2012-05-11 HS: Mäenpää: Opiskelijat opiskelemaan 12 kuukautta vuodessa

[Liskohallitus]

Tampereen yliopistossa JKK:ssa näyttää olevan kaksi kesätenttipäivää (yksi kesäkuussa ja toinen heinäkuussa), joihin molempiin meinaan satsata kun sopivia kursseja juuri sopivasti kourallinen. Kauppatieteissä valinnanvaraa huikeat kaksi kurssia jos lisää ei ole valikoimaan tullut. Omia opintoja ajatellen myöskään HSE:n kesäkursseista ei ole apua.

Eli tässä on toukokuun alusta syyskuun alkuun aika hiljaista opiskelun saralla. Toki kesätenttipäiviä voisi olla vaikka yksi tai kaksi enemmin kun neljässä tunnissa ei kovin montaa tenttiä tee.

[uuninpankko]

Itselläni ei ole mitään ongelmaa sen suhteen, että voin opiskella nykyistä tehokkaammin touko-, kesä- ja elokuun (heinäkuussa epäilemättä tarjonta on jatkossakin vähäistä), kunhan yhteiskunta tukee tätä mallia siten, että itseni on mahdollista entistä vähäisemmällä työnteolla säilyttää ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo (esim. opintotuen sitomisella indeksiin ja asumiskuluja huomioimalla tavallista reaalisemmin).

No tuskin tulee tapahtumaan. Pitäisi vain kituutella entistä tarkemman markan miehenä/naisena. Kun en usko että kukaan ajattelee näitä "nerokkaita" lausahduksiaan sen pidemmälle.

Lausahduksestani nerokkaan tekikin sen, että tämä olisi ylipäätään mahdollista, mikäli siihen kansanosaan, joista halutaan tuottoisaa rasvaa yhteiskunnan rattaisiin, satsattaisiin enemmän kuin siihen, joka kumoaa toimeentulotuen perusosan kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä kurkustaan alas. Tällä hetkellähän jälkimmäistä ryhmää paapotaan, opiskelijan kesäkuukausien opintotuki taas on melkoisen paperinpyörityksen takana.

[JoKaGO]

Vapaus on kamalaa. Jos joku haluaisi opiskella 12 kk vuodessa, miten se olisi pois niiltä, joille riittää 6 - 9 kk per vuosi?

Proffat ja desantit nääs tottuneet puolen vuoden kesälomaan.

Tähän täytyy kyllä kommentoida. En nimittäin ole moisia nähnyt sen enempää itselläni kuin kollegoillakaan. Sen sijaan varsin tavallista on se, että lain mukaisista lomista jää osa pitämättä.

Ei yliopisto-opettajan työ ole pelkkää opetusta, vaan myös tutkimusta. Ja sitä tehdään silloin kun opetusta ei ole - siis varsinkin kesällä. Tässä yhteydessä on oleellista ymmärtää, että tutkimuksen perusteella pätevöidytään niihin muutamiin eläkevirkoihin joita kullakin tieteenalalla on tarjolla. Se tarkoittaa, että varsinkin kunnianhimoiset (siis näitä virkoja tosissaan tavoittelevat) nuoret tutkijat ja dosentit tekevät töitä todella paljon ja vähillä vapaapäivillä. Esimerkiksi itselläni jäi yhtenä vuonna silloisesta 30 päivän lomaoikeudestani (sisältäen lauantait) pitämättä 19 päivää. Jonain vuonna taas pidin neljän ensimmäisen kuukauden aikana kokonaista yhden viikonlopulle sijoittuneen vapaapäivän.

Enkä nyt vielä eläkevirassakaan ole aina kaikkia lomiani ehtinyt pidellä; viikonloput kuitenkin enimmäkseen. Ja tiedän, etten ole mikään kummallinen poikkeus. Mutta toki tässä voi olla tieteenalakohtaisia ja yliopistokohtaisia eroja. Itse tunnen lomakäytäntöjä lähinnä luonnontieteistä pääkaupunkiseudulla.

EDIT lisäsin sanan "ensimmäisen"

Ai ettei ole lomiakaan etinyt pidellä? Joo, me täällä yksityisellä puolella lomaillaan, joskus jopa pakkolomaillaan. Ja jos ei ole pakkolomauhka päällä, niin silloin on hommia niin paljon, että edes vuosilomia ei voi pitää. Ni!

