Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[risto]

Toisaalta ei tule juurikaan sellaisia tehtäviä mieleen, missä nainen olisi yksiselitteisesti miestä parempi valinta.

Imettäjä? Äiti?

Vastaavasti varaan isän roolin miehelle. Kyllä mies on yksiselitteisesti parempi valinta isäksi kuin nainen.

Taistelukentille en naisia lähettäisi, mutta olenkin romantikko.

Jossain tapauksissa voisi olla perusteltua esimerkiksi lisätä miesopettajien määrää tai esimerkiksi valita uimahallin naisten suihkutilojen siivoajaksi nimenomaan nainen. Samoin on hyväksyttävää syrjiä pedofiilia työnhaussa, kun työtehtävissä ollaan lasten kanssa.

Kaikkia edellisiä tapauksia nähdäkseni yhdistää kuitenkin se, että pätevyys tai sopivuus työtehtävään on parempi kuin muilla ryhmillä. Voidaan siis kysyä, että onko kyse ollenkaan syrjinnästä.

[Phobos]

[..]

"Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset" on arvon professorien puheessa rinnastettu ikään kuin Raamattuun ja Jumalan sanaan, jota arvon professorit ainoana osaavat tulkita tietämättömille. Todellinen asiantuntija olisi vain sanonut, vaatiiko julkilausuman toteuttaminen perustuslain tai muun lainsäädännön muutosta sekä spekuloinut muutoksen vaikutuksilla yhteiskunnassa.

Vaikka en kovin uskonnollinen yksilö olekaan, niin tähän voisin todeta, että "aamen".

[Jussi Halla-aho]

http://halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html

[Saippuakupla]

21.6.2011
"Positiivisen" syrjinnän ongelmia

Edellisessä kirjoituksessa kävin läpi reaktioita, joita Perussuomalaisten eduskuntaryhmän rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastainen julkilausuma oli julkisuudessa herättänyt. Lupasin palata varsinaiseen substanssiin, ts. siihen, miksi "positiivinen" syrjintä (sivistyneesti "diskriminaatio", kaunistellen "erityiskohtelu") ei ole hyvä asia.

Tässä tekstissä, kuten julkilausumassakin, "positiivisella syrjinnällä" tarkoitetaan yhden henkilön suosimista toisen henkilön kustannuksella rodun, uskonnon, kulttuuritaustan tai vastaavan seikan vuoksi. Siis esimerkiksi sitä, että Helsingin kaupunki työntekijöitä rekrytoidessaan valitsee kahdesta hakijasta sen, jonka viiteryhmä on "aliedustettuna" kaupungin henkilöstössä, vaikka kyseinen henkilö ei olisi "aivan yhtä pätevä" kuin kilpailijansa.

1. Positiivinen syrjintä nähdään kompensaationa piilossa olevalle negatiiviselle syrjinnälle, joka kuuleman mukaan selittää tiettyjen ryhmien aliedustuksen esim. yrityksen tai organisaation henkilöstössä. Kun negatiivista syrjintää kompensoidaan positiivisella syrjinnällä, saavutetaan tasapaino eli nykyliturgiassa "tosiasiallinen tasa-arvo".

Ongelma on siinä, että ainoa todiste negatiivisesta syrjinnästä esim. Helsingin kaupungin organisaatiossa on sen väitetty seuraus eli vähemmistöjen aliedustus henkilöstössä. Oletus kompensoitavan ongelman olemassaolosta perustuu siis puhtaaseen kehäpäättelyyn.

Edelleen voidaan kysyä, miksi Helsingin kaupunki ei suoraan puutu negatiiviseen syrjintään, jos se olettaa sellaista harrastavansa, sen sijaan, että se kompensoi itse harjoittamaansa negatiivista syrjintää positiivisella syrjinnällä. Negatiivisella (piilo)syrjinnällä oikeutetaan kompensoiva positiivinen (avo)syrjintä, mutta kääntäen myös positiivinen syrjintä oikeuttaa ja tekee välttämättömäksi negatiivisen syrjinnän, koska vain niiden yhdistelmä luo "tosiasiallisen" tasa-arvon.

2. Paitsi että negatiivinen (piilo)syrjintä on aliedustuksen selittäjänä toteennäyttämätön, se on myös tarpeeton ja todennäköisesti väärä. On selvä asia, että esimerkiksi matala koulutustaso ja kielen osaamattomuus vaikuttavat kielteisesti henkilön työllistymismahdollisuuksiin. Tiettyjen väestöryhmien, etenkin Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleiden humanitaaristen maahanmuuttajien, koulutustaso ja kielitaito ovat tunnetusti ja yksiselitteisesti keskimäärin heikompia kuin kantaväestön. Tästä syystä he ovat aliedustettuina kaikkialla paitsi rikostilastoissa.

