Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Aapo]

Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa vähemmän kuin muita.

Luulenpa, että tuo on tahallisen epäsuotuisa kuva suvaitsevaisten tunne-elämästä. Itse näkisin asian siten, että suvaitsevaisten mukaan muiden kansojen avuntarve on yleisesti ottaen suurempi kuin oman.

[Pikkupoika]

Terveisiä pienen tauon jälkeen. Eduskunta on kiireinen paikka. Hyvä kun ehtii kahvia juoda.

http://halla-aho.com/scripta/kollektiivista_itsekkyytta.html

Oliko eduskunnan koneelta lähetetty? Meinaan vain, että mielestäni jonkinlaista suomalaista historiaa tehdään silloin, kun Scriptaa päivitetään ensi kertaa eduskunnasta

[Lalli IsoTalo]

Terveisiä pienen tauon jälkeen.

http://halla-aho.com/scripta/kollektiivista_itsekkyytta.html

Tervetuloa takaisin, ex-kansanedustajaehdokas #127!

Kollektiivinen itsekkyys, omien suosiminen vieraiden kustannuksella, hienosti sanottuna etninen nepotismi, on mahdollista vain, jos on olemassa kollektiivi, jonka sisällä tätä itsekkyyttä toteutetaan.

"Kollektiivi" on nähdäkseni käsitteenä veteen piirretty viiva. Se aiheuttaa keskimääräistä suuremman tunnereaktion. Sanan merkitys kuitenkin vaihtelee kuulijan mukaan melko paljon. Lopputuloksena on suuria tunteita ja suuria väärinkäsityksiä. Yritän fiksata tätä tilannetta nyt.

Ensinnäkin, ymmärtääkseni kollektiivin tai yhteisön hyödyllisyys jäsenilleen on kääntäen verrannollinen yhteisön kokoon ja pakollisuuteen.

Esimerkiksi globaali pakkokollektiivi, johon kansainvälinen kommunismi pyrki, johti ihmiskunnan toistaiseksi tehokkaimpaan teurastukseen. Teurastaja oli kansalaisten oma valtiokoneisto.

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Black_Book_of_Communism

..."...Communist regimes...turned mass crime into a full-blown system of government". He cites a death toll which totals 94 million, not counting the "excess deaths"...

Miehen ja vaimon perustama vapaaehtoiskollektiivi taas saattaa hyvinkin menestyksellisesti harjoittaa sellaistakin kommunistista ideologiaa kuin yhteisomistus.

Jossain siis kulkee hyödyllisen ja haitallisen yhteisön (ja yhteisöllisyyden) raja. Ymmärtääkseni tämän rajan määrittelevät yhteisön koko, sen valta jäseniinsä, ja sen sitovuus/pakottavuus. Voimme esimerkiksi (vapaaehtoisesti) sitoutua elämänkumppaniin koko elämän ajaksi, jolloin kaikki päivittäiset toimet ohjautuvat tämän erittäin sitovan valinnan mukaan.

Toisaalta voimme kansakuntana sitoutua noudattamaan kaikkien valtioiden hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia, ilman että tämä globaali sitoumus kertaakaan vaikuttaisi käytännön päivittäiseen toimintaamme koko elämämme aikana.

Sana "yhteisö"/"kollektiivi" kaipaa mielestäni eteensä määreitä, jotka tarkentavat, ketkä yhteisöön kuuluvat, ja mikä on yhteisön valta suhteessä yksilöön.

Esimerkiksi Tarja Halonen yrittää perustella "pakollisen planeettakollektiivin" (=globaalit verot) tarpeellisuutta vetoamalla tunnetasolla ihmisten "vapaaehtoiseen lähi-yhteisöllisyys-omatuntoon", spekuloin.

Tässä pari yhteisömääritelmiä, keksitte varmaan lisää:
- Homoetninen maskuliinikollektiivi: valkoiset heteromiehet
- Homoetnofobinen suvaitsevaiskollektiivi: omaa etnisyyttään kammovat punavihreät

Nimimerkki "yhteistä lehmää kaikki haluavat lypsää, mutta yhteistä eteistä kukaan ei halua lakaista"

[ElinaElina]

Jumalan Sana vahvistaa Jussi Halla-ahon kirjoituksen oikeellisuuden. Hyväntekemisen priorisoinnista: Paavalin kirje Galatalaisille, luku 6, jae 10:"Koska siis meillä aika on, niin tehkäämme jokaiselle hyvää, mutta enimmiten niille, jotka meidän kanssaveljemme uskossa ovat"
Jeremia 29:7:"harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne."