Desperaato on oikeassa, opiskelijat opiskelisivat, varsinkin ne, joilla ei ole suhteita saada kesälorvitöitä. Professorit eivät vain "tutkimustyöltään" ehdi tulemaan vastaan.

Kerropa vielä, mitä oppiarvoa varten "tutkit" kun niin monena vuotena lomat on jäänyt pitämättä? Entä kuka rahoittaa tutkimuksesi? Siis yksityinen vai julkinen puoli? Entä - ja tämä on paha - montako tuntia on opetusvelvollisuutesi kuukaudessa jaettuna 12:lla?

[mannym]

Mäenpään ajatuksen takana on kuitenkin tämä ikuinen työurien pidentäminen. Ehdotus on tosin kömpelö. Toisaalta jos kouluissa opiskeltaisiin 11kk ja 1kk olisi lomaa tämä omalla tavallaan valmistelisi työelämään. Vuosittainen vuosiloma itselläkin se 4-5vko riippuen pyhistä.
Monen opiskelevan elämää seuranneena ja valituksia kuunnelleena voin todeta.
- Pakko muuttaa itsekseen asumaan on suuri karhunpalvelus
- Tukien määristä kitistään vaikka viikonloppuisin tykätään käydä baareissa ym.
- Työtä haluttaisiin tehdä opiskelun ohella, toivotaan korkeampaa esim, 1000€/kk työtuloa ilman että tuet lähtee.
- Tarvittavat kirjat varsinkin lukiossa voi saada 10% hintaan käytettynä verraten uusiin.

Itse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.

[Fiftari]

Itse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.

Komppaan. Paljon enemmän olen oppinut tekemällä kuin kirjoista lukemalla. Oppisopimuskoulutus on hieno asia.

[DEVUSKA]

Mäenpään ajatuksen takana on kuitenkin tämä ikuinen työurien pidentäminen. Ehdotus on tosin kömpelö. Toisaalta jos kouluissa opiskeltaisiin 11kk ja 1kk olisi lomaa tämä omalla tavallaan valmistelisi työelämään. Vuosittainen vuosiloma itselläkin se 4-5vko riippuen pyhistä.
Monen opiskelevan elämää seuranneena ja valituksia kuunnelleena voin todeta.
- Pakko muuttaa itsekseen asumaan on suuri karhunpalvelus
- Tukien määristä kitistään vaikka viikonloppuisin tykätään käydä baareissa ym.
- Työtä haluttaisiin tehdä opiskelun ohella, toivotaan korkeampaa esim, 1000€/kk työtuloa ilman että tuet lähtee.
- Tarvittavat kirjat varsinkin lukiossa voi saada 10% hintaan käytettynä verraten uusiin.

Itse haluaisin nähdä enemmän oppisopimus/kisälli koulutusta, työnohessa työn opiskelu tuottaa ammattitaitoisempaa väkeä kuin koulut yksinään.

Minne sitte muutat jos menet toiselle puolelle Suomea opiskelemaan?

Pakko kompata, että nuo opintotukijutut ovat toisaalta pieni ihme. Osa sillä opislekevista tutuistani totesi, ettei ole varaa ostaa ruokaa kuin lidlistä ja osa käypi ulkona syömässä harvase päiväinen ja tilaa netistä kaikenlaista kallista ja hienoa. En tiedä sitten, kun en itse vielä tukia saa, että paljonko se raha on, mutta tämä porukka, joka opiskelee ja on jatkuvasti silti rahoissa vaan mietityttää.

10%??? Mistä hemmetistä löytyy niin halpoja kirjoja? Ellei niitä varasta joltain ja laita euroa taskuun kiitokseksi, niin aikamoisen löytöretken täytyy ton hintasii kirjoihin tehdä. Ite sain käytettynä nippanappa 50% hintaan. Toisaalta niitä hemmetin kirjoja uusitaan melkein joka vuosi ja se vanha ei enää kelpaakaan, tunneille, koska sivu tai pari ovat erinäköisiä. Kyllä kirjoja kelpais kalliilla ostaa, jos niitä vois käyttää pitempään kuin sen 2-3 vuotta. En minäkään pysty pikkuveljelleni vanhoja lukiokirjoja antamaan, koska pitää ostaa uudet painokset / eri sarjan kirjat täks vuodeksi.