Jos ryhmä X on keskimäärin heikommilla työvalmiuksilla varustettu kuin ryhmä Y, on loogista ja oikein, että se on aliedustettuna siellä, missä sanotuilla työvalmiuksilla on merkitystä. Jos halutaan nostaa ryhmän X edustusta, on kohotettava sen työvalmiuksia eikä madallettava rimaa.

3. Positiivisen syrjinnän tavoite, eri väestöryhmien tasainen edustus organisaation henkilöstössä, on outo. Miksi niiden pitäisi olla tasaisesti edustettuina? Kuka tai mikä hyötyy tästä? Ei kukaan ole huolissaan siitäkään, ovatko esimerkiksi vasenkätiset, värisokeat tai viiksekkäät henkilöt edustettuina väestöosuutensa edellyttämässä suhteessa. Kuitenkin vasenkätisyys ja värisokeus ovat synnynnäisiä ominaisuuksia siinä kuin vaikkapa ihonväri tai sukupuolinen suuntautuminen ja viiksekkyys hankittu ominaisuus aivan kuten vaikkapa uskonto.

4. Positiivista syrjintää markkinoidaan tilapäisenä järjestelynä, josta pitää luopua sitten, kun kompensoitava epäkohta (eli negatiivinen syrjintä) on poistunut.

Tämä kuulostaa toki hyvältä, mutta miten voidaan todeta negatiivisen (piilo)syrjinnän poistuminen, jos sen olemassaolosta ei ole muita merkkejä kuin vähemmistöryhmien aliedustus esim. organisaation henkilöstössä? Helppo vastaus tietysti olisi, että syrjinnän voidaan katsoa poistuneen sitten, kun vähemmistöryhmä ei enää ole aliedustettu, mutta entäpä, kun aliedustukseen on jo puututtu positiivisella syrjinnällä.

Tutkittaessa sitä, onko negatiivinen syrjintä poistunut, on siis ensin todettava, mikä on ryhmän X edustus tällä hetkellä ja sitten vähennettävä edustuksesta positiivisen syrjinnän aiheuttama vääristymä. Ei tällainen ole käytännössä mahdollista.

5. Positiivinen syrjintä redusoi ihmiset yksilöistä etnisten ryhmiensä edustajiksi, mutta ei silti hyödytä kyseisiä ryhmiä vaan ainoastaan epäpäteviä yksilöitä.

Mitä tämä tarkoittaa? Kuvitellaan tilanne, jossa kaupungin puistotyöntekijän paikkaa hakevat Pena ja Abdirahim. Abdirahim ei ole "aivan yhtä pätevä" kuin Pena, mutta hänet valitaan, koska hän on somali ja koska somalit ovat aliedustettuina kaupungin henkilöstössä. Abdirahimia siis suositaan, koska hän on somali, ja Penaa syrjitään, koska hän on suomalainen.

Järjestelyn ainoa hyötyjä on yksilö nimeltä Abdirahim. Edes somaliyhteisö tai muut työttömät somalit eivät hyödy mitenkään siitä, että Abdirahim sai töitä. Somaleilla ei tässä tapauksessa ole mitään ryhmäetua, kuten ei ole suomalaisillakaan.

Pidemmällä tähtäyksellä ja laajemmassa perspektiivissä järjestelyn häviäjiä ovat kaikki muut paitsi Abdirahim. Pena ymmärrettävästi suuttuu siitä, että Abdirahim syrjäyttää hänet somaliutensa suomalla mandaatilla. Penan kaverit ja sukulaiset suuttuvat Penan puolesta, ja suuttumus kohdistuu paitsi Abdirahimiin myös somaleihin ylipäänsä sekä järjestelmästä tosiasiallisessa vastuussa oleviin kukkahattutahoihin.

6. Taustan perusteella tapahtuva suosiminen asettaa samat valmiudet hankkineet yksilöt eriarvoiseen asemaan. Koska esim. somaleissa on paljon vähemmän sekä suomea osaavia että korkeasti koulutettuja kuin suomalaisten joukossa, jo se, että kahdesta yhtä pätevästä hakijasta on valittava aliedustettuun ryhmään kuuluva, johtaa siihen, että opiskelemaan vaivautuvalla somalilla on räikeästi paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin opiskelemaan vaivautuvalla suomalaisella.