[Maastamuuttaja]

Uustotalitaristinen ajattelu, jonka mukaan diskriminaatio onkin positiivista kohdistuessaan kantaväestöön paljasti, mistä tässä oikeastaan on kysymys. Länsimaiden itsetuhosta, autodiskriminaatiosta. Saippua käteen ja suihkuun, se tekee meille kaikille hyvää. Itämailla vastaavaa epäitsekkyyden määrittelyä ei ole esiintynyt. Siellä on vain toiseuden diskriminaatiota, joka koetaan pelkästään positiivisena.

[Fatman]

Heikompi kirjoitus vaihteeksi. Olkiukkoilua.

Jos maailma koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi aivan yhtä laupeaa ja epäitsekästä kuin riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen.

Mielestäni suvaitsevaisto haluaa auttaa maailman kaikkia ihmisiä, kotimaisia ja ulkomaisia, sokeina taloudellisille realiteeteille, taikaseinäargumenteilla; "Onhan meillä varaa", "Olemme velkaa", "Säästetään puolustusmenoista" jne.

[Jouko]

Terveisiä pienen tauon jälkeen. Eduskunta on kiireinen paikka. Hyvä kun ehtii kahvia juoda.

http://halla-aho.com/scripta/kollektiivista_itsekkyytta.html

Toivottavasti "sivistyneistö" ymmärtää näitä kirjoituksia. Lukeminen ja "lukeminen" ovat kaksi eri asiaa.
Riittääkö tieto ja osaaminen kumpaankaan?

Vartiomiehelle sivistyssanat ja monimutkaiset lauserakenteet tuottavat vaikeuksia. Sekä vieraskieliset tekstit. Pakko luottaa tässä toisiin.
Mutta sanoma menee perille kumminkin.

[kaisla]

Jos maailma koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi aivan yhtä laupeaa ja epäitsekästä kuin riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen.

Suvaitsevaista ihmistä ei erota nuivasta ihmisestä kysymys kansakuntien olemassaolosta, vaan tapa, jolla hän suhtautuu omiinsa suhteessa muihin. Nuiva rakastaa omaa kansaansa enemmän kuin muita. Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa vähemmän kuin muita. Kuitenkin kumpikin jakaa yhteisen näkemyksen siitä, missä kulkee oman kansan ja muiden raja.

Pakko heittää tähän pari kukkaista näkökulmaa tuosta auttamisesta.

En minä ainakaan väitä, että mitään kansakuntaa ei olisi ollenkaan olemassa. Tuskin kukaan kieltää Suomen valtion ja suomalaisiksi nimetyn joukon olemassaoloa, kyse on ennemminkin siitä, että kyseenalaistetaan tämän tietyn, suhteellisen keinotekoiseksi koetun joukon asettaminen ylemmäksi tuossa mainitsemassasi "hoivaamisjärjestyksessä".

Jos ajatellaan maailman ihmisiä suurena joukkona yksilöitä, niin eikö tällöin epäitsekkäästä näkökulmasta tulisi aloittaa auttaminen niistä, joiden olot ovat kaikista kurjimmat? Minusta kehitysmaiden ihmisten auttaminen ei tarkoita sitä, että heidät asetettaisiin jotenkin suomalaisten yläpuolelle. Heillä vaan se avuntarve on yleensä huomattavan paljon suurempi ja vaikutusmahdollisuudet tilanteeseen ovat pienemmät, joten ulkopuolisten avulle on kipeämpi tarve. Suomessakin on toki syrjäytyneitä, kodittomia ja muita avun tarpeessa olevia, mutta täällä on sentään jo olemassa jonkinlainen (joskin parannuksia kaipaava) heistä huolehtiva verkosto, sosiaaliturva ja maksuton terveydenhoito, ja heidän perusihmisoikeutensa on lailla turvattu. Lisäksi harvapa Suomessa syntyy kodittomaksi, sodan keskelle tai ympäristökatastrofialueelle, joten täällä asuvilla on ainakin lähtökohtaisesti tasa-arvoisemmat mahdollisuudet pärjätä elämässään.
Minun "kaikki ihmiset ovat minulle sukua" -ajattelussani siis huomio kiinnittyy erityisesti niihin, joilla avun tarve on kaikkein akuutein. Pääsääntöisesti nämä ihmiset eivät löydy Suomen valtion sisältä. Ei se tarkoita sitä, että jotenkin väheksyisin minua lähellä asuvien ongelmia.

