2012-04-26 IL - Syyttäjä vaatii uhrille enemmän linnaa kuin tekijöille.

[Nuivanlinna]

Varmaan jotain jäänyt huomaamatta, mutta miksi naista syytetään törkeästä pahoinpitelystä eikä hätävarjelun liioittelusta?

Mikäli kyseessä on jo aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko, on tämä hätävarjeluna sallittu eikä rikoksena rangaistava, ellei puolustava teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää puolustettavana, otettaessa huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, sekä puolustautuja ja hyökkääjä henkilöinä, sekä muut vallitsevat olosuhteet, nk. hätävarjelu. Mikäli puolustuksessa sen sijaan syyllistytään sallitun puolustautumisen ylittämiseen, on teko rangaistava, nk. hätävarjelun liioittelu. Kuitenkin, edellisestä poiketen, tekijä on hätävarjelun liioittelunkin ollessa kyseessä rangaistusvastuusta vapaa, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne kokonaisuutena.

Eli syyttäjä olisi voinut tehdä jopa syyttämättäjättämispäätöksen?

Laki24.fi

[Marko M]

Syyttäjän kuuluisi joutua vankilaan eikä mihinkään lomakotiin vaan sellaiseen missä käytetään paljuja. Oppisi hyvällä tuurilla kunnioittamaan uhria.

Juuri näin, tuo hyypiö on aivan kelvoton.

[elven archer]

Ei riittänyt kiduttaminen oikeusjärjestelmämme mielestä, joten oikeusjärjestelmämme kiduttaa itse vähän lisää. Tämä on ihan sairas maa nykyisin. Eikö näille syyttäjille voi kukaan tehdä mitään? He vain touhuavat ihan mielensä mukaan tai ilman mieltä mitä tahansa, eikä kukaan voi mitään? Kukaan ei voi pistää viralta pois?

[Kulkuri]

Miten on edes mahdollista, että Suomessa voi saada tuollaisen rangaistuksen itsensä puolustamisesta? Mitä ihmettä tämä nainen olisi voinut tehdä toisin/paremmin? Miten voi edes olla laillista langettaa tuollaisia mielivaltaisia tuomioita?? Onko vika tuomareissa vai laissa??   

[JoKaGO]

Emme tiedä yksityiskohtia. Voi olla että nainen olisi päässyt pakenemaan, mutta saikin päähänsä kostaa ja nappasi veitsen pöydältä kun olisi pitänyt lähteä livohkaan.

Öööö... siis nainen, kahta miestä vastaan? Kahta miestä, jotka olivat juuri aiemmin kiduttaneet, pahoinpidelleet ja heitelleet seinään? Päätti vain kostaa? Sai lyödyksi molempia yhtäaikaa, vai miten voi olla mahdollista, että olisi päässyt pakoon lyömättä veitsellä?
No, tuomiot taisivat mennä kuitenkin IS:n jutun mukaan, eikä tämän ketjun avausviestin mukaan.
Mutta minua ihmetytti, että kyseessä oli vain ryöstön yritys, koska naisen tili oli tyhjä. Siis rahattomalta saa viedä pankkikortin, saako viedä lompakonkin, jos jättää henkkarit ja sv-kortin rahattomalle? 

[kekkeruusi]

Emme tiedä yksityiskohtia. Voi olla että nainen olisi päässyt pakenemaan, mutta saikin päähänsä kostaa ja nappasi veitsen pöydältä kun olisi pitänyt lähteä livohkaan.

Öööö... siis nainen, kahta miestä vastaan? Kahta miestä, jotka olivat juuri aiemmin kiduttaneet, pahoinpidelleet ja heitelleet seinään? Päätti vain kostaa? Sai lyödyksi molempia yhtäaikaa, vai miten voi olla mahdollista, että olisi päässyt pakoon lyömättä veitsellä?

Sepä se, kun me emme tiedä mitä on tapahtunut. Lehdet kirjoittavat mitä lie, poliisilla ja siten myös syyttäjällä on enemmän tietoa asiasta. (mistä lähtien tällä foorumilla iltasontien kirjoitukset ovat olleet faktaa?)