Koska tiettyjen väestöryhmien keskimääräinen koulutustaso on hyvin matala, niiden suhteellisesti "oikea" edustus vaikkapa kaupungin henkilöstössä voidaan käytännössä toteuttaa lähinnä palkkaamalla niiden edustajia vähäistä koulutusta vaativiin tehtäviin. Jotta heidän kokonaisedustuksensa organisaation kokonaishenkilöstöstä olisi "oikea", heillä on käytännössä oltava huikea yliedustus alimman portaan tehtävissä. Tämä korostaa entisestään epätasa-arvoa kouluttamattoman vähemmistöedustajan ja kouluttamattoman suomalaisen välillä.

7. Positiivinen syrjintä edellyttää ihmisten "rodullistamista" ja "rotujen" pisteyttämistä. On määriteltävä, ketä saa ja pitää suosia kenenkin kustannuksella. Ketkä kaikki muodostavat sellaisen "ryhmän", jonka suhteellisesti "oikeaa" edustusta on valvottava?

"Somali" ja "suomalainen" ovat ehkä selkeitä tapauksia, mutta entäpä jos vastakkain ovat Suomessa syntynyt somali ja islantilainen maahanmuuttaja? Olen kohtuullisen varma, että että viimemainittuja on Helsingin kaupungin henkilöstössä vähemmän kuin somaleja. Ovatko islantilaiset maahanmuuttajat "vähemmistö", vai kuuluvatko he ihonvärinsä nojalla "enemmistöön"?

Entä jos vastakkain ovat somalimuslimi ja Jani Toivola? Kumpikin kuuluu useampaan vähemmistöön. Vähentääkö vai lisääkö Jani Toivolan vähemmistöpisteitä ja ryhmäsidonnaisuuksia se, että toinen hänen vanhemmistaan on suomalainen?

8. Positiivinen syrjintä vetää mattoa niiden maahanmuuttajien alta, jotka pärjäisivät myös tasa-arvoisilla pelisäännöillä. Se, että vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä toimii erilaisissa näkyvissä tehtävissä, ei suinkaan kohota näihin ryhmiin kuuluvien yksilöiden imagoa ja uskottavuutta muun väestön silmissä, jos muu väestö tietää, että vähemmistöihin kuuluvien ihmisten ei kyseisiin tehtäviin päästäkseen tarvitse olla yhtä päteviä kuin muiden.

Edellä luetellut ongelmat ovat mielestäni joko ylittämättömiä tai sietämättömiä. Jos halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, yksilöiden on oltava tasa-arvoisia heidän taustaansa katsomatta. Yhteiskuntaa, jossa ihonvärillä ja etnisellä taustalla ei ole merkitystä, ei voida luoda järjestelmällä, jossa ihonvärillä ja taustalla on merkitystä.

[Lentomestari]

Lähestyit mielitietyksi tullutta aihetta varsin monikulmaisesti ja perusteellissesti, meinasin välillä tippua jakkaralta kun tuota luin, kuinkahan kukkahattu kestää tattituolillaan kun kahlaa tuon päätelmäketjun läpi, jos nyt näihin kirjoituksiin yleensä tarttuu.

[Noottikriisi]

Hyvä kirjoitus. Erityisen iloinen olen siitä että Jussi käsitteli vähän koulutettujen suomalaisten kokemaa syrjintää joka johtuu maahanmuutosta yleensä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnatuista positiivisista erityisjärjestelyistä.

Koska tiettyjen väestöryhmien keskimääräinen koulutustaso on hyvin matala, niiden suhteellisesti "oikea" edustus vaikkapa kaupungin henkilöstössä voidaan käytännössä toteuttaa lähinnä palkkaamalla niiden edustajia vähäistä koulutusta vaativiin tehtäviin. Jotta heidän kokonaisedustuksensa organisaation kokonaishenkilöstöstä olisi "oikea", heillä on käytännössä oltava huikea yliedustus alimman portaan tehtävissä. Tämä korostaa entisestään epätasa-arvoa kouluttamattoman vähemmistöedustajan ja kouluttamattoman suomalaisen välillä.

edit - lisäsin lainauksen

[AjatusRikollinen]

Kenellä on niin hyvä ääni että voisi spiikata mp3 tästä ja minä hoidan visualisoinnin.