[M.]

Heikompi kirjoitus vaihteeksi. Olkiukkoilua.

Jos maailma koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi aivan yhtä laupeaa ja epäitsekästä kuin riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen.

Mielestäni suvaitsevaisto haluaa auttaa maailman kaikkia ihmisiä, kotimaisia ja ulkomaisia, sokeina taloudellisille realiteeteille, taikaseinäargumenteilla; "Onhan meillä varaa", "Olemme velkaa", "Säästetään puolustusmenoista" jne.

Samaa mieltä siitä, että kirjoitus on normaalia huonompi, koska siinä oletetaan liikaa suvisten aikeista. Hehän saattavat puolustautua sanomalla, että se riodejanerolainen koditon tarvitsee enemmän apua kuin se helsinkiläinen. Kodittomuus ei ole siis kaikkialla yhtälainen tila. Siinä mielessä Halla-aho kuitenkin on oikeassa, että tuo suvisten syytös nuivien itsekkyydestä ei päde, jos nuiva on valmis taloudellisiin uhrauksiin sen suomalaisen kodittoman puolesta.

[G-C]

"Yksi suvaitsevais-monikultturistisen maailmankuvan keskeisistä pilareista on se, että "kansa" (merkityksessä "kansakunta") ei ole mikään luonnollinen viiteryhmä tai yksikkö vaan parisataa vuotta vanha, ties keiden perkeleiden pahat mielessään kehittämä keinotekoinen konstruktio. Suvaitsevainen korostaa mielellään, että hänellä ei välttämättä ole yhtään enempää yhteistä toisen "suomalaisen" kuin vaikkapa afrikkalaisen ja eteläamerikkalaisen kanssa." ...Kyl mun Ukkini viellä kuolin vuotenaankin sano että sodassa tappeli ihan suomalaisten kansana ja itsenäisenä valtiona olemisen edestä ...ei tapellu vennääläisten puolesta tai afrikkalaisten puolesta...ihan suomalaisten...voi kuulostaa kummalliselta että oon tyytyväinen että hän kuoli jo  -94...en soisi hänen näkevän mihin maailma on mennyt...ennen tapeltiin meidän kansana ja maana säilymisen puolesta, nykyään ei sellasia arvoja edes saa ääneen sanoo... ps. 39-45 välillä laitettiin sankarihautaan 11 taistelijaa joilla on sama sukunimi kun minulla ja nimi on senverran harvinainen että kaikki on samaa sukua...

[Lalli IsoTalo]

Tuskin kukaan kieltää Suomen valtion ja suomalaisiksi nimetyn joukon olemassaoloa ...

Kyllä niitä löytyy, esimerkiksi tämä Jussi Förbom, joka puhui 28.4.2011 eduskuntatalon portailla, persujen vastaisessa mielenosoituksessa. Hän julkaisi samalla viikolla kirjan Hallan vaara. Tässä pätkiä puheesta:

http://hommaforum.org/index.php/topic,48668.msg661179.html#msg661179

Kansallismielisyys on äärimmäinen arvovalinta, sillä se perustuu illuusioon.

Tässä maassa ja tässä arvovaltaisessa talossa {JF viittaa eduskuntaan} on vuosikymmenien ajan vedottu kuvitteellisen kansan ikiaikaiseen oikeuteen erottaa itsensä toisista ihmisistä.

Tämän kevään vaalivoittajat eivät ole ensimmäisiä, jotka perustavat politiikkansa siihen kuvitelmaan, että kansa, jota sinänsä ei edes ole, tahtoisi torjua kaikki, jotka poikkeavat sen ahtaasta määritelmästä.

[Ano Nyymi]

Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa vähemmän kuin muita.

Luulenpa, että tuo on tahallisen epäsuotuisa kuva suvaitsevaisten tunne-elämästä. Itse näkisin asian siten, että suvaitsevaisten mukaan muiden kansojen avuntarve on yleisesti ottaen suurempi kuin oman.

