Jussi Halla-ahon kirjoituksia

[Elcric12]

Mulla ei ole mitään tarvetta väärinkäyttää sanoja rasismi, rotu tai rotusyrjintä, mutta joku yhteinen kieli olisi hyvä olla. Toisaalta ei em. termien määrittely aiheen ytimeen juuri liittynytkään vaan on silkkaa tematiikkaa.

[IDA]

Mulla ei ole mitään tarvetta väärinkäyttää sanoja rasismi, rotu tai rotusyrjintä, mutta joku yhteinen kieli olisi hyvä olla. Toisaalta ei em. termien määrittely aiheen ytimeen juuri liittynytkään vaan on silkkaa tematiikkaa.

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

[elven archer]

Siksi, että "rasismi" on vanhentunut ja harhaanjohtava termi yhteyksissä, joissa sitä käytännössä kuitenkin käytetään. Mulle kelais jos se korvattais kokonaan vaikka "syrjinnällä".

Minä en saa selvää, mitä oikein ajat takaa. Rasismin vanha merkitys nimenomaan ei ole harhaan johtava tai vanhentunut, koska se on tarkka ja käyttökelpoinen, vai eikö rasismia muka enää ole maailmassa jäljellä?

Uusi laajennettu merkitys, jota tietyt tahot ajavat kovasti eteenpäin, on epätarkka, asioita sotkeva ja siten käyttökelvoton. Kaiken lisäksi se mitätöi rasismin negatiivista luonnetta tehden käsitteestä laajan, suorastaan arkipäiväisen. Kun kerran jo kommunismin tai islamin katsominen pahalla silmällä on rasismia, niin mikäpäs tässä on ollessa rasisti sen perusteella. Ei sillä ole mitään merkitystä enää, kun tilanne on ajettu tähän.

Mutta suurin kysymys minulla on, että miten tämä saivartelu liittyy Halla-ahon kirjoitukseen Helsingin kaupungin harjoittamasta etnisyyteen perustuvasta syrjinnästä? Mikä sinun ajatuksesi on sen suhteen? Onko tämän merkityksettömän sivuraiteen tarkoituskin olla merkityksetön sivuraide? Voisimmeko karauttaa verbaalisen resiinamme takaisin pääraiteelle? Mitä haluat sanoa siinä kontekstissa?

[Kimmo Pirkkala]

Mulla ei ole mitään tarvetta väärinkäyttää sanoja rasismi, rotu tai rotusyrjintä, mutta joku yhteinen kieli olisi hyvä olla. Toisaalta ei em. termien määrittely aiheen ytimeen juuri liittynytkään vaan on silkkaa tematiikkaa.

Yhteinen kieli on ollut olemassa, mutta joku on halunnut sen väännellä väärin. Rasismin alkuperäinen merkitys on rotusyrjintä ja sillä siisti.

[qwerty]

Joku ystävällinen voisi linkittää ketjuun YLEn annin tai Hyysärin artikkeliin aiheesta. Tämä on valtakunnallisesti mullistava päätös Helsingin kaupungilta! Työmarkkinat menevät uusiksi ja mikä parasta Halla-aho lyötiin äänin 14-1 !!! Tuosta jos mistä ilotippa herahtaa tiedostavan lahkeeseen

[vendetta]

Elcric12,

Onko rasismi syrjintää?

Onko syrjintä rasismia?

[Elcric12]

Mulla ei ole mitään tarvetta väärinkäyttää sanoja rasismi, rotu tai rotusyrjintä, mutta joku yhteinen kieli olisi hyvä olla. Toisaalta ei em. termien määrittely aiheen ytimeen juuri liittynytkään vaan on silkkaa tematiikkaa.

Yhteinen kieli on ollut olemassa, mutta joku on halunnut sen väännellä väärin. Rasismin alkuperäinen merkitys on rotusyrjintä ja sillä siisti.

Hankalaksi tuon tekee vielä se, että miten määritellään termi "rotu", mutta en nyt siihen lähde, koska ei sillä ole mitään väliä tässä.   

