Katainen turkkilaisyliopistossa:"Tulkaa Suomeen, opiskeleminen on ILMAISTA"

[siviilitarkkailija]

Iltalehden paperiversion pikku-uutinen Herra Merisalon pidätyksen vieressä ehätti kertomaan pääministeri Kataisen houkutelleen turkkilaisopiskelijoita Suomeen. Vastailtuaan ihmisoikeuskysymyksiin, korp.komm.kok.  päämininisteri lohkaisi suomalaisopiskelijoitakin kiinnostavan tiedon. Pääministeri houkutteli turkkilaisopiskelijoita tulemaan Suomeen. Iltalehteen painetun tekstin mukaan "opiskelu Suomessa on ilmaista". Olen varma että tämä päämisterin toteamus tulee saamaan vähintään eduskunta-avustajan lohkaisuun verrattavan palstamillimetrimäärän...sillä onhan suomalaisopiskeilijoiden taloudellinen ahdinko valtiolle vakava asia. vitsi vitsi, haittaks se.

Aika irvokasta että taisi olla peräti samalla aukeamalla kehittyvien maakuntien rahoittaja ja epärehellinen velallinen Arto Merisalo passitettiin vankilaan. Hänen velkojiltaan vastikkeetta varastamansa viiden miljoonan euron määrä jaettiin korp.komm.kok. ministereille ja vaaliehdokkaille. Kuinka moni on saanut tuhansien tai kymmenien tuhansien rahalahjoituksia vain koska on kiva jätkä? Fantastista. Eikö tuolloin kutosen matikalla päädytä luonnolliseen tulokseen että rahaa voi saada tyhjästä olemalla hyvä jätkä. Eihän se ilmainen raha ole keneltäkään pois. Mutta toisin kuin kansalainen, rahoitusyritys voi periä vastikkeettomia saataviaan takaisin. Ilmainen raha ei enää ole ilmaista. Toisaalta 5 miljoonan euron törsäysbuumia seuraava n 2. vuoden avovankilatuomio ei välttämättä ole huono diili. Se on parempi kuin moni opiskelija ikinä saa aikaan rehellistä työtä tekemällä.

Pääministerimme on julistanut yliopistokoulutuksen ilmaiseksi. Ilmeisesti pääministerillä oli halua nokitella Wahlroosin asiallista ja vastuullista opiskelukustannuskommenttia sekä nykyistä kestävyysvajetta. Siksi piti päästä sanomaan opiskelua ilmaiseksi. Toisin kuin rehellisillä ihmisillä, kokoomusjohtajilla on ilmaiset lounaat. Ilmaiset syntymäpäiväjuhlat. Ilmaiset opiskelupaikat ja koko elämä ilmaista.  Laskun ilmaisesta elämästä maksaa aina joku kokoomuslaisen toveri. Ei kokoomuslainen. Tässä tapauksessa Arto Merisalo.

Kannattaa muistaa miltä huijari näyttää. On toivottavaa että turkkilaiset ymmärtävät heitä tapaamaan tulleen pääministerin olevan huijari ja valehtelija. Ilmaista lounasta tai koulutusta ei ole keksitty eikä keksitä. Mutta se voidaan esittää suomalaisessa mediassa aivan kuin se muka olisi mahdollista.

[alussaolisana]

Löytyykö juttua tai sanatarkkaa lainausta edes osasta? Ja päivämäärää?

[siviilitarkkailija]

Päivän paperi-iltalehdessä 20.4.2012. oikea aukeama pääministerin turkinmatkasta. En rupee skannailemaan ja linkkamaan.

[femacco]

Päivän paperi-iltalehdessä 20.4.2012. oikea aukeama pääministerin turkinmatkasta. En rupee skannailemaan ja linkkamaan.

Olen kopioinut kirjoittamalla Hommaan sana sanalta jutun, jonka luin Koillis-Lapista ja yksi ei jaksa skannata yhtä hemmetin tekstiä, mutta energiaa kyllä riittää omien mielipiteiden floodaamiseen 

[siviilitarkkailija]

 

En taida jaksaa kävellä lounaskuppilaan syömään toista annosta että voisin samalla kopioida iltalehden kirjoituksen sanasta sanaan. Saanko laiskuuteni anteeksi?

[femacco]

Et. Olet nyt turhautumiseni kohde 

[siviilitarkkailija]

Pekka Tiinanen: Iltalehti 20.4

Katainen koville!

Istanbul. Turkkilaiset opiskelijat pistivät pääministeri Kataisen koville Turkissa.
Pääministeri Jyrki Kataiselta tivattiin kantaa ihmisoikeuksiin yliopistolla. Sabanchi-yliopiston opiskelijat Istanbulissa pääsivät torstainan esittämään kysymyksiä Suomen pääministerille. Heti ensimmäiseksi kysyttiin ottiko pääministerin tavattaessaan poliittisen vangint ja kurdien sorron. Katainen vastasi että ihmisoikeudet olivat esillä. -"Ihmisoikeuksista ei tingitä!" Katainen vakuutti.
Katainen veti yliopiston salin niin täyteen ettei kaikille riittänyt istumapaikkaa...
Turkkilaiset nuoret utelivat Kataisen eläkesuunnitelmia. Pääministeri paljasti downshiftaavansa, kun tulee tarpeeksi vanhaksi. "Politiikasta en aio jäädä eläkkeelle!". Katainen haluaa lisää turkkilaisia opiskelijoita Suomeen.
"OPISKELU SUOMESSA ON ILMAISTA, TERVETULOA!"

yök....

[femacco]

Pekka Tiinanen: Iltalehti 20.4

"OPISKELU SUOMESSA ON ILMAISTA, TERVETULOA!"

yök....

Luokkakaveri sanoi ala-asteella, että "sun pääs räjähtää". En tiennyt, että se tulee tapahtumaan 20.4.2012 klo 18.12.

