteluja, jotka koskivat nimenomaan sitä, mitä oli kirjoitettu. Hovioikeus perusteli päätöstään hylätä syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta sillä, että kirjoituksen somaleja koskeva kohta liittyi jo "sanavalinnoista ilmenevin tavoin välittömästi sanomalehti Kalevan – – pääkirjoitukseen ja siinä suomalaisista esitettyyn väitteeseen". Hovioikeuden mukaan Halla-ahon ilmeisenä pyrkimyksenä on ollut osoittaa julkisuudessa suomalaisista esitetty väite loukkaavaksi rinnastamalla se somaleita koskeneeseen väitteeseen ja "tällä tavoin kritisoida viranomaistoimintaa kyseisessä konkreettisessa tapauksessa". Tässä tarkoituksessa Halla-ahon on ollut tarkoituksenmukaista esittää somalien yliedustuksesta ryöstörikollisuudessa ja työttömyydessä samantapaisia havaintotodisteita kuin Kaleva suomalaisten humalapäisestä väkivaltaisuudesta, jottei kirjoitus vaikuttaisi sen enemmän tyhjästä temmatulta kuin Kalevan pääkirjoituskaan. Näin ollen kyse ei ole ainoastaan siitä, että Halla-aho olisi yhdellä ainoalla lausumalla irtisanoutunut muualla kirjoittamastaan, jolloin tietysti irtisanoutumislausumaa olisi voisi voinut pitää asiayhteydestä irrallaan esitettynä.[8]

"Korkein oikeus katsoo, että kysymyksessä olevan kaltaiset panettelevat ja herjaavat lausumat ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa niiden kohteena olevaa kansanryhmää kohtaan. Ne ovat siten ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaisiksi lausumiksi, jotka eivät nauti sananvapauden suojaa."

Halla-ahon kirjoituksessa suomalaiset ja somalit rinnastuvat kohdassa "[k]aikki somalit eivät tietenkään ryöstä tai loisi verovaroilla, mutta eivät toisaalta kaikki suomalaisetkaan tapa päissään". Nimenomaan se, että Halla-aho esittää somaleista tätä tarkoitusta varten keksimänsä väitteen rinnasteisena Kalevan suomalaisista esittämään vastaavaan väitteeseen, on omiaan vähentämään ellei jopa kumoamaan minkä tahansa kiihottavuuden, joka somaleista esitetyllä väitteellä olisi irrallaan tästä kontekstista suomalaisyleisön silmissä voinut olla. Kirjoituksessa somalit esitetään samantapaisen yleistävän ja loukkaavan väitteen uhreina kuin suomalaisetkin. Toiseen kansanryhmään kohdistuva yleistys on mielekästä ymmärtää kohtuuttomaksi, jos se samassa asiayhteydessä rinnastetaan yleisön omaan viiteryhmään kohdistuvaan loukkaukseen.

