HS: Suomi alkaa korostaa ihmisoikeuksia kehitysavun ehtona

[Ruckafella]

Ihmisoikeudet ovat jatkossa aiempaa tärkeämmässä roolissa, kun Suomi jakaa kehitysapua, sanoo kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr).

Apua saavia valtioita patistellaan huolehtimaan siitä, että ihmisoikeudet toteutuvat. Jos näin ei tapahdu, apu voidaan jopa kokonaan evätä.

Hallituksen on tarkoitus hyväksyä uusi kehityspoliittinen ohjelma maaliskuun alkuun mennessä. Se korostaa ihmisoikeuksia köyhyyden vähentämisessä.

"Kehityspolitiikka on ollut hampaatonta, jos se ei ota ihmisoikeuskysymyksiä huomioon", Hautala sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeuksien rooli korostuu, koska uudet nousevat talousmahdit mullistavat kehitysapua. Esimerkiksi Kiinaa on syytetty luonnonvarojen riistämisestä Afrikassa köyhien oikeuksien kustannuksella.

Tulosten parantamiseksi Suomi keskittää jatkossa apuaan kaikkein köyhimpiin maihin eli ennen kaikkea Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa

http://www.hs.fi/politiikka/Suomi+alkaa+korostaa+ihmisoikeuksia+kehitysavun+ehtona/a1305555103414

[Ruckafella]

Pari asiaa tuli mieleeni.

Hyvä. Kun sitä rahaa kannetaan kaivoon, niin edes sellaiseen kaivoon, jossa osataan käyttäytyä.

Hetkinen! Eikö tähän ole aiemmin kiinnitetty huomiota? Miten aiemmin on toimittu? Jettu rahaa kaikille halukkaille? Vai vain sellaisiin projekteihin, joista SPR ja kumppanit ovat saanut parhaat tuotot?

Apu voidaa evätä.

Niinkuin Kreikan tukipaketti voidaan evätä, jos maa ei noudata sääntöjä? Joku voisi tulkita, että Hautala aikoo lopettaa kaiken kehitysavun, kun huomioidaan ihmisoikeudet Afrikassa, mutta empiirisen kokemuksen perusteella tämä ei ole todennäköistä. Jotenkin en oikein usko tähän painostuskeinoon alkuunkaan.

Miksi mustaan Afrikkaan? Aikooko kehitysyhteistyöministeri maksimoida tuotto-panos -suhteen kehitysavulla aikaansaadussa väestöräjähdyksessä? Tuonne heitetty riisisäkki vaatii seuraavana vuonna kaksi perään väestöräjähdyksen takia. 

[Teemu Lavikka]

Kehitysavun tulisi perustua vain ja ainoastaan tulosvastuuseen. Jos myönnetyillä resursseilla ei saada kohtuullisessa ajassa toivottuja tuloksia aikaan, niin apu loppuu.

[Rapsakka Rapu]

Kehitysavun voisi sitoa väestönkasvun hillitsemiseen. Näin saataisiin poltettua kynttilää molemmista päistä.

[Alapo]

On se nyt jo hyvä herätä kun kohta kolkytä vuotta on laitettu rahaa pohjattomaan kaivoon 

[skrabb]

Paperipravdassa mainitaan, että Nicaragualle ei vastaisuudessa suomalaisten verovaroja syydetä. Onhan ollutkin aivan järjetöntä touhua diktaattori Ortegan pankkitiliä kasvattaa.
Edellinen kehitysministeri Paavo Väyrynen (kepuli) kovasti kuitenkin puolusti ko. tolloutta.
Nicaraguan edustaja Suomessa kuulemma suuresti paheksuu päätöstä.

[skrabb]

Suomi lopettaa kehitysapunsa Nicaragualle
Ministeri Hautala nostaa ihmisoikeudet Suomen kehityspolitiikan johtotähdeksi.
Antti Ämmälä

HELSINGIN SANOMAT

Nicaraguan Suomen-suurlähettiläs Ricardo Alvaro on huolissaan.
Suomi on lakkauttamassa kehitysapunsa Nicaragualle, joka on presidentti Daniel Ortegan käsissä muuttunut diktatuuriksi.
Nicaragua on ollut kolmen vuosikymmenen ajan yksi Suomen tärkeimmistä avunsaajamaista. Viime vuosina tuki on ollut noin kymmenen miljoonaa Suomen miljardin euron vuosittaisesta avustuspotista.
Hallituksen on tarkoitus päättää avun lakkauttamisesta mahdollisesti ensi viikolla, viimeistään maaliskuun alussa.
Avun lakkauttaminen on osa uutta kehityspoliittista ohjelmaa, joka nostaa ihmisoikeudet Suomen kehityspolitiikan johtotähdeksi.
Alvaro kertoo yrittävänsä vielä keskiviikkona taivutella kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautalaa (vihr), kun he tapaavat.
"Suomella on ollut tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä Nicaraguassa. Toivoisin, että ministeri vierailisi maassamme, jotta hän näkisi, että tulokset ovat todellisia", Alvaro sanoo.