[Tomi]

Saisko jutun vielä tänne kuva kaappauksena. Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta tässä Sampo Terhon hyvä blogi maahanmuutosta:
http://www.sampoterho.net/?p=1838

Suomeen muutti viime vuonna alustavien tilastojen mukaan 28 250 henkilöä ja Suomesta pois 12 470 henkilöä. Erotus oli siis 15 780 uutta asukasta, mikä oli historiallinen ennätys. Tätä erotusta sanotaan "muuttovoitoksi" ja se vastaa noin neljäsosaa samana vuonna syntyneestä suomalaisten ikäluokasta (59 961), joten se on keskeisin syy väkilukumme kasvulle.

Termi muuttovoitto on aavistuksen harhaanjohtava. Voitto viittaa yleensä johonkin saavutettuun menestykseen tai etuun. Maahanmuuton suhteen asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että enemmän olisi automaattisesti parempi. Maahanmuuton suhteen laatu tuo kaikki hyödyt, kun taas määrä itsessään lähinnä kasvattaa ongelmia.

2000-luvun alkuvuosien yleisin poliittinen mantra oli Suomea 2010-luvulla uhkaava massiivinen työvoimapula, ja yleisimmin vaivaan tarjottu lääke oli yhtä massiivinen maahanmuutto. Puhuttiin usein 300 000–500 000 pikaisesti tarvittavasta maahanmuuttajasta. Siinä sivussa kaikki tätä ajatusta epäilleet leimattiin surutta rasisteiksi. Vuosien ajan työvoimapulaa hokivat niin maamme johtavat poliitikot kuin isoimpien lehtien päätoimitukset. Nyt väistämätön työvoimapula on ilmeisesti peruutettu, eikä asiasta vuosiin ole kuulunut enää mitään.

Ja missä nämä työvoimapulaa julistaneet väärät profeetat nyt ovat? Suomen johdossa, totta kai. Jyrki Katainen oli eräs keskeisimpiä työvoimapulan rummuttajia. Pahinta on, etteivät nämä visionäärit ymmärtäneet edes erotella maahanmuuttoa työperäiseen ja ns. humanitaariseen, vaan totesivat vain yleisesti Suomen tarvitsevan valtavasti maahanmuuttajia. Ikään kuin maahanmuuton laadulla ei olisi mitään vaikutusta siihen, pystytäänkö sen avulla täyttämään mahdolliset vajeet työmarkkinoilla.

Minkäänlaista järjestelmällistä maahanmuuttopolitiikkaa, kuten esimerkiksi työvoiman tarpeeseen, ja tulijoiden koulutukseen sekä ikään perustuvaa pistejärjestelmää ei ole rakennettu. Suomeen vain lipuu ihmisiä erilaisten kansainvälisten sopimusten perusteella, ja me seuraamme tapahtumia vierestä. Esimerkiksi viime vuonna Suomesta oleskeluluvan saaneista vain pieni osa tuli maahan työnteon takia.
http://www.migri.fi/download/31503_Oleskelulupapaatokset_hakuperusteittain_Top-10_2011_netti_cognos.pdf
Yritykset kyllä periaatteessa ovat kiinnostuneita maahanmuuttajien työllistämisestä, mutta voisiko menestyvä yritys rekrytoida työntekijöitä ilman minkäänlaisia valintakriteerejä? Se on yksinkertaisesti mahdotonta. Miten sitten voitaisiin kuvitella, että yritysten työvoimantarpeeseen voidaan vastata ottamalla vastaan maahanmuuttajia ilman valintakriteerejä?
http://www.hs.fi/talous/Kysely+Yritykset+haluavat+lis%C3%A4%C3%A4+maahanmuuttajia+palkkalistoilleen/a1305560216425

Nykyjärjestelyillä maahanmuutosta on tullut taloudellemme lähinnä rasitus eikä pelastus. Edellinen hallitus kieltäytyi laskemasta maahanmuuton kustannuksia, eikä nykyiseltäkään ole tällaista laskelmaa saatu. Joitakin virallisia tietoja on, joista saamme lähinnä suuntaa nykytilanteesta. Suomen Kuntaliiton arvioin mukaan etenkin maassaolon alkuvaiheessa maahanmuuttajien palvelu- ja neuvontatarpeiden täyttämiseen menee noin 1,5–2 kertaa enemmän aikaa kuin kantaväestön.  Ulkomaalaisten työttömyysprosentti taas on noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2011/09/05/ensimmaisina-ulos-viimeisina-sisaan-maahanmuuttajien-tyottomyys-kasvaa/201112432/12

Eli vaikka tarkat numerot ovat hämärän peitossa, on päivänselvää, että nykyinen maahanmuuttomme rasittaa huoltosuhdetta, ei paranna sitä. "Muuttovoittomme" ei siis taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti ole voittoa, vaan kestävyysvajeen ja verorasituksen lisääntymistä. Järjetöntä periaatetta "me tarvitsemme maahanmuuttoa" on kiire täsmentää esimerkiksi muotoon "me tarvitsemme valikoituja maahanmuuttajia täyttämään avoinna olevia työpaikkoja".

Tässä voi ottaa oppia vaikkapa Tanskan maahanmuuttojärjestelmästä. Jos avoimia työpaikkoja on ja ne täyttämään kykeneviä maahanmuuttajia löytyy, ei tällaista maahanmuuttoa vastustane kukaan.

[Punaniska]

Alan uskomaan, että Jykä päätyy vielä erääksi Suomen vihatuimmista poliitikoista, jonnekin O.W. Kuusisen ja Paavo Väyrysen väliin (jota on kyllä tosissaan vihattukin).

Tämä siis ihan vedonlyöjänä, en sotke omia antipatioitani tähän toteamukseen.

[Marjapussi]

Suomelle on tuskin mitään hyötyä turkkilaisista opiskelijoista. Tuskin kovin moni suomalainen haluaisi vastavuoroisesti opiskella Turkissa.

