Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[far angst]

HK:n rasistisen ohjeistuksen painoarvoa ei voi liioitella, sillä niin törkeä ja oikeuden ja tasa-arvon vastainen se on.  Aivan tyypillinen kukkistoimenpide, joka vain pahentaa tilannetta joka tavalla.

HK on elintarvikkeita valmistava yritys, jonka nimeä ei ole syytä sotkea syrjintäaiheeseen.

Hieman harkintaa, vaikka nimi soveltuisikin jonkinlaisena analogiana tietyille Helsingin kaupunkia edustaville henkilöille. Alunperin HK oli lyhenne sanoista Helsingin Kauppiaat.

Jaha, että jollain on mennyt asiat sekaisin, kun keskustellaan Helsingin Kaupungin ohjeistuksesta?   Kiitos selvennöksestä, se epäilemättä olikin kaikille tarpeen.

Samalla selvennän, kun se näköjään niin tarpeellista on,  että kun kirjoitan Helsingin Kaupungin säännöstöstä, ei kirjoittamani HK tarkoita Hong Kongia (yritystä ja/tai erityishallintoaluetta), Heckler & Kochia, Hell's Kitcheniä, Handels- og Kontorfunktionærernes Forbund'ia, Harman Kardonia, tai ketään tai mitään muuta kuin Helsinkin kaupunkia.

Kts:  http://www.abbreviations.com/HK

Epäselvissä tapauksissa sopii tarkennusta kysellä vaikka YV:llä, jolla tarkoitan yksityisviestiä, en Yhteisvoimin-lehteä.

[Whomanoid]

Koska jokaista työssäkäyvää somalia pidetään tunnetusti todisteena kaikkien somalien ahkeruudesta, Abdirahimin työllistyminen kohottaa koko somaliyhteisön ryhmäimagoa. Kun muistetaan myös somalien suuret perheet ja tapa lähettää rahaa myös Somaliassa oleville sukulaisilleen, on selvää, että Abdirahimin työllistyminen hyödyttää keskimäärin laajempaa joukkoa kuin suomalaisen työllistyminen.

Näin on. Somalin työllistyminen on varmasti vaikutuksiltaan suuri ko. yhteisössä eli nostaa omanarvontuntoa, ehkä koko suvun elintasoakin ja luo vielä positiivista kuvaa kantaväestön suuntaan. Se on hieno juttu ja somalienkin työllistymistä pitäisi tukea kaikin moraalisesti kestävin toimin, mm. omaan aktiivisuuteen ja työnhakuun velvoittaen ja päivärahan/toimeentulotuen menetyksellä uhaten. Työllistymistavoite ei kuitenkaan oikeuta syrjimään ketään toista yksilönä, ei vaikka naapurin Pena kaataisi koko palkkansa omasta kurkustaan alas.

[Siili]

Entäs sitten väen vähentämiset, irtisanomiset ja lomautukset? Onko samat kriteerit siinäkin voimassa eli kenkää saa ensimmäisenä valkoihoiset kantikset?

Todennäköisesti.  Jo senkin vuoksi, että kantiksella on vähemmän mahdollisuuksia valittaa negatiivisen toimenpiteen olevan rasistinen.  Positiivista syrjintää irtisanomisvaiheessa voideaan myös puolustella piilosyrjinnällä, eli voidaan vedota siihen, että maahanmuuttajan mahdollisuus työllistyä uudestaan muualla on selvästi vähäisempi kuin kantiksen.

[Recommended]

http://www.halla-aho.com/scripta/index.html

Näkyykö muilla tämä uusin otsikko tuolla? Meinasi mennä koko juttu sivusuun kun itsellä ei ainakaan ko osoitteen listassa näy. 

[Hessu]

aha, että jollain on mennyt asiat sekaisin, kun keskustellaan Helsingin Kaupungin ohjeistuksesta?   Kiitos selvennöksestä, se epäilemättä olikin kaikille tarpeen.

Samalla selvennän, kun se näköjään niin tarpeellista on,  että kun kirjoitan Helsingin Kaupungin säännöstöstä, ei kirjoittamani HK tarkoita Hong Kongia (yritystä ja/tai erityishallintoaluetta), Heckler & Kochia, Hell's Kitcheniä, Handels- og Kontorfunktionærernes Forbund'ia, Harman Kardonia, tai ketään tai mitään muuta kuin Helsinkin kaupunkia.

Voit tietysti käyttää aivan vapaasti mitä lyhenteitä haluat. Joskus jääräpäisyys saattaa kolahtaa omaan nilkkaan, jos tavaramerkin omistaja hermostuu asiasta.

