2012-02-13 HS: "Lapsillani on oikeus vanhemman rakkauteen"

[rähmis]

Kidutettu isä on yrittänyt vuosia turhaan saada lapsia luokseen. Oikeus on käsitellyt valitusta jo pari vuotta.

Otam Crispin haluaa kertoa tarinaansa. Hän ei jaksa kärsiä enää yksin päänsä sisällä.

Crispin esiintyy Mervi Junkkosen kidutettujen kohtaloista kertovassa elokuvassa keksityllä nimellä. Nyt hän ei enää halua salata nimeään. Hän haluaa täydet ihmisoikeudet itselleen ja lapsilleen.

Crispin saapui Suomeen turvapaikanhakijana kymmenisen vuotta sitten. Hän ei muista päivämääriä tarkasti. Se on tyypillinen kidutuksen aiheuttaman trauman oire.

Hän joutui Kongon demokraattisessa tasavallassa vankilaan, koska johti valtion vastaista mielenosoitusta.

"Olin töissä valtion yrityksessä. Emme olleet saaneet palkkoja kuukausiin. Ehdotimme sovintoa, mutta sitä ei hyväksytty. Suutuimme niin, että lähdimme kadulle osoittamaan mieltä. Minut vangittiin, koska olin yksi mielenosoituksen alkuunpanijoista."

"Vankilassa minua kidutettiin, mutta onnistuin lopulta pakenemaan. Sitten vaimoni kuoli. Kun pakenin maasta, neljä lastani jäi Kinshasaan köyhän ja vammaisen sukulaiseni hoitoon."

"En uskalla olla lapsiin yhteydessä, etteivät he joudu vaikeuksiin vuokseni. Belgiassa asuva veljeni soittelee heille, ja saan tietää, mitä heille kuuluu. 'Papa, tule hakemaan meidät pois'," he sanovat.

Valitusprosessien, käännytysuhan ja YK:n kidutuksen vastaisen komitean antaman täytäntöönpanokiellon jälkeen Crispin sai lopulta oleskeluluvan yksilöllisellä inhimillisellä perusteella. Mutta koska hänelle ei ole myönnetty turvapaikkaa, hän ei saa anoa perheenyhdistämistä ellei pysty itse elättämään lapsiaan.

Crispin on ottanut lasten matkoja varten kallista pikalainaa. Rahoilla teini-ikäiset lapset matkustivat keskenään lähes kolmen tuhannen kilometrin matkan Kongon Kinshasasta Tansanian Dar es Salaamiin S uomen lähetystöön. Siellä heillä oli perheenyhdistämishaastattelut.

Tuli kielteinen päätös. Crispin masentui ja menetti työpaikkansa. Nyt hänellä on velat, mutta ei lapsia.

Perheenydistämispäätöksestä tehty valitus on ollut hallinto-oikeudessa jo pari vuotta.

"Niin kuin kaikilla muillakin lapsilla maailmassa, niin myös minun lapsillani on oikeus käydä koulua ja kokea vanhempansa rakkautta", hän sanoo taas määrätietoisena.

Hesari (digilehti)

Aikajanan muodostaminen tapahtumien kulusta on hieman hankalaa, mutta kaikesta päätellen lapset ovat jo aikuisia tai ainakin aikuusuuden kynnyksellä. Ehkä Otam ei tätä muistihäiriöltään muista.

[Mansikka]

Siis miksi tämä henkilö on edes joutunut valittamaan kielteisistä turvapäätöksistä, jos hän on puhunut totta? Jos palauttamisesta seuraa kidutusta, niin länsimaahan saa jäädä.

[Joker]

Melkein kyynel vierähtää silmäkulmaan kun eläytyy näihin Helsingin Sanomien kirjoittamiin koskettaviin ihmiskohtaloihin. Sitten tunnelmointi katkeaa tuhnupieruun, palaan maanpinnalle ja muistan että toimittajille on kova keskinäinen kilpailu "Kaikkein Koskettavimmasta Pakolaistarinasta" ja suomalaisten viranomaisten epäoikeudenmukaisuuden todistamisesta. Ei tule turvapaikkaa, ei onnistu perheenyhdistäminen, ei ole ammattitaitoa, masentaa, ei ole työpaikkaa, ei löydy todisteita vainosta, ei ole ketään, viranomaiset eivät usko, koira kuoli, ruoka on pahaa (liikaa perunoita) ja verhot ovat apeat. Onneksi toimittaja ymmärtää ja kirjoittaa omaa egoaan pönkittävän kärsimystarinan.

Moniko meistä uskoo että kaikki inhimillinen hyvyys Suomessa asuu Sanomatalossa? Moniko HS:n toimittajista on tehnyt vapaaehtoistyötä? Varmaan toimittajan vastaus olisi että "Minä autan parhaiten kirjoittamalla maailman vääryyksistä." No opettele sitten kirjoittamaan objektiivisesti tai edes totuudenmukaisesti tai mene töihin johonkin mielipidelehteen.

Silti kysyn teiltä Sanomakonsernin hyvät ja syvästi tuntevat ihmiset: Uhrautuisiko joku teistä HS:n toimittajista aidosti niin kuin englanniksi sanotaan:
Would you take a bullet for a congolese?
Vai onko sittenkin kyse vain kirjoituskilpailusta?

[Ruckafella]

Afrikassa on kymmeniä maita ihan Kongon naapurissa. Ehkäpä jossain niistä Crispin ja lapsoset voisivat yrittää yhteiselämää. Kun vielä kulttuurierotkin ja rakenteellinen ja ihan perinteinenkin rasismi, niin ehkä tätä mahdollisuutta kannattaisi markkinoida Crispinille. Tai mitenkäs tuo Belgia? Sikäläisillähän on maailmantuskaa hyljättyään Kongolaiset oman onnensa nojaan viitisenkymmentä vuotta sitten, eikös?

[skrabb]

Isukki on yksi tänään klo 21.30 TV1:n Dokumenttiprojektin Jälki elämässä-ohjelman haastateltavista.

Crispin esiintyy Mervi Junkkosen kidutettujen kohtaloista kertovassa elokuvassa keksityllä nimellä. Nyt hän ei enää halua salata nimeään. Hän haluaa täydet ihmisoikeudet itselleen ja lapsilleen.

http://hommaforum.org/index.php/topic,52186.30.html#lastPost

[Roope]

Tiedättekö sen tarinan pojasta, joka kulkee rannalla ja heittää hiekalla kituvia meritähtiä veteen? Ohikulkija sanoo hänelle, että urakka on turha: meritähtiä on lukemattomia eikä kukaan koskaan pysty pelastamaan niistä kaikkia. "Ei tämä turhaa ole", poika sanoo, ja nostaa meritähden maasta. "Tälle meritähdelle tämä ei ole turhaa."

I call bullshit.

Mikä tahansa todellinen yhteiskunnallinen tilanne, jolle kuolevia meritähtiä täynnä oleva hiekkaranta toimii metaforana, vaatii aivan muuta kuin hyväntekeväisyyttä.

[...]

Junkkosen elokuvaan mahtuu pari ilmiselvää oikeusmurhaa. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa seuraavina toimittajina olemme törmänneet näihin tarinoihin aiemminkin. Aivan kuten meritähtitarinan poika, olemme yrittänyt auttaa yksittäistapauksia, vaikka tiedämme, ettemme pysty pelastamaan kaikkia. On kerrottu homomies Jawarasta, jota uhkasi käännytys homot vangitsevaan Gambiaan. Julkisuus auttoi viime hetkellä, Jawara sai jäädä. On kirjoitettu Marinehista, jota uhkasi Iranissa kunniamurha. Julkisuus auttoi viime hetkellä, Marineh sai jäädä. Sittemmin Suomi on kuitenkin jatkanut homojen käännytyksiä teloitettavaksi ja naisten käännytyksiä kunniamurhalla uhkaavien perheiden syliin. Suomeen on myös saapunut arviolta tuhansia turvapaikanhakijoita, joita on kotimaissaan kidutettu. Usein kiduttajat ovat olleet kotimaan viranomaisia, ja silti Suomi on palauttanut jopa kymmeniä kidutettuja kotiinsa näiden samaisten viranomaisten armoille.

[...]

Paskat. Kun nostamme katseemme, näemme yhä rannan täynnä kiipelissä olevia meritähtiä. Olemme kenties auttaneet yhtä tai kahta perhettä, mutta maailma ei siitä ole parantunut, päinvastoin: virheellistä käytäntöä ei ole muutettu, ja kömpelö hyväntekeväisyys tuntuu vain vahvistavan Maahanmuuttoviraston intoa simputtaa kaikkia niitä perheitä, joilla ei satu olemaan julkisuutta puolellaan.