[Marko M]

Jyrki Katainen on täysi IDIOOTTI, pistäkää minut vaikka vankilaan jos olen tehnyt jonkin rikoksen !

[OTU]

Käteisen lausunto on mielestäni yksiselitteisesti järkyttävää sontaa. Kuinka suuri kuluerä olisi näiden oppiskelijoiden kouluttaminen "ilmaiseksi" Suomessa? Turkissa on noin 70 miljoonaa asukasta, ja se on muslimimaa. Suomessa on 5 miljoonaa asukasta, ja valtion velkaa yli 80 MILJARDIA.

Suomen valtion velka
82 544 833 157,71 euroa

[Ilkka Partanen]

Pääministeri houkutteli turkkilaisopiskelijoita tulemaan Suomeen. Iltalehteen painetun tekstin mukaan "opiskelu Suomessa on ilmaista".

Vaan eipä ole kauan, sillä viimeksi äskettäinen kokoomus-johtoinen työryhmä esitti lukukausimaksuja korkeakouluihin.

Iltalehden toimittaja sotkee käsitteet "ilmainen" ja "maksuton" ilmeisen tarkoituksellisesti. Nimittäin tottakaihan Suomessa opiskelu materiaaleineen ja muineen jonkun verran maksaa. Tuo lukukausimaksuista tapetilla ollut asia koski nimenomaan EU:n ulkopuolisia opiskelijoita, maista joissa on käytössä stipendijärjestelmä. Siksi siinä ei ole opiskelun lukukausimaksuihin opiskelijan kannalta merkitystä, koska kyseinen lukukausimaksu katetaan stipendillä. Tietenkin olisi koulutusviennin osalta selkeämpää jos lukukausimaksuja voitaisiin tällaisissa tapauksissa hyödyntää, sillä stipendiaatin tulo Suomeen on hyvin epätodennäköistä kun järjestelmät eivät ole yhteismitallisia. Suomalaisten lukukausimaksuista ei ollut kysymys, eikä muiden EU-maiden opiskelijoiden lukukausimaksuista, vaikka sittemmin etenkin oppositiossa olleiden demareiden sekä Vasemmistoliiton toimesta sellaista väitettiinkin. Väite oli valhe, mutta se on kokemukseni mukaan heidän tapansa toisinaan tehdä politiikkaa.

[Siili]

Pääministeri houkutteli turkkilaisopiskelijoita tulemaan Suomeen. Iltalehteen painetun tekstin mukaan "opiskelu Suomessa on ilmaista".

Vaan eipä ole kauan, sillä viimeksi äskettäinen kokoomus-johtoinen työryhmä esitti lukukausimaksuja korkeakouluihin.

Iltalehden toimittaja sotkee käsitteet "ilmainen" ja "maksuton" ilmeisen tarkoituksellisesti. Nimittäin tottakaihan Suomessa opiskelu materiaaleineen ja muineen jonkun verran maksaa.

Minusta ero ei ole oleellinen.  Katainen ilmeisesti kuitenkin markkinoi turkkilaisille opiskelua Suomessa sen edullisuudella.  Itse en todellakaan ymmärrä, miten turkkilaisten nuorten kouluttaminen Suomessa vastikkeetta on Suomen etujen mukaista.  No, vaikeahan tätä edunvalvontaa on löytää monesta muustakin Jykän tempauksesta.  Voisiko hänen asennettaan kutsua "joulupukkisyndroomaksi"?

[Habaneroz]

Ainakin Aalto-yliopisto perii useimmissa koulutusohjelmissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lukukausimaksua. Itse en suhtaudu erityisen negatiivisesti tämänkaltaiseen maahanmuuttoon - yliopisto-opiskelijat eivät yleensä ole humanitaarisien somppujen kaltaisia sosiaalipummeja tai ainakaan raiskaajia.

[MW]

***

Ai että itkevä valtiovarainministerikin on vielä kuviossa mukana? Minä kun uskoin ja toivoin sen lähteneen uimaan, kohti ulappaa, monikulttuurin auringonnousuun...

[Ilkka Partanen]

***

Ai että itkevä valtiovarainministerikin on vielä kuviossa mukana? Minä kun uskoin ja toivoin sen lähteneen uimaan, kohti ulappaa, monikulttuurin auringonnousuun...

Täh

[Siili]

Ainakin Aalto-yliopisto perii useimmissa koulutusohjelmissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lukukausimaksua. Itse en suhtaudu erityisen negatiivisesti tämänkaltaiseen maahanmuuttoon - yliopisto-opiskelijat eivät yleensä ole humanitaarisien somppujen kaltaisia sosiaalipummeja tai ainakaan raiskaajia.

Minusta vastikkeeton korkeakouluopetus on valtiolle sijoitus omaan tulevaisuuteen.  Sen tarkoitus on kasvattaa kansantaloutta tulevaisuudessa kasvattavia ammattilaisia.  Kun suurin osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista kuitenkin jättää Suomen valmistuttuaan, mikä on järki heidän kouluttamisessaan valtion kustannuksella?     

[Habaneroz]

Ainakin Aalto-yliopisto perii useimmissa koulutusohjelmissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lukukausimaksua. Itse en suhtaudu erityisen negatiivisesti tämänkaltaiseen maahanmuuttoon - yliopisto-opiskelijat eivät yleensä ole humanitaarisien somppujen kaltaisia sosiaalipummeja tai ainakaan raiskaajia.

Minusta vastikkeeton korkeakouluopetus on valtiolle sijoitus omaan tulevaisuuteen.  Sen tarkoitus on kasvattaa kansantaloutta tulevaisuudessa kasvattavia ammattilaisia.  Kun suurin osa Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista kuitenkin jättää Suomen valmistuttuaan, mikä on järki heidän kouluttamisessaan valtion kustannuksella?   