HK Ruokatalo Group Oyj uhkaa Liperin Ylämyllyllä toimivaa Karelian Lihajaloste Oy:tä oikeustoimilla, mikäli se ei luovu välittömästi tuotemerkin KLJ-Blöö käytöstä.

http://www.karjalainen.fi/karjalainen/Uutiset_Talous/hk_uhkaa_karelian_lihajalostetta_oikeustoimilla_5420111.html

Tarkoitukseni ei tietenkään ollut aiheuttaa sinulle huolta ja murhetta vaan kertoa, että on syytä olla huolellinen, kun käyttää rekisterissä olevia lyhenteitä.

[Whomanoid]

JHa viittaa nopeasti näihin muihin ryhmiin Jani Toivolan kohdalla, mutta ei lähde erittelemään tarkemmin. Seiskakohta on nähdäkseni luettavissa niinkin, että paitsi rotujen pisteyttämisestä, ongelmia tulee muidenkin ryhmien pisteytyksestä. Eli jos vastakkain ovat homo ja muslimi, niin mitäs sitten?

Suomessa on laitonta kysellä työnhaun yhteydessä kenenkään uskonnoista, vakaumuksista tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Sen kieltää työelämän tietosuojalaki. Joten nuo muslimi vs. homo -caset ovat enempi teoreettisia. Toki muslimius, etnisyys, vammaisuus jne. voi näkyä päälle enemmän kuin homous, joten useimmiten varmaan muslimi voittaisi, jos vähemmistöjä on päätetty suosia työhönotosssa. Luulisin, että homotkaan eivät ole tällaisesta rekrytoinnista ilahtuneita.

Voidaan tietysti kysyä, että miksi toinen laki kieltää edes kysymästä tällaisia asioita työhönotossa? No tietysti siksi, että niiden huomioiminen rekrytoinnissa on työnhakijaa SYRJIVÄÄ. Helsingin kaupungin omat ohjeistukset näyttävät olevan ainakin tuon työelämän tietosuojalain vastaisia.

[pelle12]

Entä transseksuaaliset, siis eivät ne, joiden sukupuolta täytyy korjata, vaan ne, jotka saavat tyydytystä toisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta. Tulisiko virkaa hakevan miehen ilmaantua paikalle korkokengissä saadakseen vähemmistöpisteet?

Henkilö, joka kokee pakottavaa tarvetta pukeutua toisen sukupuolen vaateisiin ja/tai saa siitä seksuaalista mielihyvää, muttei välttämättä koe tarvetta sukupuolevaihdokseen, on transvestiitti.

[Whomanoid]

Ihan totta! Juuri tuota sanaa hain, muttei tullut mieleen.

Pieni tietoisku: biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen ovat kolme eri asiaa.

Transsukupuolinen = henkilö kokee olevansa väärää biologista sukupuolta. Seksuaalisella suuntautumisella ei välttämättä ole mitään tekemistä tämän kokemuksen kanssa.

Transvestiitti = henkilö haluaa pukeutua sosiaalisten sukupuolten normeja rikkoen. Seksuaalisella suuntautumisella ei ole tämän halun kanssa välttämättä mitään tekemistä.

Transseksuaali-sanaa ei suositella enää käytettäväksi, koska se on epäjohdonmukainen. Nykykontekstissa se tarkoittaisi lähinnä sitä, että joku on seksuaalisessa suuntautumisessaan epätyydyttävässä välitilassa, siis bi, joka haluaisi olla homo tai hetero. Tai homo, joka haluaisi olla hetero tai päinvastoin. Kai sellaisiakin ihmisiä on. Mutta tuota sanaa ei tässä yhteydessä käytetä.

[Vanhavaari]

Hyvä analyysi JHa:lta. Mutta ydinkysymystä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa: entäpä jos jotkut ryhmät ovat perinnöllisesti vähemmän (henkisesti) kyvykkäitä kuin toiset? Älykkyyden korrelaatiokerroin sukupolvien välillä on noin 0.7. Tarkoittaa, että älykkyyden variaatiosta (korrelaatiokerroin toiseen potenssiin) noin puolet on perinnöllistä. Tämä on osoitettu kerta toisensa jälkeen kunnolla suunnitelluilla analyyseilllä. Vallitseva (poliittinen) totuus on, että olemme kaikki samanlaisia. Totuuden kannattajilla ei liene osoitttaa ensimmäistäkään analyysiä, millä heidän uskonsa osoitettaisiin oikeaksi - he tyytyvät kaivelemaan analyysien oletuksia sen sijan että tekisivät analyysit oikein.

Asiaan perehtymistä harkitseville suosittellen norjalaisen Eia:n  sarjaa älykkyydestä - osa 2.  (http://www.eunuch.org/vbulletin/showthread.php?t=19948). Salasana on hjernevask. Norjankielinen, mutta tekstitetty englanniksi.