[guest3656]

21.6.2011
"Positiivisen" syrjinnän ongelmia

Edellä luetellut ongelmat ovat mielestäni joko ylittämättömiä tai sietämättömiä. Jos halutaan tasa-arvoinen yhteiskunta, yksilöiden on oltava tasa-arvoisia heidän taustaansa katsomatta. Yhteiskuntaa, jossa ihonvärillä ja etnisellä taustalla ei ole merkitystä, ei voida luoda järjestelmällä, jossa ihonvärillä ja taustalla on merkitystä.

JHa avaa positiivisen syrjinnän ongelmallisuutta loogisesti. On kuitenkin tosiasia, että ongelmat tulevat olemaan huomattavasti Jussin kuvaamaa suurempia. Kun kulttuurierot siirretään väkisin työelämään, työelämä vaikeutuu entisestään. Kenen ehdoilla julkishallinnon työpaikoilla tullaan toimimaan jos huonosti koulutetuille afrikkalaisille annetaan valtaa? Kuka uskoo heidän rehellisyyteensä ja oikeudenmukaisuuteensa? Yksinkertaisempienkin asioiden hoitaminen tulee vaikeutumaan kun virkailija ei käsitä mitään. Miten muka estetään täydellinen sekasorto? Jokainen ymmärtää, että yhtälö on mahdoton.

[Possumi]

http://halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html

ensin korjaus: kohta 7. toinen paragrafi

"Olen kohtuullisen varma, että että viimemainittuja on Helsingin kaupungin henkilöstössä vähemmän kuin somaleja. "

Lisäisin kohdan yhdeksän jokseenkin näin:

9. On esitetty myös positiivisen syrjinnän koskevan kaikenlaisia ihmisryhmiä kuten esimerkiksi sotaveteraaneja tai vammaisia. Julkilaisumassa tuomittiin kuitenkin nimenomaan vain "etnisen, uskonnollisen, kulttuurillisen, aatteellisen, kielellisen tai poliittisen" ryhmän demonisointi tai erityiskohtelu.

On tietenkin ryhmiä joille yhteiskunta on tietoisesti ja perustellusti päättänyt antaa ns. erityiskohtelua. Sotaveteraanien kohdalla syynä on kunniavelka itsenäisyydestämme. Vammaisten kohdalla taas on päätetty pitää huoli myös niistä joilla on henkisiä tai fyysisiä vaikeuksia ja välttää näin syrjäytymistä jonka johdosta heidän huoltosuhteensa paranee.

Esimerkiksi liikuntavammaisen palkkaamisessa toimistotyöhön pitää ratkaista hakijan pätevyys. Lliikkumisen vaikeus tai tarvittavat erikoisjärjestelyt, huonekalut, eivät  saa vaikuttaa päätökseen. Toisaalta palomiehen ammattiin on eri vaatimukset kuin toimistotyöhön kuten jokainen ymmärtää.

Paikkaan pätevälle vammaiselle annettava työpaikka ei aiheuta yhteiskunnallista eriarvoisuutta koska sitä ei pidetä ansaitsemattomana etuutena. Toisaalta kukaan ei ole ainakaan vielä uskaltanut rinnastaa maahanmuuttajia vammaisiin. Maahanmuuttaja voi opetella kielen ja hankkia ammatillisen pätevyyden. Jalkansa menettänyt liikuntavammainen ei voi kasvattaa uutta jalkaa.

[Roope]

Koska tiettyjen väestöryhmien keskimääräinen koulutustaso on hyvin matala, niiden suhteellisesti "oikea" edustus vaikkapa kaupungin henkilöstössä voidaan käytännössä toteuttaa lähinnä palkkaamalla niiden edustajia vähäistä koulutusta vaativiin tehtäviin. Jotta heidän kokonaisedustuksensa organisaation kokonaishenkilöstöstä olisi "oikea", heillä on käytännössä oltava huikea yliedustus alimman portaan tehtävissä. Tämä korostaa entisestään epätasa-arvoa kouluttamattoman vähemmistöedustajan ja kouluttamattoman suomalaisen välillä.

Ongelma on huomioitu - tavallaan. Koska koulutusta vaativissa tehtävissä työskenteleviä kantaväestön edustajia olisi vaikea vakuuttaa positiivisen syrjinnän hyödyistä sellaisen osuessa omalle kohdalle ja koska he voivat puolustaa etujaan kiusallisen kovaäänisesti ja tehokkaasti, toimii positiivinen syrjintä organisaation ylemmillä portailla hieman eri tavalla. Siellä esimerkiksi vähemmistöjen edustajille luodaan täysin uusia työpaikkoja vaikkapa asiantuntijanimikkeellä, mutta mielellään ilman varsinaista esimiesvastuuta.