No eihän siinä olisikaan järkeä. Mielestäni kaikkien muidenkin yliopistojen pitäisi määrätä lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille.

[siviilitarkkailija]

Korporaatiokommunistisen kokoomuksen kekkuli uskoo voivansa luoda monikulttuuriset henkilösuhteet ympäri maailmaa suomalaisten verorahoilla. Pumpattuaan Suomen tyhjäksi, kekkuli tai kokkuli jatkaa johonkin toiseen maahan (EU on valtio) jatkamaan muiden rahoilla elostelua. Estääkseen toimiensa arvostelun ja vapaan keskustelun lehdet ja media täytetään viihde, urheilu ja seksiskandaaliuutisilla. Omistajat voidellaan lehdistötuella.

Eli Katainen aikoo käyttää Suomen rahat ja valtion omaisuuden käynnissäolevaan pyramidihuijaukseen. Kun lopulta peli romahtaa, on tärkeää että maailmalla on kivoja kavereita joiden luo voi paeta rangaistuksia tai aihetettua sekasortoa NH 90 helikoptereilla...

[Roope]

Tuo lukukausimaksuista tapetilla ollut asia koski nimenomaan EU:n ulkopuolisia opiskelijoita, maista joissa on käytössä stipendijärjestelmä. Siksi siinä ei ole opiskelun lukukausimaksuihin opiskelijan kannalta merkitystä, koska kyseinen lukukausimaksu katetaan stipendillä.

Tuohan hoidettiin niin, että Suomi loi stipendijärjestelmän, jolla katetaan valtaosa EU:n ulkopuolelta saapuneiden lukukausimaksuista. Näin ainakin suunnitelmien mukaan, en ole seurannut toteutusta.

[Octavius]

***

Ai että itkevä valtiovarainministerikin on vielä kuviossa mukana? Minä kun uskoin ja toivoin sen lähteneen uimaan, kohti ulappaa, monikulttuurin auringonnousuun...

Täh

Minä voin suomentaa. Esim. minä maksan omasta lompakostani noiden turkkilaisten kouluttamisen Suomessa.

Eli siinä mielessä Jyrkin lausunto edustaa samaa tasoa kuin tavallisestikin: silkkaa paskaa.

Ymmärrän toki, että kokoomuslaisten ymmärrys verovarojen vastuullisesta käyttämistä lienee noin tasoa imaginääriluku. Onneksi on vastuunkanto ja Suomen luottoluokituksen historiallinen romahdus Kataisen käsissä muutamassa vuodessa.

Tämä on siitä erittäin kuvaava esimerkki. Erittäin kuvaava. Suomessa koulutus on ilmaista.

VMP.

[Tomi]

Aloittajan kirjoittama juttu on valitettavasti totta. Luin äsken IL:n pikaisesti kaupassa. En ostanut, olen pihi. Pahoittelut siitä.
Jutussa kerrottiin Kataisen luennosta turkkilaisessa yliopistossa. Sali oli kuulemma täynnä.
Kataiselta oltiin kysytty mm. seuraavaa: Miksi Suomi ainoata vaatii Kreikka-takuita? Katainen: Haluamme rahamme takaisin. Emme myöskään halua olla Kreikkalaisille ilkeitä. Katainen myös kehui Suomen toimia 1990-luvun lamassa, kun leikattiin menoja ja korotettiin veroja todella paljon.

Lopussa käsiteltiin tuota opiskelua ja juttu päättyi tuohon Kataisen kehumiseen Suomesta opiskelupaikkana. Se on ilmaista. Katainen sanoi (tai ainakin IL käytti tällaista lausetta).

[Siili]

Tuo lukukausimaksuista tapetilla ollut asia koski nimenomaan EU:n ulkopuolisia opiskelijoita, maista joissa on käytössä stipendijärjestelmä. Siksi siinä ei ole opiskelun lukukausimaksuihin opiskelijan kannalta merkitystä, koska kyseinen lukukausimaksu katetaan stipendillä.

Tuohan hoidettiin niin, että Suomi loi stipendijärjestelmän, jolla katetaan valtaosa EU:n ulkopuolelta saapuneiden lukukausimaksuista. Näin ainakin suunnitelmien mukaan, en ole seurannut toteutusta.

On puhuttu paljon "kansainvälistymisestä", mutta onko ulkomaalaisten opiskelijoiden voimakasta lisäämistä (valtion piikkiin) kannattavat tahot koskaan kirjoittaneet auki sitä, mikä hyöty suuresta (korkeintaan) keskinkertaisesta ulkomaalaisesta opiskelijajoukosta on Suomelle?  Onhan melko selvää, että fiksuimmat ja valinnanvaraa omaavat opiskelijat eivät hakeudu Suomen kaltaiseen periferiaan.

[Sunt Lacrimae]

Ainakin Aalto-yliopisto perii useimmissa koulutusohjelmissa EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lukukausimaksua. Itse en suhtaudu erityisen negatiivisesti tämänkaltaiseen maahanmuuttoon - yliopisto-opiskelijat eivät yleensä ole humanitaarisien somppujen kaltaisia sosiaalipummeja tai ainakaan raiskaajia.

Takeita ei vaan ole siitä, että Suomessa oleva ulkomaalainen jää tänne tekemään töitä ja korvaamaan saamansa koulutuksen maksamalla veroja. Hyöty on korkeintaan välillistä esimerkiksi syntyneen verkostoitumisen ja liikesuhteiden kautta. Siis suora hyöty jota suomalainen yhteiskunta saa kouluttamalla suomalaisen nuoren on suurempi kuin yhteiskunnan saama hyöty esimerkiksi turkkilaisen kouluttamisesta.

[Ilkka Partanen]

***

Ai että itkevä valtiovarainministerikin on vielä kuviossa mukana? Minä kun uskoin ja toivoin sen lähteneen uimaan, kohti ulappaa, monikulttuurin auringonnousuun...