[Whomanoid]

Mutta ydinkysymystä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa: entäpä jos jotkut ryhmät ovat perinnöllisesti vähemmän (henkisesti) kyvykkäitä kuin toiset?

Testiälykkyys ei ole sama asia kuin henkinen kyvykkyys. Mihinkään työtehtävään ei ole järkeä valita jotakuta vain testiälykkyyden perusteella. Yksilöiden välinen variaatio on henkisessä suorituskyvyssä aina suurempi kuin mihinkään keinotekoisiin (työhönotossa) kategorioihin (sukupuoli, ikä, etnisyys, uskonto, äidinkieli, seksuaalinen suuntautuminen, poliittinen vakaumus) perustuvien ryhmien väliset erot. Jos työnantaja haluaa rekrytoida parhaan (vaikka sitten 'älykkäimmän') työnhakijan, hänellä ei ole varaa niputtaa ihmisiä asiaankuulumattomin, työtehtäviin liittymättömin perustein.

[Jouko]

Nähtävästi rekrytoivilla viranomisilla pitää olla naamataulutaulukko lajiteltuna mustavalko-harmaa-asteikon perusteella ja sen mukaan pisteytettynä, johon verrata hakijan naamataulua. Mustin naama saa korkeimmat pisteet ja kaikkein kalvakkain jauhonaama pyöreän nollan. Etnispohjaisuus onkin sitten vaikeampi lajitella "paremmuusjärjestykseen".

[Topi Junkkari]

Pieni tietoisku: biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen ovat kolme eri asiaa.

- -

Transseksuaali-sanaa ei suositella enää käytettäväksi, koska se on epäjohdonmukainen. - - Mutta tuota sanaa ei tässä yhteydessä käytetä.

Ah tätä postmodernivihervasurifeministien sananvääntelyä.

Olen kyllä tietoinen siitä, että alan ihmiset - siis he, joiden seksuaalisuus tavalla tai toisella poikkeaa normaalista VHM/VHN-kuviosta - yrittävät propagoida, että sukupuolinen on eri asia kuin seksuaalinen. Yleiskielessä näin ei kuitenkaan ole, ja esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja pitää näitä synonyymeinä.

Transseksualismista ja transseksuaaleista on puhuttu maailman sivu, ja sanaa käytetään edelleen, halusivatpa Seta-aktiivit sitä tai eivät.

Sukupuoli ei ole sosiaalinen konstruktio, vaan biologinen fakta.

[Whomanoid]

Transseksualismista ja transseksuaaleista on puhuttu maailman sivu, ja sanaa käytetään edelleen, halusivatpa Seta-aktiivit sitä tai eivät.
Sukupuoli ei ole sosiaalinen konstruktio, vaan biologinen fakta.

Transseksuaalisuutta (kuten sokeritautiakin ja kurkkumätääkin) vielä toki käytetään, mutta se on nimityksenä epälooginen. Kun ilmiöitä tutkitaan ja tunnetaan paremmin, myös nimitykset muuttuvat paremmin ilmiötä kuvaaviksi. Lue nyt alkajaisiksi vaikka Wikipediaa, niin pääset asiasta jyvälle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Transsukupuolisuus

Sukupuoli sosiaalisena konstruktiona on fakta, kuten sukupuoli biologisenakin ilmiönä, vai väitätkö ettei esim. eri kulttuureissa ole olemassa erilaisia käsityksiä ja normeja siitä, miten tytöt ja pojat voivat pukeutua, mitä he voivat leikkiä, miten käyttäytyä ja puhua jne.? Esim. islamilainen konstruktio sukupuolesta on meille varsin konkreettisesti havaittavissa ja osoitettavissa oleva fakta, koska se eroaa niin paljon suomalaisista sukupuolikonstruktioista.

[Alfresco]

Jussin jutut ovat taattua laatua eikä niihin ole paljon lisättävää.

Eräs asia kuitenkin jäi mieleen pyörimään:

Entä jos vastakkain ovat somalimuslimi ja Jani Toivola? Kumpikin kuuluu useampaan vähemmistöön. Vähentääkö vai lisääkö Jani Toivolan vähemmistöpisteitä ja ryhmäsidonnaisuuksia se, että toinen hänen vanhemmistaan on suomalainen?

Somalimuslimi ja Toivola ovat molemmat suvisten mielestä näitä söpöjä "pelastettavia". Molemmat ovat mustia ja värähtävän erilaisia. Somalimuslimi kuitenkin todennäköisesti ohittaisi Toivolan koska hän on ulkomaalaisena pikkasen enemmän söpö kun Toivola.