Toimittajan ei pidä olla mikään arvaamaton puolustusasianajaja, joka onnistuu toisinaan estämään yhden oikeusmurhan, mutta mahdollistaa samalla oikeusmurhia tuottavien rakenteiden säilymisen. Juuri sellaiseksi Maahanmuuttoviraston ja median suhde on kuitenkin muuttunut.

Kun oikeusmurhia tapahtuu näin tiuhaan, meritähtien heittely ei riitä. Tiedämme, että viraston on muututtava, ja vähempään tyytyminen olisi moraalitonta. Silti hyväntekeväisyyden houkutusta on mahdoton vastustaa. Yritetään siis vielä kerran:

Korkeimman hallinto-oikeuden on määrä käsitellä Sergen tapausta aivan pian. Se on perheen viimeinen toivo jälleennäkemisestä.

Kiltti KHO, emme ole pariin vuoteen pyytäneet teiltä mitään. Pelastetaan tämä meritähti.

Hanna Nikkanen & Jussi Förbom

Voima: Hyväntekeväisyyden taantumuksellisuudesta 10.2.2012

Jussi Förbom on turvapaikkapolitiikkaa ruotiva tietokirjailija & ihmisoikeusaktivisti. Tänä vuonna ilmestyvässä, Maahanmuuttovirastoa käsittelevässä kirjassaan hän väittää, että jokainen torjuttu turvapaikanhakija on karhunpalvelus Suomelle & Euroopalle.

Förbom ja Nikkanen ovat kovin varmoja noista oikeusmurhista. Ihanko oikeasti he uskovat pelkän Junkkosen elokuvan perusteella tietävänsä tapauksista totuuden ja koko totuuden? Elokuvan on tarkoituskin vaikuttaa katsojiin tunnetasolla, herättää sääliä ja raivoa. Faktapuolella sillä tuskin on tarjottavana mitään sen enempää, monipuolisempaa ja uskottavampaa kuin Vapaan liikkuvuuden lehdistötiedotteilla.

[Nauris]

Mutta koska hänelle ei ole myönnetty turvapaikkaa, hän ei saa anoa perheenyhdistämistä ellei pysty itse elättämään lapsiaan.

Mielenkiintoista. Tuossa aiemmin liittyen turvallisesta Somalimaasta Suomeen tuleviin turvapaikkaa hakeviin somaleihin pohdiskelin saavatko he kaikki tuoda perheensä Suomeen saadessaan oleskeluluvan. Tämän tiedon perusteella eivät vaikka kyse olisi alaikäisistä lapsista, joka on hyvä asia, koska ei elintasopakolaisia tule palkita perheenyhdistämisillä vain sen takia, että Somalimaa ei suostu kansalaisiaan vastaanottamaan pakolla takaisin.

Tietääkö kukaan hommalainen tarkemmin, miten tämä perheenyhdistämisoikeus menee. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskelulupia neljällä eri nimikkeellä eli turvapaikka, toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu ja muu peruste. Minulla on ollut sellainen käsitys, että kaikissa näissä oleskeluluvissa on automaattisesti oikeus perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä kunhan muutamat kriteerit täyttyvät ja pystyvät myös maksamaan lentomatkat, jotka todennäköisesti osaltaan rahoittaa IOM tai joku muu hyysärijärjestö.

Turvapaikkapäätökset

Satoja turvapaikanhakijoita palannut vapaaehtoisesti kotimaahan
Nimeni on Simon Mol. Olen terve. Lisäksi olen ympärileikattu.
2011-01-10 UK: Neljännesmiljoonan huijannut turvapaikanhakija linnaan
Hakeem Hakeem & limits to compassion
Australia Meets With Black Crime
2011-11-19 Tanska: Viisi maata neuvottelee Afganistanin kanssa palautuksista
2011-12-20: Iran aikoo karkottaa 900 000 afgaania takaisin kotimaahan
2012-01-31: Israel karkottaa 7 000 eteläsudanilaista

Yritän tässä tarkemmin tutkia asiaa, mutta laitan tähän alle sitaatit KHO:n päätöksestä ja EU:n direktiivistä, jotka todennäköisesti ahdistavat Forbömin kaltaisia hyysäreitä.

Yksilöllisestä inhimillisestä syystä oleskeluluvan saaneen lapsen ja hänen olinpaikaltaan selvitettyjen vanhempien yhdistäminen tapahtuu hallituksen esityksen (HE 28/2003) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan vanhempien oleskelumaassa, jos lapsi voi palata sinne turvallisesti.

Ulkomaalaisviraston mukaan on lähtökohtaisesti aina lapsen edun mukaista tulla yhdistetyksi perheeseensä omalle kotipaikalleen, milloin koti alueen ja perheen tilanne sen sallivat.

Lapsen etu on myös kasvaa muiden sukulaistensa parissa, omassa kulttuurissaan ja tutussa kasvuympäristössään. Perheenkokoaja on oleskellut Suomessa alle kaksi vuotta. Perheenkokoajan lyhytaikainen oleskelu Suomessa ei voi muodostaa perustaa perheen yhdistämiselle Suomeen suurimman osan perhettä eli vanhempien ja seitsemän sisaruksen oleskellessa kotimaassa.

Lapsen Suomeen tulo ei tarkoita sitä, että myös vanhemmat voivat automaattisesti tulla maahan eikä lapsen edun voida yksioikoisesti tarkoittavan sitä, että hän asuu Suomessa vanhempiensa kanssa. Vanhempien halu jatkaa perhe-elämää perheenkokoajan oleskelumaassa eikä kotimaassa ei myöskään voi toimia perustana perheen yhdistämiselle perheenkokoajan oleskelumaahan, koska Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan sisällä valtiolle yleistä velvoitetta kunnioittaa perheenjäsenten tekemää asuinpaikan valintaa ja hyväksyä perheen yhdistäminen alueellaan.

Alaikäisen A:n vanhemmat olivat lähettäneet...

Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset, sairausvakuutus ja vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudattamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Häneltä voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.

[...]

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2006, Euroopan parlamentin nostamasta direktiiviä koskevasta kumoamiskanteesta (asia C-540/03).

[...]

Yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi nämä vaatimukset perusteettomina ja totesi seuraavaa:

Perusoikeuksia koskevissa asiakirjoissa ei luoda perheenjäsenten subjektiivista oikeutta saada lupaa saapua tietyn jäsenvaltion alueelle.

Pakolliset kotoutumistestit eivät ole lainvastaisia. Jäsenvaltioiden mahdollisuus tukia, täyttääkö lapsi tietyn kotoutumisedellytyksen, jättää jäsenvaltioiden hallituksille tietyn rajallisen harkintavallan, joka on samankaltainen kuin se harkintavalta, joka niillä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan

Direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat kieltää perheenyhdistämisen lasten osalta, jos hakemus on tehty sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 15 vuotta. Kyseinen säännös ei kuitenkaan kiellä jäsenvaltioita ottamasta huomioon yli 15-vuotiasta lasta koskevaa hakemusta.

Direktiivissä säädetyistä kiistanalaisista 12 ja 15 vuoden ikärajoista (ks. yllä) voidaan todeta, että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käyttänyt kyseisiä ikärajoja arviointiperusteena. Lapsen täytettyä 12 tai 15 vuotta hänen kotoutumisensa uuteen yhteiskuntaan voi olla huomattavasti vaikeampaa.

Odotusaika on otettu käyttöön sen varmistamiseksi, että perheenyhdistäminen tapahtuu suotuisissa olosuhteissa.

Direktiivissä edellytetään, että soveltaessaan kiistanalaisia säännöksiä jäsenvaltiot ottavat jokaisen perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen osalta huomioon muut direktiivissä mainitut olosuhteet, kuten alaikäisen lapsen edun, asianomaisen henkilön perhesiteiden luonteen ja kiinteyden, jäsenvaltiossa oleskelun keston sekä perheeseen liittyvät, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet kotimaahan.

Lähde

Ulkomaalaislaista löytyi tällainen kohdasta 51 §. Kuinkakohan paljon tätä mahdetaan käyttää somalimaalaisten osalta.

51 §
Oleskeluluvan myöntäminen maasta poistamisen estymisen vuoksi

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista.

Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.

Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Lähde

Ulkomaalaislain pykälä 114 perusteella kaikilla turvapaikan, toissijaisen tai humanitaarisen oleskeluluvan saaneilla on oikeus perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä. Mikä oiken mahtaa olla syy, että kongolainen ei ole saanut lapsiaan Suomeen, jokin jää kertomatta. Todennäköisesti syynä voi olla lasten ikä, koska teini-ikäisiä ja varsinkaan aikuisia ei ole pakko Suomeen yhdistää kansainvälisten sopimusten mukaan.