Suomessa ollaan tällä tiellä vasta alussa, mutta "näkyvien vähemmistöjen aliedustusta" julkishallinnossa vähentävä AFRO-hanke on selvästi askel tähän suuntaan.

[Eino P. Keravalta]

Erittäin nerokas ja paikkansapitävä huomio seuraavassa alleviivattuna:

Negatiivisella (piilo)syrjinnällä oikeutetaan kompensoiva positiivinen (avo)syrjintä, mutta kääntäen myös positiivinen syrjintä oikeuttaa ja tekee välttämättömäksi negatiivisen syrjinnän, koska vain niiden yhdistelmä luo "tosiasiallisen" tasa-arvon.

Paradoksaaliseksi muodostuukin, että mitä enemmän positiivista syrjintää harjoitetaan, sitä enemmän sen kohteita on "varaa" syrjiä negatiivisesti, koska positiivinen syrjintä..

[Entti]

Listaan voisi lisätä sen, että kukapa oikeasti kehtaisi, haluaisi ja jaksaisi olla työyhteisössään se, joka sai duunin vain koska on x-kiintiön edustaja. Vaikka kuinka koettaisi tehdä työnsä extrahyvin, saa aina olla sama leima otsassa. Kiintiömiehen tai -naisen mokat duunissa kasvaisivat isommiksi kuin ne oikeasti ovatkaan.

[Jepulis]

http://halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html

Hyvä kirjoitus.

Positiivista syrjintää markkinoidaan tilapäisenä järjestelynä, josta pitää luopua sitten, kun kompensoitava epäkohta (eli negatiivinen syrjintä) on poistunut.

Yli ja aliedustuksista esimerkiksi ruotsinkielisten tiettyjen tehtävien ja erityisesti hallintopaikkojen mahdollinen yliedustus. Ei nyt varsinaisesti mitään tilastotietoa aiheesta ole. Vähemmistöä koskevaa yliedustusta ei siis poisteta - edellyttäen oletuksen pitävän kutinsa.

Somalien ja tiettyjen suuntien tulijoiden tulva ei suinkaan ole vähenemässä vaan heidän määränsä kasvaa käytännössä niin pitkälle kuin näköalaa on. Siten uutta kouluttamatonta värillistä ja muuta erikoisryhmää riittää jatkossakin.

Näistä kahdesta tekijästä vetäisin yhteen, että alemman portaan tehtäviin tullaan jatkossakin aina positiivisesti syrjimään siten, että suomalainen jää sivuun. Myös hallintopaikoissa sama kuvio tullee jatkumaan. Kuvio tulee myös lisääntymään. Siten suomalaiset syrjäytyvät jatkossa omassa maassaan lähtökohtiin nähden todennäköisimmin.

Mitä pitäisi tehdä? Minun mielestäni suomalaiset eivät tule saamaan oikeutta, ennen kuin he itse hankkivat oikeutta itselleen. Se tarkoittaa muiden muassa perussuomalaisten äänestämistä ja mahdollisesti pahiten mokuttavien medioiden tilausten lopettamista ja muuta lompakolla äänestämistä.

[ike60]

Mainitsematta on nopean lukemisen perusteella jäänyt, että mikä tahansa suosikkijärjestelmä muodostaa suosinnan kohteille disinsentiivin (suomeksi kai lähinnä lannistin?) opiskella ahkerasti, tehdä työnsä hyvin ja yrittää. Miksi huhkia, kun vähemmälläkin pärjää ihan vain etnisen taustansa, kielensä, uskontonsa tai muun näihin verrattavan syyn takia?

Tämä voi johtaa maahantulijoissa vaikeampiinkin asenneongelmiin, kun erilaiset monikulttuuriasiantuntijat kertovat heimoveljilleen naureskellen työstään, jossa työtahti on peräti leppoisa mutta etuudet sitten sitäkin kattavammat. Heidän kannaltaan kiintiötyöt ovat vain sen ikuisen sadekauden jatketta, jonka toinen ilmentymä ovat sosiaalituet. Niinpä positiivinen syrjintä on omiaan varmistamaan, että sille on tarvetta tulevaisuudessakin, kun tiettyjen etnisten ryhmien edustajat eivät välttämättä edes yritä pärjätä avoimilla työmarkkinoilla.

[Possumi]

Mitä pitäisi tehdä? Minun mielestäni suomalaiset eivät tule saamaan oikeutta, ennen kuin he itse hankkivat oikeutta itselleen.