Tästä voi päättää ettei suvikset pysty itsekään tarkkaan määrittelemään kenet pitäisi "pelastaa" missäkin tilanteessa kuten Jussi totesi. Kyse on siis tunnepäätös missä aletaan punnitsemaan yhä pienempiaä eroavaisuuksia ja asettamaan ihmisiä kivuuskertoimen mukaan eri lokeroihin.

Tällainen toimintatapa sopii ihan hyvin kun pitää valita itselleen kavereita mutta viranomainen ei voi toimia tällaisten subjektiivisten arvioiden perusteella. Tämä vertaus osoittaa, että koko positiivinen syrjintä hyvin äkkiä menee mielipideasiaksi missä pärstäkertoimen mukaan päätetään ketä suositaan. Positiivinen syjintä siis perustuu diffuuseihin määritelmiin, jotka lopulta tukeutuvat päättäjien tunnetiloihin.

En ole kovinkaan ylättynyt, että olemme päätyneet tähän järjettömään tilanteeseen. Kuntien päättäjistä yhä useampi on nainen. Naisten järjenjuoksu ei ole siitä kirkkaammasta päästä. Hetkessä ja tunteillaan elävinä olentoina, naiset eivät myöskään aina ymmärrä päätöstensä pitkäaikaisia seurauksia. Tästä seuraa, että kivalta tuntuva ajatus värisevästä ja tärisevästä etnotyöyhteisöstä saa kunnissa kannatusta ohjeistuksena sorsia pätevämpiä työnhakijoita värisevien neekeripoikien hyväksi.

[Whomanoid]

En ole kovinkaan ylättynyt, että olemme päätyneet tähän järjettömään tilanteeseen. Kuntien päättäjistä yhä useampi on nainen. Naisten järjenjuoksu ei ole siitä kirkkaammasta päästä. Hetkessä ja tunteillaan elävinä olentoina, naiset eivät myöskään aina ymmärrä päätöstensä pitkäaikaisia seurauksia. Tästä seuraa, että kivalta tuntuva ajatus värisevästä ja tärisevästä etnotyöyhteisöstä saa kunnissa kannatusta ohjeistuksena sorsia pätevämpiä työnhakijoita värisevien neekeripoikien hyväksi.

Pyyntö: kiitos ei enää naisia ryhmänä halventavia kirjoituksia tämän asian tiimoilta. Tuo on epäasiallista eikä edistä "positiivisen erityiskohtelun" osoittamista syrjinnäksi.

[Alfresco]

En ole kovinkaan ylättynyt, että olemme päätyneet tähän järjettömään tilanteeseen. Kuntien päättäjistä yhä useampi on nainen. Naisten järjenjuoksu ei ole siitä kirkkaammasta päästä. Hetkessä ja tunteillaan elävinä olentoina, naiset eivät myöskään aina ymmärrä päätöstensä pitkäaikaisia seurauksia. Tästä seuraa, että kivalta tuntuva ajatus värisevästä ja tärisevästä etnotyöyhteisöstä saa kunnissa kannatusta ohjeistuksena sorsia pätevämpiä työnhakijoita värisevien neekeripoikien hyväksi.

Pyyntö: kiitos ei enää naisia ryhmänä halventavia kirjoituksia tämän asian tiimoilta. Tuo on epäasiallista eikä edistä "positiivisen erityiskohtelun" osoittamista syrjinnäksi.

Nämä on samoja tosiasioita kun puheet miesten väkivaltaisuudesta. Yleistystä toki mutta kaikilla yhteiskunnallisilla ilmiöillä on myös jokin selitys. Jostain syystä poliitisten päätösten laatu on laskenut politiikan naisistumisen myötä. Pelkkää sattumaa? Tuskin.

Politiikassa ja julkisella sektorilla päätöksentekijän arvomaailma aina heijastuu lopputulokseen. Jos arvomaailma on kovin liberaali ja omia tunnemieltymyksiä korostava, niin tottakai päätökset ovat sen mukaisia. Koko maahanmuutto perustuu tällaiseen naiviin fiilisliberalismiin.

Tutkimukset osoittavat, että miehet yleensä suhtautuvat kriittisemmin kaiken maailman villityksiin ja muoti-ilmiöihin. Jos päätöksenteko nykyään suosii naivisliberalistia päätöksiä samalla kun naisten määrä päätöksentekijöinä nousee, niin mitä muuta johtopäätöksiä voi tehdä kun että naiset ovat pättäjinä tuoneet mukaan tunnemaailmansa päätöksentekoon? Ehkä ikävä tosiasia joillekin mutta näin se kuitenkin näyttäisi olevan. Välillä joitain asioita on ihan hyvä todeta ääneen.