Luulenpa että todellisuudessa suviksesta vain tuntuu että muiden kuin suomalaisten auttaminen on paljon hienompaa...
Onhan autettava sentään sellainen ihq toiseustoteemi, jollainen perunanenäinen suomalainen ei koskaan voi olla.

[timouti]

Sitten tulee vielä se ikuisuuskysymys, millä varoilla tässä niin kovasti autetaan?

"kansa" (merkityksessä "kansakunta") ei ole mikään luonnollinen viiteryhmä tai yksikkö vaan --- keinotekoinen konstruktio. Suvaitsevainen korostaa mielellään, että hänellä ei välttämättä ole yhtään enempää yhteistä toisen "suomalaisen" kuin vaikkapa afrikkalaisen ja eteläamerikkalaisen kanssa.

"Kansan" olemassaolo on myös ehto sille rahalähteelle, josta suvaitsevaisto ammentaa afrikkalaisille ja muille ihquille.

Tämä kansakunta on järjestänyt olot niin, että paremmin toimeentulevat auttavat heikompia ja kerätään rahaa sitä varten. Suvaitsevaisto pääsee rahaan käsiksi ja päättää, että  heillä itsellään ei ole mitään halua auttaa suomalaisia tai tuntea yhteisvastuuta, joten suomalaisten omiin hädän hetkiin varatut rahat jaetaan pitkin maailmaa.

Tästä yhteisten rahojen jakamisesta omien intressien mukaan ei joudu vastuuseen, kun vaan tiukasti väittää, että meidän kaikkien velvollisuus on auttaa. 
Suvaitsevaisella on yhteistä toisen "suomalaisen" kanssa se rahamäärä, jolla autetaan, eikä suvaitsevaisella ole oikeutta sanella, että rahat käytetään muualle kuin suomalaisten tarpeisiin.

[Suvaitsevainen Vihreä]

"Suvaitsevaista ihmistä ei erota nuivasta ihmisestä kysymys kansakuntien olemassaolosta, vaan tapa, jolla hän suhtautuu omiinsa suhteessa muihin. Nuiva rakastaa omaa kansaansa enemmän kuin muita. Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa vähemmän kuin muita. Kuitenkin kumpikin jakaa yhteisen näkemyksen siitä, missä kulkee oman kansan ja muiden raja."

Kun joku onneton tänne Suomeen saapuu eikä mistään mitään tiedä, niin täytyyhän sitä auttaa selviämään. Suomalaisen pitäisi itse osata hakea apua ja hän on oikeutettu ihan samaan kuin ulkomaisetkin avuntarvitsijat

[Juho Ruohonen]

...

Toisaalta jossain hyvien, sivistyneitten ja suvaitsevaisten alitajunnassa raksuttaa ajatus lähimmäisen auttamisesta. Se onkin helppo järjestää konkreettisesti: otetaan kehittymättömästä yhteiskunnasta ihmisiä, joilla ei ole mitään, tai ainakin voidaan kuvitella, että heillä ei ole mitään. Auttaminen on helppoa ja yksinkertaista, sen kun vaan annetaan heille kaikkea. Annetaan asunto, annetaan huonekalut, annetaan käyttörahaa ja koulutusta. Kun on selvää, että he eivät voi selvitä länsimaisessa yhteiskunnassa, heitä autetaan hakemaan tukia ja täyttämään hakemuksia. Heille tehdään suunnitelma elämässä etenemiseen ja varmistetaan, että kaikki tarpeet on huomioitu.

Näin elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Länsimaisia ihmisiä kohdellaan oman kehittyneen länsimaisen kulttuurin mukaisesti ja jätetään oman onnensa nojaan. Toisenlaisista kulttuureista tulleita kohdellaan sen mukaan, että heillä ei ole kykyä selvitä modernissa yhteiskunnassa ja annetaan kaikki valmiina. Tässä kaksinaismoralismissa voi samalla halveksia kotoperäistä luuseria kun ottaa kunniaa heikomman auttamisesta.

...

Tämä. Hienosti analysoitu.

[nuiseva]

Mediassa kiihkotaan, että kansalaisuus on väärinkäsitys. Jos jotain kansalaisuuksia sattuisikin olemaan, niin perussuomalaiset eivät ainakaan ole suomalaisia. Jussin kirjoitus ottaa osuvasti kantaa ajankohtaiseen aiheeseen.