Täh

Minä voin suomentaa. Esim. minä maksan omasta lompakostani noiden turkkilaisten kouluttamisen Suomessa.

Eli siinä mielessä Jyrkin lausunto edustaa samaa tasoa kuin tavallisestikin: silkkaa paskaa.

Ymmärrän toki, että kokoomuslaisten ymmärrys verovarojen vastuullisesta käyttämistä lienee noin tasoa imaginääriluku. Onneksi on vastuunkanto ja Suomen luottoluokituksen historiallinen romahdus Kataisen käsissä muutamassa vuodessa.

Tämä on siitä erittäin kuvaava esimerkki. Erittäin kuvaava. Suomessa koulutus on ilmaista.

VMP.

Mitä Katainen on sanonut ja mitä Iltalehden toimittaja kirjoittanut ovat kaksi eri asiaa edelleenkin. Lisäksi Suomen luottoluokitus on vieläkin Euroopan parhaita. Kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa rahoitusmalleja on erilaisia. Turkkilaisten kohdalla esimerkiksi kun eivät kuulu EU-valtioihin niin heitä eivät koske samat etuoikeudet kuin EU:n sisäisessä opiskelijavaihdossa olevia. Stipendit ovat eräs mahdollisuus, tutkijavaihdon menettelyjä en tunne.

[Uuno Nuivanen]

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201204159731

OECD: Suomen säästötarve liki 11 miljardia euroa

[ike60]

Tuo lukukausimaksuista tapetilla ollut asia koski nimenomaan EU:n ulkopuolisia opiskelijoita, maista joissa on käytössä stipendijärjestelmä. Siksi siinä ei ole opiskelun lukukausimaksuihin opiskelijan kannalta merkitystä, koska kyseinen lukukausimaksu katetaan stipendillä.

Tuohan hoidettiin niin, että Suomi loi stipendijärjestelmän, jolla katetaan valtaosa EU:n ulkopuolelta saapuneiden lukukausimaksuista. Näin ainakin suunnitelmien mukaan, en ole seurannut toteutusta.

On puhuttu paljon "kansainvälistymisestä", mutta onko ulkomaalaisten opiskelijoiden voimakasta lisäämistä (valtion piikkiin) kannattavat tahot koskaan kirjoittaneet auki sitä, mikä hyöty suuresta (korkeintaan) keskinkertaisesta ulkomaalaisesta opiskelijajoukosta on Suomelle?  Onhan melko selvää, että fiksuimmat ja valinnanvaraa omaavat opiskelijat eivät hakeudu Suomen kaltaiseen periferiaan.

Suuresta laumasta ei sinänsä ole juuri mitään hyötyä. Esimerkiksi Afrikasta on tultu tänne "opiskelemaan" ja häivytty muualle jo ennen ensimmäistä opiskelupäivää kun on saatu oleskelulupa Schengen-alueelle.

Erilaisten erityiskiintiöillä yliopistoihimme uitettujen kehitysmaalaisten sisäänottokin on kyseenalaista jopa kehitysapuna; en tiedä onko aiheesta laadittu tilastoja, mutta tulee mieleeni Emanuel Enehin tapaus (siis se mies jonka opintosuoritukset nollautuivat yli 20 vuoden jälkeen). Toinen kuulemani tapaus on Kamerunista Teknilliseen korkeakouluun rakennustekniikkaa opiskelemaan tullut heppu, joka siirtyi tekemään mallastekniikan ryhmätyötä olutkapakka Keltsuun. Kymmenen vuoden kuluttua Kamerunista tiedusteltiin äijästä, jonka jälkeen mies kaivettiin Keltsusta ja saatiin lopulta lyötyä tutkintotodistus kouraan ehdolla ettei ala harjoittamaan ammattia Suomessa. Saattaa olla isokin kiho kotimaassaan.

Opiskelijoiden houkuttelemisessa on kuitenkin tietty järki. Nimittäin jos yliopistoissa joka tapauksessa on olemassa tietty määrä paikkoja ulkomaalaisille opiskelijoille, niihin kannattaa hankkia mahdollisimman laadukasta porukkaa. Kun hakijoita on enemmän, näistä voidaan paremmin valita parhaat päältä (jos oletetaan että hakijamäärän lisäys ei koostu toivottomista tapauksista).

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä että ulkomaalaisille varattujen paikkojen määrä kannattaa mitoittaa siten, että tänne tulevat ovat laadukasta porukkaa. Jos tänne tulleiden opintosuoritukset ovat keskimäärin suomalaisia heikompia, ulkomaalaiskiintiöitä pitää pienentää; jos taas parempia, kiintiöitä voi kasvattaa ottaen huomioon resurssi- ym. kysymykset.

[Octavius]

***

Ai että itkevä valtiovarainministerikin on vielä kuviossa mukana? Minä kun uskoin ja toivoin sen lähteneen uimaan, kohti ulappaa, monikulttuurin auringonnousuun...

Täh

Minä voin suomentaa. Esim. minä maksan omasta lompakostani noiden turkkilaisten kouluttamisen Suomessa.

Eli siinä mielessä Jyrkin lausunto edustaa samaa tasoa kuin tavallisestikin: silkkaa paskaa.

Ymmärrän toki, että kokoomuslaisten ymmärrys verovarojen vastuullisesta käyttämistä lienee noin tasoa imaginääriluku. Onneksi on vastuunkanto ja Suomen luottoluokituksen historiallinen romahdus Kataisen käsissä muutamassa vuodessa.

Tämä on siitä erittäin kuvaava esimerkki. Erittäin kuvaava. Suomessa koulutus on ilmaista.

VMP.