Aiheesta ylipäätään, jos koulussa tämä kesäheinä opiskelu olis tarkoitus käydä niin jessus. Keväällä luokissa on jo valmiiksi ahdistavan kuuma ja ilma suoraansanoen tukahduttavaa. Kotiopiskelun ymmärtäisin mutta että kesällä kouluun, kun voisin tienata lomalla ne vähäiset roposeni taskuun kesätöissä..

[mannym]

Lonkkakipu

Koska tietämykseni rajoittuu hyvinkin paljon pelkästään pk seudulla opiskeleviin ja kasvaneisiin. Voin Helsinkiläisten kohdalta sanoa että talouden suurin menoerä on vuokra, joka johtuu usein järjettömästä pakosta päästä vanhempien jääkaapilta pois. Jos lähtee toiselle puolelle maata opiskelemaan niin asia on luonnollisesti mutkikkaampi kuin kunnan tai kaupungin sisällä opiskellessa.
Järjettömin tapaus tuttavapiiristä, jätkä sai kaupungilta vuokrakämpän, pienen yksiön vanhempiensa asunnon alapuolelta. Käy vanhempiensa luona syömässä ja äiti pesee pyykit, mutta jätkä on itsenäinen opiskelija, on on

Viime syksynä etsin tutuille edullisesti noita lukiokirjoja. huuto.net, tori.fi, pari divaria, lukiolaisten liitto yms läpikäytynä saimme hankittua lähes kaikki kirjat 10 - 20% ovh:sta. Meillä kävi hemmetin hyvä tuuri. Sinällään olen ihmetellyt jo pitkään miksi yleensä lukio/ammattikoulu yleiskirjallisuudesta pitää ottaa uusia painoksia tai muuttaa kirjallisuutta. Metallipuolella koneistuksen yleisopas vm-66 on yleispätevä opus vielä tänä päivänäkin.

Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.

En tiedä sitten, kun en itse vielä tukia saa, että paljonko se raha on, mutta tämä porukka, joka opiskelee ja on jatkuvasti silti rahoissa vaan mietityttää.

Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.

[Semiretardi]

Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.
Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.

Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa. Tuossa tosin kannattaa huomata se, että se on nimenomaan sitten lainaa. Yleinen pullonkaula opiskelijoilla on kesäkuu. Aloitat kesätyöt vaikkapa kesäkuun 1. päivä. Monessa paikassa saat ensimmäisen palkan vasta kesäkuun lopussa, joissain harvoissa jopa myöhemmin. Kesäkuulta ei makseta opintotukea. Vuokran maksu on useimmiten kuun alussa, joten mistäs revit kesäkuun vuokran + elämiseen tarvittavat rahat.

Muistakaa myös se, että opiskelijat käyvät tosissaan siellä koulussa tuon tuen edellytyksenä... eli siis opiskelijoilta vaaditaan suorituksia jotta saavat vähemmän tukea kuin porukka joka päättää etteivät jaksa tehdä yhtään mitään.

Etuna opiskelijalla toki on se, että saat tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa tukiisi (tiettyyn rajaan saakka. Raja on tällä hetkellä n. 12,000€ vuodessa). Tuo 12,000€ on 9 tuellisella kuukaudella. Tukikuukausien määrä vaikuttaa tulorajaan.

[DEVUSKA]

Tuohon alakerrassa asuvaan poikaan.....