[elven archer]

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

Rotusorto on hyvä ja ytimekäs sana. Suomen kieli on erinomaisen ilmaisuvoimainen useissakin asioissa, joten sitä soisi käytettävän enemmän. Mutta tässä asiassahan Elcric12:n semanttinen vääntö on täysin merkityksetöntä. Helsingin kaupungin viestit ovat olleet selviä ristiriitaisuudessaan. Kun näistä viesteistä muodostetaan looginen kokonaisuus yhdistämällä ne, saadaan seuraava ohjenuora:

Syrjintä on kiellettyä työhönotossa, ellei se kohdistu valtaväestöön.

Tämä on Helsingin kaupungin sanoma sekä kirjaimellisesti että henkensä puolesta. Ketään ei saa syrjiä, paitsi valtaväestöä.

[Elcric12]

Elcric12,

Onko rasismi syrjintää?

Onko syrjintä rasismia?

Rasismi on syrjinnän alaluokka.

[foobar]

Mulla ei ole mitään tarvetta väärinkäyttää sanoja rasismi, rotu tai rotusyrjintä, mutta joku yhteinen kieli olisi hyvä olla. Toisaalta ei em. termien määrittely aiheen ytimeen juuri liittynytkään vaan on silkkaa tematiikkaa.

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

Tässä on kyllä sellainen pieni vivahde-ero, että rotusorrossa on mukana "sorto", joka implikoi pyrkimystä kohdella eri rotuisia systemaattisemmin eriarvoisesti. Rasismi voi olla periaatteessa myöskin pelkästään uskoa siihen, että roduilla on eriäviä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä esim. kyvyiltään erilaisia. Alkuosa sanoissa toki tarkoittaa täsmälleen samaa, ja se viittaa hyvinkin rajatusti ryhmiin, joita nykyään varmaan pitäisi kutsua geeniklustereiksi. Ei siis esim. aatteeseen, vaan jaettuun, tunnistettavaan perimään. Aatteen voi sentään vaihtaa, perimän kanssa synnytään ja kuollaan.

[Elcric12]

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

Rotusorto on hyvä ja ytimekäs sana. Suomen kieli on erinomaisen ilmaisuvoimainen useissakin asioissa, joten sitä soisi käytettävän enemmän. Mutta tässä asiassahan Elcric12:n semanttinen vääntö on täysin merkityksetöntä. Helsingin kaupungin viestit ovat olleet selviä ristiriitaisuudessaan. Kun näistä viesteistä muodostetaan looginen kokonaisuus yhdistämällä ne, saadaan seuraava ohjenuora:

Syrjintä on kiellettyä työhönotossa, ellei se kohdistu valtaväestöön.

Tämä on Helsingin kaupungin sanoma sekä kirjaimellisesti että henkensä puolesta. Ketään ei saa syrjiä, paitsi valtaväestöä.

Paitsi henkensä puolesta tuo "positiivinen syrjintä" onnistuessaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy, myös siis valtaväestö. Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

[Siili]

Vaikka näissä Helsingin rekrytointiohjeissa puhutaankin vähemmistöryhmistä laajemmin, käytännössä haetaan sääntöjä maahanmuuttajien positiiviselle syrjinnälle.

Tulee olemaan todella mielenkiintoista nähdä, miten Helsinki aikoo ryhmitellä vähemmistöt.  Ovatko kaikki maahanmuuttajat samassa ryhmässä?  Miten tämä ryhmään kuuluminen määritellään?  Pelkän ulkomaisen syntymäpaikan mukaan?  Vai yhdistelemällä syntymäpaikka ja kansalaisuus (syntynyt ulkomailla + ei suomen kansalaisuutta)?  Ovatko maassa syntyneet "toisen polven" maahanmuuttajat positiivisen syrjinnän piirissä? 

Tiedossa on helvetisti juridisia ongelmia.

