Miksi Siwa-myyjiä ei aseisteta?

[siviilitarkkailija]

Miksi ihmiset eivät ymmärrä että muitakin aseita on olemassa kuin tuliaseet. On kaasuaseita, on sähköaseita on lystikkäitä lyömä-, pisto- ja viiltoaseita. Juoksevan ihmisen ampuminen turvallisesta säilytyspaikasta tavoitellulla pistoolilla on niin vaikea ja laiton suoritus että sitä on ihan turha kuvitella. Myymäläkiinteistön suojausase voisi olla vaikka kaasuase tai sähköase joka on sijoitettu kaupan rakenteisiin. Ja laukaistaan kun hyvältä tuntuu...

Juniksella on enemmän intoa kuin tietoa ja järkeä. Helsingissä on yrityksiä jotka maksavat suojelumaksua. Ammattitappajia sensijaan ei ole missään palkkalistoilla eikä varmaan tule olemaan. Vartijat ovat parempia valvomaan myymälän oman henkilökunnan varastelua kuin näppäreiden juoksukaljoja.

[junakohtaus]

^Poliisin oltava valmiina tarvittaessa tuotakin tekemään.

Muuten on täysin järjetön idea laittaa tuliaseita Siwan kassoille. Aseetkin on rahanarvoista tavaraa joten niitäkin varten tultaisiin ryöstämään, ihmiset tekevät virhearviointeja ja hermoheikko yksilö voisi päätyä lasauttamaan huonon päivän kokeneelle naama norsunvitulla olevalle tupakkiostoksille tulleelle perusreiskalle pari reikää kehoon lisää. Kaupassa tosiaan on yleensä asiakkaita, eikä vain ryöstäjiä. Kassa päättää lasauttaa ryöstäjänarkkia puolustukseksi pari kertaa ja rosmon takana karkkihyllyllä pikku-Tiina menettää puolet päästään ja eläkeläirouva Marjatta maitohyllyllä menettää tarpeensa ohitusleikkaukselle sydämeen tulleen reiän vuoksi.

Eiköhän ole parempi vain lisätä vartijoiden läsnäoloa Siwoissa.

Poliisi oli mullakin mielessä. Virkamiehen virkatoimessaan on tarpeen vaatiessa ammuttava ihmistä päin, joskus harvoin voi tulla jopa tilanne että tahallaan harkiten kuolettavasti. Sellaista ei saa vaatia rauhan aikana keneltäkään paitsi oman ilmoittautumisen perusteella ja koulutuksen jälkeen.

Painava pointti myös tuo aseiden ryöstely. Kyllä siinä jää tyttösiltä ampumatta kun Igor et al. tulevat voimatoimin hakemaan lisää mutkia trokattavaksi eteenpäin.

[Pikkuvaimo]

Olen ollut kassalla töissä enkä ikipäivänä menisi töihin, jos toimenkuvaan sisältyisi edes kaasuase tai pippurisumutin suositeltavana käyttötavarana. Siinä olisi jo kyse jostain aivan muusta kuin kassatyöstä. Taitaisi olla kauppiaallakin vaikeuksia saada kaikkien siwojen kassat täyteen soveliailla luonteilla varustetuilla neideillä. Herroja sitten saattaisi irrota edes hitusen paremmin - näin naisnäkökulmasta katsottuna.

[Sunt Lacrimae]

vartija. ei pysty aseellista ryöstöä estämään vaikka olisi vieressä. eikä vartijan työ ole aseellista ryöstöä estää. vartijan "aseistus" on, jos firma suo, niin kaasu(vaatii poliiseilta luvan), teleskooppipamppu(vaatii pol luvan), käsiraudat, ja oma kustanne luotiliivit.
kukaan kesähessu vartija ei saa kaasuun lupaa(luvan saanti kestää ja koulutus puuttuu). teleskooppipamppu koulutus ei kuulu normi vartijan 2vk:n koulutukseen, eli pamppua ei vartijalta löydy.