Korkeimman oikeuden päätöksen perusteluilla on loogisia seuraamuksia sananvapauden käytölle Suomessa. Lukuisat joukkoviestimet uutisoivat Halla-ahon saamasta syytteestä ja tuomiosta toistaen hänen kirjoituksestaan juuri ne osat, joiden perusteella korkein oikeus langetti tuomionsa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään linjannut, että toimittajat saavat levittää lausumia, jotka sellaisenaan täyttävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit, mikäli heidän tarkoituksenaan on uutisoida esimerkiksi toiminnasta, johon liittyy mainitunlaista toimintaa. Toisaalta voisi ihan yhtä hyvin sanoa, että tässä tapauksessa joukkoviestimet olisivat voineet uutisoida Halla-ahon syytteestä ja saamasta tuomiosta muutenkin kuin lainaamalla kyseistä kirjoitusta. Tämä on huomionarvoista, sillä korkein oikeus on juuri väittänyt, että jopa yksittäiset lausumat voivat herättää "suvaitsemattomuutta", "halveksuntaa" ja "vihaa" riippumatta kirjoittajan tarkoituksesta tai asiayhteydestä, jossa ne esitetään. Mikäli laki ulotetaan koskemaan jopa yksittäisiä lausumia asiayhteydestä riippumatta tulee mahdottomaksi käydä keskustelua siitä, mikä on tuomittavaa ja mikä ei, koska tämä tietysti edellyttää, että on voitava esittää ne kiistanalaiset lausumat, joista on kyse. Toimittajien työn kannalta on varmasti tarpeellista esittää julkisesti lausumia, joiden perusteella on nostettu syytteitä ja annettu tuomioita. Yhtä lailla viranomaisten ja toimittajien epäjohdonmukaisen toiminnan arvostelun kannalta voi olla täysin perusteltua esittää muuten lainvastaisena pidettäviä lausumia, jos se tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sananvapauden puolesta ry katsoo, että korkein oikeus on tapauksesta päättäessään hukannut tilaisuuden tehdä perustellun ja oikeudenmukaisen linjanvedon kummankin lain osalta nykymuodossaankin. Uskonrauhan rikkomisen osalta se olisi voinut päättää, että uskontojen on voitava sietää niihin kohdistuvia loukkauksia mikäli niiden esittäjillä on ollut perusteltuja syitä pitää niitä todenperäisinä varsinkin, jos näitä väitteitä ei tietoisesti saateta uskovaisten tietoon.[9] Kansanryhmää kiihottamisen osalta korkein oikeus olisi voinut linjata, että (tuomion perusteena käytetyn vanhan) lain tarkoittamien "lausuntojen" ja tai "muiden tiedonantojen" kiihottavuutta tulisi arvioida asiayhteydessään ja asianomaisten puolustuksekseen mainitsemia aikeitaan tulisi arvioida suhteessa julkituotuun tekstiin. Nyt tehty ennakkopäätös ei vähennä kumpaankaan lakiin liittyviä epäselvyyksiä, vaan itse asiassa se lisää niitä.

Tampereella, 16.6.2012
Sananvapauden puolesta ry:n hallitus
Oula Lintula, puheenjohtaja
Mikko Tanni, varapuheenjohtaja
Kyuu Eturautti



[1] http://www.kko.fi/58715.htm

[2] http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_taky_illmanin_mikalle.html

[3] http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/index.php?sivu=julk0909

[4] http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/index.php?sivu=julk1010

[5] http://www.halla-aho.com/scripta/syytteesta_lyhyesti.html

[6] Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan "koko uskontokunnan ja sen pyhät kunnioituksen kohteet voimakkaan kielteisesti leimaavat herjaavat iskulauseet eivät edistä uskonnoista tai yhteiskunnallisista kysymyksistä käytävää keskustelua". Uskonnot saattavat kuitenkin kieltäytyä reagoimasta sovinnaisesti tai huomaavaisesti esitettyyn uskontokritiikkiin. Sen sijaan kokonaista uskontoa puhuttelevat räikeän provosoivat kirjoitukset tai esitykset voivat olla keskustelun herättämiseksi täysin tarkoituksenmukainen valinta eivätkä vain pilkkaamista pilkkaamisen tähden. Esimerkiksi Harro Koskisen taiteellisilta ansioiltaan vaatimattoman Sikamessiaa....

[7] "Kiistatonta on, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita ja että se kytkeytyy erottamattomasti viinankäyttöön. Päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." (Kaleva 20.5.2008)

[8] Tästä syystä on varsin outoa, että korkein oikeus pitää Halla-ahon toisessa "täyssä" sarkastisena vain sitä osaa, jos hän kertoo ettei käsitellyt asiaa faktana. Millä perusteella Kalevan pääkirjoitusta mukaileva osa ei ole ymmärrettävissä sarkastiseksi, jos sen Julkisen sanan neuvoston päätöksestä irvaileva osa on? Oleellista korkeimman oikeuden kannalta ei ollut sekään näkemys, että osa blogin lukijoista on voinut ymmärtää kirjoituksen vakavasti otettavaksi, vaan kahden alemman oikeusasteen päätyminen toiseen tulokseen. Alempien oikeusasteiden päätökset nimittäin eivät ole korkeimman oikeuden spekulointia mahdollisuuksilla. On muutenkin huolestuttavaa, että annettua tuomiota perustellaan spekulatiivisella arvelulla, miten joku on voinut ymmärtää kyseisen kirjoituksen.