Tuli muuten samankaltainen tapaus mieleen (kaksikin kappaletta), toinen hesasta ja toinen täältä Tampereen seudulta Raumalle opiskelemaan muuttanut tyttö. Molempien vuokrat maksaa tosin pappa ja mamma (toinen asuu lähikunnassa ja pääsee puolessatunnissa koululle Hesaan ihan vanhempienkin luota) ja molemmat jaksavat hehkuttaa miten itsenäisiä nyt ovat kun asuvat omillaan.
Toisen vielä ymmärrän, kun oli niin huono koulussa, ettei saanut täältäpäin opiskelupaikkaa ja oli melkeinpä pakko muuttaa sitten kokonaan toiselle paikkakunnalle, mutta toinen ei asunut kamalan kaukana koulustansa, mutta pääsi silti muuttamaan Helsinkiin, koska niin välttämättä tahtoi, onhan se nyt siistii. Molempien innostus koulunkäyntiin tuntuu olevan jostain hyvin matalalta. Sinne mennään milloin huvittaa ja mm. tämä Raumalla asuva ei suorittanut tätä jotain pakollista työssäoppimis hommaansa (en tiedä sinänsä amiksen käytännöistä miten se oli, mutta jotain siihen liittyviä paperihommia jätti tekemättä ja menemättä tähän harjoitustyöpaikkaan). Tämä toinen tyttö on lukiossa, josta senkin suhteen on hehkuttanut sitä, että taas tuli suoritettua nolla kurssia, jes, eipä mitään pappa betalar. Kun vaan miettii, että tälläisille maksettaisiin sitten joskus opintotukeakin, onneksi on vanhempiensa riesana, mutta eipä kuulemma kauaa. 

hieman offaan tähän loppuun, mutta.... ^ Itse kun olen sen verran nuori, että vasta lukiotani lopettelen ja "oikeasti" menen opiskelemaan, todennäköisesti ihan amikseen / amiskorkeaan syksyllä (molemmista tullut kirjeitä tamkista ja taosta), niin jos muutan yksiöön (josta ei ole varmuutta, kun vanhemmat asuu viereisessä kunnassa ja mikäs siinä jos saa ilmaista ruokaa pöytään niin paljon kun jaksaa syödä) ja saan tukia opiskeluajaksi, niin mitä jos en löydä kesäksi duunia? Saako siihen jonkun tuen vai meneekö siinä kämppä ja joutuu tekemään jonkun varasuunnitelman (pakenemaan mamman ja papan luokse?) kesäksi. Pitäisi lukea kelan sivulta, mutta kerta tuli puheeksi niin ettehän pahastu jos kyselen, en ole näistä vielä ehtinyt selviä tarpeeksi ottamaan ja tutuilla on ollut niin erikoisia suunnitelmia kesiksensä (ulkomaille lähtö), että se on jäänyt vähän epäselkoksi.

[Sunt Lacrimae]

Moni opiskelija taitaa kuitenkin olla työelämässä ja maksaa saamiaan tukia takaisin jo opiskeluaikana osa-aika- ja kesätöiden kautta, meilläkin käy yhtä sun toista opiskelevaa tuurailemassa välillä ja palaavat aina kesän koittaessa aktiivisemmin ruotuun. Ajatus siitä, että opiskelijat lähinnä vetäisivät lomat lonkkaa vaikuttaa väärältä. "Copypastella tradenomiksi"- nollamotivaatiotapaukset, enemmän opiskelijaelämään kuin itse opiskeluun keskittyvät ja taivaanrannanmaalarit jotka eivät koskaan tule saamaan koulutusta vastaavaa työtä ovat taas ihan asia erikseen.

[AIP]

Olisihan sitä voinut aikuisiällä kesälläkin opiskella, ellei olisi ollut kesäksi työtä ja mikäli työnteosta ei olisi hyvitetty mitätöntä määrää työharjoitteluopintoviikkoja.

Lukion voi helposti tiivistää kolmeen vuoteen, mikäli opintojen valinnanvaraa hieman karsitaan. Karsimista onkin, sillä keskiasteen "erikoisopinnot" ovat niin pintapuolisia ja matalatasoisia, että niistä ei ole mitään hyötyä myöhemmin siinä missä perinteisistä valinnaisista aineksista (laajat luonnontieteet, kielet yms.) on.

Alaikäisistä sanon vain sen, että jätettäköön heille kesäksi pitkä lepo. Lapsuuden jälkeen tavallisella kansalaisella ei ole mahdollisuuksia levätä ennen eläkeikää.

[Liskohallitus]

opiskelijan kesäkuukausien opintotuki taas on melkoisen paperinpyörityksen takana.

Hain netin välityksellä. Meni vissiin 15 minuuttia tietojen ja valittujen kurssien (tarkoittaa kesällä kirjatenttejä) täyttämisessä. Päätös tuli kahdessa arkipäivässä. Lisäksi pankki antanee varmaan sen opintolainan kun takauskin on. Siinä on 570 €/kk tuloa. Tosin perheelliselle (5 henk) ei riitä, joten olen töissä kuten muutenkin opiskelun alusta alkaen.