[foobar]

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

Rotusorto on hyvä ja ytimekäs sana. Suomen kieli on erinomaisen ilmaisuvoimainen useissakin asioissa, joten sitä soisi käytettävän enemmän. Mutta tässä asiassahan Elcric12:n semanttinen vääntö on täysin merkityksetöntä. Helsingin kaupungin viestit ovat olleet selviä ristiriitaisuudessaan. Kun näistä viesteistä muodostetaan looginen kokonaisuus yhdistämällä ne, saadaan seuraava ohjenuora:

Syrjintä on kiellettyä työhönotossa, ellei se kohdistu valtaväestöön.

Tämä on Helsingin kaupungin sanoma sekä kirjaimellisesti että henkensä puolesta. Ketään ei saa syrjiä, paitsi valtaväestöä.

Paitsi henkensä puolesta tuo "positiivinen syrjintä" onnistuessaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy, myös siis valtaväestö. Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

Positiivinen syrjintä on vain sanapari - mutta tätä tulkintaa en ole vielä ennen kuullutkaan. Positiivisessa syrjinnässä kuitenkaan ei viitata kokonaisvaikutukseen, vaan siihen että eriarvoistetaan nostamalla, ei laskemalla. Suhteessa tämä on kuitenkin niiden muiden "negatiivista suosimista." Jos kumartaa syvään johonkin suuntaan, väkisinkin pyllistää toiseen.

Argumentaatiosi toimisi ihan yhtä hyvin hypoteettiselle termille "positiivinen kansanmurha."

[elven archer]

Paitsi henkensä puolesta tuo "positiivinen syrjintä" onnistuessaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy, myös siis valtaväestö. Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

Kun katselee Etelä-Afrikan melkoisen romahtanutta tilaa, niin jokuhan voisi esittää, että yhteiskunta hyötyi apartheidista? Oliko heidän harjoittamansa syrjintä siis oikein?

Ryhmä on abstrakti kuvaus. Ei ole olemassa ryhmää, joka eläisi tuolla kaduilla ja kävisi töissä tai olisi työttömänä. Kyllä siellä on ihmisiä, yksilöitä. Mitä merkitystä on abstraktion hyötymisestä? Miten abstraktio hyötyy tästä vähemmästä kärsimyksestä, jota abstraktio kokee?

Mikä oikeus kenelläkään on keinotekoisesti korottaa tiettyjä yksilöitä toisten yksilöiden yläpuolelle vain jotta voidaan sanoa, että katsokaa, kuinka tällä ryhmällä nyt pyyhkii paremmin? Ei se ryhmä elä ja hengitä, vaan ne yksilöt.

[IDA]

Tässä on kyllä sellainen pieni vivahde-ero, että rotusorrossa on mukana "sorto", joka implikoi pyrkimystä kohdella eri rotuisia systemaattisemmin eriarvoisesti. Rasismi voi olla periaatteessa myöskin pelkästään uskoa siihen, että roduilla on eriäviä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä esim. kyvyiltään erilaisia. Alkuosa sanoissa toki tarkoittaa täsmälleen samaa, ja se viittaa hyvinkin rajatusti ryhmiin, joita nykyään varmaan pitäisi kutsua geeniklustereiksi. Ei siis esim. aatteeseen, vaan jaettuun, tunnistettavaan perimään. Aatteen voi sentään vaihtaa, perimän kanssa synnytään ja kuollaan.

No mikäli rotuja ei kohdella eriarvoisesti, niin miten kysymys voisi olla rotusorrosta? Myös rasismin kantasanana on sana 'rotu'. Ei se, että kyseessä on vieraskielinen ilmaus sitä asiaa muuta.

Suomeksi voidaan puhua myös rotusyrjinnästä tai rotuerottelusta yms. mikä tuo tarkkuutta ja vivahteikkuutta käsitteen käyttöön. Nyt, kun Suomessa puhutaan vain rasismista ei kenellekään ole oikein selvää mistä puhutaan, vaan lähes mikä tahansa voi olla rasismia.

[Elcric12]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

[vendetta]

Paitsi henkensä puolesta tuo "positiivinen syrjintä" onnistuessaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy, myös siis valtaväestö. Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

Jos se siis onnistuu. Place your bets now.