[9] Todenperäisyyden vaatiminen sopii yhteen korkeimman oikeuden mainitseman keskustelun herättämisen ihanteen kanssa. On perusteltua vaatia uskontoja ottamaan kantaa asioihin, joita ne todella opettavat, mutta toki kohtuutonta vaatia niitä sanoutumaan irti jostain, mitä ne eivät edes opeta.

[Seppo Isotalo]

KKO tekee arvionsa vihapuheen sallittavuudesta sananvapauden vuoksi kolmen tapauksen pohjalta:

Vihapuheiden, jotka saattoivat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, ei ole katsottu ansaitsevan sananvapauden suojaa (esimerkiksi Karatepe v. Turkki, 31.7.2007, kohta 25, Erbakan v. Turkki, 6.7.2006, kohdat 56 ja 57 ja Müslüm Gündüz v. Turkki, 4.12.2003, kohdat 40 ja 41).

Mistä näissä päätöksissä on kysymys?

- Turkissa pormestari Sükrü Karatepet tuomittiin vuodeksi vankeuteen hänen kritisoituaan julkisessa kokouksessa valtion maallisuutta ja kehotettuaan muslimeja pitämään yllä vihaansa muuta väestöä kohtaan.
- Turkissa uskonnollisen lahkon johtaja Müslüm Gündüz tuomittiin rangaistuksiin sen johdosta, että hän oli suositussa tv-ohjelmassa kritisoinut voimakkaasti demokratiaa ja sekularismia sekä puoltanut uskontoon perustuvaa yhteiskuntajärjestystä ja sanonut, että siviilivihkimisellä päätetystä avioliitosta syntyvät lapset olivat äpäriä.
- Turkissa poliitikko Necmettin Erbakan tuomittiin vankeuteen ja sakkoon, kun hän oli vaalipuheessaan puolustanut yksin uskonnollisille arvoille perustettua yhteiskuntaa.
Tässä on siis kysymys kolmesta uskonnollista äärimmäisyyttä edustavasta vallanpitäjästä, jotka yllyttävät vihaan muuta yhteiskuntaa kohtaan. Halla-aho asettuu vastakkaiselle, suvaitsevaiselle puolelle yhteiskunnallisessa keskustelussa

KKO:n esittelijä J-P Salonen on tehnyt karkean virheen kun hän tukeutuu näihin tapauksiin.

Muistaakseni kaikissa näissäkin äärimmäisyystapauksisa voitti sananvapaus. tarkistan asian ja palaan.

[Seppo Isotalo]

Tarkistin asian. 2-1 sanavapauden hyväksi. Karatepe oli saanut EIT mukaisen rangaistuksen vihapuheestaan, mutta Erbaka ja Müslüm Gündüz oli rangaistu väärin, heiltä meni sanavapaus, niinkuin se nyt vietiin Halla-aholta. Salminen tukeutuu kahteen päätökseen, jotka ovat vastakkaisia sille mitä KKO päätti kun se sakotti Halla-ahoa sanavapauden käytöstä.

[Lalli IsoTalo]

Tarkistin asian. 2-1 sanavapauden hyväksi. Karatepe oli saanut EIT mukaisen rangaistuksen vihapuheestaan, mutta Erbaka ja Müslüm Gündüz oli rangaistu väärin, heiltä meni sanavapaus, niinkuin se nyt vietiin Halla-aholta. Salminen tukeutuu kahteen päätökseen, jotka ovat vastakkaisia sille mitä KKO päätti kun se sakotti Halla-ahoa sanavapauden käytöstä.

Oikeusprosessi kulku:

1. Päätetään syyllinen
2. Tehtaillaan syytteet, todisteet ja perustelut.

[Roope]

KKO:n ratkaisussa viitataan kaksi kertaa I.A. v. Turkki 13.9.2005 -tapaukseen. Siinä Turkki oli tuominnut islamia sivunneen kirjan ranskalaisen kustantajan uskonnon halventamisesta. Loukkaavaksi katsottiin kaunokirjallisessa tekstissä esimerkiksi kohta, jonka mukaan "Muhammed ei kieltänyt sukupuoliyhteyttä kuolleen ihmisen tai elävän eläimen kanssa". Kuten Egyptistä tiedämme, ainakin ensiksi mainittu vastaa monien muslimien uskonkäsitystä.