[ämpee]

Heikompi kirjoitus vaihteeksi. Olkiukkoilua.

Jos maailma koostuisi suvaitsevaiston mielestä vain yksilöistä, helsinkiläisen kodittoman auttaminen olisi aivan yhtä laupeaa ja epäitsekästä kuin riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen.

Mielestäni suvaitsevaisto haluaa auttaa maailman kaikkia ihmisiä, kotimaisia ja ulkomaisia, sokeina taloudellisille realiteeteille, taikaseinäargumenteilla; "Onhan meillä varaa", "Olemme velkaa", "Säästetään puolustusmenoista" jne.

Olen tästä hieman eri mieltä, nähdäkseni suvaitsevaisto haluaa osoittaa muiden kustantaman apunsa hienommin, ja tähän hienouteen kuuluu ulkomaalaisuus oleellisesti.
Hieman samaan tapaan kuin adoptio ulkomailta on jotenkin hienompaa joidenkin ihmisten mielestä, tietääkseni kun adoptoitavista ei kotimaassa ole pulaa.
Tai ulkomaalainen partneri...
Onhan näitä.

[ämpee]

Kyllä niitä löytyy, esimerkiksi tämä Jussi Förbom, joka puhui 28.4.2011 eduskuntatalon portailla, persujen vastaisessa mielenosoituksessa.

Förbomin voisi lähettää "rauhanlähettilääksi Gazaan", puhumaan Hamasille illuusioista...

[Aapo]

Luulenpa että todellisuudessa suviksesta vain tuntuu että muiden kuin suomalaisten auttaminen on paljon hienompaa...
Onhan autettava sentään sellainen ihq toiseustoteemi, jollainen perunanenäinen suomalainen ei koskaan voi olla.

Tuo on yksi näitä maahanmuuttokriittisen liikkeen ylläpitämiä viholliskuvamyyttejä, jolla on aika harvoin mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

[Noottikriisi]

En minä ainakaan väitä, että mitään kansakuntaa ei olisi ollenkaan olemassa. Tuskin kukaan kieltää Suomen valtion ja suomalaisiksi nimetyn joukon olemassaoloa, kyse on ennemminkin siitä, että kyseenalaistetaan tämän tietyn, suhteellisen keinotekoiseksi koetun joukon asettaminen ylemmäksi tuossa mainitsemassasi "hoivaamisjärjestyksessä".

Joo, olen samaa mieltä siitä että harva kai varsinaisesti kiistää kansojen tai valtioiden olemassa oloa tosiasiana, mutta monet suvaitsevaiset ja ylikansalliset näyttävät olevan sitä mieltä että länsimaita ei pitäisi olla. Monikin suvari näyttää olevan sitä mieltä että esimerkiksi palestiinalaiset ovat kansa joka tarvitsee itsenäisen valtion mutta suomalaiset eivät.

Jos ajatellaan maailman ihmisiä suurena joukkona yksilöitä, niin eikö tällöin epäitsekkäästä näkökulmasta tulisi aloittaa auttaminen niistä, joiden olot ovat kaikista kurjimmat?

Jos näin ajatellaan niin ainakaan yhtään Suomeen omin neuvoin selvinnyttä kehitysmaalaista ei pitäisi auttaa koska hänen kotimaassaan 99,99% kansasta on huonommassa tilanteessa.

[ämpee]

Kun joku onneton tänne Suomeen saapuu eikä mistään mitään tiedä, niin täytyyhän sitä auttaa selviämään. Suomalaisen pitäisi itse osata hakea apua ja hän on oikeutettu ihan samaan kuin ulkomaisetkin avuntarvitsijat

Kyllä nykyään Suomessa ovat onnettomia ne, joilla ei ole ilmaista asiointilakimiestä, ja ne onnettomat ovat syntyjään suomalaisia.
Siinä missä tuet pumpataan aurinkoakin tarkemmin lakimies-avusteisesti kaikki ulos, ja vielä harkinnaiset päälle, siinä samassa tilanteessa koitetaan kantasuomalaista viilata linssiin täpönä.
Tuo on arkipäivää nykyään.

[Lalli IsoTalo]

Käsitteiden tarkennusta

Mediassa kiihkotaan, että kansalaisuus on väärinkäsitys. Jos jotain kansalaisuuksia sattuisikin olemaan, niin perussuomalaiset eivät ainakaan ole suomalaisia.