En usko, että epäreilut ja epäloogiset, tosiasioita vähättelevät käytännöt menestyvät. Housuun kusemista.

[Siili]

Rotusorto on edelleen rasismi suomeksi. Se, että suomalaisessa politiikassa ei käytetä kunnollista suomea on oma ongelmansa.

Rotusorto on hyvä ja ytimekäs sana. Suomen kieli on erinomaisen ilmaisuvoimainen useissakin asioissa, joten sitä soisi käytettävän enemmän. Mutta tässä asiassahan Elcric12:n semanttinen vääntö on täysin merkityksetöntä. Helsingin kaupungin viestit ovat olleet selviä ristiriitaisuudessaan. Kun näistä viesteistä muodostetaan looginen kokonaisuus yhdistämällä ne, saadaan seuraava ohjenuora:

Syrjintä on kiellettyä työhönotossa, ellei se kohdistu valtaväestöön.

Tämä on Helsingin kaupungin sanoma sekä kirjaimellisesti että henkensä puolesta. Ketään ei saa syrjiä, paitsi valtaväestöä.

Paitsi henkensä puolesta tuo "positiivinen syrjintä" onnistuessaan tarkoittaa sitä, että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy, myös siis valtaväestö.

Miten mielestäsi yhteiskunta hyötyy kokonaisuutena positiivisesta syrjinnästä?  Positiiviset syrjintätapaukset tulevat kuitenkin olemaan pisara meressä, joten niillä ei vähemmistöpopulaatioiden yleiseen syrjätymiskehitykseen juuri vaikuteta.  Yksilöiden eriarvoinen kohtelu sitä vastoin on oikeusvaltion kannalta melko arveluttava toimenpide.

Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

Eivät ryhmät kärsi, vaan yksilöt.  Jos Abdi ohittaa rekrytoinnissa Timon syntyperänsä takia, Abdi riemuitsee ja Timoa vituttaa.  Somaliyhteisön enemmistölle ja useimmille kantiksille tämä yksittäinen tapahtuma on melkoisen yhdentekevä.

Se, että rekrytoiva taho on jatkossa toisinaan pakotettu funtsimaan hakijan etnistä taustaa,  kuulostaa tosi omituiselta.

[elven archer]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

Kun taas "kaduilla (ja kodeissa)" ei ole turvallisempaa, jos ei ole "ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä" enemmistön edustajia? Loistavaa logiikkaa taas kerran. Edelleenkään se abstraktio ei riehu kaduilla, vaan ihan ihmisyksilöt. Yhtä lailla se valtaväestön edustaja on työtön, jos ei saa sitä työpaikkaa.

Mittari se voi olla, mutta mittarissahan on olennaista, että mitä se kertoo mitattavasta kohteesta. Jos mittari kertoo, että yksi vähemmistön edustaja on enemmän töissä, mutta ei kerro, että samaan aikaan yksi valtaväestön edustaja on vähemmän töissä, niin mittarin käyttökelpoisuutta yhteiskunnalle voi epäillä vahvasti. Kilpeään kiillottavalle mokupoliitikolle se voi olla toki hyödyllinen tästä huolimatta.

[foobar]

Tässä on kyllä sellainen pieni vivahde-ero, että rotusorrossa on mukana "sorto", joka implikoi pyrkimystä kohdella eri rotuisia systemaattisemmin eriarvoisesti. Rasismi voi olla periaatteessa myöskin pelkästään uskoa siihen, että roduilla on eriäviä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä esim. kyvyiltään erilaisia. Alkuosa sanoissa toki tarkoittaa täsmälleen samaa, ja se viittaa hyvinkin rajatusti ryhmiin, joita nykyään varmaan pitäisi kutsua geeniklustereiksi. Ei siis esim. aatteeseen, vaan jaettuun, tunnistettavaan perimään. Aatteen voi sentään vaihtaa, perimän kanssa synnytään ja kuollaan.