EIT hyväksyi tuomion. Sen mukaan oli hyväksyttävää tuomita kustantaja, koska uskovaiset saattoivat pitää tekstiä hyökkäyksenä pyhiä arvojaan vastaan ja tuomiolla Turkki suojeli muslimeja uusilta hyökkäyksiltä.

Tapaus on hyvin samankaltainen Halla-ahon uskonrauhanrikkomistapauksen kanssa. EIT:n langettavaan tuomioon kuitenkin vaikutti se, ettei Turkki kieltänyt kirjan levittämistä, joten sananvapautta ei ollut suoraan rajoitettu. Lisäksi lopullinen tuomio eli noin 10 euron sakot oli sekin lähinnä muodollinen. Halla-ahon tapauksessa sananvapautta rajoitettiin poistattamalla teksti ja määräämällä paljon kovemmat sakot.

EIT hyväksyi Turkin tuomion niukasti äänin 4-3. Kolme vastustanutta tuomaria (Ranska, Portugali, Tsekki) katsoivat, että tällainen tuomio osoitti "kylmää ja pelottavaa näkemystä sananvapaudesta". Enemmistön neljä tuomaria (Turkki, Georgia, Unkari, San Marino) katsoivat, että kustantajan tuomiolle oli yhteisöllinen tarve.

Edit:
Sanoisin omana mielipiteenäni, että tämä tapaus vahvistaa paremminkin Halla-ahon kuin KKO:n näkemystä sananvapauden rajoittamisen rajoista.

[mietinen]

Tuomion perusteena pitkän tekstin rinnastaminen mainoslehtisten iskulauseeseen

EIT katsoi Feretin tapauksessa, että hänen tekonsa olivat ylittäneet sananvapauden rajat. Samaan tulokseen oli tullut Belgialainen tuomioistuin. Seuraavassa käsittelen tarkemin Feretin tapausta ja KKO:n tapaa soveltaa sitä Halla-ahon tuomiossa.

KKO:2012:58
36. Sananvapauden rajoja maahanmuuttoon liittyvässä poliittisessa kirjoittelussa koskee ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu asiassa Feret v. Belgia, 16.7.2009. Ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että kansallismielisen puolueen puheenjohtajan ja parlamentin jäsenen tuomitseminen kiihottamisrikoksesta vankeusrangaistukseen ja menettämään vaalikelpoisuutensa hänen maahanmuuttajiin kohdistamansa poliittisen arvostelun johdosta ei ollut rikkonut sananvapautta koskevaa ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaa. 1) Poliitikko oli kirjoituksillaan pitänyt maahan muuttaneita ulkomaalaisia rikollisina, jotka tulivat maahan käyttääkseen hyväkseen maahan asettumisestaan johtuneita etuuksia. Ratkaisun mukaan tällaiset puheet olivat omiaan herättämään yleisössä, varsinkin asioihin vähemmin perehtyneissä henkilöissä, halveksuntaa ja eräissä jopa vihaa ulkomaalaisia kohtaan. 2) Rasistista syrjintää ja ulkomaalaisvihaa tuli vastustaa niiden kaikissa muodoissaan niin pitkälle kuin mahdollista ja silloinkin, kun puheella ei kehotettu ryhtymään mihinkään tiettyyn väkivaltaiseen tai muutoin rikolliseen tekoon. Ratkaisussa katsottiin, että valittajan asema parlamentaarikkona ei vähentänyt hänen vastuutaan ja että oli olennaisen tärkeää, että poliitikot välttivät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka olivat omiaan herättämään ja ylläpitämään suvaitsemattomuutta. Käytetyt stereotyyppiset iskulauseet tai ilmaisut olivat omiaan saattamaan keskustelun järkevän väittelyn ulkopuolelle, mikä lisäsi rasististen puheiden haitallisia vaikutuksia.