Tavataanpa wikiä, jonka lähestystapa on tyypillisesti lähempänä poliittisesti korrektia suvaitsevaisuutta, kuin nuivuutta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansa

Kansa voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita: etninen ryhmä, kansakunta, kansalaisuus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhm%C3%A4

Etninen ryhmä eli kansa tai kansallisuus on joukko ihmisiä,
{1} jotka muiden mielestä muodostavat erillisen ryhmän kielen, uskonnon, alkuperämaan tai kulttuurin perusteella,
{2} jotka itse katsovat muodostavansa erillisen ryhmän ja
{3} jotka osallistuvat yhteiseen kulttuuriin tai alkuperään perustuviin toimintoihin

Tulkitsen lauserakennetta siten, että kaikkien kolmen ehdon täytyy täyttyä.

Mikäli wikipediaa on uskominen, ne jotka eivät osallistu yhteiseen kulttuuriin, vaan vetävät omaa rooliaan, eivät kuulu kansaan tai kansallisuuteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakunta

Kansakunta on tavallisesti valtiollisesti itsenäisistä kansoista käytetty nimitys. Valtio-oikeudellisessa merkityksessään kansa tarkoittaa valtion kansalaisten muodostamaa kokonaisuutta heidän kansallisuudestaan riippumatta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisuus

Kansalaisuus merkitsee yksilön jäsenyyttä tietyn valtion (aiemmin kaupungin) tai muun poliittisen muodostelman kansalaisyhteisössä.

Johtopäätös:

Älymystö kokee näemmä negatiivista hallusinaatiota kieltäytymällä tunnustamalla sen sellaisten käsitteiden ja objektien kuten:

a) kansa,
b) kansakunta ja
c) kansalaisuus

olemassaoloa, vaikka Internetin tietosanakirja ne tunnustaa ja määrittelee.

Älymystön mielenrauha kuitenkin pysyy tasapainossa. Olemassa olevien käsitteiden kiistäminen kumoutuu keksimällä vastaavasti käsitteitä, joilla ei ole vastaavuutta reaalimaailmassa, esimerkiksi "supersuomalaiset". http://hommaforum.org/index.php?topic=48917.0;wap2

[Väinämöinen]

Heikkolaatuinen teksti. Kirjoituksen perusoletus "Suvaitsevaisille kansakunta on vain keinotekoinen konstruktio" on outo eikä pidä paikkaansa sillä:

1) Kansallisidentiteetin kieltäminen ei ole suvaitsevuutta. Päinvastoin.

2) RKP:läiset vasta omaa kansaansa rakastavatkin. Eivätkös he ole suviksia?

3) Suvispiireissä viimeaikojen trendejä ovat olleet mm. sukututkimus, lähiruoka, juhannustanssit, Finn-hitsit, isoäidin reseptit, murteet, kansanmusiikki, Kari Tapio ynnä muu juurekkuus ja Suomi-meininki. Selkeästi kansallista teemaa haetaan.

4) Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa enemmän kuin muita, mutta kunnioittaa myös toisia kansoja tasavertaisina ja arvokkaina.

[AIP]

Hehän saattavat puolustautua sanomalla, että se riodejanerolainen koditon tarvitsee enemmän apua kuin se helsinkiläinen.

Viiden pisteen kysymys: tuleeko riodejaneirolaista auttaa saavuttamaan parempi elämäntilanne omalla, kansallisella tasollaan vaiko suomalaisella tasolla?

Rio de Janeirossa on mahdollista rakentaa tällaisia:

(http://i53.tinypic.com/dcwz1x.jpg)

Suomessa ei. Pahvista ja vanerista rakennetut metsäasumukset eivät ole sallittuja, vaikka niitä kuitenkin on. Slummimörskät ovat meidän tasollamme kauhea tapa asua, mutta riodejaneirolaiselle köyhälle ne ovat koti. Taloudellisella mittapuulla riodejaneirolaisen kodittoman auttaminen tuleekin halvemmaksi. Mutta entäpä suomalainen koditon? Suomalaiselle kodittomalle kynnys päästä meidän asteikollamme hyväksyttävän asumisen minimitason piiriin onkin korkeampi. Suomalaisen voitaisiin siten argumentoida olevan suuremman avun tarpeessa.