No, tuomiot taisivat mennä kuitenkin IS:n jutun mukaan, eikä tämän ketjun avausviestin mukaan.

Tai sitten ei. Kukaan ei tietääkseni ole saanut yli neljän vuoden tuomiota törkeästä pahoinpitelystä, joten tuskin nämäkään.

[Parsifal]

Naiselle Paul Kersey -mitali ja syyttäjä leirille.

Itse tuomitsisin molemmat hampparit hitaasti hirtettäviksi ja koko heidän omaisuutensa naiselle. Valitettavasti sitä ei laki salli...

[Enrico]

Naiselle Paul Kersey -mitali ja syyttäjä leirille.

Itse tuomitsisin molemmat hampparit hitaasti hirtettäviksi ja koko heidän omaisuutensa naiselle. Valitettavasti sitä ei laki salli...

Huumoripalaksi voidaan vielä linkittää Ylen A-Tuubi-lähetys otsikolla "Kansan tuomio Halla-aholle!". En tiennyt, että kansa näyttää tuolta. Varsinkin työtä tekevä ja veroja maksava keskiluokka on hyvin edustettuna. Toisaalta ohjelmaan valittujen haastateltavien mielipiteet sopivista jumalanpilkkarangaistuksista havainnollistavat hyvin, miksi islam on liberaalin suvaitsevaiston mielestä niin ihq:

    * Jalkapuuhun julkiselle paikalle.
    * Kiven sisään.
    * Pari vuotta linnaa.
    * En kehtaa edes sanoa, mitä sille pitäisi tehdä.

Lähde: Scripta

Pientä lisäperspektiiviä. Noin olisi median tiedonvälityksen varassa elävä kansa tuominnut Halla-ahon. Itse luotan edelleen Suomen oikeuslaitokseen ja uskon että tämän tapauksen taustalla on jotain sellaista mikä ei median ulosannista käy ilmi. Lisätietoa odotellessa.

[Marko M]

Hätävarjelu

Hätävarjelusta on kysymys, kun joku oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi käyttää sinänsä rangaistavia keinoja. Mitä vaikutuksia hätävarjelulla on ja mitä siitä seuraa? Laki uudistui 1.1.2004; tässä dokumentissa on nyt huomioitu nämä muutokset.

Mitä laki sanoo?

Rikoslain 4 luvun 4 §:

4 § Hätävarjelu. Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.

... ja mitä se tarkoittaa?

Hätävarjelu tarkoittaa vääryyden torjuntaa mahdollisesti rikostunnusmerkit täyttävin keinoin. Tavallinen esimerkki on päälle rynnistävän puukkoveikon taltuttaminen: itsepuolustus voi hyvinkin täyttää ainakin lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit. Hätävarjelun idea on kuitenkin siinä, että asianmukaisesta puolustautumisesta ei rangaista. Olennainen ongelma onkin siis rajanveto asianmukaisen puolustautumisen ja asiattoman ramboamisen välille.

Mitä saa suojella?

Aiemmassa laissa oli listattu ne oikeushyvät, joiden puolesta hätävarjelua sai soveltaa. Listasta oli jätetty ulos mm. useat julkiset oikeushyvät (esim. luonto) sekä joitain henkilökohtaisia oikeuksia, joista olennaisimpana kunnia. Uudessa laissa tällaista rajoitusta ei ole, vaan periaatteessa mitä tahansa oikeushyvää saa suojella voimakeinoin.

Suojautua saa oikeudettomalta hyökkäykseltä.Hyökkäyksen ei välttämättä tarvitse olla aktiivista tekemistä tai tahallista vahingoittamista - hätävarjelun oikeutuksen kannalta ratkaisevaa on puolustautujan perusteltu käsitys. Hyökkäykseltä ei myöskään sinänsä vaadita rikosoikeudellista rangaistavuutta, joten esimerkiksi lapsen hyökkäykseltä saa puolustautua hätävarjelun keinoin (mutta ks. hyökkääjän henkilöä koskevia huomautuksia myöhemmin). Vaikka laissa ei tätä enää erikseen mainitakaan, myös toisia henkilöitä saa suojella.