Vanhana sossusetänä voin sanoa sen verran, että on täysin toimiston linjasta kiinni saako opiskelija kuinka helposti toimeentulotukea kesäksi. Vuosien saatossa työpaikoillani linja on vaihdellut Espoon ja Hgin välillä seuraavasti. Yhdessä Hgin aluetoimistossa kaikki opiskelijat saivat hylsyn (perusteena piti hakea ja saada kesätöitä tai vanhemmat tukevat) jos ei ollut jotain normaalista poikkeavaa. Espoossa taas kaikki, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, saivat tukea kesällä.

Mikäli hylkäys tuntuu mielivaltaiselta linjaukselta, joka ei perustu muuhun kuin toimiston sisäiseen ohjeeseen niin muutoksenhakua vaan sisään.

[HelmiS]

Mikä on vakio, minkä maksat ruokaostoksista päivittäin/jokatoinen päivä/vikkoittain/tms.?

Valtava enemmistö kansalaisista kyllä pärjää jopa tuillakin ihan hyvin.

Jos nelihenkisen perheen tulee syömän 200 eurolla kuukausittain niin, en sanoisi sitä erittäin hyvin pärjäämiseksi.

Ihmisen ahdingon kieltäminen kertoo tyhmyydestä ja tietämättämyydestä. Se ei ole edes mielipide, vaan nolo älämöläytys.

[HelmiS]

Terveisiä hra Mäenpäälle sinne norsunluisen tornin näköalapaikalle:
tiedän parikin perhettä, jossa lasten on pakko suorittaa lukio neljässä vuodessa, koska lukion kirjat maksavat ja summa, jonka perhe niihin voi satsata hyvin pieni.

En ole kyllä huonompaa tekosyytä kuullut.

Miten mielestäsi opiskllaan lukion kursseja ilman materiaalia, jota ao. kurssilla tarvitaan?

Jos ylimääräistä rahaa isossa perheessä on kuukausittain muutama kymppi niin, siitä ei irtoa välttämättä niiden kirjojen ostoon kuin se muutama kymppi. Käytety kirjat maksavat kertalaakina keskimäärin tuon muutaman kympin. Sille muutamalle kympille voi olla tilausta myös toisaalla. Vaikkapa sähkölasku on ajoittain hyvä maksaa. Mikä tämän tajuamisessa on niin vaikeaa?

[sivullinen.]

Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa.

Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi tyytyä pienempään palkkaan kuin Mäenpään? He sentään tekevät hyödyllisempää työtä. Velka on osa tuloa -ajattelu vasta tyhmää onkin. Pistetään opiskelijoille Mäenpään palkka - tai vaikka edes 5000e/kk - niin sen jälkeen voidaan puhua 12kk "työajasta". Jos ei valtion talous sitä kestä, niin lasketaan sitten palkkoja - niin Mäenpään kuin opiskelijankin.

Hieno eliittinen valtio meillä on. Ne jotka ovat vallassa ovat itselleen maksaneet huippupalkat, joihin rahat on saatu ottamalla valtiolle velkaa ja myymällä kunnallistekniikka. Ei ihme ettei tavallista kansaa kiinnosta maksaa tästä lystistä yhtään mitään; ei tehdä töitä; eikä totella herroja. Vasta kun varastetut rahat, siis virkamiesten palkat viimeiseltä 20 vuodelta, on peritty korkoineen takaisin voi alkaa uusi nousu parempaan. Siihen asti Mäenpään jutut ovat vain toiveunta; toiveunta miten kansaa saisi kyykytettyä jos se olisi todella tyhmää. Kansa ei ole sentään niin tyhmää - ja se osa joka on, on niin tyhmää ja laiskaa ettei sen avulla mitään tuottavaa saada aikaan.

[mannym]

Noista tuista, useimmiten asumistuki + opintotuki + opintolaina on tuttujen kertomana 800 - 1100€/kk Tästä on sitten maksettava vuokrat ym.
Miettikäämme yhdessä, ehkä löydämme vastauksen.