Pari korjausta: Teleskooppipatukan kantamiseen vartijana tai järjestyslain alaisena järjestyksenvalvojana ei vaadita erillistä hyväksyntää poliisilta vaan ainoastaan suoritetun koulutuksen välineeseen, tosin sen saa hankittua laillisesti vain vartioimisliike tai vartijoiden voimankäytönkouluttaja joten käytännössä sitä kannetaan vain jos firma suo ellei hommissa satu olemaan vaksi, jolla on jostain syystä hyväksyntä VK-kouluttajaksi ja sitä kautta laillisesti hankittu telari. Suoran patukan kantaminen on sen sijaan väliaikaisella vartijakortillakin huitelevilla kantolupa, ja ainakin oma firma kouluttaa muita välineitä niitä työssään tarvitseville ihan mielellään sitä mukaa mitä tilaa on.

Tosin työnantaja voi viime kädessä päättää, mitä voimankäyttövälineitä kannetaan. Hyvä esimerkki on tuo suora patukka, aika monessa paikassa sitä karsastetaan koska sen koetaan provosoivan kohdehenkilöitä ja on myös helposti riistettävissä etenkin massatilanteissa, ja siksi joko asiakkaan tai firman toimesta usein kielletty.

[Fiftari]

Tässä yksi, omasta mielestäni aika naurettava, kokeilu:

Turvamyyjä ei ole vartija, vaikka on vartiointiyrityksellä töissä 

Vaksit nykyään muutenkin ovat siivoojia, kiinteistöhoitajia jne jne... Niin tottahan myyjinä menevät. Itse en ainakaan tuohon lähtisi. Jokin roti sentään. Tai sitten totean vain että myymälää en enää tee.

HOK-Elanto kokeilee kolmessa Alepassa mallia, jossa vartiointiyrityksen palkkaama työntekijä on myyjänä myyjien joukossa erityisvastuunaan turvallisuus. Pääkaupunkiseudun alueosuuskauppa ostaa palvelun G4S:ltä. Kokeilu alkoi joulukuussa ja se päättyy helmikuun lopussa.
Turvamyyjä tekee työtään tunnistettavassa asussa ja G4S:n logo rinnuksessa. Hälytystilanteessa hän ei lähde kiinniottoon kuten eivät muutkaan myyjät, vaan kutsuu paikalle varsinaisen vartijan. Puuttumisoikeudet ovat samat kuin myyjillä.

Hyöty plusmiinus nolla.

http://www.pam.fi/fi/uutiset/Sivut/Turvamyyjaeiolevartija.aspx

[Sunt Lacrimae]

Taisi onneksi jäädäkin kokeiluksi, kun ei ole työpaikkailmoituksia näkynyt hirveästi niiden ilmeisten kokeilupaikkojen jälkeen. En tiedä oikein mitä tuolla pyrittiin saavuttamaan, rauhoittaa ilmapiiriä kun kassalla istuu jannu jolla on rintamuksessa vartiointifirman logo ja TURVAMYYJÄ- teksti?

Lisää hauskaa.

[Fiftari]

Mutta kalliiksihan tuollainen olisi tullut:

kyseinen Tmyyjä ja vartija... vartija kyylää kameroita ja myyjä itse kassalla.. ja totta kai vartiointiliike laskuttaa molemmista Samalla hinnalla vaikka sit se vartija seisomaan siihen kassalle myyjän taakse.

[Farrow]

Haulla "Siwa ryöstettiin" tulee googlella 28 000 hakutulosta.
Haulla "R-kioski ryöstettiin" tulee googlella 6100 hakutulosta.
Haulla "Alepa ryöstettiin" tulee googlella 335 hakutulosta.

Siwoja on Suomessa 504 kpl.
R-kioskeja on Suomessa 660 kpl.
Alepoita on Suomessa on 83 kpl.

Miksi juuri Siwa? Siksikö, että siellä tosiaan saattaa olla vain yksi myyjä, kun taas noissa muissa useampi?
Mitä R-kioskit ja Alepat on tehnyt paremmin kuin Siwa, ja kannattaisiko Siwan kenties koittaa tehdä asialle jotain.

[Sunt Lacrimae]

Haulla "Siwa ryöstettiin" tulee googlella 28 000 hakutulosta.
Haulla "R-kioski ryöstettiin" tulee googlella 6100 hakutulosta.
Haulla "Alepa ryöstettiin" tulee googlella 335 hakutulosta.

Siwoja on Suomessa 504 kpl.
R-kioskeja on Suomessa 660 kpl.
Alepoita on Suomessa on 83 kpl.