Miten saa suojella?

Edellä kuvattu puolustautumisoikeuden laajentuminen asettaa kuitenkin omat vaatimuksensa. Uusi lakiin kirjattu vaatimus on intressivertailu: On arvioitava, onko puolustautumiskeino oikeassa suhteessa tilanteeesen kokonaisuutena (sisältäen mm. hyökkäyksen vakavuuden, suojattavan oikeushyvän ja muut suojautumiskeinot). Kärjistettynä voi siis sanoa, että siinä missä hätävarjelun käyttöala laajeni, keinovalikoima supistui. Ilmaisu on kärjistys lähinnä siksi, että aiemman lain tulkintakäytäntö oli intressivertailun osalta lähellä nykylakia.

Puolustautumiskeinoja vertaillessa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:

Suojeltava oikeushyvä: Hengen ja terveyden suojaamiseksi voidaan käyttää pidemmälle meneviä voimakeinoja kuin pelkän omaisuuden turvaamiseksi. Siinä missä omaa henkeä uhkaavan haulikkomiehen sivaltaminen puukolla saattaa olla hyvinkin perusteltua, autovarkaan kohdalla vastaava toiminta on jo huomattavasti kyseenalaisempaa.
Hyökkääjän henkilö: Mikäli puolustautuja ei ole todelliseessa vaarassa esim. hyökkääjän koon, humalatilan tms. seikan takia, on vahvoja voimakeinoja vaikea puoltaa. Lain esitöiden mukaan puolustajan tulisi erityisesti harkita voimakeinojen kohtuullisuutta tilanteessa, jossa alkuperäisen teon rangaistavuus on kyseenalainen (esim. ilmeisen mielenvian, erehdyksen tms. takia).
Puolustautujan henkilö: "Kokonaisuutena arvioiden puolustettavana" on vaikea pitää runsasta voimakeinojen käyttöä, mikäli puolustautuja voisi vaivattomasti välttää tilanteen esim. pakenemalla. Vaikkakaan laki ei aseta erityistä pakenemisvelvollisuutta, se ei myöskään anna yleistä oikeutta vahingoittaa hyökkääjää tarpeettomasti. Myös puolustuskeinoja valitessa on huomioitava kyvylliset seikat.
Edellä olevia kohtia ei toisaalta pidä kuitenkaan tulkita siten, etteivätkö käytetyt puolustuskeinot sinänsä voisi olla myös hyökkäystä raskaampia. Omaisuuteen kohdistuva hyökkäys voitaneen torjua terveyteen kohdistuvalla puolustuksella, mutta toisaalta vain tilanteessa, jossa muu ei auta. Esitöissä todetaan, ettei tappamista pelkän omaisuuden suojelun takia voitane pitää missään olosuhteissa hyväksyttävänä. Oikeuskäytännössä ratkaistavaksi sitten jää, kuinka raskaita keinoja esimerkiksi kunnian tai luonnon suojelemiseksi voidaan soveltaa.

Tärkeä tekijä on myös puolustautumisen ajankohta. Liian aikainen tai myöhäinen puolustautuminen ei ole hyväksyttyä hätävarjeluna. Puolustautumisen täytyy ajoittua siten, että sen todellinen merkitys on hyökkäyksen torjuminen. Etukäteen aloitettu puolustus on usein jo aloitteentekoa, ja siten liiallista voimankäyttöä. Ensimmäistä iskua ei toisaalta tarvitse kuitenkaan odottaa. Toisaalta jälkikäteinen - ja tyypillisesti liian pitkään jatkettu - puolustautuminen on jo kostoa.