1) EIT:in tuomio perustui mainoslehtisten iskulauseisiin, kuten kirjoitukseni lopusta selviää. KKO:n referointi asiasta on harhaanjohtava.

2) Feretin tapauksen suomennoksessa alleviivattu kohta ilmenee. Tuomiossa puolustetaan voimakkaasti sananvapautta ja määritellään selkeät ehdot sananvapauden rajoittamiselle. Toivottavaa olisi, että KKO kuvaisi jatkossa selkeästi tuomion perusteena olleiden rikoksen tunnusmerkkien arvioinnin ja kehottaisi alempia tuomioistuimia tekemään samoin omissa tuomioissaan.


EIT:in asettamat sananvapauden rajoittamisen ehdot

Feret v. Belgia, 16.7.2009
TUOMIO:
...
Kysymys jäi vain puuttumisen välttämättömyydestä demokraattisessa yhteiskunnassa. Välttämättömyys tarkoitti pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta. Sitä arvioidessaan viranomaisilla oli tiettyä harkintamarginaalia. Kuitenkin puuttumisen tuli olla oikeassa suhteessa hyväksyttäviin tavoitteisiinsa ja sitä oli perusteltava relevantein ja riittävin syin. EIS 10 artiklan 2 kohta ei juurikaan antanut mahdollisuutta rajoittaa poliittista puhetta tai keskustelua yleisesti kiinnostavista kysymyksistä. Poliittisen keskustelun vapautta voitiin rajoittaa vain pakottavin perustein. Sananvapaudella oli erityinen merkitys henkilölle, joka vaaleilla valittuna edustajana ajoi kansalaisten etuja.

Sananvapauden rajoittamisen tulee täyttää seuraavat ehdot:
1) Oikean suhtaista.
2) Tavoitteellista.
3) Perusteltua (relevantit ja riittävät syyt).
4) Yleisesti kiinnostavista kysymyksissä sananvapaus on suuri
5) Poliitikon sananvapautta voidaan rajoittaa vain pakottavin perustein.

Lisäksi, ja erityisesti sananvapauden rajoittamisen tulee perustua Suomen lakiin.


EIT:in perustelu sananvapauden rajoittamiselle Feretin tapauksessa

Feret v. Belgia, 16.7.2009
TUOMIO:
...
Ulkomaalaisten syrjäyttämiseen kiihottaminen loukkasi niin olennaisesti heidän oikeuksiaan, että se oikeutti seuraamusten asettamisen myös poliitikoille. Valittaja oli kirjoittanut puolueensa vaalikampanjoiden aikana jakamiin mainoslehtisiin. Siten kirjoituksilla oli tavoiteltu koko väestön huomiota. Stereotyyppiset iskulauseet tai ilmaisut olivat omiaan saattamaan keskustelun järkevän väittelyn ulkopuolelle, mikä lisäsi rasististen puheiden haitallisia vaikutuksia.
...

EIT:in mukaan tuomittavaa oli ulkomaalaisten syrjäyttämiseen kiihottaminen jakamalla mainoslehtisiä joissa oli stereotyyppisiä iskulauseita. Pitkää, kriittistä ja perusteltua kirjoitusta ei voi samastaa iskulauseen sisältävään mainoslehtiseen.

Harhaanjohtavaa on myös perusteltujen väitelauseiden samastaminen mainoslehtisen iskulauseeseen.


EIT:in äänestyksessä (4-3) hävinneiden laajaa sananvapautta kannattaneiden tuomareiden perustelut