Mitä Katainen on sanonut ja mitä Iltalehden toimittaja kirjoittanut ovat kaksi eri asiaa edelleenkin. Lisäksi Suomen luottoluokitus on vieläkin Euroopan parhaita. Kansainvälisissä vaihto-ohjelmissa rahoitusmalleja on erilaisia. Turkkilaisten kohdalla esimerkiksi kun eivät kuulu EU-valtioihin niin heitä eivät koske samat etuoikeudet kuin EU:n sisäisessä opiskelijavaihdossa olevia. Stipendit ovat eräs mahdollisuus, tutkijavaihdon menettelyjä en tunne.

Olen samaa mieltä, että Suomen lehdistön lausumiin ei ole luottamista. Tässä tapauksessa epäily hälvenee, koska ei idiootti koskaan pilkuistaan pääse.

Eli esitän asiaan liittyen pari ihan peruskysymystä:
1. Mikä on se stipendimekanismi, jolla turkkilainen saa opiskella Suomessa ilmaiseksi? Kuulostaa kummalliselta väitteeltä. Voisiko tähän saada selvennystä, kiitos.

2. Mitä veikkaat siitä, milloin Jyrki saa Suomen vuosisatoja rakennetun luottoluokituksen tippumaan? Tarjoan vaihtoehtoja:
a. Ei koskaan, koska euro kestää.
b. Jo vuonna 2012, koska euron kestävyyden suhteen alkaa markkinausko horjua jopa läpi EKP:n pankkituen.
c. Vasta keväällä 2013, kun ensimmäiset Kreikan lainat lankeavat oikeasti maksuun.
d. Kesällä 2013, kun kaikille selviää, ettei Espanja, Italia tai Ranska tule ikinä selviämään lainoistaan.

No joo - me molemmat tiedämme, ettet kysymyksiini ikinä tule vastaamaan. Jokainen tehköön siitä omat johtopäätöksensä.

Tuus: O

[Arvoton]

Rahastoja ulkkiksille on kymmeniä, joista vetää rahhoo. Eikä Suomeen "opiskelemaan" tarvita mitään oikeita todistuksia siihen astisista koulunkäynnistä ja opiskeluista. Riittää, kun on jostain Nigeriasta tai Jenkkilästä hommattu doctor of the doctors-tutkinto. Täällä "opiskelee" tiettävästi satoja ihmisiä kehitysmaista, joilla on innokas asenne ja itse tehdyt todistukset. AKK:sta ja yliopistosta pääsee vaikkapa kesken kaiken sitten siivoamaan, tekemään kebabeja tai tiskaamaan.

Jykke ei tiedä tätä. Kerrotaanko hänelle? Ei, tietää hän itsekin, muttei usko itse mitä tietää.

[Toni R Jyväskylästä]

Suomessa on kuulemma eläminenkin ilmaista

[siviilitarkkailija]

Suomalaiset opiskelijajärjestöt, voisivat nyt ryhtyä tarmokkaammin ajamaan asioitaan kun pääministeri on kerran todennut että opiskeleminen Suomessa on ilmaista. Tietysti asiassa on se ongelma että maamme opiskelijamassasta suuri osa on ulkomaalaista että näille suomenkielen ymmärtäminen tuottaa ongelmia.

Tulipahan toteennäytetyksi että kokoomus ON kommunistinen. Sitä johtaa kollektiiviseen konkurssiin ja aitoon neuvostoliittolaiseen maailmansyleilytyyliin kansalaisiaan ryöstävä puoluekoneisto. Jopa haukkumasanat ovat yhtäläiset eli "äärioikeistolaiset ja fasistit" joilla kommunistipuolueen edustajat leimasivat toisinajattelijoita jatkavat elämäänsä korporaatiokommunistisessa kokoomuspuolueessa. 

Ei siis ihme että valtionsyyttäjä on saanut vihapuhetoimeksiannon kuten neuvostoliitossa jossa sielläkin oli tiukka vihapuhelainsäädäntö ja kovat vihapuherangaistukset.

[Siili]

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä että ulkomaalaisille varattujen paikkojen määrä kannattaa mitoittaa siten, että tänne tulevat ovat laadukasta porukkaa. Jos tänne tulleiden opintosuoritukset ovat keskimäärin suomalaisia heikompia, ulkomaalaiskiintiöitä pitää pienentää; jos taas parempia, kiintiöitä voi kasvattaa ottaen huomioon resurssi- ym. kysymykset.

Katsot siis kiintiöt tarkoituksenmukaiseksi.  Mikä muuten on niiden funktio?  Ovatko ne jonkin sortin kehitysapua?  Nostavatko ne korkeakoulun imagoa tavalla, joka hyödyttää sitä välillisesti?  Onko kukaan koskaan verrannut ulkomaalaisiin opiskelijoihin sijoitetun pääoman tuottoa verrattuna suomalaisiin vastaaviin?

[ike60]

Siinä olen täsmälleen samaa mieltä että ulkomaalaisille varattujen paikkojen määrä kannattaa mitoittaa siten, että tänne tulevat ovat laadukasta porukkaa. Jos tänne tulleiden opintosuoritukset ovat keskimäärin suomalaisia heikompia, ulkomaalaiskiintiöitä pitää pienentää; jos taas parempia, kiintiöitä voi kasvattaa ottaen huomioon resurssi- ym. kysymykset.

Katsot siis kiintiöt tarkoituksenmukaiseksi. 

Minun mielestäni opiskelemaan pitäisi ottaa ensisijaisesti hakijan omilla meriiteillä, ja kiintiöt ovat perusteltuja vain erikoistapauksissa. Esimerkiksi hierojankoulutukseen on perusteltua pitää kiintiötä näkövammaisille, koska tämä taitaa olla heidän harvoja reittejään työelämään. Ulkomaalaiskiintiöille voi esittää sellaisia perusteluja kuin kansainvälistyminen ja rekrytointipohjan laajeneminen, mutta minusta nuo perustelut ovat ongelmallisia (siitä lisää alempana).

