Katainen turkkilaisyliopistossa:"Tulkaa Suomeen, opiskeleminen on ILMAISTA"

[Arvoton]

Rahastoja ulkkiksille on kymmeniä, joista vetää rahhoo. Eikä Suomeen "opiskelemaan" tarvita mitään oikeita todistuksia siihen astisista koulunkäynnistä ja opiskeluista. Riittää, kun on jostain Nigeriasta tai Jenkkilästä hommattu doctor of the doctors-tutkinto. Täällä "opiskelee" tiettävästi satoja ihmisiä kehitysmaista, joilla on innokas asenne ja itse tehdyt todistukset. AKK:sta ja yliopistosta pääsee vaikkapa kesken kaiken sitten siivoamaan, tekemään kebabeja tai tiskaamaan.

Jykke ei tiedä tätä. Kerrotaanko hänelle? Ei, tietää hän itsekin, muttei usko itse mitä tietää.

[Toni R Jyväskylästä]

Suomessa on kuulemma eläminenkin ilmaista

[siviilitarkkailija]

Suomalaiset opiskelijajärjestöt, voisivat nyt ryhtyä tarmokkaammin ajamaan asioitaan kun pääministeri on kerran todennut että opiskeleminen Suomessa on ilmaista. Tietysti asiassa on se ongelma että maamme opiskelijamassasta suuri osa on ulkomaalaista että näille suomenkielen ymmärtäminen tuottaa ongelmia.

Tulipahan toteennäytetyksi että kokoomus ON kommunistinen. Sitä johtaa kollektiiviseen konkurssiin ja aitoon neuvostoliittolaiseen maailmansyleilytyyliin kansalaisiaan ryöstävä puoluekoneisto. Jopa haukkumasanat ovat yhtäläiset eli "äärioikeistolaiset ja fasistit" joilla kommunistipuolueen edustajat leimasivat toisinajattelijoita jatkavat elämäänsä korporaatiokommunistisessa kokoomuspuolueessa. 

Ei siis ihme että valtionsyyttäjä on saanut vihapuhetoimeksiannon kuten neuvostoliitossa jossa sielläkin oli tiukka vihapuhelainsäädäntö ja kovat vihapuherangaistukset.

[Siili]

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä että ulkomaalaisille varattujen paikkojen määrä kannattaa mitoittaa siten, että tänne tulevat ovat laadukasta porukkaa. Jos tänne tulleiden opintosuoritukset ovat keskimäärin suomalaisia heikompia, ulkomaalaiskiintiöitä pitää pienentää; jos taas parempia, kiintiöitä voi kasvattaa ottaen huomioon resurssi- ym. kysymykset.

Katsot siis kiintiöt tarkoituksenmukaiseksi.  Mikä muuten on niiden funktio?  Ovatko ne jonkin sortin kehitysapua?  Nostavatko ne korkeakoulun imagoa tavalla, joka hyödyttää sitä välillisesti?  Onko kukaan koskaan verrannut ulkomaalaisiin opiskelijoihin sijoitetun pääoman tuottoa verrattuna suomalaisiin vastaaviin?

[ike60]

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä että ulkomaalaisille varattujen paikkojen määrä kannattaa mitoittaa siten, että tänne tulevat ovat laadukasta porukkaa. Jos tänne tulleiden opintosuoritukset ovat keskimäärin suomalaisia heikompia, ulkomaalaiskiintiöitä pitää pienentää; jos taas parempia, kiintiöitä voi kasvattaa ottaen huomioon resurssi- ym. kysymykset.

Katsot siis kiintiöt tarkoituksenmukaiseksi. 

Minun mielestäni opiskelemaan pitäisi ottaa ensisijaisesti hakijan omilla meriiteillä, ja kiintiöt ovat perusteltuja vain erikoistapauksissa. Esimerkiksi hierojankoulutukseen on perusteltua pitää kiintiötä näkövammaisille, koska tämä taitaa olla heidän harvoja reittejään työelämään. Ulkomaalaiskiintiöille voi esittää sellaisia perusteluja kuin kansainvälistyminen ja rekrytointipohjan laajeneminen, mutta minusta nuo perustelut ovat ongelmallisia (siitä lisää alempana).

Käytännössä kiintiöitä on kuitenkin olemassa. En esimerkiksi tiedä onko ulkomaalaisille omia kiintiöitään vaikkapa Aalto-yliopiston koulutusohjelmiin (enkä nyt ehdi asiaa selvittää). Oletan kuitenkin että englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin hakeutuu käytännössä lähes pelkästään ulkomaalaisia, ja niitä markkinoidaan vain ulkomaalaisille. Niinpä englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ovat käytännössä ulkomaalaisille tarkoitettuja. Niiden sisäänottomäärät ovat siis ulkomaalaiskiintiöitä.

Kun nyt tuollaisia kiintiöitä on ainakin käytännössä olemassa, on perusteltua että toimitaan vallitsevassa tilanteessa järkevällä tavalla. Eli ainakin mitoitetaan nuo kiintiöt sen kokoisiksi, että ne tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn tai ainakin mahdollisimman pienen taakan.