[Topi Junkkari]

Sukupuoli sosiaalisena konstruktiona on fakta, kuten sukupuoli biologisenakin ilmiönä, vai väitätkö ettei esim. eri kulttuureissa ole olemassa erilaisia käsityksiä ja normeja siitä, miten tytöt ja pojat voivat pukeutua, mitä he voivat leikkiä, miten käyttäytyä ja puhua jne.? Esim. islamilainen konstruktio sukupuolesta on meille varsin konkreettisesti havaittavissa ja osoitettavissa oleva fakta, koska se eroaa niin paljon suomalaisista sukupuolikonstruktioista.

En tarkoittanut eri sukupuolten erilaisia oikeuksia ja rooleja eri kulttuureissa, ne ovat tietenkin olemassa olevaa todellisuutta.

Tarkoitin sitä, että kaiken maailman akuliinojen atlaiden mielestä sukupuoli on sosiaalinen konstruktio siinä mielessä, että ihminen saa itse valita sukupuolensa ja yhteisön on vain hyväksyttävä se, että Anu onkin nyt Antti ja häntä on kohdeltava miehenä.

[Whomanoid]

Tarkoitin sitä, että kaiken maailman akuliinojen atlaiden mielestä sukupuoli on sosiaalinen konstruktio siinä mielessä, että ihminen saa itse valita sukupuolensa ja yhteisön on vain hyväksyttävä se, että Anu onkin nyt Antti ja häntä on kohdeltava miehenä.

Jaaha. Minä en kuitenkaan puhunut akuliinoista tai muista omaa erikoisuuttaan korostavista roolipelaajista, vaan todellisuuden ilmiöiden määrittelyistä. Ymmärsin, että sinä kategorisesti kielsit, että sukupuoli olisi myös sosiaalinen konstruktio eli kulttuuri-ilmiö biologisen perustansa päällä.

[Whomanoid]

Nämä on samoja tosiasioita kun puheet miesten väkivaltaisuudesta. Yleistystä toki mutta kaikilla yhteiskunnallisilla ilmiöillä on myös jokin selitys. Jostain syystä poliitisten päätösten laatu on laskenut politiikan naisistumisen myötä. Pelkkää sattumaa? Tuskin.

Politiikassa ja julkisella sektorilla päätöksentekijän arvomaailma aina heijastuu lopputulokseen. Jos arvomaailma on kovin liberaali ja omia tunnemieltymyksiä korostava, niin tottakai päätökset ovat sen mukaisia. Koko maahanmuutto perustuu tällaiseen naiviin fiilisliberalismiin.

Tutkimukset osoittavat, että miehet yleensä suhtautuvat kriittisemmin kaiken maailman villityksiin ja muoti-ilmiöihin. Jos päätöksenteko nykyään suosii naivisliberalistia päätöksiä samalla kun naisten määrä päätöksentekijöinä nousee, niin mitä muuta johtopäätöksiä voi tehdä kun että naiset ovat pättäjinä tuoneet mukaan tunnemaailmansa päätöksentekoon? Ehkä ikävä tosiasia joillekin mutta näin se kuitenkin näyttäisi olevan. Välillä joitain asioita on ihan hyvä todeta ääneen.

Tukevasti ilmassa nuo sinun tosiasiasi. Väitätkö, ettei miesten tunnemaailma olisi ihan yhtä paljon tai yhtä vähan mukana päätöksenteossa? Luepa esim. ulkoministeri Eljas Erkon päätöksenteosta loka-marraskuussa 1939. Miehillä kuitenkin usein jostain syystä puhutaan häveliäämmmin "arvoista ja periaatteista" kuin tunteista, vaikka olisi kyse täsmälleen samasta asiasta kuin naisilla.

Mikä tutkimus osoittaa, että miehet suhtautuvat kriittisemmin muotivillityksiin?

[Alfresco]

Tukevasti ilmassa nuo sinun tosiasiasi. Väitätkö, ettei miesten tunnemaailma olisi ihan yhtä paljon tai yhtä vähan mukana päätöksenteossa?

Väitän.

Mikä tutkimus osoittaa, että miehet suhtautuvat kriittisemmin muotivillityksiin?

No vaikkapa gallupit, että naiset suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttoon kun miehet. Olet varmaan lukenut niistä.

[Whomanoid]

No vaikkapa gallupit, että naiset suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttoon kun miehet. Olet varmaan lukenut niistä.

Sinun väitteesi oli, että naiset suhtautuvat YLEENSÄ myönteisemmin kaiken maailman muotivillityksiin. Tuo yksi gallup on tässä anekdootti. Sen merkitys voidaan kumota mm. sillä, että miehet ottavat naisia innokkaammin käyttöön kaikkia uusia teknisiä muotihärpättimiä (navigaattorit, kommunikaattorit jne.)