Hätävarjelun liioittelu

RL 4:4:n 2 momentti säätää hätävarjelun liioittelusta. Tästä on kyse, kun voimatoimet ovat kohtuuttomia olosuhteet huomioon ottaen. Kyse voi olla joko siitä, että keinot ovat suhteettoman voimakkaita hyökkäykseen (nyrkinheiluttajan ampuminen haulikolla) tai suojeltavaan oikeushyvään (pysäytetään omenavaras singolla) nähden, tai että niitä käytetään ajallisesti väärin (jatketaan jo taltutetun ryöstäjän potkimista tms.).Liioittelun rajanvedon perimmäinen ongelma on se, että nopeassa tilanteessa on hyvin vaikea arvioida sopivaa voimakeinojen määrää, ja hätätilanteessa helposti toimii turhan radikaalisti. Asiaa jälkikäteen rauhassa istuen tarkasteleva tuomioistuin on tässä suhteessa kovin altis jälkiviisaudelle. Arvioinnissa huomioidaan henkilökohtaisiakin ominaisuuksia ja tuntemuksia, mutta ei rajattoman pitkälle; esimerkiksi "kiivas luonne" ei oikeuta kovin kummoiseen väkivallantekoon.

Hätävarjelun liioitteluna tehty toimenpide on rikoksen anteeksiantoperuste, jos puolustautujalta ei olisi olosuhteet huomioiden voitu odottaa muunlaista käytöstä, vaikka voimakeinot sinänsä olisivatkin olleet ylimitoitettuja. Toisaalta jos toimintatapaa pidetään moitittavana, voidaan tekijä tuomita joko normaaliin tai alennettuun rangaistukseen - tällöin kyse on esimerkiksi "hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä". Asia on pitkälti tuomioistuimen tapauskohtaisen harkinnan varassa.

Pakeneva rikoksentekijä ja omaisuuden takaisinotto

Vanhassa rikoslaissa oli erityissäännös anastetun omaisuuden takaisinotosta. Tässä asiassa ei varsinaisesti ole kyse hätävarjelusta siinä mielessä, että "hyökkäys" ei ole ajankohtaisena esillä. Nykylaissa tällaista säännöstä ei ole, mutta se on toteutettu pakkokeinolaissa erillisenä itseapupykälänä. Hieman vastaavasta asiasta on kyse myös pakenevan rikoksentekijän kiinniotossa. Tätäkään ei lueta varsinaiseksi hätävarjeluksi, mutta koska nämä asiat yleensä nousevat esiin "oikeiden" hätävarjelukysymysten yhteydessä, käsittelen ne tässä samassa.

Jokamiehen kiinniotto-oikeus

Pakkokeinolain 1 §:

Jokamiehen kiinniotto-oikeus. Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus, lievä vahingonteko tai lievä petos.

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.

Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisimiehelle.

Jos kiinniotettava tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin.

Pykälä itsessään on melko ymmärrettävä. 4 momentin voimakeinojen hyväksyttävyyttä koskeva säännös on pitkälti sisällöllisesti samanlainen kuin hätävarjelun vastaava säännös, jota on jo käsitelty aiemmin.

Itseapu

Pakkokeinolain 2 a §:

Itseapu. Rikoksen kautta menetetyn tai muutoin kadotetun irtaimen omaisuuden takaisin hankkimiseksi on turvauduttava viranomaisen apuun. Toimet tällaisen omaisuuden takaisin ottamiseksi ovat kuitenkin itseapuna sallittuja, jos:

1) omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin omaisuuden takaisin ottamiseksi on ryhdytty välittömästi rikoksen tapahduttua; tai

2) menetetty tai kadotettu omaisuus muissa tapauksissa otetaan takaisin siltä, joka pitää sitä oikeudettomasti hallussaan, eikä saatavilla ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua.

Edellä tarkoitetuissa tilanteissa saa käyttää sellaisia omaisuuden takaisin hankkimiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tapahtuneen oikeudenloukkauksen ilmeisyys sekä uhkaavan oikeudenmenetyksen suuruus ja todennäköisyys.

Rangaistavasta omankädenoikeudesta säädetään rikoslain 17 luvun 9 §:ssä.