No mikäli rotuja ei kohdella eriarvoisesti, niin miten kysymys voisi olla rotusorrosta? Myös rasismin kantasanana on sana 'rotu'. Ei se, että kyseessä on vieraskielinen ilmaus sitä asiaa muuta.

Suomeksi voidaan puhua myös rotusyrjinnästä tai rotuerottelusta yms. mikä tuo tarkkuutta ja vivahteikkuutta käsitteen käyttöön. Nyt, kun Suomessa puhutaan vain rasismista ei kenellekään ole oikein selvää mistä puhutaan, vaan lähes mikä tahansa voi olla rasismia.

Omasta mielestäni monien maailmanparantajien myötäymmärryksellinen näkemys tietyistä maahanmuuttajaryhmistä ikäänkuin suurina lapsina on rasismia. Se, että tämä ajatus kehittyy muotoon jossa esim. työhönotolliset ja lailliset velvollisuudet ja etuoikeudet kodifioituvat noudatetuiksi käytännöiksi on rotusortoa. Ensimmäinen on typerää, muttei välttämättä ongelmallista. Toinen on ongelmallista, ja hyvinkin mahdollisesti epäreilua kohtelua syntyperän perusteella.

[Siili]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

Kun taas "kaduilla (ja kodeissa)" ei ole turvallisempaa, jos ei ole "ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä" enemmistön edustajia? Loistavaa logiikkaa taas kerran. Edelleenkään se abstraktio ei riehu kaduilla, vaan ihan ihmisyksilöt. Yhtä lailla se valtaväestön edustaja on työtön, jos ei saa sitä työpaikkaa.

Lisäksi alkuperästä riippumatta ryöstelyyn sortuvat tyypit tuppaavat olemaan lyhytjännitteisiä luusereita, jotka eivät pärjää kaupungin työntekijöitä rekrytoitaessa. 

[foobar]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

Mikäli uskot tällaiseen vähemmistöllistämiseen, olet varmaan huolissasi Perussuomalaisesta aatteellisesta vähemmistöstä. No, se on suunnilleen saman kokoinen kuin muutkin "poliittisesti aatteelliset vähemmistöt." Mikäli et, ilmeisesti harrastat vähemmistökäsitteen piirissä jotain kauneuskilpailua, joka rakentaakin vähemmistöjen välille hierarkian. Jokainen yksilö kuuluu Suomessa käytännössä varmasti johonkin vähemmistöön, ja täten on ankkuroitu ainakin kertaalleen johonkin hierarkian tasoon, todennäköisesti tahtomattaan.

Jos vähemmistöjen välillä vallitsee arvojärjestys, tasa-arvoa on kovin vaikea saavuttaa. Paljon helpommin yhteiskunnan hyvinvointia voitaisiin mitata yksilönvapauksien toteutumista arvioimalla, riippumatta yksilöiden ryhmäsidoksista. Tässä sentään voidaan tyytyä pelkkään yksilönvapauksien ja -oikeuksien määritelmään kohdistuvaan debattiin; yksilöiden arvojärjestykseen pistäminen on suunnilleen jokaisen mielestä absurdia, ellei sorruta jälleen tähän ryhmä- ja vähemmistöajatteluun.

[elven archer]

Omasta mielestäni monien maailmanparantajien myötäymmärryksellinen näkemys tietyistä maahanmuuttajaryhmistä ikäänkuin suurina lapsina on rasismia.

Sitähän tuo niputtaminen on. Koko ajan on hirmuinen vinku eri etnisistä ryhmistä, kun tässäkin asiassa voisi vain yksinkertaisesti katsoa sitä työpaikan saavaa yksilöä ja hänen sopivuuttaan tehtävään ja sillä selvä. Mutta ei, vaan pitää lokeroida ja niputtaa ryhmiin ja kategorisesti etnisyyden perusteella alkaa jakaa tasoituksia ja syrjiä toisia ja korottaa toisia. Rasismia se on. Koko ajan haluavat vain kohdella ihmisiä lokeroidensa edustajina, vaikka yksilö seisoo siinä naaman edessä.