Arto Satonen
2010-04-09 AL: Suomi noudattaa EU:n vapainta perheenyhdistämispolitiikkaa

KINSHASA City-Province General Construction
The Changing Face of Kinshasa

[retired]

Afrikassa on kymmeniä maita ihan Kongon naapurissa. Ehkäpä jossain niistä Crispin ja lapsoset voisivat yrittää yhteiselämää. Kun vielä kulttuurierotkin ja rakenteellinen ja ihan perinteinenkin rasismi, niin ehkä tätä mahdollisuutta kannattaisi markkinoida Crispinille. Tai mitenkäs tuo Belgia? Sikäläisillähän on maailmantuskaa hyljättyään Kongolaiset oman onnensa nojaan viitisenkymmentä vuotta sitten, eikös?

Minulle ainakin on tullut sellainen mielikuva että lähes jokaisella Afrikan maalla on jonkinlainen salainen poliisi joka etsii kaikki ammattiyhdistys agitaattorit, vääräuskoiset tai muuten vaan epäsuosiossa olevat ihmiset vaikka mistä Afrikan kolkasta, eli afrikkalainen ei voi olla turvassa missään afrikassa? Eihän? Onhan se niin, kun lehdessäkin niin sanotaan? Ainoa paikka maapallolla missä afrikkalainen voi olla turvassa on Eurooppa. Ameriikassa voi alkuperäiset tummat vetää pataan ja Kiinassa laitetaan töihin, vaikka väkisin.

[Mok]

"En uskalla olla lapsiin yhteydessä, etteivät he joudu vaikeuksiin vuokseni. Belgiassa asuva veljeni soittelee heille, ja saan tietää, mitä heille kuuluu. 'Papa, tule hakemaan meidät pois'," he sanovat.

Jos lapsilla on puhelin, ei heillä kongolaisittain taida ihan surkeasti mennä. Heidän tilanteensa taitaa olla oikeasti jopa paremmin siellä, kuin täällä onnettoman isänsä luona.

[Aallokko]

Crispin saapui Suomeen turvapaikanhakijana kymmenisen vuotta sitten. Hän ei muista päivämääriä tarkasti. Se on tyypillinen kidutuksen aiheuttaman trauman oire.

Ei muista kymmenen vuoden takaista päivämäärää tarkasti = kidutuksen aiheuttaman trauman oire. Hyvä Sylvi mitä logiikkaa 

Ja lapsikortti täysillä käytössä ("Lapsillani on oikeus vanhemman rakkauteen"). Aivan kuin se, että mennyt tekemään mukuloita antaisi oikeuden asettua elätiksi haluamaansa maahan 

[Jaska Pankkaaja]

Ainoa paikka maapallolla missä afrikkalainen voi olla turvassa on Eurooppa. Ameriikassa voi alkuperäiset tummat vetää pataan ja Kiinassa laitetaan töihin, vaikka väkisin.

Mutta kun täälläkin on sitä Rasissmia  ja jos sitä ei neekeri itse heti huomaakaan niin kyllä kokoomus-vasemmistolainen hallitus rahoittaa sellaiset viranomaiset ja apparaatit että alkaa meinaan löytymään, sitä Rasissmia.

Onse perseestä.

[LW]

Förbom ja Nikkanen ovat kovin varmoja noista oikeusmurhista. Ihanko oikeasti he uskovat pelkän Junkkosen elokuvan perusteella tietävänsä tapauksista totuuden ja koko totuuden? Elokuvan on tarkoituskin vaikuttaa katsojiin tunnetasolla, herättää sääliä ja raivoa. Faktapuolella sillä tuskin on tarjottavana mitään sen enempää, monipuolisempaa ja uskottavampaa kuin Vapaan liikkuvuuden lehdistötiedotteilla.

En ihmettelisi vaikka nuo tyypit olisivat kuulleet kontaktiensa kautta enemmänkin, vaikka toisaalta lonkalta vedetty tyhjä moraalisäteilykään ei yllättäisi. Elokuva oletettavasti valikoi lukuisista potentiaalisista tapauksista ne, joiden kohdalla väärän kielteisen päätöksen todennäköisyys ja uskottavuus on suurin.

Ikävä kyllä nuo tyypit näkevät vain toisen puolen asiasta. Se varsinainen ongelma koostuu kahdesta tekijästä. Kehitysmaista on tänne hyvin suuri muuttopaine. Osittain se johtuu siitä, että joillain ihmisillä on ihan oikea ja paha hengenhätä, mutta jokaista tällaista kohden on kymmenen, jotka selviäisivät vaarasta muuttamalla maan sisällä, ja yli sata, jotka muuten vain haluaisivat länsimaihin. Ja miksipä ei? Kunnianhimoisille täällä on paljon paremmat saumat tienata, roistoille paljon paremmat mahdollisuudet rötöstellä ilman sen suurempia riskejä lain taholta, ja lopuillekin on taikaseinä. Näin ollen on hyvin paljon ihmisiä, joilla on hyvin vahva motiivi kehittää mahdollisimman uskottava tarina sorrosta ja hengenhädästä. Toisekseen, länsimaiden viranomaisten kyky tarkistaa näitä tarinoita on aika heikko. Ei olematon, tietenkään. Joillain hakijoilla on selvää näyttöä tilanteestaan, toiset taas ovat niin tyhmiä, että eivät osaa keksiä hyviä juttuja, eivät edes toistaa uskottavasti salakuljettajien heille opettamia. Muistelen lukeneeni kuitenkin useamman kuin yhden artikkelin, jossa virkailijat toteavat, että noin 90% lankeaa harmaalle alueelle.

No. Se puoli asiasta, jonka nuo tyypit näkevät on se, että jos yritetään minimoida väärät myöntävät päätökset mahdollisimman pitkälti, siitä seuraa kirjaimellisia oikeusmurhia. Se myös tarkoittaa sitä, että pikkusieluisilla ja sadistisilla virkamiehillä on täydellinen tilaisuus nöyryyttää epätoivoisia turvapaikanhakijoita. Näinhän ei tietenkään nykyään toimita, mutta koska nykyään emme myöskään yritä minimoida vääriä kielteisiä, asian mustavalkoisesti näkevien silmissä kyseessä on tietysti heidän oman ihanteensa vastakohta.

Tyypillinen hompanssi sitten tietysti tajuaa erittäin hyvin, että jos yritetään minimoida väärät kielteiset (vanha ruotsalainen linja), käytännössä kuka tahansa joka osaa valehdella vähänkään pääsee sisään. Se myös houkuttelee suuren joukon sellaisia opportunistisia yrittäjiä, jotka eivät olisi edes yrittäneet tiukempaa linjaa vetävään maahan. Koska suuri osa niistä sinänsä kunnianhimoisistakin tyypeistä on nykyään sellaista sakkia, jolla ei ole ammattitaitoa pärjätä kylmiltään, ja jotka eivät välttämättä yritä sitä myöskään hankkia kun vaihtoehtona on taikaseinä, tuloksena on näitä ongelmavähemmistöjä. Siitä on taas seurauksena sosiaalisia ongelmia, joista syntyy muukalaisvihaa.

Kummatkin ääripäät ovat syvältä, ja niin on myös niiden välillä tasapainoilu. Näin tulee olemaan niin kauan, kunnes meillä on jokin luotettava työkalu tai metodi tarinoiden tarkistamiseen. Siinä voi taas kestää. Näin ollen siirtyisin käytäntöön, jossa humanitäärisiä oleskelulupia ei yksinkertaisesti enää myönnettäisi. Turvapaikkoja kylläkin, ja jossain määrin nykyistä helpommin. Nämä tyypit ovat kuitenkin pohjimmiltaan yksilöitä. Suuria väestönliikkeitä, joita syntyy erilaisten sotien seurauksena, yritettäisiin taas auttaa pakolaisleirejä tukemalla. Niissä kuitenkin elää nykyäänkin monta kertaa isompi määrä siirtolaisia kun länsimaissa, johtuen ihan yksinkertaisesti siitä, että ihmissalakuljettajien palvelukset ovat kalliita, ja kehitysmaissa suurin osa on hyvin köyhiä. Niissä ihmiset myöskin elävät todella karmean kurjuuden keskellä, ja ihan yleisen ihmisyyden kannalta minua ottaa pahasti aivoon se, että keskitymme takaamaan tänne asti itsensä ostaneelle pienelle etuoikeutetulle vähemmistölle viiden tähden olot, samalla kun loput saavat kirjaimellisesti maata omissa jätöksissään. Ja kaikki tämä vielä inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden nimissä. Fy fittan.

[Jaakko P.]

Ei muista kymmenen vuoden takaista päivämäärää tarkasti = kidutuksen aiheuttaman trauman oire. Hyvä Sylvi mitä logiikkaa 

Minä en muista vuoden takaisia, minua on täytynyt kiduttaa niin että olen koko kidutuksen unohtanut tai sulkenut mielestäni. Kallonkutistajalle en halua mennä ettei vain muistaisi niitä kauheuksia.