Jälleen huomataan hätävarjelun rajanvetosäännöstä muistuttava muotoilu; itseavussakin voimakeinot on pääosin valittava samoin periaattein.

Oikeuskäytäntöä hätävarjelusta

Oikeuskäytäntö on vanhan lain ajalta, mutta hätävarjelusäännöksen muutokset eivät tulkinnan ja esillä olevien kysymysten osalta olleet olennaisia.

Tapauksessa KKO 1994:2 A ja B olivat juopotelleet A:n asunnossa. B ei ollut A:n kehotuksesta poistunut paikalta, vaan alkanut uhittelemaan hedelmäveitsellä. A oli lyönyt B:tä yhteensä 7 kertaa metallitangolla. Kahden ensimmäisen iskun jälkeen B oli luopunut veitsestä, mutta harannut yhä vastaan. Oikeus katsoi, että A oli käyttänyt tarpeetonta väkivaltaa tätä seuraavissa viidessä iskussa, koska B oli jo kasvavissa määrin puolustuskyvytön, ja että A:n oli täytynyt ymmärtää B:n kuoleman mahdollisuus. Vaikka viisi viimeistä iskua sinänsä olivat selkeästi liioiteltuja, B:n aiemman väkivaltaisen käyttäytymisen katsottiin vaikuttaneen A:n toimintaan. A tuomittiin erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa tehdystä taposta kuudeksi vuodeksi vankeuteen.

Tapauksessa KKO 1997:84 A ja B olivat myös juopottelemassa. Tässäkin tilanteessa B oli aiemmin pahoinpidellyt A:ta, jonka jälkeen A oli paennut mökkiin. B oli saapunut paikalle vähän myöhemmin aiemmin pahoinpitelyssä käyttämänsä halko kädessä, jolloin A oli piiloutunut oven kulman taakse, josta käsin oli lyönyt B:tä kirveen hamarapuolella ohimoon siten, että B oli kuollut välittömästi. Oikeus katsoi, että A:lla oli ollut perusteltu syy puolustautua B:tä vastaan. Piilosta lyömisen oikeutus riippui siitä, onko yllätyksen hyväksikäytön katsottava olleen ainoa keino hyökkäyksen torjumiseen. Hovioikeus oli vapauttanut A:n katsottuaan yllätyksen olleen ainoa mahdollinen keino; KKO puolestaan tuomitsi A:n kolmeksi vuodeksi vankeuteen, koska A olisi voinut suunnata lyönnin myös vähemmän vahinkoa aiheuttavalla tavalla.

Tapauksessa KKO 1997:182 A oli tunkeutunut M:n asuntoon, jossa oleilivat myös B ja T. A oli uhkaillut joukkoa haulikolla, johon M oli vastannut ampumalla A:ta pienoiskiväärillä. Tilanteen nopean kehittymisen vuoksi M ei ollut ehtinyt tähtäämään laukaustaan, joka oli lävistänyt A:n kehon rinnan kohdalta. A oli kuollut saamiinsa vammoihin. KKO katsoi, ettei M olisi vähemmällä toiminnalla voinut estää hyökkäystä. Syytteet taposta hylättiin.

Tapauksessa KKO 1988:49 huoltoasemaa vartioinut B oli ampunut sisään anastamistarkoituksessa murtautunutta A:ta jalkaan siten, että A oli kärsinyt tästä pysyvän vamman. Ampuma-asetta on pidetty yksityishenkilön käytössä liian vaarallisena välineenä ensisijaiseen puolustautumiseen. B olisi voinut selvittää tilanteen vähemmälläkin väkivallalla, mistä syystä hänet tuomittiin 10000 markan korvaukseen.

Jouni Heikniemi
2.2.2004
Tämä dokumentti kuuluu sivujeni osioon
Kirjalliset tuotokset / Oikeudellista asiaa.

[Jack]

Nainen oli todellisessa hengenvaarassa, hän pyrki pois tilanteesta ja tilaisuuden tullen puolusti itseään eikä tilanteen huomioonottaen mitenkään liioitellusti.