Miksi juuri Siwa? Siksikö, että siellä tosiaan saattaa olla vain yksi myyjä, kun taas noissa muissa useampi?
Mitä R-kioskit ja Alepat on tehnyt paremmin kuin Siwa, ja kannattaisiko Siwan kenties koittaa tehdä asialle jotain.

Äkkiseltään tulee mieleen panostus vartiointiin (ei viitsi yksityiskohtia jakaa julkisella palstalla) sekä erot esimerkiksi rakenteelliseen turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Siwat ovat yleensä sen verran pieniä ja sokkeloisia että tuntuu melkein mahdottomalta havainnoida myymälän sisällä tai edustalla yhtään mitään, käytännössä täyteen ahdettuja kioskeja, joten näpistysten ja häiriötilanteiden määrä voi olla suurempi. Alepoissa tuntuu paljon useammin olevan esimerkiksi kassat sellaisella etäisyydellä ulko-ovesta, että kun pari päivää sitten juoksukaljat vetänyt ja myyjän vesurilla tappamisella uhkaillut  Raaka-Arska ördää tuulikaapissa taas pillerihöyryissään niin myyjä kerkeää mahdollisesti hälyyttää vartijan tai poliisit apuun helpommin kuin siellä Siwassa.

[Tabula Rasa]

vartija. ei pysty aseellista ryöstöä estämään vaikka olisi vieressä. eikä vartijan työ ole aseellista ryöstöä estää. vartijan "aseistus" on, jos firma suo, niin kaasu(vaatii poliiseilta luvan), teleskooppipamppu(vaatii pol luvan), käsiraudat, ja oma kustanne luotiliivit.
kukaan kesähessu vartija ei saa kaasuun lupaa(luvan saanti kestää ja koulutus puuttuu). teleskooppipamppu koulutus ei kuulu normi vartijan 2vk:n koulutukseen, eli pamppua ei vartijalta löydy.

Pari korjausta: Teleskooppipatukan kantamiseen vartijana tai järjestyslain alaisena järjestyksenvalvojana ei vaadita erillistä hyväksyntää poliisilta vaan ainoastaan suoritetun koulutuksen välineeseen, tosin sen saa hankittua laillisesti vain vartioimisliike tai vartijoiden voimankäytönkouluttaja joten käytännössä sitä kannetaan vain jos firma suo ellei hommissa satu olemaan vaksi, jolla on jostain syystä hyväksyntä VK-kouluttajaksi ja sitä kautta laillisesti hankittu telari. Suoran patukan kantaminen on sen sijaan väliaikaisella vartijakortillakin huitelevilla kantolupa, ja ainakin oma firma kouluttaa muita välineitä niitä työssään tarvitseville ihan mielellään sitä mukaa mitä tilaa on.

Tosin työnantaja voi viime kädessä päättää, mitä voimankäyttövälineitä kannetaan. Hyvä esimerkki on tuo suora patukka, aika monessa paikassa sitä karsastetaan koska sen koetaan provosoivan kohdehenkilöitä ja on myös helposti riistettävissä etenkin massatilanteissa, ja siksi joko asiakkaan tai firman toimesta usein kielletty.

Vielä lisäys että nämä pippuri ja telarikoulutukset pitää uusia 5v välein, ja kun vartijan/järjestyksenvalvojan yhteistehtäviä tekevä joutuu näitä koulutuksiaankin uusimaan yhtä usein niin siinä ei yksi eikä kaksi satasta riitä. Ihan merkittäviä summia pelkästään uusintakoulutuksiin(ja jos vähänkään myöhässä peruskurssi uusiksi=kallista).

[Sunt Lacrimae]

vartija. ei pysty aseellista ryöstöä estämään vaikka olisi vieressä. eikä vartijan työ ole aseellista ryöstöä estää. vartijan "aseistus" on, jos firma suo, niin kaasu(vaatii poliiseilta luvan), teleskooppipamppu(vaatii pol luvan), käsiraudat, ja oma kustanne luotiliivit.
kukaan kesähessu vartija ei saa kaasuun lupaa(luvan saanti kestää ja koulutus puuttuu). teleskooppipamppu koulutus ei kuulu normi vartijan 2vk:n koulutukseen, eli pamppua ei vartijalta löydy.