Ei ystäväni, ei synny rakkaus maailmaan odottaessasi hallitusohjelmaa, vallanpitäjien peliä.
Ei, ystäväni, niin kauan kuin seinästä jää tukku mamun käteen,
jääköön tasa-arvosta puhuminen mukuttajien houreiksi!

Pitäkööt kukkatädit ideologiansa, 'puolueettomat' toimittajat propagandansa!
Tätä vääryyttä vastaan ei taistella häpeämällä.
Tätä verta ei pysäytä mukutus.
Nälkäisten mielet eivät valheista täyty.

Kenen joukoissa seisot?
Kenen lippua kannat?
Ei synny rakkautta ilman oikeutta,
ei synny oikeutta ilman taistelua,
ei taistelua ilman yhteistä hommaa!

Kenen joukoissa seisot?
Kenen lippua kannat?
Ei synny rakkautta ilman oikeutta,
ei synny oikeutta ilman taistelua,
ei taistelua ilman yhteistä hommaa!

Kaj Chydenius, pahoittelut 

http://www.youtube.com/watch?v=TvrLV2Glvwo&feature=related

[Yksilö]

7. Positiivinen syrjintä edellyttää ihmisten "rodullistamista" ja "rotujen" pisteyttämistä. On määriteltävä, ketä saa ja pitää suosia kenenkin kustannuksella. Ketkä kaikki muodostavat sellaisen "ryhmän", jonka suhteellisesti "oikeaa" edustusta on valvottava?

"Somali" ja "suomalainen" ovat ehkä selkeitä tapauksia, mutta entäpä jos vastakkain ovat Suomessa syntynyt somali ja islantilainen maahanmuuttaja? Olen kohtuullisen varma, että että viimemainittuja on Helsingin kaupungin henkilöstössä vähemmän kuin somaleja. Ovatko islantilaiset maahanmuuttajat "vähemmistö", vai kuuluvatko he ihonvärinsä nojalla "enemmistöön"?

Entä jos vastakkain ovat somalimuslimi ja Jani Toivola? Kumpikin kuuluu useampaan vähemmistöön. Vähentääkö vai lisääkö Jani Toivolan vähemmistöpisteitä ja ryhmäsidonnaisuuksia se, että toinen hänen vanhemmistaan on suomalainen?


Hyvä kirjoitus. Odotan mielenkiinnolla, miten tämänkin kirjoituksen päätelmät väännetään vinoon joidenkin proffien toimesta.

[LambOfGod]

JOku proffa varmaan kysyy, mikä on Suomessa syntynyt somali.

[ElenaDaylights]

Jäätävää tekstiä kesähelteelläkin (sateessakin).Nostaisin funtsittavaksi vielä yhden asian, nimittäin kehitysvammaisten ryhmän jotka osallistuvat työtoimintaan omalla panoksellaan ja syrjittynä. Maksetaanko vai ei makseta?

Aihe oli muistissa, mutta googlettamisella löysin adressin:

http://www.adressit.com/keskustelu/15978

[falco]

http://halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html

Paikkaan pätevälle vammaiselle annettava työpaikka ei aiheuta yhteiskunnallista eriarvoisuutta koska sitä ei pidetä ansaitsemattomana etuutena. Toisaalta kukaan ei ole ainakaan vielä uskaltanut rinnastaa maahanmuuttajia vammaisiin. Maahanmuuttaja voi opetella kielen ja hankkia ammatillisen pätevyyden. Jalkansa menettänyt liikuntavammainen ei voi kasvattaa uutta jalkaa.

Mielestäni median kritiikki persujen rasisminvastaista julkilausumaa vastaan perustui aika lailla juuri tuohon järjettömään rinnastukseen. Kun ei mitään muuta löytynyt niin piti rohkaistua ja tehdä röyhkeä, totuudenvastainen rinnastus.

[falco]

21.6.2011
"Positiivisen" syrjinnän ongelmia
7. Positiivinen syrjintä edellyttää ihmisten "rodullistamista" ja "rotujen" pisteyttämistä. On määriteltävä, ketä saa ja pitää suosia kenenkin kustannuksella. Ketkä kaikki muodostavat sellaisen "ryhmän", jonka suhteellisesti "oikeaa" edustusta on valvottava?

"Somali" ja "suomalainen" ovat ehkä selkeitä tapauksia, mutta entäpä jos vastakkain ovat Suomessa syntynyt somali ja islantilainen maahanmuuttaja? Olen kohtuullisen varma, että että viimemainittuja on Helsingin kaupungin henkilöstössä vähemmän kuin somaleja. Ovatko islantilaiset maahanmuuttajat "vähemmistö", vai kuuluvatko he ihonvärinsä nojalla "enemmistöön"?