[ike60]

Mutta ydinkysymystä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa: entäpä jos jotkut ryhmät ovat perinnöllisesti vähemmän (henkisesti) kyvykkäitä kuin toiset?

Testiälykkyys ei ole sama asia kuin henkinen kyvykkyys. Mihinkään työtehtävään ei ole järkeä valita jotakuta vain testiälykkyyden perusteella. Yksilöiden välinen variaatio on henkisessä suorituskyvyssä aina suurempi kuin mihinkään keinotekoisiin (työhönotossa) kategorioihin (sukupuoli, ikä, etnisyys, uskonto, äidinkieli, seksuaalinen suuntautuminen, poliittinen vakaumus) perustuvien ryhmien väliset erot. Jos työnantaja haluaa rekrytoida parhaan (vaikka sitten 'älykkäimmän') työnhakijan, hänellä ei ole varaa niputtaa ihmisiä asiaankuulumattomin, työtehtäviin liittymättömin perustein.

Kerrankin Whomanoidin kanssa samaa mieltä. Olen itse ollut rekrytoimassa useitakin henkilöitä urani varrella, ja pari kertaa olen joutunut kärsimään huonoista rekrytointipäätöksistä (kerran omastani ja kerran esimieheni minulle valitsemasta alaisesta). Kummassakin tapauksessa henkilö oli selvästi riittävän älykäs työtehtäviinsä. Väitän että monet muut tekijät ovat tärkeämpiä työn menestykselliselle suorittamiselle kuin raakaälykkyys: ahkeruus, yhteistyökyky, myönteinen asenne, luotettavuus, rehellisyys, aloitekykyisyys, kyky tarvittaessa itsenäiseen työskentelyyn jne. Uskon että muilla aloilla näiden suhteellinen merkitys on vielä suurempi kuin omallani, koska tutkimushommissa silkasta älykkyydestä on harvinaisen paljon hyötyä.

Jos resurssit olisivat äärettömät, kuhunkin työtehtävään kannattaisi laatia ihan omat testinsä jotka mittaavat kunkin yksilön sopivuutta juuri tuon tehtävän hoitamiseen. Käytännössä kuitenkin tuollainen olisi kallista ja veisi paljon aikaa rekrytoijalta, joten pitää tyytyä siihen mitä voi helposti testata ja joka kuitenkin antaa suuntaa rekrytoitavien keskinäisestä sopivuudesta. Juuri mikään ei ole älykkyyden testaamista helpompaa jos hakijoiden ominaisuuksilla oikeasti on väliä: katsoo vain jostain yrityshakemistosta psykologifirman numeron, tekee tilauksen sieltä ja maksaa aikanaan laskun. Ahkeruutta, yhteistyökykyä ja niitä muita tärkeämpiä ominaisuuksia on paljon vaikeampi selvittää testaamalla; ahkeruudesta näkee jotain koulutodistuksista, yhteistyökykyä pystyy rajoitetusti testaamaan keinotekoisilla yhteistyötilanteilla ja jonkinlainen proxy rehellisyydelle on rikosrekisteri jne., mutta älykkyyteen verrattuna ne ovat paljon vaikeampia selvitettäviä.

Joidenkin etnisten ryhmien matala keskiälykkyys on hyvä ottaa huomioon silloin kun mietitään, keitä tänne Suomeen kannattaa houkutella muuttamaan maahan; tällöin puhutaan populaatiotason asioista. Rekrytointipäätös koskee kuitenkin yksilöitä, yleensä vain muutamaa vakavastiotettavaa hakijaa kerrallaan.

Tutkimushommissa olisi järjetöntä perustaa rekrytointipäätöstä sen paremmin positiiviselle kuin negatiivisellekaan syrjinnälle hakijan etnisen taustan, sukupuolen tms. vuoksi, mutta tulee mieleeni pari esimerkkiä sinänsä harvinaisista tilanteista, jolloin noille voisi olla paikkansa.

Ensinnäkin positiivinen syrjintä. Sellaisessa maassa, jossa ei ole toimivaa sosiaaliturvajärjestelmää, voi olla perusteltua palkata siinä maassa paarialuokkaan kuuluvan etnisen vähemmistön edustaja, jolla on monta lasta elätettävänä, vaikkei hän olisi työnhakijoista paras. Tällöin inhimillisyysnäkökohta ajaa työnantajan välittömän edun edelle. Tämä perustelu ei tietenkään päde Suomessa, jossa kenenkään lapsien ei tarvitse nähdä nälkää.