Nyt täytyy huomioida aiempi maininta kotimaan sosiaalisesta turvaverkostosta. Ne rahoitetaan samasta budjetista kuin rahoitettaisiin valtiollinen vapaaehtoinen avustus ympäri maailman. Pitäisikö kotimainen sosiaaliturva asettaa tasavertaiseen asemaan ulkomaille jaetun avun kanssa? Mielestäni ei.

Jos kuitenkin pitäisi, eikö myös sosiaaliturvan pitäisi olla kansainvälistä? Tämä käytännössä tarkoittaa globaalia verotusoikeutta, sillä ilman sitä tulo- ja menosarakkeet ovat epätasapainossa. Jotenkin täytyy myös huomioida elämisen kustannukset samalla globaalilla mittapuulla. Suomessa se esimerkiksi tarkoittaisi tuntuvasti rakennusmääräysten tinkimisestä, jotta sadan vuoden takaisten hirsitalojen rakentaminen tulee taas mahdolliseksi. Tällöin kuka vain olisi vapaa ottamaan sahan ja kirveen käteen ja keräämään rakennustarpeet ympäriltään, aivan kuten Etelä-Amerikan hökkelikyliin tai Afrikan lehmänpaskamajoihin (ei **ttuilua, kastelin telkkarista(!) sellaisen rakentamista, siitä syntyy kuiviin olosuhteisiin alkeellisia, mutta kelvollisia tiiliä).

Mielestäni globaali sosiaaliturva ja sen kansallinen rahoitus ovat siis ristiriidassa keskenään, koska on selvää, ettei kansallinen rahoitus kykene sitä ylläpitämään. Ilman globaalia rahoitusta eli kuvitteellisen kansainvälisen yhteisön veronkanto-oikeutta on välttämätöntä priorisoida kansallista budjettia. Priorisoinnilla on onneksi jonkinlainen kytkös demokraattiseen prosessiin. Minä kannatan priorisointia kotimaan sosiaaliturvan ongelmien ratkaisemiseksi.

Mitä kukin omilla ansioillaan tekee on kunkin itse päätettävissä. Omat ansiot ovat sellainen asia, johon on mahdollista itse vaikuttaa. Itse käytin taannoisen hyväntekeväisyysbudjettini kehitysvammaisten työllistymisen tukemiseen. Olisin myös itse rahoittanut Marskin merkkini, mutta kaveri ehti lahjoittamaan merkin minulle eli minun puolestani ensin . Olisikin kiva kuulla, mitä muut ansiotulohommalaiset ovat vapaaehtoisesti tukeneet!

3) Suvispiireissä viimeaikojen trendejä ovat olleet mm. sukututkimus, lähiruoka, juhannustanssit, Finn-hitsit, isoäidin reseptit, murteet, kansanmusiikki, Kari Tapio ynnä muu juurekkuus ja Suomi-meininki. Selkeästi kansallista teemaa haetaan.

"Trendi"-sana on sellainen, joka voi olla negatiivisesti latautunut siksi, että siihen liittyy yleensä virran mukana ajelehtiminen vailla sitoutumista. Itse kuitenkin totean, että rock n' roll! Hitsasin kovasti vuosituhansien vaihteessa, mutta se alkoi kyllä tuntua vähän turhalta, kun en niistä loputtomista vanhoista covereista oikein pitänytkään.

Kiinnostuisivatkohan suvikset vielä kotimaisesta rakennusperinteestä sekä menneiden vuosikymmenten semiurbaanien alueiden koristekasvillisuudesta? Sittenhän me oltaisiin ihan samaa jengiä. Minua nimittäin harmittaa tällaisten olemassa olevien asioiden vaaliminen kaupunkikuvallisina tekijöinä samalla kun vastaavien tyylien uudisrakentaminen on kieltolistoilla.

4) Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa enemmän kuin muita, mutta kunnioittaa myös toisia kansoja tasavertaisina ja arvokkaina.

Moderni kansallismielinen taas pitkälti arvioi muita kansoja niiden tekojen perusteella. Kämy ei automaattisesti oleta, että muut kansat ovat huonompia. Lisäksi automaattisesta tasavertaisuudesta on lyhyt matka kulttuurirelativismiin, joka on omiaan tuottamaan inhoja asioita.

[Ernst]

Heikkolaatuinen teksti. Kirjoituksen perusoletus "Suvaitsevaisille kansakunta on vain keinotekoinen konstruktio" on outo eikä pidä paikkaansa sillä:

1) Kansallisidentiteetin kieltäminen ei ole suvaitsevuutta. Päinvastoin.