Feret v. Belgia, 16.7.2009
LOPPUTULOS: EIT katsoi äänin 4-3, että EIS 10 artiklaa ei ollut rikottu.
...
Vähemmistöön jääneet tuomarit totesivat,
...
Hänen useat toteamuksensa kuuluivat selkeästi poliittisen kritiikin alaan, koska niillä oli arvosteltu hallitusta ja muita puolueita maahanmuuttajien suosimisesta. Hänen joissakin lausumissaan tuo kritiikki ei tullut niin selkeästi esiin. Poliittista puhetta voitiin rajoittaa vain pakottavin syin. Valtion oli näytettävä pakottavan yhteiskunnallisen tarpeen olemassaolo ja se, että sovelletut toimenpiteet olivat sananvapautta vähimmin rajoittavia. Julkaisun sisältöä oli tarkasteltava kokonaisuutena erottamatta siitä mitään osaa tai tekemättä sattumanvaraisia yhdistelmiä. Valittajan esittämät kielteiset käsitykset eivät kokonaisuutena tarkastellen olleet rasistisia. Hän ei ollut vedonnut jonkin rodun ylemmyyteen tai pitänyt jotakin rotua muita alhaisempana sille luonteenomaisin biologisin seikoin. Tosin muodollisessa merkityksessään kansainvälisin sopimuksin kiellettyyn rasismiin sisältyi myös muuhun kuin rotuun perustettu syrjintä.

Mainoslehtisten jakaminen oli EIT:ille rajatapaus. Tuomariäänet jakautuivat 4-3.


Oikeuslähteiden kieli ja taannehtivuus

KKO käyttää perusteluissaan oikeuslähteenä Feretin tapausta vuodelta 2009, Halla-ahon kirjoitus on vuodelta 2008. Edelleen EIT:in Feretin tapauksesta tekemä ratkaisu on saatavilla vain ranskankielisenä. Perustuslain mukaan "Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla." (Sivuhuomio: Tulisiko suomalaisten opetuksessa suosia kieliä joilla heidän oikeutensa määrätään?)


Arvelen EIT:in linjaavan Halla-ahon kirjoituksen siten, että tekstissä esitetty perusteltu (ja rakentava) kritiikki oikeuttavat väitelauseet ja sisällön kokonaisuudessaan.

[mietinen]

Valtionsyyttäjän toiminnan tasapuolisuus

Linkkien ja lainauksen perusteella voi arvioida valtionsyyttäjän toiminnan tasapuolisuutta ja perusteluja.

Halla-ahon syytemääräys, valtakunnansyyttäjänvirasto, 27.3.2008
Halla-ahon haastehakemus, valtakunnansyyttäjänvirasto, 27.3.2009

Jorma Kalske ja Mika Illman vastasivat ilmiantooni.

Jos mahdollista, laittaisitko ilmiannon ja vastauksen kokonaisuudessaan tänne?

Tässä on ilmianto, lähetetty 2.5.2012:

Arvoisa syyttäjävirasto,

haluaisin tehdä ilmiannon kahdesta tapauksesta, joissa on syyllistytty kiihotukseen kansanryhmää vastaan sekä julkiseen kehottamiseen rikokseen (kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11: ja julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1)).

1. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki sanoi The Guardian -lehden haastattelussa, että "rikkain 1 % ihmiskunnasta pitäisi tappaa". Hän siis kiistatta syyllistyi kahteen yllä mainittuun rikokseen. Kaurismäki antoi lausuntonsa ulkomailla, mutta hän ei Suomessa ollessaan ole vetänyt sitä takaisin, joten mielestäni rikos on tehty myös Suomessa. Jos kuitenkin syyttäjä katsoo, että rikos on tapahtunut Englannissa, pyydän lähettämään ilmiannon Englannin syyttäjälaitokselle.

http://yle.fi/uutiset/kaurismaki_heittelee_rajuja_mielipiteita_brittilehden_haastattelussa/5302828

2. http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=28j5lIt5d5g&noredirect=1 Tällä videolla tuntematon vappumarssija huutaa "kuolema porvareille" julkisella paikalla julkisen mielenosoituksen yhteydessä. Kyseinen mielenosoittaja kiistatta syyllistyy kahteen yllä mainittuun rikokseen.

Yllä mainitut rikokset 1 ja 2 ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä jo pelkästään sillä perusteella, että kiihottaminen porvareita vastaan johti Suomessa sisällissotaan, jossa vuonna 1918 kuoli jopa 40 000 ihmistä. Odotan syyttäjävirastolta ripeitä toimia, että tämänkaltainen rikollisuus saadaan juurittua pois Suomesta nopeasti. Eikö tästä ole ennen tehty rikosilmoituksia, vai miksi ei lehdissä ole näkynyt tuomioita tämän kaltaisesta rikollisuudesta?