Entä jos vastakkain ovat somalimuslimi ja Jani Toivola? Kumpikin kuuluu useampaan vähemmistöön. Vähentääkö vai lisääkö Jani Toivolan vähemmistöpisteitä ja ryhmäsidonnaisuuksia se, että toinen hänen vanhemmistaan on suomalainen?

Terävää tekstiä Jussilta kuten aina. Mutta tässä kohtaa vähempikin riittää. Miten ratkaistaan peruscase, jossa hakijoina ovat "syrjityt" Abdulbakar Somaliasta sekä Hussein Irakista? Kumpi väestöryhmä on syrjitympi eli kummalla on suurempi positiivinen noste? Etsitäänkö totuutta poliisin viharikostilastoista vai heitetäänkö nopalla?

Vaikeusasteita tulee lisää lisävähemmistöön kuulumisista, mutta ihan peruscasenkin ratkaisu on kutkuttavan jännittävä Helsingin kaupungin virkamiehen pöydällä.

[Kokoliha]

http://halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrjinnan_ongelmia.html

Kerrassaan pajatson tyhjentävä kirjoitus.

Mistä tulikin mieleeni, että on olemassa seuraavaa tutkimustietoa (löydän tarvittaessa linkitkin, mutta en nyt jussina - siis juhannuksena - viitsi kaivella):
- Absolutistit tienaavat vähemmän kuin kohtuukäyttäjät
- Vasenkätiset koulutetut miehet tienaavat enemmän kuin oikeakätiset
- Seinäjoella asuvan miehen euro on hiukan vajaat 80 senttiä helsinkiläiseen verrattuna
- Jos oikein muistan, niin pitkät miehet tienaavat keskimäärin paremmin kuin lyhyet

Oletetaan, että olen lyhyenläntä, oikeakätinen, koulutettu, Seinäjoella asuva absolutistimies. Minun euroni on siis vissiin tuollaiset 50-60 senttiä.
Olen siis mitä ilmeisimmin syrjitty ja mistä voin vaatia kompensaatiota? Tulisiko Naisasialiitto Unioni, Eva Biaudet tai Helsingin kaupunki hätiin? Minne voin antaa tilinumeroni? Olen sen sen verran höveli, että viivästyskorkoa en vaadi, mutta olisihan tähän joku roti saatava?

[Mika]

Edes somaliyhteisö tai muut työttömät somalit eivät hyödy mitenkään siitä, että Abdirahim sai töitä. Somaleilla ei tässä tapauksessa ole mitään ryhmäetua, kuten ei ole suomalaisillakaan.

Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa.

Koska jokaista työssäkäyvää somalia pidetään tunnetusti todisteena kaikkien somalien ahkeruudesta, Abdirahimin työllistyminen kohottaa koko somaliyhteisön ryhmäimagoa. Kun muistetaan myös somalien suuret perheet ja tapa lähettää rahaa myös Somaliassa oleville sukulaisilleen, on selvää, että Abdirahimin työllistyminen hyödyttää keskimäärin laajempaa joukkoa kuin suomalaisen työllistyminen.

Em. seikkoja ei (ilmeisistä syistä) voi käyttää julkilausuttuina perusteina "positiiviselle syrjinnälle", mutta ne ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että sitä harjoitetaan, ja pidetään tietyissä piireissä hyvinkin suotavana asiana.

[Marius]

Jos naapurin Penasta on muka tullut joku julkkis, kun vähänkin tässä selkäänsä kääntää, niin se saa kyllä luvan palauttaa ruohonleikkurin, tankki täynnä, ja ostaa itse ens vuoden siemenperunat...

Mutta asiaan; mikään jallittelu, ei positiivinen eikä negatiivinen, muuta ihmisiä samanlaisiksi.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tyystin eri asioita.

Tyhmä ja viisas ovat lain edessä tasa-arvoisia, kuten pitääkin olla, mutta eivät siten muutu yhdenvertaisiksi, tasaväkisiksi, samanlaisiksi.

[inwell]

Onkohan Helsingin kaupunki noudattanut tuota "ei aivan yhtä pätevä" -periaatetta ohittamattomana konkreettisena ohjeistuksena? Liioitteleekohan Jussn tuon sinänsä älyttömän lausunnon painoarvoa? Osaisiko joku ehkä valaista todellisilla tapauksilla kyseisen periaatteen toteutumista?