Käytännössä kiintiöitä on kuitenkin olemassa. En esimerkiksi tiedä onko ulkomaalaisille omia kiintiöitään vaikkapa Aalto-yliopiston koulutusohjelmiin (enkä nyt ehdi asiaa selvittää). Oletan kuitenkin että englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin hakeutuu käytännössä lähes pelkästään ulkomaalaisia, ja niitä markkinoidaan vain ulkomaalaisille. Niinpä englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ovat käytännössä ulkomaalaisille tarkoitettuja. Niiden sisäänottomäärät ovat siis ulkomaalaiskiintiöitä.

Kun nyt tuollaisia kiintiöitä on ainakin käytännössä olemassa, on perusteltua että toimitaan vallitsevassa tilanteessa järkevällä tavalla. Eli ainakin mitoitetaan nuo kiintiöt sen kokoisiksi, että ne tuottavat mahdollisimman suuren hyödyn tai ainakin mahdollisimman pienen taakan.

Mikä muuten on niiden funktio?  Ovatko ne jonkin sortin kehitysapua?  Nostavatko ne korkeakoulun imagoa tavalla, joka hyödyttää sitä välillisesti?  Onko kukaan koskaan verrannut ulkomaalaisiin opiskelijoihin sijoitetun pääoman tuottoa verrattuna suomalaisiin vastaaviin?

Ainakin nuo yllä mainitsemani Eneh ja kamerunilainen pääsivät sisään kiintiössä eräänlaisena kehitysapuna. Puhtaasti omilla meriiteillään kumpikaan heistä olisi tuskin sisälle päässyt. On voinut olla aikanaan ihan järkevää että tuonkin sortin kehitysapua on kokeiltu: opiskelupaikan yhteiskunnalle koituvista kustannuksista valtaosa on kiinteitä, joten ihmisen ottaminen opiskelemaan on sen osalta suhteellisen edullinen tapa auttaa kehitysmaita (jos tosiasiallista apua koituu). Toki eläminen Suomessa maksaa sen mitä se maksaa.

Jos jostain saisi käsiinsä tilastoa siitä, kuinka moni noista kehitysmaakiintiön opiskelijoista sittemmin palasi hyödyttämään lähtömaataan tutkinto plakkarissaan, voisi tehdä paremmin päätelmiä oliko tuo kehitysavun muoto onnistunut. Oma veikkaukseni on, että kiintiöillä saatiin tänne paljon sellaista porukkaa joilla ei ollut tosiasiallisia edellytyksiä suorittaa tutkintoa kunnialla, ja että suhteellisen harva heistä on palannut kotimaahansa hyödyllisellä osaamisella varustettuna.

Kansainvälistyminen ja sen tuoma imagohyöty sekä kotimaisten yritysten rekrytointipohjan laajeneminen ovat ainakin toisinaan esitettyjä ulkomaalaiskiintiöiden etuja. Jos yritysten kilpailukykyä ajatellaan, se perustuu tuotteisiin joilla on kysyntää sekä tehokkaaseen markkinointiin. Tuotteiden laatua voidaan ajatella nostettavaksi siten, että värvätään ulkomailta kyvykkäitä suunnittelijoita, ja yksi keino tähän voi olla se, että heidät on saatu houkuteltua tänne jo opiskeluvaiheessa. Tämä on kuitenkin ongelmallista, sillä ensinnäkään ei ole mitenkään sanottua että ulkomailta saadaan tänne riittävän kyvykästä väkeä opiskelemaan, ja toiseksi ei ole taattua että he tänne jäisivät tutkinnon suoritettuaan. Matalan tuottavuuden porukkaa meillä puolestaan jo on tässä maassa riittävästi. Markkinoinnissa puolestaan on tehokkaampaa rekrytoida kohdemaasta paikallisia partnereita; heillä on syvällisempää tietoa kohdemaan markkinoista, toimintatavoista jne. kuin Suomessa opiskelleilla maan kansalaisilla, ja heistä pääsee helposti eroon jos kumppanuus ei osoittautunutkaan oikeaksi ratkaisuksi.

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

[Roope]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Edit:
Tosin tämähän ei vielä kerro EU:n ulkopuolelta tulevien prosentteja. Toisaalta moni EU:n ulkopuolelta tuleva jättää opintonsa kesken, mikä sekin on otettava huomioon.

Itselläni on ollut pitkään sellainen näppituntuma, että noin kolmannes EU:n ulkopuolelta tulevista korkeakoulusta valmistuvista jäisi Suomeen, mikä ei sekään ole kovin paljon. Tietääkö joku linkkiä viime vuosien lukuihin?

[Ilkka Partanen]

Olen samaa mieltä, että Suomen lehdistön lausumiin ei ole luottamista. Tässä tapauksessa epäily hälvenee, koska ei idiootti koskaan pilkuistaan pääse.

Logiikka siis on jokseenkin se, että vaikkei olisikaan siten sanonut kuin väitetään, niin varmaan kuitenkin tarkoitti. Samanlaista asennoitumistahan on huomattu mm. nyt käynnissäolleessa hihamerkkicaustissa, eikä se ole kuin harjoittajiensa häpeä.

Eli esitän asiaan liittyen pari ihan peruskysymystä:
1. Mikä on se stipendimekanismi, jolla turkkilainen saa opiskella Suomessa ilmaiseksi? Kuulostaa kummalliselta väitteeltä. Voisiko tähän saada selvennystä, kiitos.

Käytännössä kaikilla oppilaitoksilla, etenkin korkeakouluilla on käytössä omat stipendiohjelmansa, varsinkin maissa joissa on käytössä lukukausimaksut ja etenkin maissa joissa sosiaalipolitiikka on hoidettu kuten ohuiden tietojeni mukaan mm. Turkissa ja monissa sen tyylisissä maissa se on hoidettu eli käytännössä suku on yksilön lähes ainoa sosiaaliturva. Turkin osalta voidaan soveltaa samaa mekanismia kuin stipendiaattien osalta pitäisi soveltaa ylipäätään kaikkiin ETA-maiden ulkopuolelta tuleviin. Ilmaista opiskelua ei olekaan, sen sijaan stipendi tyypillisesti mahdollistaa ainakin lukukausimaksun kuittaamisen sekä joitain välittömästi lankeavia esim. asumiseen ja lupa-asioihin liittyviä kustannuksia. 