[Elcric12]

Se, että rekrytoiva taho on jatkossa toisinaan pakotettu funtsimaan hakijan etnistä taustaa,  kuulostaa tosi omituiselta.

Mutta eikö tässä Hkin tapauksessa rekrytoiva taho ole Hkin kaupunki, sama taho siis jonka hallitus asiasta itse on päättänyt/päättää?

[Elcric12]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

Kun taas "kaduilla (ja kodeissa)" ei ole turvallisempaa, jos ei ole "ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä" enemmistön edustajia? Loistavaa logiikkaa taas kerran. Edelleenkään se abstraktio ei riehu kaduilla, vaan ihan ihmisyksilöt. Yhtä lailla se valtaväestön edustaja on työtön, jos ei saa sitä työpaikkaa.

Mittari se voi olla, mutta mittarissahan on olennaista, että mitä se kertoo mitattavasta kohteesta. Jos mittari kertoo, että yksi vähemmistön edustaja on enemmän töissä, mutta ei kerro, että samaan aikaan yksi valtaväestön edustaja on vähemmän töissä, niin mittarin käyttökelpoisuutta yhteiskunnalle voi epäillä vahvasti. Kilpeään kiillottavalle mokupoliitikolle se voi olla toki hyödyllinen tästä huolimatta.

Mutta eikö tässä ollu se pointtina se, että työllistymisen suhteen tämä valtaväestön tyyppi olisi etukäteen paremmassa asemassa työllistymisen suhteen siitä syystä, että kuuluu ryhmäänsä, jolloin hän todennäköisemmin työllistyy seuraavassa mahdollisuudessaan, kuin työllistymättömyys-uhan alla olevan ryhmän edustaja. Eli kokonaisuutena työllisyys lisääntyy, vai?

[foobar]

Kyllä vähemmistöryhmien hyvinvointi on enemmistönkin hyöty ja kaikenkaikkiaan yksi hyvinvoinnin mittari. Esimerkiksi kaduilla (ja kodeissa) on turvallisempaa, jos ei ole ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä vähemmistöjä. Jos tätä voidaan edesauttaa vaikkapa "positiivisella syrjinnällä", niin en minä sitä kategorisesti hylkää.

Kun taas "kaduilla (ja kodeissa)" ei ole turvallisempaa, jos ei ole "ryöstelyyn taipuvaisia köyhiä, työttömiä, syrjäytyneitä" enemmistön edustajia? Loistavaa logiikkaa taas kerran. Edelleenkään se abstraktio ei riehu kaduilla, vaan ihan ihmisyksilöt. Yhtä lailla se valtaväestön edustaja on työtön, jos ei saa sitä työpaikkaa.

Mittari se voi olla, mutta mittarissahan on olennaista, että mitä se kertoo mitattavasta kohteesta. Jos mittari kertoo, että yksi vähemmistön edustaja on enemmän töissä, mutta ei kerro, että samaan aikaan yksi valtaväestön edustaja on vähemmän töissä, niin mittarin käyttökelpoisuutta yhteiskunnalle voi epäillä vahvasti. Kilpeään kiillottavalle mokupoliitikolle se voi olla toki hyödyllinen tästä huolimatta.

Mutta eikö tässä ollu se pointtina se, että työllistymisen suhteen tämä valtaväestön tyyppi olisi etukäteen paremmassa asemassa työllistymisen suhteen siitä syystä, että kuuluu ryhmäänsä, jolloin hän todennäköisemmin työllistyy seuraavassa mahdollisuudessaan, kuin työllistymättömyys-uhan alla olevan ryhmän edustaja. Eli kokonaisuutena työllisyys lisääntyy, vai?

Onko kyseessä joku työllistymiseen vaikuttava geeni, vai kenties suuri salaliitto joka suosii enemmistöläisiä? Mitä tämä ihmeellinen deternimismi oikein on? Kannattaisiko joko a) hyväksyä geenin tuoma positiivinen ominaisuus faktana joka parantaa työn tuloksia tai b) pyrkiä purkamaan se suuri salaliitto sen sijaan, että (mahdollisesti kuviteltua) vääryyttä kompensoidaan toisella vääryydellä?

