Maahanmuuttokritiikki akateemisessa maailmassa

[X]

On hienoa, että Jussi Halla-ahon kaltaiset henkilöt ovat tulleet omalla nimellään esille ja kirjoittaneet epäkohdista maahanmuuttopolitiikassa ja "suvaitsevaiston" moraalissa. Nimimerkillisten kirjoittajien työtä yhtään vähättelemättä. Hommaforumilla käyty tasokas maahanmuuttokritiikki on, kuten monissa yhteyksissä toisteltu, "yksittäisten käyttäjien mielipiteiden kokonaisuus". Joissain yhteyksissä sitä on käytetty ikään kuin puolustuksena moku-sektorin argumenteille Homman autoritaarisuudesta. Mitään yhtenäistä oppia ei ole ja tämä onkin viestini keskeinen sanoma: Maahanmuuttokritiikki (tai 'maahanmuuttokriittiinen') on opillisesti muotoilematon. "Maahanmuuttokriittinen tieto" on toistaiseksi jäsentymätöntä (teette muuten hyvää työtä standardiargumentit-osiossa! ). Maahanmuuttokritiikki (argumentit, tilastot, yms.) on siellä täällä mielipide- ja vieraskirjakirjoituksina ja tilastoina ministeriöiden nettisivuilla.

Edessämme on haaste, joka pitää ottaa vastaan.

Nuivien edustus eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on hieno saavutus, mutta on aika tähdätä korkeammalle.  Jotta maahanmuuttokritiikki (tai maahanmuuttokriittinen aate/liike) ei jää junnaamaan tälle tasolle, tarvitaan julkinuivia tieteentekijöitä yliopistoissa, jotka julkaisevat kandidaatin, gradu- ja väitöskirjatason (ja jopa korkeampia) tutkimuksia maahanmuuttokritiikin saralla. Punavihreiden etulyöntiasemansa perustuu nykyisin siihen, että he "edustavat tiedettä", koska punavihreät pitävät hallussaan (ainakin henkisesti) akateemista maailmaa. Maahanmuuttokritiikki edustaa "suvaitsevaistolle" epätiedettä ja se voidaan leimata hölynpölyksi, satunnaiseksi nettikirjoitteluksi, valheiksi -  ja ennen kaikkea vihapuheeksi.

Kehoitus kaikille akateemisille Homman lukijoille: Muotoilkaa maahanmuuttokritiikille tieteellisen käytännön täyttävä oppi/teoria ja julkaiskaa se kirjana+verkossa. Vihdoinkin maahanmuuttokriittiset voisivat keskustelussa viitata edes yhteen laadukkaaseen tieteelliseen julkaisuun, toisin kuin linkittäminen tuhansiin eri lähteisiin, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. On aika ottaa akateeminen maailma haltuun ja Niskalenkki© monikulttuuri-ideologiasta!

[Tuomas3]

Jotta maahanmuuttokritiikki (tai maahanmuuttokriittinen aate/liike) ei jää junnaamaan tälle tasolle, tarvitaan julkinuivia tieteentekijöitä yliopistoissa, jotka julkaisevat kandidaatin, gradu- ja väitöskirjatason (ja jopa korkeampia) tutkimuksia maahanmuuttokritiikin saralla.

Nimenomaan tuollaisia ei tarvita.

Tarvitaan puolueettomia tieteentekijöitä, jotka osaavat ja uskaltavat tehdä tiedettä tieteen ehdoilla, säännöillä ja kriteereillä myös niiden aihepiirien parissa, joilla konstruktionistit ovat tähän asti hallinneet kenttää.

Parannusta ei tuo se, että ruvetaan tekemään vastakkaisia pamfletteja ja valehdellaan niiden olevan tiedettä vaan se, että tehdään tiedettä ja kieltäydytään sekä tekemästä pamfletteja että pitämästä pamfletteja tieteenä.

Tilastotieteet, taloushallinto - erityisesti julkistalous, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikkaa ja sosiologia, aluetiede, sosiaalityö, sukupuolitutkimus... Ainakin noiden parissa tarvittaisiin selvästi nykyistä isompi määrä aidosti tieteellistä työtä tekeviä tieteentekijöitä.

Noista ainakin sosiologia on kovatasoinen tiede, jossa on vaatimustaso kohdallaan. Sosiologien tutkimukset eivät vain useasti poliitikoille ja lukijoillekaan kelpaa, koska tieteen tarkoitus on pyrkiä kumoamaan vallalla olevia uskomuksia ja "itsestään selvyyksiä" tieteen keinoin. Monesti tutkijat valitsevat hyvin provokatiivisen kohteen ja jos tulee läpimurto niin tulee myös paskaa niskaan. Breivikin manifestissa oli 14 sivua sosiologian vastaista tekstiä lakkautettavana tiedekuntana; toimi hyvänä mainoksena.

Tutkija ei pysty tieteellisesti sanomaan "totuuksia" muista kuin omasta alueestaan. Tässä tulee median vastuu. Media tuppaa yleensä kysymään yhdeltä julkisuuteen päässeeltä tutkijalta kaikesta sellaisesta, mistä tutkijalta ei löydy asiantuntemusta ja se julkaistaan. Ei jakseta etsiä alan oikeaa tutkijaa. Esim. kaikkea EU asiaa ei tule kysyä Esko Antolalta.

[Mansikka]

Olen samaa mieltä siitä, että tilanne ei ole hyvä.