[JoKaGO]

Ei muista kymmenen vuoden takaista päivämäärää tarkasti = kidutuksen aiheuttaman trauman oire. Hyvä Sylvi mitä logiikkaa 

Minä en muista vuoden takaisia, minua on täytynyt kiduttaa niin että olen koko kidutuksen unohtanut tai sulkenut mielestäni. Kallonkutistajalle en halua mennä ettei vain muistaisi niitä kauheuksia.

Ma ei muista mita kirjjotta kymene minutti ago, mina kitunu, mistä voin hakea korvausta?

[Alkuasukas]

Minä en muista viime perjantaista mitään. Joku varmaan hakkas kun lauantai-aamuna särki päätä ihan perkeleesti ja oli oksennusta rinnuksilla. Kidutusta!

[Mika Mäntylä]

Jotenkin tuntuu irvokkaalta, että lapsensa taakseen jättänyt ja Euroopan perälle asti juossut, puhuu lastensa oikeuksista vanhempaansa.

Hepulla on ollut useita vaihtoehtoja. Hän olisi voinut myös esimerkiksi matkustaa itsekin Tansaniaan rakentamaan itselleen ja lapsilleen tulevaisuutta. Tai moneen muuhun Afrikan valtioon. Tai sitten hän olisi voinut kymmenen vuoden aikana järjestää itselleen sellaisen työn, jolla olisi voinut taloudellisesti perustella lapsilleen oleskeluluvat Suomessa. Mutta kun ei, hänhän ei turvattua elämäänsä Suomessa jätä lastensa vuoksi, eikä ole voinut järjestää perheensä yhdistämiselle rahoitusta työllään, sillä se on suomalaisen veronmaksajan tehtävä. Nyt kun lapset alkavat olla täysi-ikäisiä, niin yksi vaihtoehtohan olisi hommata näille työpaikat täältä Suomesta, jolla oleskelulupia voisi perustella. Mutta kun ei, pitää valittaa vääryyttä ja olla masentunutta, vaikka masennus sairautena onkin lääketieteessä todettu olevan afrikkalaisille jotakuinkin tuntematon ilmiö.

Valittaminen nyt vain taitaa olla helpoin tapa hoitaa asiat, kun virallisen valittamisen hoitavat kuitenkin veronmaksajien rahoilla suomalaiset lakimiehet, eikä haastatteluissa valittelussa varmasti hiki tule.

[Fincum]

Otum Crispin tarinaa kerrataan ja sen uusimpia käänteitä selostetaan päivän Hesarissa.

HS: Työ tuo toivoa

Kon­gon de­mo­kraat­ti­ses­sa ta­sa­val­las­sa Cris­pin työs­ken­te­li pos­ti­työn­te­ki­jöi­den am­mat­ti­lii­tos­sa. Palk­ko­jen vii­pyes­sä työn­te­ki­jät ryh­tyi­vät lak­koon ja osoit­ti­vat miel­tään. Ay-ak­tii­veil­le koi­tui vai­keuk­sia. Cris­pin jou­tui van­ki­laan, jos­sa hän­tä ki­du­tet­tiin
...
Ju­tun lu­ki ra­ken­nus­alal­la toi­mi­van per­he­yri­tyk­sen osa­kas Kat­ja Hau­ta­la.
"Tu­li to­si pa­ha olo",
...
Hau­ta­la tar­jo­si Cris­pi­nil­le va­ki­tui­sen työ­pai­kan. Hän hank­ki työn­te­ki­jäl­le asun­non.
...
Jot­kut ih­met­te­le­vät, mik­si Hau­ta­la palk­ka­si Cris­pi­nin, kun ko­ti­maas­sa on työt­tö­miä.
"Niin. Tot­ta kai oli­sin voi­nut pal­ka­ta suo­ma­lai­sen. Mut­ta in­hi­mil­li­nen te­ki­jä vai­kut­ti.
...
NYT CRIS­PIN odot­taa.
Hän odot­taa, mi­kä kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den pää­tös on. Hän odot­taa, saa­ko hän va­lit­taa kiel­tei­ses­tä pää­tök­ses­tä per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen.
Eni­ten hän odot­taa lap­siaan

[Roope]

Aikajanan muodostaminen tapahtumien kulusta on hieman hankalaa, mutta kaikesta päätellen lapset ovat jo aikuisia tai ainakin aikuusuuden kynnyksellä.

Nyt tyt­tä­ret ovat 17- ja 19-vuo­tiai­ta, poi­ka jo 21-vuo­tias.

Ny­kyään isä pu­huu las­ten kans­sa päi­vit­täin. Se­kin on tus­kal­lis­ta.
"Ty­töt al­ka­vat he­ti it­keä, kun kuu­le­vat ää­ne­ni. Poi­ka pyy­tää mi­nua ha­ke­maan hei­dät."

[...]

Otum Cris­pi­nil­le odo­tus on tus­kal­lis­ta.
"Mi­nä olen lap­sil­le­ni isä ja äi­ti. Vaik­ka en ole näh­nyt hei­tä vuo­siin, mi­nul­la on van­hem­man vel­vol­li­suu­det. Mi­nä ha­luan voi­da pi­tää heis­tä huol­ta.

[JoKaGO]

"Mi­nä olen lap­sil­le­ni isä ja äi­ti. Vaik­ka en ole näh­nyt hei­tä vuo­siin, mi­nul­la on van­hem­man vel­vol­li­suu­det. Mi­nä ha­luan voi­da pi­tää heis­tä huol­ta.

Jäi vielä epäselväksi, kenen piti pitää huolta näistä aikuisista, isin vai tuntemattomien suomalaisten veronmaksajien?

Laitetaan lasku suoraan rakennusyrittäjä Katja Hautalalle, niin hän saa maksaessaan hyvän mielen.

[CaptainNuiva]

Hmmm....Kiteytettynä, hemmo ei siis saanut palkkaa ja ehdotti sovintoa?
Ei ymmärrä.

Hemmo kidutettiin siihen kuntoon että muisti meni mutta vain valikoidusti ja ei kuitenkaan kidutettu niin pahasti etteikö olisi onnistunut pakenemaan?
Ei ymmärrä.

Maassa on hallitus vaihtunut jo moneen otteeseen mutta aina vain hallitus jahtaa juuri tätä hemmoa koska ehdotti sovintoa?
Ei ymmärrä.

Hemmo sanoo puhuvansa lastensa kanssa päivittäin, n. 0,7 € minuutti ja ehken 10 minuuttia per kerta, tekee n.210 € kuukaudessa...Ei pysty maksamaan velkoja mutta Kongon puheluihin kuitenkin riittää rahaa?
Ei ymmärrä.

Millä mies, joka ei pysty maksamaan ilmeisesti muutaman tonnin velkoja, pystyy täällä huolehtimaan kolmesta ( Vai neljästä?) täysikasvuisesta lapsestaan mikäli taikaseinälle ei olisi tarinassa varattu keskeistä roolia?
Ei ymmärrä.

Hemmo on herännyt vanhemmuuden velvollisuuksiin kovasti myöhässä mikäli taikaseinä ei ole maagisella tavalla vaikuttanut äkilliseen velvollisuuksien tiedostamiseen.
Ei ymmärrä.

[Outo olio]

Toi rakennusyrittäjä-HyväIhminen on kyllä sellainen -tapaus että taas tulee seksistisiä sovinistisia ajautuksia naissukupuolen perusluonteesta ja henkisistä kyvyistä...

Jos joku työtön rakennusmies, ja/tai asunnoton, sattuu lukemaan hesaria, JA VIELÄ JOULUAATTONA, niin "hyvät joulut vaan sinnekin". Hesari vittuilee myös ja erityisesti jouluna.

"Luin Hesarista jutun Crispinistä. Ajattelin, että jos olisin samassa tilanteessa, toivoisin tosiaan, että joku auttaisi", Katja Hautala kertoo. Perheyrityksen osakas otti Crispiniin yhteyttä ja palkkasi tämän rakennushommiin.

Kerrostalon peruskorjaustyömaalla Crispin kantaa rakennusjätteitä, kuljettaa tarvikkeita ja siivoaa. Hän huolehtii siitä, että kokeneemmat rakentajat pystyvät tekemään oman työnsä tehokkaasti.

--

Kaiken epäonnen ja surun jälkeen Crispinin elämässä oli hitusen onnea viime keväänä. Hän oli esiintynyt Mervi Junkkosen dokumenttielokuvassa Jälki Elämässä. Sen jälkeen Helsingin Sanomat haastatteli Crispiniä.

Jutun luki rakennusalalla toimivan perheyrityksen osakas Katja Hautala.

"Tuli tosi paha olo", Hautala muistelee nyt. Hän istuu Crispinin vieressä työmaan kahvihuoneessa.

Hautala ei tyytynyt päivittelemään maailman epäkohtia vaan päätti auttaa.