[far angst]

Onkohan Helsingin kaupunki noudattanut tuota "ei aivan yhtä pätevä" -periaatetta ohittamattomana konkreettisena ohjeistuksena? Liioitteleekohan Jussn tuon sinänsä älyttömän lausunnon painoarvoa? Osaisiko joku ehkä valaista todellisilla tapauksilla kyseisen periaatteen toteutumista?

Älyttömiä, epätasa-arvoistavia, rasistisia ja rasismia aikaan saavia säädöksiä ei pidä olla olemassa, noudatettiinpa niitä tai ei.  HK:n rasistisen ohjeistuksen painoarvoa ei voi liioitella, sillä niin törkeä ja oikeuden ja tasa-arvon vastainen se on.  Aivan tyypillinen kukkistoimenpide, joka vain pahentaa tilannetta joka tavalla.

Tuollaiset kiintiösäädökset ovat yhtä turmiollisia kuin suurelta osaltaan on kehitysapukin. Kummatkin vain pahentavat tilannetta.

[inwell]

Onkohan Helsingin kaupunki noudattanut tuota "ei aivan yhtä pätevä" -periaatetta ohittamattomana konkreettisena ohjeistuksena? Liioitteleekohan Jussn tuon sinänsä älyttömän lausunnon painoarvoa? Osaisiko joku ehkä valaista todellisilla tapauksilla kyseisen periaatteen toteutumista?

Älyttömiä, epätasa-arvoistavia, rasistisia ja rasismia aikaan saavia säädöksiä ei pidä olla olemassa, noudatettiinpa niitä tai ei.  HK:n rasistisen ohjeistuksen painoarvoa ei voi liioitella, sillä niin törkeä ja oikeuden ja tasa-arvon vastainen se on.  Aivan tyypillinen kukkistoimenpide, joka vain pahentaa tilannetta joka tavalla.

Aivan. Helsingin kaupungilla on kuitenkin tuoreempi kanta tuohon positiiviseen syrjintään, joka ei ole Jussin toitottama, vaan lievempi, vaikka minusta edelleen epäreilu.

MAAHANMUUTTAJAN PALVELUKSEEN OTTAMINEN vuodelta 2009
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9fd2f700406c8391b459bfdc59c9b43f/Maahanmuuttajan+palvelukseen+ottaminen+ohje.pdf?MOD=AJPERES&lmod=708172676&CACHEID=9fd2f700406c8391b459bfdc59c9b43f

Sivulta 4:
Näin ollen on suositeltavaa, että virastot ja liikelaitokset valitsevat
tehtävään maahanmuuttajan, jos hakijana on kaksi ansiokkuudeltaan
tasaveroista hakijaa.

edit: "HK" muutettu muotoon "Helsingin kaupunki" ehkäisemään hjumoristinen kirjoittelu.

[Jouko]

Minulla on sellainen vaikutelma että Tuula Haataisella ja muilla Hesan kukkiksilla on hätä kun heidän teoriansa eivät toimi mamujen kotoutumisen/työllistymisen suhteen. Siksi pitää vääntää viranomaisvallalla väkisin asiat näyttämään paremmilta kuin ne onkaan. Siksi positiivinen syrjintä rekrytoinneissa. Muita järkevältä tuntuvia perusteita ei ole tällaiselle menettelylle. Se vain on jonkinlaista feodalismia. Jotkut ryhmät kokevat ansiotonta arvonnousua.

[C-Nile]

Joko ne nyt makkaratehtaallakin syrjivät positiivisesti?

Olisi tosiaan kiva jos syrjintään/suosimiseen oikeuttavat kriteerit tehtäisiin eksplisiittisesti täysin selviksi ja kaikille avoimiksi. Eiväthän "täydellinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo" muuten voi toteutua.

[Hessu]

HK:n rasistisen ohjeistuksen painoarvoa ei voi liioitella, sillä niin törkeä ja oikeuden ja tasa-arvon vastainen se on.  Aivan tyypillinen kukkistoimenpide, joka vain pahentaa tilannetta joka tavalla.

HK on elintarvikkeita valmistava yritys, jonka nimeä ei ole syytä sotkea syrjintäaiheeseen.

Hieman harkintaa, vaikka nimi soveltuisikin jonkinlaisena analogiana tietyille Helsingin kaupunkia edustaville henkilöille. Alunperin HK oli lyhenne sanoista Helsingin Kauppiaat.

[Jouko]

Entäs sitten väen vähentämiset, irtisanomiset ja lomautukset? Onko samat kriteerit siinäkin voimassa eli kenkää saa ensimmäisenä valkoihoiset kantikset?