Niinpä oikeudenmukaista olisi ollut, että naista ei olisi syytetty mistään ja miehet olisivat saaneet 5-8 vuoden ehdottoman tuomion.

Mutta koska Suomen oikeuslaitos on mätä, sairas ja kieroutunut, se rankaisee viattomia ihmisiä itsepuolustuksesta ja jakelee huumorituomioita vaarallisille väkivaltarikollisille, jotka tulisi vuosiksi eristää yhteiskunnasta.

Poliisilla on väkivaltamonopoli. Siksi omatoimisia väkivallan käyttäjiä herkästi rangaistaan. Jos joku ampuu itsepuolustukseksi toisen ihmisen, poliisi todennäköisesti pidättää ampujan, vaikka asetelma olisi täysin selvä ja kiistaton. Pidättämisellä halutaan viestittää, että kaikki ampujat joutuvat poliisin pakkotoimenpiteiden kohteeksi, koska heidän tekonsa on luonteeltaan poliisin väkivaltamonopolin vastainen. Julkisuudessa poliisi vetoaa siihen, että asia pitää selvittää, ja sen vuoksi ampuja on pidätettävä.

Uutisissa mainittu naisen syyttäminen väkivallasta ehkä perustuu siihen, että hän käytti väkivaltaa liian myöhään. Väkivallan käyttäminen uhkaavassa tilanteessa on itsepuolustusta, mutta väkivallan käyttäminen uhkaavan tilanteen jälkeen on kosto.

Jostakin syystä amerikkalaisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa annetaan usein sellainen kuva, että uhkaajan voi tuosta vain teloittaa ampumalla itsepuolustuksen nimissä, eikä siitä seuraa mitään. Esimerkiksi veitsen kanssa lähestyvän uhkaavan henkilön voi ampua seulaksi neljävitosella, ja se on aivan OK. Elokuvissa ja sarjafilmeissä ei kovin usein näytetä lievempää vaihtoehtoa eli uhkan torjumista ampumalla haavoittaen mutta ei tappaen. Tapahtuu tällaistakin sentään.

No, nyt amerikkalaisilla on katseltavanaan tosielämän oikeussalidraama tästä aiheesta. On mielenkiintoista nähdä miten käy.

[Mika.H]

Jaahas. Kolme moniongelmaista kaverusta päässeet putkasta ja heti on ollut hieman keskinäistä kärhämää.


Älkää nyt kuitenkaan kuvitelko, että jonkin ip-roskalehden miniuutisen perusteella voisi mitään tuomioita jakaa?! Ei se niin mene.

[Roope]

Pientä lisäperspektiiviä. Noin olisi median tiedonvälityksen varassa elävä kansa tuominnut Halla-ahon.

Panenpa vielä pientä lisäperspektiiviä. Äskeisessä suomenruotsalaisten liberaalisuutta todistamaan tarkoitetussa kyselyssä 35 prosenttia vastanneista hyväksyi kuolemantuomion ja vertailuryhmänä käytetyistä muista suomalaisista sen hyväksyi 48 prosenttia.

[P]

Taposta minimi 8 vuotta.

Pahoinpitelystä maksimi 2 vuotta.

Törkeä pahoinpitely 1-10 vuotta.

Tuon lehtijutun perusteella vain toinen miehistä saattoi syyllistyä törkeään pahoinpitelyyn. Mistä siis toiselle tuo 6 vuotta?

Kaverille kanssa! It is a thing called -Reilu meininki!

[siviilitarkkailija]

Jokamiehen kiinniotto-oikeus

Pakkokeinolain 1 §:

Jokamiehen kiinniotto-oikeus. Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän blaa blaa blaa...

Jokainen saa ottaa kiinni myös sen, joka viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan on pidätettävä tai vangittava.
blaa blaa blaa...

Pykälä itsessään on melko ymmärrettävä. 4 momentin voimakeinojen hyväksyttävyyttä koskeva säännös on pitkälti sisällöllisesti samanlainen kuin hätävarjelun vastaava säännös, jota on jo käsitelty aiemmin.