"Ajattelin, että Crispin on isä niin kuin muutkin isät." Hautala halusi auttaa Crispinia saamaan lapsensa takaisin.

Hän otti yhteyttä Crispiniin ja uuteen, yksityisen yhtiön asianajajaan, joka auttaa Crispinia hakemaan valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

"Julkisen puolen asianajajat ovat varmaan ihan hyviä, mutta saattavat turtua. Ajattelin, että uusi asianajaja voi nähdä tapauksen uusin silmin."

Hautala tarjosi Crispinille vakituisen työpaikan. Hän hankki työntekijälle asunnon.

"Ajattelin, että täytetään perheenyhdistämiskriteerit. Katsotaan, mitä tapahtuu."

"Yrityksemme omistaa tontin, jossa on vanha talo. Sinne mahtuisivat lapsetkin."

Jos oikeus antaa Crispinille luvan perheenyhdistämiseen, työpaikka ja asunto tarvitaan. Maahanmuuttoviraston mukaan kolmen lapsen huoltajalla pitää olla 2 200 euron kuukausittaiset nettotulot. Esimerkiksi Väestöliitto on moittinut rajoja kohtuuttomiksi.

Jotkut ihmettelevät, miksi Hautala palkkasi Crispinin, kun kotimaassa on työttömiä.

"Niin. Totta kai olisin voinut palkata suomalaisen. Mutta inhimillinen tekijä vaikutti."

Koska Crispinillä oli oleskelulupa, hänellä oli myös työlupa Suomeen.

Katja Hautala korostaa, että Crispinin auttaminen on hyödyttänyt myös häntä. Hän haluaisi rohkaista muita työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajia.

"Sain todella hyvän työntekijän. Työ on hänelle tärkeää."

"Monet työnantajat pelkäävät uuden ihmisen palkkaamista ylipäänsä. Mutta yrittäminen on yrittämistä: jos ei uskalla yrittää uutta, kannattaa mennä toiselle töihin."

Merkityksellisintä Hautalalle on tunne siitä, että hän auttaa.

"Joku kerrostalon valmistuminen, se ei enää paljon tunteita hetkauta. Mutta on hieno tunne, kun voi auttaa toista ihmistä."

Otum Crispinille odotus on tuskallis­ta.

"Minä olen lapsilleni isä ja äiti. Vaikka en ole nähnyt heitä vuosiin, minulla on vanhemman velvollisuudet. Minä haluan voida pitää heistä huolta."

Nyt Crispin odottaa.

Hän odottaa, mikä korkeim­man hallinto-oikeuden päätös on. Hän odottaa, saako hän valittaa kielteisestä päätöksestä perheenyhdistämiseen.

Eniten hän odottaa lapsiaan.

Työ, asunto ja lakimies. Työsuhdekämppä-omakotitalokin katsottu valmiiksi. Auttaisiko Katja Hautala työtöntä/asunnotonta pottunokkaa samaa tavalla? Jos joku suomalainen isä, joka "on isä niin kuin muutkin isät", ei pääsisi syystä tai toisesta tapaamaan lapsiaan, niin auttaisiko Hautala vaikka palkkaamalla lakimiehen?

[rooster]

Crispin saapui Suomeen turvapaikanhakijana kymmenisen vuotta sitten. Hän ei muista päivämääriä tarkasti. Se on tyypillinen kidutuksen aiheuttaman trauman oire.

Ei muista kymmenen vuoden takaista päivämäärää tarkasti = kidutuksen aiheuttaman trauman oire. Hyvä Sylvi mitä logiikkaa 

Jo kauan aikaa sitten kuollut sukulaisukko joutui sodassa venäläisten kiduttamaksi (esim. vetivät pihdeillä kaikki kynnet pois) ja ei hänellä kyllä mitään muistiongelmia koskaan ollut. Mahtaako tuosta kaverista edes löytyä mitään ulkoisia merkkejä kertomuksensa tueksi?

[Adrenaline]

Afrikkalaisen miehen kyky jauhaa kirkkain silmin paskaa ihmetyttää aina lähes yhtä paljon, kuin afrikkalaisen miehen kyky hylätä lapsensa.

[Alapo]

Miksi vain Afrikkalaisella lapsella on oikeus vanhemman rakkauteen, varsinkin sen jälkeen kun lapset on jätetty ja lähdetty itse etsimään parempaa elämää, kysynpä vain.

[Atte Suomalainen]

Miksi vain Afrikkalaisella lapsella on oikeus vanhemman rakkauteen, varsinkin sen jälkeen kun lapset on jätetty ja lähdetty itse etsimään parempaa elämää, kysynpä vain.

Älä kysy noin vaikeita.

[Alapo]

Miksi vain Afrikkalaisella lapsella on oikeus vanhemman rakkauteen, varsinkin sen jälkeen kun lapset on jätetty ja lähdetty itse etsimään parempaa elämää, kysynpä vain.

Älä kysy noin vaikeita.

Niin, olis paree olla kysymättä. Kun ei vaan ymmärrä. Kyllähän se ns. suomalainen mentaliteetti oli sodan aikanakin se, että koko suku matkaan ja sit lähdetään, eikä se että jätetään ne heikommat ammuttavaksi ja jos ne ei kuole, yritetään ehkä sit saada ne perässä.

[kekkeruusi]

^Ehkä se on jonkinlainen afrikkalainen mentaliteetti, ei niillä kersoilla niin väliä kun niitä tulee tehtyä kuitenkin lisää. Holtiton lisääntyminen kun on muutenkin tapana siellä päin.

[Alapo]

Kai se sitä on, lisäännytään holtittomasti ja ehkä osa selviytyy aikuiseksi. Tietty, eräs mies toteaisi onko muuta väliä kuin välillä saa jalkoväliä

[Professori]

Katja Hautala

"Ajattelin, että täytetään perheenyhdistämiskriteerit. Katsotaan, mitä tapahtuu."

Onko Hautala tehnyt työntekijänsä kanssa pysyvän vai määräaikaisen työsopimuksen? Eli onko ajatuksena täyttää kriteerit pysyvästi, vai pelkästään siksi ajaksi kunnes oikeuden päätös on saatu? Kysyn siis riittääkö kriteerien täyttäminen hetkellisesti, vai seuraavatko viranomaiset tilanteen kehittymistä pidempään ennen kuin tekevät päätöksen.

Sinänsä Katjalla on oikeus tekemisiinsä, mikäli maksaa lystin itse. Ja näinhän hän tämän jutun mukaan tekee. Toivoisin muidenkin afrikkalaisia Suomeen enemmän haluavien toimivan samalla tavalla, ja samalla hyväksyvän sen, ettei veronmaksajien tarvitse rahoillaan osallistua tähän toimintaan.

[Jaakko P.]

Moniko suomalainen mies ei saa nähdä lapsiaan vaikka yhteishuoltajuus on lainvoimainen? Uskon silti, HeSaa lukematta että siellä on human interest juttuja myös näistä miehistä.

Lapsilla on oikeus vanhemman rakkauteen, hän on oikeassa. Jos puhelimen kautta sen välittäminen ei riitä niin lapset hankkikoot sellaiset koneinsinöörin paperit että voivat elättää itsensä Suomessa työllä ja asua lähellä isäänsä. Tai isä muuttakoon lasten luo. Ei se asia meille muille kuulu, eikä meille kuulu laskukaan.

[Rokka]

Sinänsä Katjalla on oikeus tekemisiinsä, mikäli maksaa lystin itse. Ja näinhän hän tämän jutun mukaan tekee. Toivoisin muidenkin afrikkalaisia Suomeen enemmän haluavien toimivan samalla tavalla, ja samalla hyväksyvän sen, ettei veronmaksajien tarvitse rahoillaan osallistua tähän toimintaan.

Kuka nyt oikeasti uskoo, että Katja maksaa koko huvin itse? Eiköhän tämä ole pelkkä mainostemppu Katjalle, ja kun Otam saa perheensä niin maksajakin vaihtuu suomalaiseen veronmaksajaan.
Minustakin olisi mukavaa tehdä tällä tavalla hyväntekeväisyyttä, eli jonkun muun rahalla...

Olisi mielenkiintoista tietää montako suomalaista löytyy Vakiorakennus oy:n palkkalistoilta, vai onko siellä
näitä virolaisia "rakennusmiehiä" ja kongolaisia apupoikia?
Tarjoaako Katja näille muille työntekijöille samanlaisia etuuksia kuin Afrikan ihmeelle?
Ei kun joo, Katjahan harrastaa vaan "positiivista syrjintää". Ja ei kai sillä ole väliä jos pottunokkaa asia korpee, kunhan Katjalla on hyvä mieli.