Mikä muuten on niiden funktio?  Ovatko ne jonkin sortin kehitysapua?  Nostavatko ne korkeakoulun imagoa tavalla, joka hyödyttää sitä välillisesti?  Onko kukaan koskaan verrannut ulkomaalaisiin opiskelijoihin sijoitetun pääoman tuottoa verrattuna suomalaisiin vastaaviin?

Ainakin nuo yllä mainitsemani Eneh ja kamerunilainen pääsivät sisään kiintiössä eräänlaisena kehitysapuna. Puhtaasti omilla meriiteillään kumpikaan heistä olisi tuskin sisälle päässyt. On voinut olla aikanaan ihan järkevää että tuonkin sortin kehitysapua on kokeiltu: opiskelupaikan yhteiskunnalle koituvista kustannuksista valtaosa on kiinteitä, joten ihmisen ottaminen opiskelemaan on sen osalta suhteellisen edullinen tapa auttaa kehitysmaita (jos tosiasiallista apua koituu). Toki eläminen Suomessa maksaa sen mitä se maksaa.

Jos jostain saisi käsiinsä tilastoa siitä, kuinka moni noista kehitysmaakiintiön opiskelijoista sittemmin palasi hyödyttämään lähtömaataan tutkinto plakkarissaan, voisi tehdä paremmin päätelmiä oliko tuo kehitysavun muoto onnistunut. Oma veikkaukseni on, että kiintiöillä saatiin tänne paljon sellaista porukkaa joilla ei ollut tosiasiallisia edellytyksiä suorittaa tutkintoa kunnialla, ja että suhteellisen harva heistä on palannut kotimaahansa hyödyllisellä osaamisella varustettuna.

Kansainvälistyminen ja sen tuoma imagohyöty sekä kotimaisten yritysten rekrytointipohjan laajeneminen ovat ainakin toisinaan esitettyjä ulkomaalaiskiintiöiden etuja. Jos yritysten kilpailukykyä ajatellaan, se perustuu tuotteisiin joilla on kysyntää sekä tehokkaaseen markkinointiin. Tuotteiden laatua voidaan ajatella nostettavaksi siten, että värvätään ulkomailta kyvykkäitä suunnittelijoita, ja yksi keino tähän voi olla se, että heidät on saatu houkuteltua tänne jo opiskeluvaiheessa. Tämä on kuitenkin ongelmallista, sillä ensinnäkään ei ole mitenkään sanottua että ulkomailta saadaan tänne riittävän kyvykästä väkeä opiskelemaan, ja toiseksi ei ole taattua että he tänne jäisivät tutkinnon suoritettuaan. Matalan tuottavuuden porukkaa meillä puolestaan jo on tässä maassa riittävästi. Markkinoinnissa puolestaan on tehokkaampaa rekrytoida kohdemaasta paikallisia partnereita; heillä on syvällisempää tietoa kohdemaan markkinoista, toimintatavoista jne. kuin Suomessa opiskelleilla maan kansalaisilla, ja heistä pääsee helposti eroon jos kumppanuus ei osoittautunutkaan oikeaksi ratkaisuksi.

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

[Roope]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Edit:
Tosin tämähän ei vielä kerro EU:n ulkopuolelta tulevien prosentteja. Toisaalta moni EU:n ulkopuolelta tuleva jättää opintonsa kesken, mikä sekin on otettava huomioon.

Itselläni on ollut pitkään sellainen näppituntuma, että noin kolmannes EU:n ulkopuolelta tulevista korkeakoulusta valmistuvista jäisi Suomeen, mikä ei sekään ole kovin paljon. Tietääkö joku linkkiä viime vuosien lukuihin?

[Ilkka Partanen]

Olen samaa mieltä, että Suomen lehdistön lausumiin ei ole luottamista. Tässä tapauksessa epäily hälvenee, koska ei idiootti koskaan pilkuistaan pääse.

Logiikka siis on jokseenkin se, että vaikkei olisikaan siten sanonut kuin väitetään, niin varmaan kuitenkin tarkoitti. Samanlaista asennoitumistahan on huomattu mm. nyt käynnissäolleessa hihamerkkicaustissa, eikä se ole kuin harjoittajiensa häpeä.

Eli esitän asiaan liittyen pari ihan peruskysymystä:
1. Mikä on se stipendimekanismi, jolla turkkilainen saa opiskella Suomessa ilmaiseksi? Kuulostaa kummalliselta väitteeltä. Voisiko tähän saada selvennystä, kiitos.

Käytännössä kaikilla oppilaitoksilla, etenkin korkeakouluilla on käytössä omat stipendiohjelmansa, varsinkin maissa joissa on käytössä lukukausimaksut ja etenkin maissa joissa sosiaalipolitiikka on hoidettu kuten ohuiden tietojeni mukaan mm. Turkissa ja monissa sen tyylisissä maissa se on hoidettu eli käytännössä suku on yksilön lähes ainoa sosiaaliturva. Turkin osalta voidaan soveltaa samaa mekanismia kuin stipendiaattien osalta pitäisi soveltaa ylipäätään kaikkiin ETA-maiden ulkopuolelta tuleviin. Ilmaista opiskelua ei olekaan, sen sijaan stipendi tyypillisesti mahdollistaa ainakin lukukausimaksun kuittaamisen sekä joitain välittömästi lankeavia esim. asumiseen ja lupa-asioihin liittyviä kustannuksia. 