Tässä on oppikirjaesimerkki laista jonka tulkinta on täysin päinvastainen kirjoitetusta. Jokamiehen kiinniotto-oikeus KÄYTÄNNÖSSÄ EI OLE JOKAISEN IHMISEN OIKEUS. Itseasiassa laki on jo tekstinsä puolesta vanhanaikainen koska siinä puhutaan jokamiehestä aivan kuin naisilla ei muka olisi tätä oikeutta.

Jokamiehenoikeus on käytännössä hyvin tarkkaan rajattu oikeus jolla ei ole edes tarkoitus käsitellä sattumanvaraisesti paikalle saavan henkilön oikeutta estää ja torjua rikollisuutta. Sen käytännön tarkoitus on toimia yksityisen vartiointialan juridisena toimintaperusteena jolla oikeutetaan aikaisemmin viranomaiselle kuuluvat velvollisuudet. Koska alin oikeusviranomainen, lue poliisi, on kyvytön toimimaan järjestyksenvalvontatehtävissä, nämä tehtävät on ulkoistettu yksityisille yrityksille.

Muodollisesti oikeudessa kuka hyvänsä voi vedota jokamiehenoikeuteen. Teoriassa voi jopa selvitä asiasta. Käytännössä tämä ei valitettavasti onnistu. Oikeuskäytäntö on eriytynyt lainsäädännöstä tässä ja monessa muussakin asiassa peruuttamattomasti.

Jokamiehenoikeudet ovat hyvä esmierkki lainsäädäntötyön politisoitumisesta. Kaikkea paskaa säädellään ja jopa keskenään riistiriitaiseksi mutta selvästi vanhentunutta lainsäädäntöä ei kyetä korjaamaan. Tämä on pääsääntöisesti seurausta oikeusministerien vihervasemmistolaisista intresseistä.

[elven archer]

Uutisissa mainittu naisen syyttäminen väkivallasta ehkä perustuu siihen, että hän käytti väkivaltaa liian myöhään. Väkivallan käyttäminen uhkaavassa tilanteessa on itsepuolustusta, mutta väkivallan käyttäminen uhkaavan tilanteen jälkeen on kosto.

Voidakseen puukottaa/motata kiduttajia/kidnappaajia näiden täytyy olla samassa läheisessä tilassa. Kun nämä siis ovat samassa tilassa, kuinka uhkaava tilanne voi olla ohitse? Ja erityisesti, jos tilanne on ohi, miksi ottaa riski uudesta taistosta ja siten häviöstä käymällä yksin kahden miehen kimppuun?

Tässä on kyse siitä, että oikeuslaitoksemme viestittää, ettei tilanteita saa mutkistaa. Pitää aina antautua rikollisten armoille ja toivoa, että heiltä löytyy sen verran inhimillisyyttä, että he jättävät uhrin edes joten kuten henkiin. Jos eivät jätä, niin ei hätää! Kyllä oikeuslaitos sitten jakelee tuomiot jälkikäteen, joka tietysti lohduttaa aivan valtavasti mullan alla. Jos kummallakin osapuolella olisi vammoja, niin sittenhän keskimääräisen syyttäjän aivoja rassattaisiin aivan liikaa. Huippusyyttäjämme ovat viime vuosina näyttäneet, että he eivät osaa edes lukea kunnolla selvää suomen kieltä. Voiko siis tavalliselta syyttäjältä vaatia kovin paljoa?

[kekkeruusi]

Uutisissa mainittu naisen syyttäminen väkivallasta ehkä perustuu siihen, että hän käytti väkivaltaa liian myöhään. Väkivallan käyttäminen uhkaavassa tilanteessa on itsepuolustusta, mutta väkivallan käyttäminen uhkaavan tilanteen jälkeen on kosto.

Voidakseen puukottaa/motata kiduttajia/kidnappaajia näiden täytyy olla samassa läheisessä tilassa. Kun nämä siis ovat samassa tilassa, kuinka uhkaava tilanne voi olla ohitse?