Kongosta tulee Suomeen vuosittain n.40-40 turvapaikanhakijaa, siinä olisi Katjalle työvoimaa tarjolla. Eiköhän jokaiselta löydy joku nyyhkytarina, jota kuunnellessa voi sitten tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi^tm. Sellainen rikastusaste 50% kun tulee Katjan yritykseen, niin katsotaan miten niitä kerrostaloja valmistuu.

[Archaeopteryx]

Eiköhän Crispinin työpaikka ole luotu yhteistyössäTE-keskuksen maahanmuuttohankkeiden kanssa. Työnantaja maksaa korkeintaan työn sivukulut, TE-keskus maksaa taikaseinän mamukorvamerkityistä rahoista miehen palkan.

Toivoisin tosiaan tässäkin tapauksessa perheenyhdistämistä mahdollisimman pian, vaikka nyt sinne Tansaniaan. Ei irtoa valitettavasti  kyyneltäkään 21-vuotiaan "lapsen" isänikävästä. Odotan omien lasteni haistattavan itselleni muumit tuossa iässä, jos kotiinpaluuta pyytäisin. Toki tarvittaessa ovat aina kotiin tervetulleita.

[Rokka]

Eiköhän Crispinin työpaikka ole luotu yhteistyössäTE-keskuksen maahanmuuttohankkeiden kanssa. Työnantaja maksaa korkeintaan työn sivukulut, TE-keskus maksaa taikaseinän mamukorvamerkityistä rahoista miehen palkan.

Toivoisin tosiaan tässäkin tapauksessa perheenyhdistämistä mahdollisimman pian, vaikka nyt sinne Tansaniaan. Ei irtoa valitettavasti  kyyneltäkään 21-vuotiaan "lapsen" isänikävästä. Odotan omien lasteni haistattavan itselleni muumit tuossa iässä, jos kotiinpaluuta pyytäisin. Toki tarvittaessa ovat aina kotiin tervetulleita.

Itse olin 21-vuotiaana "lapsena" jo rauhaa turvaamassa maailmalla, eipä tullut podettua itku silmässä koti-ikävää. Eivät nuo Afrikan ihmeet taida koskaan aikuistua, kun aina pitää joku olla holhoamassa.

[SimoMäkelä]

Outo olio:

Työ, asunto ja lakimies. Työsuhdekämppä-omakotitalokin katsottu valmiiksi. Auttaisiko Katja Hautala työtöntä/asunnotonta pottunokkaa samaa tavalla? Jos joku suomalainen isä, joka "on isä niin kuin muutkin isät", ei pääsisi syystä tai toisesta tapaamaan lapsiaan, niin auttaisiko Hautala vaikka palkkaamalla lakimiehen?

Tuskinpa auttaisi; se olisi hänestä epäinhimillistä, kuten hän motiiveitaan analysoi:

"Niin. Totta kai olisin voinut palkata suomalaisen. Mutta inhimillinen tekijä vaikutti."

[Ajattelija2008]

Tuo kongolaisen turvapaikanhakijan tarina on niin tarkkaan optimoitu herättämään sääliä, että olisi yllättävää, jos tarina olisi tosi. Tarina ei ole mennyt täydestä suomalaisiin viranomaisiin, koska he aluksi hylkäsivät oleskeluluvan. Jos väite toimimisesta ammattiyhdistyksessä ja joutumisesta kidutetuksi pitää paikkansa, niin siitä pitäisi löytyä monenlaista dokumenttia. Arvaan, että hakija ei dokumentteja ole pystynyt esittämään.

[Tomi]

Katja Hautalalla on samat argumentit kuin Suomen pakolaisneuvonnalla:
http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=90&lang=suo

10 väitettä & faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista

Lataa 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista -esite: pdf.


1. Euroopan rajat vuotavat ja turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta.

Turvapaikanhakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on. Eniten pakolaisuutta ovat viime vuosina tuottaneet Afganistanin, Irakin ja Somalian kriisit. Suurimmillaan Euroopan turvapaikanhakijamäärät olivat viimeksi Bosnian sodan aikaan vuonna 1992, jolloin Länsi-Eurooppaan tuli 650 000 hakijaa. Euroopan turvapaikanhakijamäärät ovat 2000-luvulla olleet noin puolet tästä.

Myös Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuosina 2006–2009 Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan 2000–3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain kaikissa EU-maissa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita 1500–6000 henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä pakolaisia on noin 16 miljoonaa, joista runsaat 10 miljoonaa kuuluu UNHCR:n mandaatin alle. Lähi-idän alueen vajaat viisi miljoonaa palestiinalaista pakolaista ovat YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n vastuulla. Sen lisäksi maansisäisiä pakolaisia on arviolta 26 miljoonaa, joista yli puolta avustaa UNHCR. Neljä viidesosaa maailman pakolaisista asuu lähtömaidensa lähialueilla, usein kehitysmaissa sijaitsevissa pakolaisleireissä tai kaupunkislummeissa.

Euroopan rajoja vartioidaan yhä tiukemmin, mikä on vähentänyt maahantulijoiden määrää. Jäsenvaltioiden rajavalvontayhteistyötä on vuodesta 2005 koordinoinut rajaturvallisuusvirasto Frontex, jonka operaatioissa käännytetään vuosittain tuhansia siirtolaisia takaisin lähtömaihin. Kotimaistaan pakenevilla ei ole juuri mitään laillisia maahantulon väyliä, joten heidän on pakko turvautua ihmissalakuljetukseen. Rajavalvonnan kiristäminen ei ratkaise sääntelemättömän muuttoliikkeen ongelmaa, vaan pahimmillaan valvonta lisää ihmissalakuljetusta. Turvapaikkaa hakevat joutuvat ottamaan yhä isompia riskejä päästäkseen turvaan.

Lähteet ja lisätietoa:

EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex
Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysit 2008, 2009
Eurostatin siirtolaisuus- ja turvapaikkatilastot
UNHCR Global Trends 2008


2. "Turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää.

Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Dublin-järjestelmän lähtökohta on, että EU:n jäsenmaissa on yhtenäiset turvapaikkajärjestelmät. Todellisuudessa jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun myöntämisen kriteereitä hyvin vaihtelevasti.

Samasta maasta ja samasta tilanteesta tulleen turvapaikanhakijan todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee jopa nollan ja 95 % välillä jäsenmaasta toiseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet tilannetta hakijan näkökulmasta turvapaikka-arpapeliksi. Etelä-Euroopan maista Kreikassa, Italiassa ja Maltalla vastaanotto-olosuhteet ovat erittäin huonot tai vastaanottokeskuksia ei edes ole.

Monet Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan ainoa vaihtoehto pyrkiä toiseen maahan ja toivoa myönteistä päätöstä.

Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Ihmisille itselleen se on inhimillinen tragedia. Osa maasta toiseen kiertävistä turvapaikanhakijoista ei ole päässyt asianmukaiseen turvapaikkatutkintaan yhdessäkään maassa. Ilman mahdollisuutta päästä laillisiin töihin, opintoihin tai kotouttamistoimien piiriin turvapaikanhakijalla on riski joutua harmaille työmarkkinoille tai ihmiskaupan uhriksi. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten lapsille tai vakavasti traumatisoituneille ihmisille, tilanne on vaikein.

Monissa EU-maissa turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä tietäen, ettei heitä pystytä palauttamaan lähtömaiden tilanteen takia. Ihmiset jätetään kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen oikeudettomaan tilaan ilman minkäänlaista oleskelulupaa. He asuvat kyseisessä maassa, mutta ovat käytännössä yhteiskunnan ulkopuolella.

Lisätietoja:
European Council on Rerugees and Exiles (ECRE): Sharing Responsibility on Refugee Protection: Dublin reconsidered (2008)

Lue myös Dublin-järjestelmä - vastuunjakoa vai vastuun siirtelyä? muuttoliikkeessa.fi -sivustolla


3. Ilman asianmukaisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat ovat laittomia siirtolaisia.

Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Pakolaissopimuksen 31. artiklan ja Suomen rikoslain (17.luku 7 §) mukaan pakolaista ei tule rangaista luvattomasta maahantulosta. Sillä, saapuuko turvapaikanhakija oikeilla tai väärennetyillä papereilla, ei ole vaikutusta mahdollisen suojelun myöntämiseen.

Maahantulosäännösten takia useimmat vainoa tai konflikteja pakenevat joutuvat turvautumaan ihmissalakuljetukseen ja väärennettyihin papereihin. Turvapaikan hakemista varten ei voi saada viisumia lähetystöstä. Kohdemaassa on usein mahdotonta saada EU-maissa hyväksyttäviä asiakirjoja. Taustalla voi olla lähtömaan sekasortoinen tilanne ja/tai hakijan vainottu asema. Esimerkiksi Somaliassa, jossa hallinnollisia rakenteita ei käytännössä ole, passeja tai muita asiakirjoja on mahdotonta saada. Mikäli pakolaista vainoavat kotimaan viranomaiset, vieraan maan viisumin hankkiminen voi olla vaarallista.

Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla ei ole passia tai muuta henkilöllisyyttä pitävästi todistavaa asiakirjaa. Pakolaisuudessa eläminen tai turvapaikanhakijaksi lähteminen ei kuitenkaan ole laitonta.

Pakolaissopimukseen sekä Suomen ulkomaalais- ja perustuslakeihin sisältyvän palautuskieltosäännön (non-refoulement) mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. Palautuskiellon periaatetta on noudatettava riippumatta siitä, onko henkilöllä vaadittavat asiakirjat vai ei.


Lisätietoja:

Pakolaisten oikeudellista asemaa koskeva yleissopimus
Schengen Borders Code

4. Vain Geneven pakolaissopimuksen mukaisen turvapaikan saaneet ovat oikeita pakolaisia. Muita Suomella ei ole velvollisuutta antaa.

Turvapaikanhakija voi saada pakolaisen statuksen eli turvapaikan, tai hänelle voidaan myöntää oleskelupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Suomessa oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai tilapäisenä, mutta tällöin kyse ei ole kansainvälisestä suojelusta.

Turvapaikka perustuu Geneven pakolaissopimuksen pakolaisen määritelmään, joka laadittiin toisen maailmansodan jälkeisessä tilanteessa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR laatii säännöllisesti ohjeita siitä, kuinka allekirjoittajamaiden tulisi sopimusta tulkita. Sopimuksen kautta valtiot ovat periaatteessa sitoutuneet ohjeistusten noudattamiseen. Turvapaikan saaminen edellyttää riittävän vakavien oikeudenloukkauksien vaaraa, jotka voivat liittyä henkilön alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen tai poliittiseen mielipiteeseen.

Pakolaissopimuksen rinnalle on myöhemmin laadittu muita kansainvälistä suojelua koskevia säännöksiä, joita sovelletaan laajalti muun muassa Euroopan maissa. Jos turvapaikan saamisen yksilölliset edellytykset eivät täyty, mutta hakija on vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi ja on siksi kansainvälisen suojelun tarpeessa, hän voi saada toissijaista suojelua.

Euroopan unionin ns. pakolaisen määritelmädirektiivissä on yhteiset kriteerit turvapaikan ja toissijaisen suojelun myöntämisestä, joita jäsenmaiden on noudatettava ja sisällytettävä kansallisiin lakeihinsa. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun lisäksi enemmistö EU-maista myöntää myös humanitaarista suojelua. Pakolaissopimuksen lisäksi kansainvälistä suojelua koskevissa päätöksissä on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kidutuksen vastaisen yleissopimuksen säännöksiä.

Eri maissa on hyvin vaihtelevat käytännöt siinä, millä kriteereillä turvapaikka myönnetään. Joissakin maissa huomattava osa hakijoista saa pakolaisen statuksen. Toisissa maissa taas muita suojeluperusteisia lupia myönnetään paljon, ja turvapaikka vain murto-osalle. Saman lähtömaan tilannetta saatetaan tulkita eri jäsenmaissa eri tavalla. Lisäksi erilaisiin oleskelulupiin sisältyvät oikeudet voivat vaihdella eri maissa. Suomessa kynnys turvapaikan myöntämiseen on aina ollut erittäin korkea, ja muita suojeluperusteisia oleskelulupia on myönnetty enemmän. Suomessa henkilön oikeudet ja etuudet ovat kuitenkin lähes samat riippumatta oleskeluluvan tyypistä.

EU:n nykyiset turvapaikkadirektiivit asettavat vähimmäisvaatimukset suojelun tasolle. Suomessa lainsäätäjä eli eduskunta on katsonut, että humanitaarisen suojelun myöntäminen on oikeudellinen velvoite, ei pelkästään poliittinen valinta. Sisällyttämällä humanitaarinen suojelu ulkomaalaislakiin voidaan turvata paremmin se, ettei Suomea sitovaa palautuskiellon periaatetta rikota käännyttämällä ihmisiä hengenvaarallisiin olosuhteisiin.

Lisätietoja:
EU:n määritelmädirektiivi koskien pakolaisia ja muita kansainvälistä suojelua saavia (Neuvoston direktiivi 2004/83/EY)

Ulkomaalaislaki www.finlex.fi

Pakolaisoikeutta aloittelijoille sivustolla www.muuttoliikkeessa.fi


5. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.

Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys, epätasa-arvo ja väkivaltaiset konfliktit ruokkivat toisiaan. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista huomattava osa tulee Afganistanin, Somalian, Zimbabwen tai Eritrean kaltaisista erittäin köyhistä maista. Köyhyys itsessään ei kuitenkaan oikeuta saamaan kansainvälistä suojelua. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.

Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.

Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Pakistanissa, Syyriassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan.

Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus ei ole ratkaista köyhyyden ja konfliktien ongelmia, vaan tarjota viimekätistä suojaa ihmisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Ensisijaisesti tulisi vaikuttaa pakkosiirtolaisuuden syihin kansainvälisellä yhteistyöllä, kuten kehitys- ja kauppapolitiikalla. Kehityspolitiikkaan suunnatut resurssit ovat kuitenkin vaatimattomat. Useimmat maat, mukaan lukien Suomi, eivät ole nostaneet kehitysapuaan sille tasolle, johon ne ovat YK:ssa sitoutuneet.

Lähteet ja lisätietoa:

United Nations Development Programme (UNDP)
Overcoming Barriers: Human mobility and development, Human Development Report 2009

6.Pakolaisia pitäisi auttaa lähtömaissa tai niiden lähialueilla.

Lähtökohtaisesti kaikkien valtioiden pitäisi pystyä takaamaan ihmisille perustavanlaatuiset elämisen edellytykset ja ihmisoikeuksien toteutuminen, jolloin pakkosiirtolaisuutta ja pakolaisuutta laajassa mitassa ei syntyisi. Ihannetilanteessa ongelmat ratkaistaan kotimaassa tai mahdollisimman lähellä kotimaata. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Hengenvaarassa tai vakavien oikeudenloukkausten kohteena olevilla ihmisillä on oikeus lähteä maastaan ja hakea kansainvälistä suojelua. Oikeus on kirjattu muiden muassa ihmisoikeuksien julistukseen, Geneven pakolaissopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

Valtaosa maailman pakolaisista elää jo nyt kotimaidensa lähialueilla tai paossa omassa maassaan. Köyhien kehitysmaiden pakolaisvastuun lisäämistä entisestään on siksi vaikea perustella. Pakolaisten keskittäminen suurille leireille ei myöskään ole kestävä eikä inhimillinen ratkaisu, sillä yleensä leireillä asuvilla ei ole virallista statusta siihen kuuluvine kansalaisoikeuksineen, eikä todellisia mahdollisuuksia kotoutua tai tienata omaa elantoaan. Lähialueilla ihmisoikeustilanne voi olla yhtä huono kuin lähtömaassa.

Pakolaisongelmaa voidaan helpottaa edistämällä konfliktinehkäisyä, tehokasta kehityspolitiikkaa, suojelua lähialueilla sekä kiintiöpakolaisten vastaanottoa yhä useampiin maihin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että pakolaisongelmaa pyritään ratkaisemaan myös muilla tavoin.

Lisätietoa:
UNHCR Global Trends 2008


7. Verovaroja pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin.

Kuten 137 muulla YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, Suomella on velvollisuus auttaa kansalaistensa lisäksi myös niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille ja kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, EU:n turvapaikkadirektiivit ja Suomen lait edellyttävät, että turvapaikkahakemukset on tutkittava asianmukaisesti ja vastaanotto on järjestettävä menettelyn ajaksi.

Suomi kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon eikä meillä ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa ja köyhyyttä. Myös Suomesta on lähdetty pakolaisiksi – yli 70 000 suomalaislasta pääsi sotavuosina turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa esiintyvään epäoikeudenmukaisuuteen, lamaan, asunnottomuuteen tai työttömyyteen ei ole syynä pakolaispolitiikka.



8. Ilman huoltajaa saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat "ankkurilapsia". Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heidät yksin Suomeen, jotta voisivat tulla itse perässä.

Yksintulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Suomeen ilman vanhempien saapuneiden turvapaikanhakijalasten määrä on vaihdellut alle sadasta noin 700 vuodessa. Vuonna 2009 Maahanmuuttovirasto myönsi oleskeluluvan 247 alaikäiselle yksintulleelle turvapaikanhakijalle.

Eniten alaikäisiä saapuu väkivaltaisista konflikteista kärsivistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja ystäviään on kuollut tai kadonnut.

Lapsi voi olla vaarassa häneen itseensä tai perheeseensä kohdistuvan vainon vuoksi. Vanhemmat tai muut huoltajat voivat myös lähettää lapsensa pois turvatakseen tälle paremman elämän. Toisinaan lapsi pakenee oman perheensä tai sukunsa häneen kohdistamaa uhkaa, kuten pakkoavioliittoa, kunniaväkivaltaa tai silpomista.