Ei todellakaan ole. Opiskelijan opintoraha + asumislisä korkeakouluopiskelijalla on maksimissaan 500e/kk josta 30e lähtee veroa eli käteen jäävä osuus on 470e.
Opintolainan valtiontakaus on 300e/tukikuukausi eli syksyllä voit nostaa 1200euroa ja keväällä 1500euroa. Tuossa tosin kannattaa huomata se, että se on nimenomaan sitten lainaa. Yleinen pullonkaula opiskelijoilla on kesäkuu. Aloitat kesätyöt vaikkapa kesäkuun 1. päivä. Monessa paikassa saat ensimmäisen palkan vasta kesäkuun lopussa, joissain harvoissa jopa myöhemmin. Kesäkuulta ei makseta opintotukea. Vuokran maksu on useimmiten kuun alussa, joten mistäs revit kesäkuun vuokran + elämiseen tarvittavat rahat.

Muistakaa myös se, että opiskelijat käyvät tosissaan siellä koulussa tuon tuen edellytyksenä... eli siis opiskelijoilta vaaditaan suorituksia jotta saavat vähemmän tukea kuin porukka joka päättää etteivät jaksa tehdä yhtään mitään.

Etuna opiskelijalla toki on se, että saat tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa tukiisi (tiettyyn rajaan saakka. Raja on tällä hetkellä n. 12,000€ vuodessa). Tuo 12,000€ on 9 tuellisella kuukaudella. Tukikuukausien määrä vaikuttaa tulorajaan.

Kuulin väitteen että myös tukikuukaudet vaikuttavat asiaan. Jos opiskelet amk:ssa etkä ole hakenut tukia tätä ennen saat mukamas enemmän. Kuten kirjoitin nuo tuet ovat tuttujen kertomia, Vaikea sanoa mitä ne todellisuudessa ovat kun en tiliotteita ole nähnyt.
Kyllä muistan että opiskelijat käyvät tosissaan koulussa tuon edelletyksenä. Tai sitten eivät kuten itsekin kirjoitit.

[yks vaan]

Pitäisi tunnustaa se ikävä tosiasia, että nykyinen korkeakoulutus 70 prosentille ikäluokasta on enemmänkin peiteltyä nuorten sosiaaliturvaa ja peruskouluputken jatke kuin laadukkaita maistereita ja amkk-tutkinnollisia tuottava.

Niin. Miksi se on niin vaikeaa lopettaa teatteri ja itsensä pettäminen? Siis opetusministeriössä.

Aika moni saa leipänsä turhasta kouluttamisesta. Kouluttamisessa ei sinällään ole mitään vikaa jos vaan opetettaisiin asioita joilla on oikeasti merkitystä ja leikattais kaikkea turhaa niistä tutkinnoista.

[Sunt Lacrimae]

Lukion voi helposti tiivistää kolmeen vuoteen, mikäli opintojen valinnanvaraa hieman karsitaan. Karsimista onkin, sillä keskiasteen "erikoisopinnot" ovat niin pintapuolisia ja matalatasoisia, että niistä ei ole mitään hyötyä myöhemmin siinä missä perinteisistä valinnaisista aineksista (laajat luonnontieteet, kielet yms.) on.

Lukio on oletusarvoisesti 3 vuoden savotta. 3,5 tai 4 vuotta tai poikkeustapauksissa jopa viisi ovat poikkeustapauksia.

[AIP]

On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?

[Tabula Rasa]

Ainakin joissain lukioissa voit valmistua vaikka vuodessa, toki vaatii että otat 10-15 kurssia/jakso ja teet käytännössä 12h päiviä+puolet lisää kotona. Onnistuu vaikka puolessa vuodessa mutta aika vähille jää yöunet, ja kun lukee sitten vielä kirjoituksiin, jne niin kyllä se kuitenkin käytännössä ei paljon alle 2½ vuoden kannata edes harkita.

[seuraa_tilannetta]

Ainakin joissain lukioissa voit valmistua vaikka vuodessa, toki vaatii että otat 10-15 kurssia/jakso ja teet käytännössä 12h päiviä+puolet lisää kotona. Onnistuu vaikka puolessa vuodessa mutta aika vähille jää yöunet, ja kun lukee sitten vielä kirjoituksiin, jne niin kyllä se kuitenkin käytännössä ei paljon alle 2½ vuoden kannata edes harkita.