2. Mitä veikkaat siitä, milloin Jyrki saa Suomen vuosisatoja rakennetun luottoluokituksen tippumaan? Tarjoan vaihtoehtoja:
a. Ei koskaan, koska euro kestää.
b. Jo vuonna 2012, koska euron kestävyyden suhteen alkaa markkinausko horjua jopa läpi EKP:n pankkituen.
c. Vasta keväällä 2013, kun ensimmäiset Kreikan lainat lankeavat oikeasti maksuun.
d. Kesällä 2013, kun kaikille selviää, ettei Espanja, Italia tai Ranska tule ikinä selviämään lainoistaan.

Äsken Katainen oli sen julistuksesi mukaan jo romahduttanut ja nyt taas leikitään skenaarioilla että kuinka ei vielä, mutta varmaan joskus. Vastaan vaihtoehto A, joskin ihan vain provosoinnin ilosta.

No joo - me molemmat tiedämme, ettet kysymyksiini ikinä tule vastaamaan. Jokainen tehköön siitä omat johtopäätöksensä.

Minä kyllä vastailen useinkin kysymyksiin, ellet ole sattunut huomaamaan. Sikäli tietämisesi oli tässä(kin) asiassa suoraan perseestä. Vähemmän ennakkoluuloilla ryyditettyä omahyväisyyttä jatkossa, niin eiköhän me toimeen tulla.

Muuten, millaisiin johtopäätöksiin arvelet jokaisen tahoillaan päätyvän nyt  kun vastasin?

[Ilkka Partanen]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Olisi muuten vertailun vuoksi hauska tietää mitkä ovat valmistuvien suomalaisopiskelijoiden prosentit eri maittain. Toisaalta minä en tiedä että paljonko valmistuvia ulkomaalaisopiskelijoita täällä on ja suorittavatko heistä kaikki koko korkeakoulututkintonsa Suomessa. Niistä jotka suorittavat koko tutkinnon niin paljonko on se kokonaismäärä ja mistä maista on kysymys, ei ole myöskään tiedossa, jos joku jaksaa penkoa niin hyvä. Lieneekö luku sitä luokkaa edes etteikö sitä olisi selkeämpää osoittaa tarkkana lukumääränä suhdeluvun sijaan?

[Siili]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Olisi muuten vertailun vuoksi hauska tietää mitkä ovat valmistuvien suomalaisopiskelijoiden prosentit eri maittain.

Miksi se olisi kiinnostavaa?  Han-argumenttejako hakisit?

Toisaalta minä en tiedä että paljonko valmistuvia ulkomaalaisopiskelijoita täällä on ja suorittavatko heistä kaikki koko korkeakoulututkintonsa Suomessa. Niistä jotka suorittavat koko tutkinnon niin paljonko on se kokonaismäärä ja mistä maista on kysymys, ei ole myöskään tiedossa, jos joku jaksaa penkoa niin hyvä. Lieneekö luku sitä luokkaa edes etteikö sitä olisi selkeämpää osoittaa tarkkana lukumääränä suhdeluvun sijaan?

Jos vain noin 10% Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen, niin on selvää, että valtaosa valtion ulkomaalaisten koulutukseen sijoitetusta pääomasta valuu ulkomaille.  Luuletko todellakin, että tarkempi erittely muuttaisi ilmeisestä tosiasiaa, että kyseessä on taloudellinen persnetto Suomelle?

[Ilkka Partanen]

Miksi se olisi kiinnostavaa?  Han-argumenttejako hakisit?

Ei ole tarvetta han-argumenteille. Ylipäätään siinä on mielenkiintoista tietää että ovatko suomalaiset hanakampia jäämään ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen. Ihmeen vainoharhaista porukkaa täällä.

Jos vain noin 10% Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen, niin on selvää, että valtaosa valtion ulkomaalaisten koulutukseen sijoitetusta pääomasta valuu ulkomaille.  Luuletko todellakin, että tarkempi erittely muuttaisi ilmeisestä tosiasiaa, että kyseessä on taloudellinen persnetto Suomelle?

Niin, tosin muissa maissa koulutettujen suomalaisten osalta taas tilanne tasoittuu. Sikäli on erittäin oleellista tietää että tarkoittaako tuo "opiskeleva ulkomaalainen" valmistuvaa vaihto-opiskelijaa, joka valmistumisensa jälkeen palaa kotimaahansa vai tilapäisessä opiskelijavaihdossa olevaa joka käy suorittamassa osan opinnoistaan toisen maan vastaavassa koulutuksessa vaihto-opiskelijana vai henkilöä joka suorittaa koko korkeakoulututkintonsa Suomessa ja valmistuttuaan häipyy ulkomaille.

[Ari-Lee]

Suomessa on kuulemma eläminenkin ilmaista

Siihen kaikki perustuu. Me tienataan sil!