Hautalan mukaan Suomi ei voi jatkaa kahdenvälistä kehitysapuaan Nicaraguan hallitukselle hallinnon läpinäkyvyyden puutteen ja korruption takia. Ortega ohjailee itsevaltaisesti valtion varojen käyttöä.
Lisäksi Suomi haluaa keskittää apuaan harvempiin maihin. Nicaraguassa jatketaan esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tukemista.
Hautalan mukaan Suomi on tehnyt virheitä, kun se ei ole riittävän napakasti puuttunut ihmisoikeusongelmiin avunsaajamaissa.
"Kehityspolitiikka on ollut hampaatonta, jos se ei ota ihmisoikeuskysymyksiä huomioon. Tämä on juuri se, mitä haluan muuttaa", hän sanoo.
Hautalan mielestä ihmisoikeuksien rooli korostuu, koska uudet nousevat talousmahdit mullistavat kehitysapua. Esimerkiksi Kiinaa on syytetty luonnonvarojen riistämisestä Afrikassa köyhien oikeuksien kustannuksella.
"Meidän täytyy ponnistella sen eteen, että uudet maat saadaan mukaan yhteisiin pelisääntöihin", Hautala sanoo.

Uusi kehityspoliittinen ohjelma määrittelee ihmisoikeudet laajasti: ne ulottuvat puhtaasta vedestä ja sosiaaliturvasta poliittisiin oikeuksiin. Talouskasvu ja suomalaistenkaan yritysten edut eivät saisi ajaa niiden edelle, Hautala sanoo.
Esimerkiksi Suomen pitkään tukema Mosambik on nauttinut kaivosteollisuuden tuomasta talouskasvusta, mutta se on tavallisten mosambikilaisten sijaan hyödyttänyt lähinnä ulkomaisia yrityksiä ja maan eliittiä.
"Köyhyyden vähentäminen kehitysyhteistyössä ei riitä. Myös eriarvoisuuden on vähennyttävä. Meidän pitää tuoda tämä vahvasti esiin Mosambikin hallitukselle", Hautala sanoo.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kiittää Hautalan kehityspoliittista ohjelmaa "rohkeudesta".
"Ihmisoikeuksista piirtyy suomalainen tapa tehdä kehitysyhteistyötä", Lappalainen sanoo.
Moitteita ohjelma saa konkretian puutteesta.
"Virkamiehille on haaste ymmärtää, millä tavoin sitä pannaan toimeen ja seurataan seuraavien neljän vuoden aikana."

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä harmittelee, että kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on jäänyt ohjelmassa toissijaiseksi. Penttilän mielestä ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerin salkkuja ei olisi pitänyt erottaa toisistaan.
Kauppakamari toteaa lausunnossaan, ettei suomalaisyrityksiä hyödyttävistä korkotukiluotoista pitäisi luopua. Kehitysmaat ovat ostaneet luotoilla suomalaisyrityksiltä tuotteita ja palveluja. Luotot ovat kuitenkin usein tukeneet enemmän yrityksiä kuin kehitysmaiden kehitystä.

Hautala lupaa, että tarkoitus on keksiä uusia tukimuotoja, jotka auttaisivat suomalaisyrityksiä niiden vientipyrkimyksissä.
Hautalan mukaan kehitysyhteistyökin tarjoaa veden ja uusiutuvan energian aloilla toimiville yrityksille vientimahdollisuuksia.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Suomi+lopettaa+kehitysapunsa+Nicaragualle/1135270346577

FAKTA

Suomi keskittää apuaan köyhimpiin maihin
HS

Hallituksen on tarkoitus hyväksyä uusi kehityspoliittinen ohjelma maaliskuun alkuun mennessä. Uusi ohjelma korostaa ihmisoikeuksia köyhyyden vähentämisessä. Suomi edistää lisäksi työllisyyttä tukevaa vihreää taloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tulosten parantamiseksi Suomi keskittää apuaan köyhimpiin maihin eli ennen kaikkea Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
Suomen pitkäaikaiset avunsaajamaat ovat vastedes Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja alemman keskitulon maaksi noussut Vietnam, jossa siirrytään vähitellen muuhun yhteistyöhön. Nicaraguassa tuetaan lähinnä kansalaisjärjestöjä.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Suomi+keskitt%C3%A4%C3%A4+apuaan+k%C3%B6yhimpiin+maihin/1135270346571

[Kuvio]

Termeillä voi tarkoittaa mitä tahansa.
Esim. kivääri on inhimillinen, maamiina taasen ei ole.

[sologdin]

Ennen vanhaan tiesi etukäteen varmasti Suomen kehitysapukohteet.  Kun jossakin kehitysmaassa tapahtui vasemmistovallankaappaus, kahden viikon kuluttua Suomi ilmoitti ottavansa ko. maan kehitysapunsa kohteeksi.

Suomi "myi" 1970-luvun alussa Pohjois-Koreaan paperikoneen 300.000.000 markan hintaan.  Tämän päivän rahassa noin 400 miljoonaa euroa maksanut kone ruostui Pjongjangin satamaan eikä sitä luonnollisestikaan maksettu.

[Aallokko]

Ilman kehitysapuun sidottua väestönkasvun hillitsemisvelvoitetta kehitysapu on kuin tulipalon sammuttamista bensalla. Toki syntyvyyden voi olettaa lopulta laskevan parantuvan koulutuksenkin kautta, mutta se tie on liian hidas väestöräjähdyksen sinkoillessa naamalle. Aivan ensimmäisen avun muodon pitäisi siis olla ehkäisyvalistuksen ja -välineiden massiivinen jako. Jos kohdemaa ottaa syntyvyyden rajoittamisen tosissaan hommakseen, voidaan antaa muutakin apua. Näin sen pitäisi mennä, jos toiveena on kestäviä tuloksia.