Yliopistostakin voi valmistua maisteriksi 1,5 vuodessa ja eikös meillä ole tohtoreitakin valmistunut, 2,5 vuodessa? Vai miten kauan se Himanen opiskeli, kun tohtoriksi 20-vuotiaana valmistui? Taisi kesäyliopistossakin olla?

[Joe]

Poliittinen broileri puhuu puhdasta paskaa. Ei ehkä  päivääkään oikeissa töissä. Paksulla perseellä ulkoaoppinut lakipykäliä. Varsinainen opiskelun huippuasiantuntija vetelee mutuja. Ihan himmee.

Mikko syntyi 8.8. 1954 Helsingissä, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1981, ei nyt niin kiivaaseen tahtiin jos pappa maksoi?

Toimi Helsingin ylioppilaskunnan pääsihteerinä 1978–81. Psykologiliiton pääsihteerinä 1981–83. Valtion teknillisten keskusliiton lakimies 1983–85, neuvottelupäällikkö 1985–87 ja puheenjohtaja 1987–93. STTK-J:n puheenjohtaja 1993–99, STTK:n puheenjohtaja 2000–.

[mannym]

Voisitko Joe myös kommentoida sitä mitä sanotaan etkä ketä sanoo?

[Joe]

Voisitko Joe myös kommentoida sitä mitä sanotaan etkä ketä sanoo?

Kyllä se vaan  käy.

Opinto-oikeuteni Helsingin Yliopistossa on tietääkseni edelleen voimassa. Ollut voimassa vuodesta 1966.

Opiskelun luonne eri tiedekunnissa on varsin erilainen, opetuksen järjestäminen 24/7 on absurdia. Opiskelua ei todellakaan määrää lomat eikä pekkaspäivät. Kirja / tietokone käteen ota.

Luentojen ja harjoitusten järjestäminen on tiedekunnasta riippuen kohtuulista järjestää myös opetukseen käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Eli mitä tarkoittaa tuo 12 kk opiskelu reaalimaailmassa?

[Sunt Lacrimae]

On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?

En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.

Eipä noita vapaavalintaisiakaan kursseja taida mitään hillitöntä pinoa olla nykyään, tosin omasta koulunkäynnistä on jonninverran aikaa joten jollain muulla on varmaan ajantasaisempaa tietoa.

[seuraa_tilannetta]

On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?

En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.

Silloin kun mä kävin tavallisen lukion, niin n. 50% 1-luokan pojista oli pudonnut pois 3-luokalla ja total tippuneita oli 20-30%. Muutama oli tietty vaihto-oppilaana olleita.

Lasketaanpa: 1-luokka 26 oppilasta. "Uusia" 2-luokkalaisia oli 4/26 ja uusia (4 siis poistui) 3-luokkalaisia 6/24 (8 poistui) verrattuna 2-luokkaan. Eli ekalta luokalta ei selvinnyt 4 ja tokalta ei selvinny 8. Alkuperäisiä 1-luokkalaisia oli 3-luokalla vain 14/26 joista 13 valmistui ylioppilaaksi 3 vuodessa. Muutama "poistuneista" valmistu sit seuraavana vuonna...
Se oli silloin 80-luvulla.

[Sunt Lacrimae]

On vai oli? Eikö lukiossa voikin nykyään ahtaa itseensä enemmän vapaavalintaista kurssimateriaalia kuin vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten?

En tiedä miten tilanne on nykyään mutta silloin kun itse kävin kurssimuotoisen lukion niin sadasta samana vuonna aloittaneesta kymmenen kävi 3,5 tai 4 vuodessa, kahdeksan noista oli urheilijoita (urheilupainotteinen koulu) joiden treeni- ja peliaikataulu kusi koulunkäyntiä, yksi muuten vaan laiska ja minä jätin pari jämäkurssia ja pari kirjoitusainetta neljännelle syksylle että pääsi kesätöihin paria kuukautta etuajassa.

Silloin kun mä kävin tavallisen lukion, niin n. 50% 1-luokan pojista oli pudonnut pois 3-luokalla ja total tippuneita oli 20-30%. Muutama oli tietty vaihto-oppilaana olleita.