Negatiivinen syrjintä taas voisi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa työskennellään tiiviissä tiimissä, ja tiimin olemassaolevat jäsenet ovat kelpo työntekijöitä mutta syvästi vieroksuvat tiettyä etnistä ryhmää. Tiimin hajottaminen puolestaan johtaisi vakaviin tuottavuusongelmiin tms. Tällöin työnantajan kannalta olisi järjetöntä palkata sinne kyseisen etnisen ryhmän edustaja aiheuttamaan kitkaa työhön. Ei se olisi reilua sille rekrytoitavallekaan, joka joutuisi muiden syrjinnän kohteeksi. Tällaistakaan tilannetta tuskin tulee vastaan Suomessa.

[Dr.Pepper]

Muuten hyvä kirjoitus, mutta yksi räikeä asiavirhe siitä löytyi:

Ei kukaan ole huolissaan siitäkään, ovatko esimerkiksi vasenkätiset, värisokeat tai viiksekkäät henkilöt edustettuina väestöosuutensa edellyttämässä suhteessa.

Olen erittäin huolissani viiksekkäiden selkeästä aliedustuksessa oikeastaan missä tahansa tehtävässä ja asemassa.
Haastankin Homma-foorumin väen taistelemaan syrjintää vastaan positiivisella syrjinnällä. Palkkaa viiksekäs! -kampanja alkakoon.

[jupeli]

Koska jokaista työssäkäyvää somalia pidetään tunnetusti todisteena kaikkien somalien ahkeruudesta, Abdirahimin työllistyminen kohottaa koko somaliyhteisön ryhmäimagoa. Kun muistetaan myös somalien suuret perheet ja tapa lähettää rahaa myös Somaliassa oleville sukulaisilleen, on selvää, että Abdirahimin työllistyminen hyödyttää keskimäärin laajempaa joukkoa kuin suomalaisen työllistyminen.

Näin on. Somalin työllistyminen on varmasti vaikutuksiltaan suuri ko. yhteisössä eli nostaa omanarvontuntoa, ehkä koko suvun elintasoakin ja luo vielä positiivista kuvaa kantaväestön suuntaan. Se on hieno juttu ja somalienkin työllistymistä pitäisi tukea kaikin moraalisesti kestävin toimin, mm. omaan aktiivisuuteen ja työnhakuun velvoittaen ja päivärahan/toimeentulotuen menetyksellä uhaten. Työllistymistavoite ei kuitenkaan oikeuta syrjimään ketään toista yksilönä, ei vaikka naapurin Pena kaataisi koko palkkansa omasta kurkustaan alas.

Ei esim. työhönsä nähden alipätevän Abdirahmin työllistäminen itseisarvona edistä muuta kuin hänen itsensä etua.  Jos Abdirahman pistää rahansa khatiin tai kaljaan tai lähettää rahansa sinne minne itse haluaa se on hänen asiansa. Jos hän katsoo, että hänen on pakko lähettää rahaa suvulleen, on se vain itseisarvona Abdirahmin taloudellisen edun kapenemista. Jos hän tykkää lähettää rahojaan suvulleen, on se itseisarvona Abdirahmilta taloudellisesti pois, jos vaikka hän saakin siitä henkistä tyydytystä.

[Alfresco]

No vaikkapa gallupit, että naiset suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttoon kun miehet. Olet varmaan lukenut niistä.

Sinun väitteesi oli, että naiset suhtautuvat YLEENSÄ myönteisemmin kaiken maailman muotivillityksiin.

Kyllä.

Tuo yksi gallup on tässä anekdootti. Sen merkitys voidaan kumota mm. sillä, että miehet ottavat naisia innokkaammmin käyttöön kaikkia uusia teknisiä muotihärpättimiä (navigaattorit, kommmunikaattorit jne.)

... ja naiset noudattavat muotia ja ostelevat moninkertaisesti enemmän vaatteita kun miehet ...

Ei galluppeja noin vaan voi kumota. Gallupista toiseen naiset ovat liberaalimpia ja innostuvat herkemmin erilaisista uusista totuuksista. Naiset suhtautuvat myönteisemmin varsin moneen asiaan kuten vähemmistöasioihin, naispappeuteen, maahanmuuttoon jne. Lähes koko maahanmuutto pyörii erilaisten naisvaikuttajien ympärillä, ihan presidentistä lähtien. Naisten nyyhkyfaktori on eräs merkittävin syy miksi afrikkalaisia pitää pelastaa Suomeen paapottavaksi humanitaarisen maahanmuuton nimissä. Minusta on päivän selvä, että naisilla on liberaalimpi kanta erilaisiin aatteelisiin kysymyksiin ja suhtautuvat tunnekkaammin näihin asioihin.