Etkös nyt ymmärrä yksinkertaista pointtia? "Suvaitsevaiset" eivät ole aikuisen oikeasti suvaitsevaisia vaan arvottavat ihmisiä ja ihmisryhmiä enemmän kuin ne, joita he yrittävät syyllistää rasismista ja kaikesta muustakin inhottavasta.

[Nautiluseläin]

Les Finlandeses sans frontiers?

[AIP]

Pahaltahan nuo kuvissa näyttää, mutta RJ:n koditon ei asu tuolla vaan kadulla.

Ta-daa! Koditon R.J. on mahdollista asuttaa tuollaiseen.

[Nuivanlinna]

Onhan se lohdutonta syntyä kadulle, aika vaikea sellaista ihmistä on auttaa niin että tulos olisi jotenkin pysyvä.

Mitä luulet auttaisiko syntyvyyden säännöstely tuollaisessa paikassa kuinka?

[herranen]

Heikkolaatuinen teksti. Kirjoituksen perusoletus "Suvaitsevaisille kansakunta on vain keinotekoinen konstruktio" on outo eikä pidä paikkaansa sillä:

1) Kansallisidentiteetin kieltäminen ei ole suvaitsevuutta. Päinvastoin.

2) RKP:läiset vasta omaa kansaansa rakastavatkin. Eivätkös he ole suviksia?

3) Suvispiireissä viimeaikojen trendejä ovat olleet mm. sukututkimus, lähiruoka, juhannustanssit, Finn-hitsit, isoäidin reseptit, murteet, kansanmusiikki, Kari Tapio ynnä muu juurekkuus ja Suomi-meininki. Selkeästi kansallista teemaa haetaan.

4) Suvaitsevainen rakastaa omaa kansaansa enemmän kuin muita, mutta kunnioittaa myös toisia kansoja tasavertaisina ja arvokkaina.

Ei Jussin parhaimpia mutta Väinämöinen menee kyllä metsään hieman joka kohdassa. Olen niin monta kertaa saanut lukea suvaitsevaiselta tekstin jossa kiistetään suomalaisuuden olemassaolo tai ajatus kansasta. Toki suvaitsevaiset tunnustavat eri etnisten ryhmien olemassaolon.

RKP on kyllä suviksia mutta poliittisena ryhmänä he tuntuvat rakastavan omaa alaryhmäänsä (suomenruotsalaiset) enemmän kuin kansaansa (suomalaiset).

Murteet, perinteet jne. voivat kyllä olla osa kansallista teemaa mutta ne voivat liittyä myös omiin juuriin ja paikallisuuteen eikä niinkään ajatukseen yhdestä kansasta yhteisellä asialla. Se, että joku kokee itsensä voimakkaasti torniolaiseksi ja puhuu h:n päältä ei seuraa mitenkään automaattisesti myös vahvaa kansallistunnetta tai yhteenkuuluvuudentunnetta raumalaisten kanssa.

Kohdassa 4 kuvailetkin kyllä hyvin ytimekkäästi kansallismielisyyttä, et suvaitsevaisuutta. 

Ja Kari Tapiotakin voi diggailla silleen ironisesti.

[Suvaitsevainen Vihreä]

Kun joku onneton tänne Suomeen saapuu eikä mistään mitään tiedä, niin täytyyhän sitä auttaa selviämään. Suomalaisen pitäisi itse osata hakea apua ja hän on oikeutettu ihan samaan kuin ulkomaisetkin avuntarvitsijat

Kyllä nykyään Suomessa ovat onnettomia ne, joilla ei ole ilmaista asiointilakimiestä, ja ne onnettomat ovat syntyjään suomalaisia.
Siinä missä tuet pumpataan aurinkoakin tarkemmin lakimies-avusteisesti kaikki ulos, ja vielä harkinnaiset päälle, siinä samassa tilanteessa koitetaan kantasuomalaista viilata linssiin täpönä.
Tuo on arkipäivää nykyään.

Järjestelmän vika ei ole tänne tulleiden ulkomaalaisten vika. Hursti jakaa leipää kadulla. Auttaisiko enemmän, jos hän järjestäisikin lakimiesapua asiakkailleen parempien tukien saamiseksi?