Tässä on Jorma Kalskeen ja Mika Illmanin vastaus. Minulle mailattiin tästä skannattu pdf-tyyppinen tiedosto:

kirjoitus 2.5.2012

Käyntiosoite

Albertinkatu 25 A
00180 Helsinki

xxx xxx on toimittanut Valtakunnansyyttäjänvirastoon
2.5.2012
saapuneen sähköpostiviestin, jossa hän kiinnittää valtakunnansyyttäjän
huomiota kahteen julkaistuun viestiin. xxx katsoo viestien täyttä-
vän kiihottamisesta kansan ryhmää vastaan ja julkisesta kehottamisesta
rikokseen säädetyt tunnusmerkistöt. xxx vaatii, että valtakunnan-
syyttäjä ryhtyy toimiin tapausten johdosta.

Ensimmäinen xxx esiin nostama julkaistu lausuma on elokuvaoh-
jaaja Aki Kaurismäen The Guardian -lehdelle antama haastattelulau-
sunto. Siihen sisältyy lause, jonka mukaan rikkain 1 % ihmiskunnasta
pitäisi tappaa.

Kiihottamisen kansan ryhmää vastaan -rikoksen tunnusmerkistö (rikos-
lain 11 luvun 10 §) edellyttää, että lausuma, jolla uhataan, paneteIlaan
tai soivataan, kohdistuu jotakin ryhmää vastaan rodun, ihonvärin, synty-
perän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen,
seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka nii-
hin rinnastettavalla muulla perusteella. Lain esitöiden (HE 317/2012 vp)
mukaan säännös antaa suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistö-
ryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa
asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa. Kaurismäen lausu-
man voidaan toki tietyin perustein sanoa uhkaavan "rikkainta 1 %:a ih-
miskunnasta". Edellä minituista syistä on kuitenkin selvää, ettei se täytä
puheena olevan rikoksen tunnusmerkistöä.

Kaurismäen haastattelussa esittämä lausuma voidaan vastaavasti tulki-
ta kehottamiseksi rikokseen, vaikka sanamuodoltaan kyseessä on
enemmänkin toteamus. Julkisesta kehottamisesta rikokseen (rikoslain
17 luvun 1 §) säädetty tunnusmerkistö edellyttää kuitenkin teon aiheut-
tavan vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, tai
muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Lain esi-
töiden (HE 6/1997) mukaan julkisesti voidaan esittää rikoksen tekemi-
seen yllyttäviä lausumia, joita lausuman antajasta tai muista syistä joh-
tuen ei ole tarpeen ottaa vakavasti, vaikka lausumat kirjaimellisesti tul-
kiten täytläisivätkin rikokseen kehottamisen tunnusmerkit. Samat lain
esityöt toteavat, että vaaran konkreettisuus kehotuksen tai houkuttelun
mukaisen rikoksen tekemisestä voidaan arvioida esimerkiksi siitä, että
joku tai jotkut ryhtyvät valmistelemaan sellaista rikosta tai heidän lausu-
mistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä heidän toden-
näköisesti ryhtyvän kehotuksen tai houkuttelun mukaiseen rikokseen.

Postiosoite

PL 333
00181 Helsinki

--_-

Puhelin

0295620800

Telekopio

0295620888

Sähköpostiosoite

[email protected]

2 (2)

~~
~

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

Vastaus

20.6.2012

Dnro 173/27/12

2 Toimenpiteet

Kehotus tai houkuttelu vaarantaisi yleistä järjestystä tai turvallisuutta
esimerkiksi silloin, kun kehotus tai houkuttelu herättää yleisön keskuu-
dessa pelkoa tai levottomuutta tai kun sen johdosta mahdollisesti tehtä-
vän rikoksen kohteet joutuvat ryhtymään erityistoimiin suojautuakseen
rikokselta.