Huomaa etten esitä, että naiset pitäisi ottaa vastuuta muiden naisten tekemistä huonoista päätöksistä. Naisilla on taipumus identifioitua sukupuolensa kautta joten asia tuuppaa mennä niin, että jos kritisoi naisia yleisesti, niin välittömästi joku nainen ottaa sen kritiikkinä heidän henkilöä vastaan. Kyllä naisia pitää pystyä kritisoida ihan samalla lailla kun miehiäkin. Voin kyllä tunnustaa ettei miehetkään aina tee parhaimpia päätöksiä mutta keskimäärin naisten suunnalta tuuppaa tulemaan enemmän tuubaa.

Tämä taitaa jo mennä liian off-topic itse aiheesta.

[Whomanoid]

Ei esim. työhönsä nähden alipätevän Abdirahmin työllistäminen itseisarvona edistä muuta kuin hänen itsensä etua.  Jos Abdirahman pistää rahansa khatiin tai kaljaan tai lähettää rahansa sinne minne itse haluaa se on hänen asiansa. Jos hän katsoo, että hänen on pakko lähettää rahaa suvulleen, on se vain itseisarvona Abdirahmin taloudellisen edun kapenemista. Jos hän tykkää lähettää rahojaan suvulleen, on se itseisarvona Abdirahmilta taloudellisesti pois, jos vaikka hän saakin siitä henkistä tyydytystä.

Juu toki naapurin Abdirahmankin voi pureskella kaikki rahansa khattina. Sekään ei ole rekrytointiperuste puoleen eikä toiseen. Ainoastaan työnhakijan pätevyyden ja suorituskyvyn pitäisi vaikuttaa.

[mikkoellila]

Naiset suhtautuvat myönteisemmin varsin moneen asiaan kuten vähemmistöasioihin, naispappeuteen, maahanmuuttoon jne.

Naiset eivät myöskään näe näitä periaatteellisina kysymyksinä. Naiset eivät suostu myöntämään esimerkiksi sitä, että kristinusko eli Raamattu vastustaa homoseksuaalisuutta täysin yksiselitteisesti. Miehet sen sijaan yleensä suostuvat valitsemaan loogisesti JOKO kristinuskon TAI suvaitsevuuden homoseksuaalisuutta kohtaan. Naiset eivät suostu tällaista valintaa tekemään, koska emotionaalisesti tykkäävät sekä kristinuskosta että homoseksuaalisuudesta. Naiset eivät suostu näkemään tässä mitään loogista ristiriitaa.  

Naiset eivät yleensäkään halua nähdä asioita periaatteellisella tasolla, vaan ottavat yksittäisiin asioihin kantaa ad hoc, täysin emotionaaliselta mutu-pohjalta.

[Alfresco]

Ainoastaan työnhakijan pätevyyden ja suorituskyvyn pitäisi vaikuttaa.

Ei ihan niinkään. Työntekijän persoona pitää myös olla kunnossa. Kukaan ei kestä mitään nalkuttavaa paskiaista vaikka hän olisi kuinka pätevä ja ahkrea tahansa. Jos tyyppi on kovin ikävä, niin hänen oma suorituskyky ei riitä pelastamaan sen haitan mitä hän saa aikaan työyhteisössä. Rekrytointi on monen summan kokonaisuus missä ei riitä pelkkä muodollinen arviointi ihmisen työkyvykkyydestä.

[Whomanoid]

Alfrescolle:

Naisten nyyhkyfaktori varmaan selittää myös USA:n vuosittain ottamat miljoona pakolaista sekä Iranissa oleskelevat 2,5 miljoonaa ja Saudi-Arabiassa oleskelevat 2,2 miljoonaa pakolaista. Amerikkalaiset ovat toki tunnetusti muotitietoisia, mutta että iranilaiset mullahit ja arabiemiiritkin?

[Whomanoid]

Ainoastaan työnhakijan pätevyyden ja suorituskyvyn pitäisi vaikuttaa.

Ei ihan niinkään. Työntekijän persoona pitää myös olla kunnossa. Kukaan ei kestä mitään nalkuttavaa paskiaista vaikka hän olisi kuinka pätevä ja ahkrea tahansa. Jos tyyppi on kovin ikävä, niin hänen oma suorituskyky ei riitä pelastamaan sen haitan mitä hän saa aikaan työyhteisössä. Rekrytointi on monen summan kokonaisuus missä ei riitä pelkkä muodollinen arviointi ihmisen työkyvykkyydestä.

Juu tämän myönnän ja kokemuksesta lisään, että rekrytointipäätös on monen tekijän summa. Se nalkutus tosin usein selviää vasta myöhemmin.