2. Mitä veikkaat siitä, milloin Jyrki saa Suomen vuosisatoja rakennetun luottoluokituksen tippumaan? Tarjoan vaihtoehtoja:
a. Ei koskaan, koska euro kestää.
b. Jo vuonna 2012, koska euron kestävyyden suhteen alkaa markkinausko horjua jopa läpi EKP:n pankkituen.
c. Vasta keväällä 2013, kun ensimmäiset Kreikan lainat lankeavat oikeasti maksuun.
d. Kesällä 2013, kun kaikille selviää, ettei Espanja, Italia tai Ranska tule ikinä selviämään lainoistaan.

Äsken Katainen oli sen julistuksesi mukaan jo romahduttanut ja nyt taas leikitään skenaarioilla että kuinka ei vielä, mutta varmaan joskus. Vastaan vaihtoehto A, joskin ihan vain provosoinnin ilosta.

No joo - me molemmat tiedämme, ettet kysymyksiini ikinä tule vastaamaan. Jokainen tehköön siitä omat johtopäätöksensä.

Minä kyllä vastailen useinkin kysymyksiin, ellet ole sattunut huomaamaan. Sikäli tietämisesi oli tässä(kin) asiassa suoraan perseestä. Vähemmän ennakkoluuloilla ryyditettyä omahyväisyyttä jatkossa, niin eiköhän me toimeen tulla.

Muuten, millaisiin johtopäätöksiin arvelet jokaisen tahoillaan päätyvän nyt  kun vastasin?

[Ilkka Partanen]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Olisi muuten vertailun vuoksi hauska tietää mitkä ovat valmistuvien suomalaisopiskelijoiden prosentit eri maittain. Toisaalta minä en tiedä että paljonko valmistuvia ulkomaalaisopiskelijoita täällä on ja suorittavatko heistä kaikki koko korkeakoulututkintonsa Suomessa. Niistä jotka suorittavat koko tutkinnon niin paljonko on se kokonaismäärä ja mistä maista on kysymys, ei ole myöskään tiedossa, jos joku jaksaa penkoa niin hyvä. Lieneekö luku sitä luokkaa edes etteikö sitä olisi selkeämpää osoittaa tarkkana lukumääränä suhdeluvun sijaan?

[Siili]

Minäkin mielelläni lukisin hyvin tehdyn kustannus-vaikuttavuusanalyysin noiden englanninkielisten koulutusohjelmien hyödyistä ja haitoista. Mediaa seuratessa olen törmännyt tässä suhteessa pelkkään käsienheilutteluun ja korulauseisiin.

Jäljelle jää vain käsienheiluttelu ja korulauseet, sillä nykysysteemi ei ole millään laskuopilla taloudellisesti perusteltua. Äskeisen Keskuskauppakamarin kyselyn tuloksista tiedottamisen yhteydessä STT uutisoi, että vain 10 prosenttia ulkomaisista valmistuvista korkeakouluopiskelijoista jää Suomeen.

Olisi muuten vertailun vuoksi hauska tietää mitkä ovat valmistuvien suomalaisopiskelijoiden prosentit eri maittain.

Miksi se olisi kiinnostavaa?  Han-argumenttejako hakisit?

Toisaalta minä en tiedä että paljonko valmistuvia ulkomaalaisopiskelijoita täällä on ja suorittavatko heistä kaikki koko korkeakoulututkintonsa Suomessa. Niistä jotka suorittavat koko tutkinnon niin paljonko on se kokonaismäärä ja mistä maista on kysymys, ei ole myöskään tiedossa, jos joku jaksaa penkoa niin hyvä. Lieneekö luku sitä luokkaa edes etteikö sitä olisi selkeämpää osoittaa tarkkana lukumääränä suhdeluvun sijaan?

Jos vain noin 10% Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen, niin on selvää, että valtaosa valtion ulkomaalaisten koulutukseen sijoitetusta pääomasta valuu ulkomaille.  Luuletko todellakin, että tarkempi erittely muuttaisi ilmeisestä tosiasiaa, että kyseessä on taloudellinen persnetto Suomelle?

[Ilkka Partanen]

Miksi se olisi kiinnostavaa?  Han-argumenttejako hakisit?

Ei ole tarvetta han-argumenteille. Ylipäätään siinä on mielenkiintoista tietää että ovatko suomalaiset hanakampia jäämään ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen. Ihmeen vainoharhaista porukkaa täällä.

Jos vain noin 10% Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen, niin on selvää, että valtaosa valtion ulkomaalaisten koulutukseen sijoitetusta pääomasta valuu ulkomaille.  Luuletko todellakin, että tarkempi erittely muuttaisi ilmeisestä tosiasiaa, että kyseessä on taloudellinen persnetto Suomelle?

Niin, tosin muissa maissa koulutettujen suomalaisten osalta taas tilanne tasoittuu. Sikäli on erittäin oleellista tietää että tarkoittaako tuo "opiskeleva ulkomaalainen" valmistuvaa vaihto-opiskelijaa, joka valmistumisensa jälkeen palaa kotimaahansa vai tilapäisessä opiskelijavaihdossa olevaa joka käy suorittamassa osan opinnoistaan toisen maan vastaavassa koulutuksessa vaihto-opiskelijana vai henkilöä joka suorittaa koko korkeakoulututkintonsa Suomessa ja valmistuttuaan häipyy ulkomaille.

[Ari-Lee]

Suomessa on kuulemma eläminenkin ilmaista

Siihen kaikki perustuu. Me tienataan sil!