Pari korjausta: Teleskooppipatukan kantamiseen vartijana tai järjestyslain alaisena järjestyksenvalvojana ei vaadita erillistä hyväksyntää poliisilta vaan ainoastaan suoritetun koulutuksen välineeseen, tosin sen saa hankittua laillisesti vain vartioimisliike tai vartijoiden voimankäytönkouluttaja joten käytännössä sitä kannetaan vain jos firma suo ellei hommissa satu olemaan vaksi, jolla on jostain syystä hyväksyntä VK-kouluttajaksi ja sitä kautta laillisesti hankittu telari. Suoran patukan kantaminen on sen sijaan väliaikaisella vartijakortillakin huitelevilla kantolupa, ja ainakin oma firma kouluttaa muita välineitä niitä työssään tarvitseville ihan mielellään sitä mukaa mitä tilaa on.

Tosin työnantaja voi viime kädessä päättää, mitä voimankäyttövälineitä kannetaan. Hyvä esimerkki on tuo suora patukka, aika monessa paikassa sitä karsastetaan koska sen koetaan provosoivan kohdehenkilöitä ja on myös helposti riistettävissä etenkin massatilanteissa, ja siksi joko asiakkaan tai firman toimesta usein kielletty.

Vielä lisäys että nämä pippuri ja telarikoulutukset pitää uusia 5v välein, ja kun vartijan/järjestyksenvalvojan yhteistehtäviä tekevä joutuu näitä koulutuksiaankin uusimaan yhtä usein niin siinä ei yksi eikä kaksi satasta riitä. Ihan merkittäviä summia pelkästään uusintakoulutuksiin(ja jos vähänkään myöhässä peruskurssi uusiksi=kallista).

Ei esim. 5v vartijakortin (ja samalla niiden koulutusmerkintöjen) vanhetessa tarvi mitään kertauskoulutuksia käydä, kunhan vie hakemuksen laitokselle, järjestyksenvalvojakorttiin on kylläkin kahdeksantuntinen kertauskurssi käytävä. Tosin jos vartija kantaa työtehtävässään voimankäyttövälineitä niin silloin kerran vuodessa on kertaus jonka firma järjestää ja joka lasketaan työajaksi.

[jopelius]

Koska demlaan kuuluvat poliitikot ja juristit ovat pitäneet huolta siitä että on olemassa kultainen sääntö numero 1: 

YHTÄÄN RIKOLLISEN OIKEUTTA EI LOUKATA.

DEMLA:laisten näkökulmasta yhteiskunta on aina syyllinen jäseniensä tekemiin rikoksiin. Kaikki rikollisuus saa alkunsa epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Sosialismissa ei ole rikollisia eikä rikollisuutta. Siksi sosialismiiin siirtyminen tulee olla myös lainsoveltajien tavoitteena.

[nuivanniemi]

DEMLA:laisten näkökulmasta yhteiskunta on aina syyllinen jäseniensä tekemiin rikoksiin. Kaikki rikollisuus saa alkunsa epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Sosialismissa ei ole rikollisia eikä rikollisuutta. Siksi sosialismiiin siirtyminen tulee olla myös lainsoveltajien tavoitteena.

Hyvinvointivaltio, kristillinen arvopohja, erittäin matala työttömyysaste, toimivat yhteisöt, kyläpoliisit ja suljetut rajat takasivat, että Suomi oli ennen turvallinen maa ja rangaistusten ei tarvinnut olla kovinkaan ankaria. Nyt useampia näistä tekijöistä on murennettu ja looginen seuraus on se, että sekä rikollisuus että rangaistukset tulevat muuttumaan lähemmäksi muuta maailmaa. Poliisin työstä on tullut myös aiempaa stressaavampaa ja vaarallisempaa, etenkin pääkaupunkiseudulla.

Muistetaan kuitenkin, että on kyse tietoisista päätöksistä, mihin on yhteiskuntaamme viety ja seuraukset ovat täysin ennustettavia, katsoen ulkomaiden esimerkkejä. Kyse on vain siitä, että tavallinen kansa on ollut pimennossa tältä kehitykseltä, ennen kuin nyt viime aikoina se jo vuosia olemassa ollut todellisuus on purskahtanut ihmisten silmille oikein toden teolla.