[Siili]

Se, että rekrytoiva taho on jatkossa toisinaan pakotettu funtsimaan hakijan etnistä taustaa,  kuulostaa tosi omituiselta.

Mutta eikö tässä Hkin tapauksessa rekrytoiva taho ole Hkin kaupunki, sama taho siis jonka hallitus asiasta itse on päättänyt/päättää?

Kaupunki tai sen hallitus ei rekrytoi, vaan sillä on omat päättävät virkamiehet sitä varten.  Heille annetaan ohjeet, että etninen alkuperä pitää tarvittaessa huomioida rekrytoinnissa.  Aivan riippumatta siitä, mitä mieltä tämä virkamies on itse tasa-arvoasioista. 

[nuiv-or]

Kuinka työnhakijan edustama vähemmistöryhmä tulee esille rekrytointitilanteessa? Onko työnantajalla jatkossa oikeus tai velvollisuus kysyä sitä?

Hyvä kysymys. Jos kyseessä on esim. moitteettomasti suomea puhuva maahanmuuttaja, niin tehdäänkö päätös nimen perusteella vai ihonvärin vai kansalaisuuden vai minkä? Jos maahanmuuttaja on jo Suomen kansalainen, niin suositaanko häntä siitä huolimatta esim. ihonvärin perusteella? Kysyykö haastattelija täydellistä suomea puhuvalta erikoisen sukunimen omaavalta, että onko hän kenties maahanmuuttaja ja sitten laittaa ruksin oikeaan suosimisruutuun? Onko tässä mitään järkeä?

Entäs jos on suomenkieltä taitamaton Suomen kansalainen ja ihonvärikin on vielä epäsuomalainen?

Sopiva kysymys olisi: miksi haet tätä työpaikkaa? En kerta kaikkiaan käsitä, miten kielitaidoton voisi toimia paperinpyörittäjänä.

Taidat vaan trollata. Mikä on epäsuomalainen ihonväri?

[Kimmo Pirkkala]

Eikö "syrjinnän" määritelmään ja henkeen kuuluisi se, että syrjittävä ryhmä kärsii?

Ei. Unohda ryhmä. Syrjimisestä kärsii aina joku ihmisyksilö, ei ryhmä. Yhdelläkään ryhmällä ei ole tunteita eikä ihmisoikeuksia. Ryhmä ei ole elävä olento, jota pitää suojella syrjinnältä. Vain ihmisyksilö on olennainen. Ihmistä ei saa syrjiä.

Ainut merkittävä ero syrjittäessä enemmistöä ja syrjittäessä vähemmistöä on se, että enemmistöä syrjittäessä potentiaalisia syrjittäviä ihmisyksilöitä on enemmän.

[mossad]

Vaikka näissä Helsingin rekrytointiohjeissa puhutaankin vähemmistöryhmistä laajemmin, käytännössä haetaan sääntöjä maahanmuuttajien positiiviselle syrjinnälle.

Tulee olemaan todella mielenkiintoista nähdä, miten Helsinki aikoo ryhmitellä vähemmistöt.  Ovatko kaikki maahanmuuttajat samassa ryhmässä?  Miten tämä ryhmään kuuluminen määritellään?  Pelkän ulkomaisen syntymäpaikan mukaan?  Vai yhdistelemällä syntymäpaikka ja kansalaisuus (syntynyt ulkomailla + ei suomen kansalaisuutta)?  Ovatko maassa syntyneet "toisen polven" maahanmuuttajat positiivisen syrjinnän piirissä? 

Tiedossa on helvetisti juridisia ongelmia.

Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakin henkilöä kohdellaan eri tavoin kuin muita lainsäädäntöön perustumattomista syistä.    

Etninen profilointi on YK:n säädösten mukaan kiellettyä, se tarkoittaa ihmisten luokittelemista alkuperän perusteella.