Mitään viitteitä kenenkään ryhtymisestä rikokseen tai kenenkään ryhty-
misestä erityistoimenpiteisiin suojautuakseen rikokselta ei ole havaittu.
Kirjoituksen ei ole myöskään havaittu herättävän yleisön keskuudessa
pelkoa tai levottomuutta.

xxx esiin nostamassa toisessa asiassa on kysymys videoesityk-
sestä, jossa kuvataan vappumarssia. Yksi vappumarssija huutaa "kuo-
lema porvareille". Mitä edellä olen lausunut rikostunnusmerkistöjen tul-
kinnasta, koskee myös tätä julkaistua viestiä.

xxx kirjoitus ei anna aihetta toimenpiteisiini.

_J_~,

Apulaisvaltakunnansyyttäjä

Jorma Kalske

Valtionsyyttäjä

Mika Illman

[Lalli IsoTalo]

Lain esitöiden (HE 317/2012 vp)
mukaan säännös antaa suojaa ennen kaikkea sellaisille vähemmistö-
ryhmille, jotka yleensä ovat yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa
asemassa ja sen vuoksi erityisen suojan tarpeessa. Kaurismäen lausu-
man voidaan toki tietyin perustein sanoa uhkaavan "rikkainta 1 %:a ih-
miskunnasta". Edellä minituista syistä on kuitenkin selvää, ettei se täytä
puheena olevan rikoksen tunnusmerkistöä.

...

Mitään viitteitä kenenkään ryhtymisestä rikokseen tai kenenkään ryhty-
misestä erityistoimenpiteisiin suojautuakseen rikokselta ei ole havaittu.

Lain esityöt (tarkkoittanee lakien valmistelua) -- ei siis lainsäädäntö -- siis riittää perusteluksi ensimmäisessä tapauksessa.

Toisessa sanottiin, että saa kiihottaa, jos kukaan ei kiihotu!

Friduna skiduna hoblaa !!! !!! !!!

[mietinen]

Man får skriva och säga att "finländarna har dåligt ölsinne", men inte att "romer och somalier är latare än andra". Det är en allmänt accepterade västerländsk praxis, som riksdagsman Jussi Halla-aho och Samlingspartiets ungdomsförbund inte accepterar. Det säger Mika Illman, som disputerat i ämnet.
http://hbl.fi/2013-09-15/499731/ar-det-ok-att-skriva-att-somalier-stjal-och-att-finnar-inte-kan-hantera-sprit

Onko tuo tarkka lainaus ja Illmanin tai Hbl:n tekstiä? Tuossahan levitetään panettelevaa ja solvaavaa lausumaa romaneista ja somaleista. Joko Lokka on tehnyt rikosilmoituksen? Rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, jos julkisuudessa esitetään panetteleva ja solvaava lausuma, vaikka sitä ei ole tarkoitettu sellaiseksi. Eikös Illman itse ole meille jotain tämänsuuntaista väittänyt?

Huvittavaa kyllä, nähdäkseni tuossa täyttyivät ihan oikeastikin kiihottamisrikoksen tunnusmerkit, jos sovellamme Illmanin ja KKO:n perusteluja. Niiden mukaan solvaavan väitteen esittämistä kun ei voi puolustella esimerkiksi huomion kiinnittämisellä yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jos kritiikin olisi voinut esittää ilman solvauksen julkaisemista. Illman olisi voinut kertoa näkemyksistään myös ilman somaliesimerkkiä, jota hän ainakin itse pitää kiihottamisena kansanryhmää vastaan.

Tämä viittaus EIT:n päätökseen vuoden 2010 lakiesityksessä lienee juuri illmanin oma, Halla-ahon oikeudenkäynnin innoittama lisäys:

Nyt puheena olevassa asiassa vastaaja väittää esittäneensä syytteessä tarkoitetut lauseensa osana arvostelua, jota hän kohdisti viranomaistoimintaan. Huomionarvoista on, että vastaaja on halutessaan voinut esittää saman arvostelun sisällyttämättä siihen syytteessä tarkoitettuja somaleja panettelevia ja solvaavia lauseita. Tämän asian vastaajalla ei ole ollut sellaista erityistä tarkoitusta, joka ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisesti tekee tämän tyyppisten lausumien levittämisen sallituksi sananvapauden puitteissa.

Hallituksen esitys HE 317/2010