Olipa syynä alaikäisen kotimaasta lähtöön mikä tahansa edellisistä, ilman huoltajaa tulleella turvapaikanhakijalapsella on yleensä ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa omaan haavoittuvaan asemaansa.

Mikäli lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen perusteella, on hänellä oikeus saada Suomeen vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa. Yksintullut lapsi voi saada myös kielteisen päätöksen tai hänet voidaan palauttaa Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU-maahan.

Mikäli yksintullut alaikäinen ehtii täyttää 18 vuotta ennen kuin päätös turvapaikkahakemukseen tulee, hän ei ole enää oikeutettu perheenyhdistämiseen. Lapsen vanhemmat tai huoltajat saattavat olla kadoksissa tai kuolleita.Perheenyhdistämishakemusten käsittelyajat ovat erittäin pitkiä, jona aika perheenjäsenet voivat olla vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi tai jopa tapetuiksi.

Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina, myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen.
Toisen maailmansodan aikana vanhemmat lähettivät Suomesta yli 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Lisätietoja:
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutettu 2010.


9. Valtaosa pakolaisista on kouluttamattomia ja lukutaidottomia ihmisiä, jotka eivät työllisty ja elävät mielellään vain sosiaaliturvan varassa.

Turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan kirjava, eikä hakijoiden koulutustaustoista ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Suurimmissa lähtömaissa lukutaitoisten osuus vaihtelee suuresti. YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Irakissa (suurin lähtömaa Suomessa vuonna 2008) lukutaitoprosentti on 74 prosenttia, Afganistanissa noin 28 prosenttia ja Iranissa 82 prosenttia. Somaliasta luotettavia tietoja ei ole saatavilla.

Turvapaikanhakijoilla on nykyisen lain mukaan oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa vuoden 2007 lopussa oli noin 50 prosenttia ja työttömyysaste 21,6 prosenttia.Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna korkein työttömyysaste vuoden 2007 lopussa oli Afganistanin (työttömyysaste 53,4 %), Irakin (61,8 %), Somalian (55,9 %) ja Sudanin (59,3 %) kansalaisilla, joista useimmilla on pakolaistausta.

Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa parani tasaisesti koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan, ja  tehtyjen pitkän aikavälin selvitysten perusteella myös pakolaistaustaisten maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla paranee ajan myötä samalle tasolle kuin muidenkin maahanmuuttajien.

On syytä huomioida, että tilastoissa pakolaiset näkyvät työttöminä työnhakijoina jo ennen kuin työllistyminen on käytännössä edes mahdollista. Kaikki kotoutumissuunnitelman piirissä olevat kirjautuvat tilastoihin myös työttöminä. Myös eri ulkomaalaisryhmien ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi somalialaisista, bosnialaisista ja sudanilaisista työikäisten osuus on muita ryhmiä huomattavasti pienempi.

Huonoon työllistymiseen on monia syitä. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, joka on usein edellytys työpaikan saamiselle. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pitkät, jopa yli vuoden. Jatkuvan oleskeluluvan puute voi vaikeuttaa turvapaikanhakijan työpaikan saantia. Myös ennakkoluulot voivat vaikuttaa työllistymiseen.

Perusihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös pakolaisille. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattaa ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta. Pakolaiset saavat työvoima- ja sosiaalitoimistossa saman kohtelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen saa siten samaa työttömyyspäivärahaa kuin suomalainen. Pakolaiset, kuten muutkin, maksavat saamistaan tuloista veroa.

Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on 1.2.2010 lähtien 30 prosenttia pienempi kuin vähimmäistoimeentulotuki. Esimerkiksi yksin asuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Vastaanottokeskuksessa asuvan turvapaikanhakijan on tällä toimeentulotuella katettava ruoka, vaatteet, hygienia, liikennemaksut ja muut henkilökohtaiset menot. Lapsilisään tai esimerkiksi opintotukeen turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja.

Mikäli turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa päivittäiset ateriat, vähennetään toimeentulotuen perusosasta 79 prosenttia.

Lisätietoja:

Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut (Sisäministeriön julkaisuja 2/2009)

Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio. Vuosina 1989-993 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 saakka

Suomeen vuosina 1989-93 muuttaneiden asumisura. Tutkija Suvi Linnanmäki-Koskela. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2010.

Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Toim. Seppo Paananen. Tilastokeskus 2005. Tiedote Tilastokeskuksen sivuilla. (Seuraava maahanmuuttajien elinolotutkimus julkaistaan vuonna 2012)
Paananen Seppo: Maahanmuuttajien elinolot Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 70(2005):4

United Nations Development Programme (UNDP)
Overcoming Barriers: Human mobility and development, Human Development Report 2009


10. Pakolaiset ovat nuoria, terveitä miehiä. Heidän tulisi olla taistelemassa kotimaassaan.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin puolet sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista, turvapaikanhakijoista, maan sisäisistä pakolaisista, kansalaisuudettomista ja paluumuuttajista on naisia. Länsimaihin tulevista turvapaikanhakijoista miehet ovat kuitenkin enemmistö.

Suomen turvapaikanhakijoista 77 prosenttia oli miehiä vuonna 2008. Matkustamista pidetään lähtömaissa miehille turvallisempana ja helpompana. Pakenemisen taustalla voi olla myös se, että miehet ja nuoret pojat ovat vaarassa tulla värvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

Tällä hetkellä pakolaisuutta eniten aiheuttavat aseelliset selkkaukset ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja, joissa siviilit ovat usein väkivaltaisuuksien kohteina. Konfliktin osapuolina voi olla useita sisäisiä ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja sekä yksityissektorin turvallisuusyhtiöitä. Niihin liittyy usein ääriryhmien erottelematonta väkivaltaa, kuten itsemurhaiskuja. Perinteistä ajatusta isänmaan puolustamisesta ei voi suoraan soveltaa näissä tilanteissa.

Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Vainon aiheuttaja voi olla myös yksityinen taho tai organisaatio, jota vastaan pakolainen ei saa suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Lisätietoja konflikteista:
International Crisis Group
http://www.crisisgroup.org/

[Marko Parkkola]

Perusihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös pakolaisille. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattaa ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta. Pakolaiset saavat työvoima- ja sosiaalitoimistossa saman kohtelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen saa siten samaa työttömyyspäivärahaa kuin suomalainen.

Ei pidä paikkaansa. Tampereen kaupunki on kaikessa typeryydessään järjestänyt vain mamuja koskevan työnvälityksen, muistaakseni jotain oppisopimushommaa. Toisin sanoen mamut ovat Tampereella paremmassa asemassa kuin kantiset. Onnea!

[Outo olio]

Lapsillani on oikeus vanhemman rakkauteen

Nyt tyt­tä­ret ovat 17- ja 19-vuo­tiai­ta, poi­ka jo 21-vuo­tias.

Kuten jo todettu ovat nämä lapset jo AIKUISIA lapsia. 21-vuotias on Suomenkin kriteereillä aikuinen, puhumattakaan Afrikan kriteereistä.

[Jaakko P.]

5. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.

Luin joku vuosi sitten että tämä idea Euroopan paratiisinomaisuudesta elää myös Afrikan rikkaiden kesken. Perhe joka asuu köyhässä maassa/alueella mutta on rikas, omistaa esim. vartioidun ja muuritetun plantaasin tai huvilan ja kaikki mukavuudet, lähtee Eurooppaan muiden muassa, vain menettääkseen kaiken ja säästöt ei riitäkään pitämään samaa luksusta yllä kalliissa länsimaassa. Lähdetään koska kuulemma Euroopassa kaikki on paremmin ja mannaa sataa taivaalta.
Muistaako joku lukeneensa tai kuulleensa?

[JoKaGO]

5. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.

Luin joku vuosi sitten että tämä idea Euroopan paratiisinomaisuudesta elää myös Afrikan rikkaiden kesken. Perhe joka asuu köyhässä maassa/alueella mutta on rikas, omistaa esim. vartioidun ja muuritetun plantaasin tai huvilan ja kaikki mukavuudet, lähtee Eurooppaan muiden muassa, vain menettääkseen kaiken ja säästöt ei riitäkään pitämään samaa luksusta yllä kalliissa länsimaassa. Lähdetään koska kuulemma Euroopassa kaikki on paremmin ja mannaa sataa taivaalta.
Muistaako joku lukeneensa tai kuulleensa?

Juttu kertoo etelä-afrikkalaisista ja zimbabwelaisista valkoihoisista maanviljelijöistä, jotka lähtivät pakosalle vuosisataisilta sukutiloiltaan tai joutuivat sinne kasvamaan rikkaruohoa uuden isännän "viljelyksille".