Jos naisella oli väylä ovelle miesten estämättä ja jätti lähtemättä, niin silloin se olisi voinut olla ohitse omalla valinnalla.

Ja erityisesti, jos tilanne on ohi, miksi ottaa riski uudesta taistosta ja siten häviöstä käymällä yksin kahden miehen kimppuun?

Tyhmyys, kostonhimo?

Tässä on kyse siitä, että oikeuslaitoksemme viestittää, ettei tilanteita saa mutkistaa. Pitää aina antautua rikollisten armoille ja toivoa, että heiltä löytyy sen verran inhimillisyyttä, että he jättävät uhrin edes joten kuten henkiin. Jos eivät jätä, niin ei hätää! Kyllä oikeuslaitos sitten jakelee tuomiot jälkikäteen, joka tietysti lohduttaa aivan valtavasti mullan alla. Jos kummallakin osapuolella olisi vammoja, niin sittenhän keskimääräisen syyttäjän aivoja rassattaisiin aivan liikaa moisella ongelmalla. Huippusyyttäjämme ovat viime vuosina näyttäneet, että he eivät osaa edes lukea kunnolla selvää suomen kieltä. Voiko siis tavalliselta syyttäjältä vaatiko kovin paljoa?

Kovasti vedät johtopäätöksiä tapauksesta, jonka yksityiskohtia emme tiedä.

[elven archer]

Jos naisella oli väylä ovelle miesten estämättä ja jätti lähtemättä, niin silloin se olisi voinut olla ohitse omalla valinnalla.

Totta kai juuri tapahtuneen kidutuksen uhreilta täytyy voida vaatia täydellisen loogista käyttäytymistä pakenemisessa. Tuntuu kovin oudolta, että näin olisi ollut, koska yleensä nainen ei ota riskiä käydä kahden kiduttajamiehen kimppuun, jos katsoo pelkän juoksemisen olevan paras vaihtoehto paeta.

Tyhmyys, kostonhimo?

Tyhmyys? Jos se olisi rikollista, niin keksin tämän tapauksen tiimoilta montakin syytettä.

Kovasti vedät johtopäätöksiä tapauksesta, jonka yksityiskohtia emme tiedä.

Miksi pitäisi tietää yksityiskohtia? Niitä sanotaan yksityiskohdiksi siksi, ettei niillä ole juuri merkitystä pääasioiden rinnalla.

Juurihan saimme kuulla, että jos murtovaras sokeuttaa uhrin tämän kotona, niin tätä ei saa huitoa, vaan täytyy katsoa luottaa siihen, ettei tällä ole pahoja mielessä. Tämä on säännönmukainen linja. Pitää odottaa, että tappaako rikollinen ensin ennen kuin voi tehdä mitään puolustautuakseen. Tämän jälkeen, kun on siis vielä hengissä kyetäkseen tekemään, ei saa tehdä mitään.

"Mainitsemisen arvoinen on myös hieman vanhempi tapaus, jossa sorkkaraudalla varustautunut murtovaras suihkutti pippurisumutetta asunnon omistajan kasvoille. Sumutteen vaikutuksesta sokaistunut asukas alkoi lyödä hyökkääjää puukolla, mikä aiheutti tunkeutujalle ilmarinnan. Itseään puolustanut mies palkittiin teostaan puolentoista vuoden vankeustuomiolla. Sen lisäksi hän joutui maksamaan tunkeutujalle 1500 euroa kivusta ja särystä, 500 euroa kosmeettisesta haitasta sekä 200 euroa henkisestä kärsimyksestä. "

http://lauriskon.wordpress.com/2012/04/22/eiko-itsensa-puolustaminen-olekaan-sallittua/

Talon asukkaan kimppuun käyneen murtovarkaan henkiset kärsimykset?

Syyttäjä on tänä päivänä rikollisten työsuojeluasiamies.

[räpöstys]

Tais olla mustalaiset humalassa ja tarina on siltä osin myös "hieman" värittynyt?