Lasketaanpa: 1-luokka 26 oppilasta. "Uusia" 2-luokkalaisia oli 4/26 ja uusia (4 siis poistui) 3-luokkalaisia 6/24 (8 poistui) verrattuna 2-luokkaan. Eli ekalta luokalta ei selvinnyt 4 ja tokalta ei selvinny 8. Alkuperäisiä 1-luokkalaisia oli 3-luokalla vain 14/26 joista 13 valmistui ylioppilaaksi 3 vuodessa. Muutama "poistuneista" valmistu sit seuraavana vuonna...
Se oli silloin 80-luvulla.

Meiltä tais tuosta vajaasta sadasta tippua matkan varrella pois vain muutamia, jotain viisi-kuusi jotka vaihtoivat ammattikoulun tai iltalukion puolelle. Tosin siltä kannalta huono esimerkki, että kuten mainittua kyseessä oli painotteinen koulu jossa peruslinjallekin pääsy vaati yli kasin keskiarvon tai jotain muuta tasapainottavaa eli oppilasaineskin hieman erosi esimerkiksi jostain Itä-Helsingin lukioista.

[mannym]

Kiitän Joe.
Luullakseni tuo 12kk vuodessa opiskelua on kömpelö yritys muistuttaa siitä että on muitakin vaihtoehtoja pidentää työuria kuin eläkettä siirtämällä. Sekä kömpelö yritys nopeuttaa nykyisin opiskelevien opintoja.

[Joe]

Ja Itä-Helsingin lukioiden herjaaminen noin yleisesti on historiattoman urheilulukiolaisen taholta loukkaavaa.

Kulosaaren ja  Herttoniemen yhteiskoulut olivat aikanaan ihan kovia paikkoja. Siis ennen kurssimuotoisia sosialistisia kokeiluja.

Kaverikin työnsi päänsä kaasu-uuniin, kun ei pärjännyt. Kovat kundit ei tanssi...

[JJohannes]

Ei Mäenpään ehdotus täysin norsunluutornista ole temmattu. Pääkaupunkiseudulla tosin asumisen kallius (opiskelijat joutuvat maksamaan itse asumisensa, toisin kuten toimeentulotuen saajat - opintotuki + opintotuen asumislisä yhteensä ennen opintolainaa maksimissaan n. 500,00 euroa, asumismenot maksaa opiskelija itse; toimeentulotuen perusosa asumismenojen maksamisen jälkeen 419,11 euroa puhtaana käteen) pakottaa ihmisiä töihin määräänsä enemmän, sillä kohtuuhintaisia asuntoja ei vapailta markkinoilta ole juuri saatavissa, kaikille soluasuminen ei käy ja esimerkiksi HOAS:ön halpoihin yksiöihin ei ole asiaa, ellei ole ensin asunut muussa asumismuodossa HOAS:llä.

No siis HOASin "halvoissa" yksiöissä kuukausivuokra kohoaa helposti jopa sinne 500 euroon eli opiskelijayksiössä asuminenkin vie koko opintotuen ja asumislisän. Ja solujen hinnat alkavat myös olla usein yli 300 euroa kuussa joten sekin vaihtoehto vie koko asumislisän ja viitisenkymppiä opintotuesta, jättäen 200 euroa laskuihin ja ruokaan. Hyväntekeväisyyttä varten perustettu HOAS muuten tekee vuosittain noin 10 miljoonaa euroa voittoa 60 miljoonan euron liikevaihdolla samalla kun veloittaa opiskelijoilta poismuuttaessa 140 euroa "puuttuvista" sokeripaloista joita ei ole asunnossa koskaan edes ollut ja mielivaltaisesti usein pidättää suuria summia takuuvuokrista tietäen, ettei kellään opiskelijalla ole varaa viedä heitä oikeuteen.

Mitä itse asiaan tulee niin yliopistolla tosiaan voi opiskella 12 kuukautta vuodessa jo nyt. Sen sijaan monissa aineissa kursseja ei järjestetä edes talvilukukausilla, puhumattakaan sitten kesäkursseista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kulttuurientutkimuksen laitoksella on pitänyt lopettaa suuri osa opetuksesta vaikka se estääkin opiskelijoita valmistumasta samaan aikaan kun tiettyjen alojen viinanhuuruisia innovaatiodesignmonikulttuurisuusunelma-seminaareja järjestetään Atlanttia seilaavilla loistoristeilijöillä ja Siperian pikajunan pääteasemalla Pekingissä.