Ei kuitenkaan saa tehdä samaa virhettä, minkä konstruktionismi-subjektivismi-klusteri on tehnyt sosiaalitieteellisissä mamu-tutkimuksissa: emme saa uhrata totuutta maahanmuuttokriittisen näkemyksen eteen. Varmaan olet samaa mieltä, X?

Parannusta ei tuo se, että ruvetaan tekemään vastakkaisia pamfletteja ja valehdellaan niiden olevan tiedettä vaan se, että tehdään tiedettä ja kieltäydytään sekä tekemästä pamfletteja että pitämästä pamfletteja tieteenä.

Pamfletti voi olla tieteellinen teksti. Jotkut tieteelliset teksti vain ovat toisia parempia, kuten usein referee-julkaisut ovat verrattuna pamfletteihin, eli kiistakirjoituksiin.

Tilastotieteet, taloushallinto - erityisesti julkistalous, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikkaa ja sosiologia, aluetiede, sosiaalityö, sukupuolitutkimus... Ainakin noiden parissa tarvittaisiin selvästi nykyistä isompi määrä aidosti tieteellistä työtä tekeviä tieteentekijöitä.

Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Esimerkiksi moku-väikkäri ja uutistoimituksen blogi:
http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/blogit/maahanmuuttajalaakarin+tie+on+usein+kivinen/a750549

Kommenttilaatikossa kirjoittaja Försblom käy läpi väikkärin sisältöä, eikä tämä sisältö hyvältä näytä. Viimeinen kommentoija viittaa Roosin, joka kritisoi sosiaalitieteiden tilaa meidän laillamme.

Tässä Roosin kirjoitus sosiaalityön tuubasta, mikä on kytkettävissä mamutyökonseptiin (hyysäys):

http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/0106/1_06_Roos.pdf

[Bwana]

[
Nimenomaan tuollaisia ei tarvita.

Tarvitaan puolueettomia tieteentekijöitä, jotka osaavat ja uskaltavat tehdä tiedettä tieteen ehdoilla, säännöillä ja kriteereillä myös niiden aihepiirien parissa, joilla konstruktionistit ovat tähän asti hallinneet kenttää.

Niin... Konstruktionismi/konstruktivismi sinällään ei kyllä estä esim. maahanmuuton kriittistä tarkastelua. Itseasiassa teoriahan sanoo, että ihminen tuo entiset kokemuksensa mukaan diskurssiin ja hahmottaa maailmaa ja oppii uutta niiden kautta. Mitäs muuta "varsinaiset" tekevät kuin tekevät tuota... Kuten sanoit, johtopäätökset voisivat olla tuonkin teoriasuunnan "käyttäjillä" toisenlaisia jos tiedettä tehtäisiin "vain" tieteenä.

Muuten kanssasi samaa mieltä

[Tuomas3]

Olen samaa mieltä siitä, että tilanne ei ole hyvä.

Ei kuitenkaan saa tehdä samaa virhettä, minkä konstruktionismi-subjektivismi-klusteri on tehnyt sosiaalitieteellisissä mamu-tutkimuksissa: emme saa uhrata totuutta maahanmuuttokriittisen näkemyksen eteen. Varmaan olet samaa mieltä, X?

Parannusta ei tuo se, että ruvetaan tekemään vastakkaisia pamfletteja ja valehdellaan niiden olevan tiedettä vaan se, että tehdään tiedettä ja kieltäydytään sekä tekemästä pamfletteja että pitämästä pamfletteja tieteenä.

Pamfletti voi olla tieteellinen teksti. Jotkut tieteelliset teksti vain ovat toisia parempia, kuten usein referee-julkaisut ovat verrattuna pamfletteihin, eli kiistakirjoituksiin.

Tilastotieteet, taloushallinto - erityisesti julkistalous, sosiaalipsykologia, sosiaalipolitiikkaa ja sosiologia, aluetiede, sosiaalityö, sukupuolitutkimus... Ainakin noiden parissa tarvittaisiin selvästi nykyistä isompi määrä aidosti tieteellistä työtä tekeviä tieteentekijöitä.

Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Esimerkiksi moku-väikkäri ja uutistoimituksen blogi:
http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/blogit/maahanmuuttajalaakarin+tie+on+usein+kivinen/a750549

Kommenttilaatikossa kirjoittaja Försblom käy läpi väikkärin sisältöä, eikä tämä sisältö hyvältä näytä. Viimeinen kommentoija viittaa Roosin, joka kritisoi sosiaalitieteiden tilaa meidän laillamme.

Tässä Roosin kirjoitus sosiaalityön tuubasta, mikä on kytkettävissä mamutyökonseptiin (hyysäys):

http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/0106/1_06_Roos.pdf

Janica Försblom olisi ollut hyvä opponentti. En kyllä löytänyt tämän FT:n väitöskirjaa tai gradua mistään tietokannasta; edes http://linda.linneanet.fi, josta useimmat saa kaivettua.

[J. Lannan haamu]

On hienoa, että Jussi Halla-ahon kaltaiset henkilöt ovat tulleet omalla nimellään esille ja kirjoittaneet epäkohdista maahanmuuttopolitiikassa ja "suvaitsevaiston" moraalissa. Nimimerkillisten kirjoittajien työtä yhtään vähättelemättä. Hommaforumilla käyty tasokas maahanmuuttokritiikki on, kuten monissa yhteyksissä toisteltu, "yksittäisten käyttäjien mielipiteiden kokonaisuus". Joissain yhteyksissä sitä on käytetty ikään kuin puolustuksena moku-sektorin argumenteille Homman autoritaarisuudesta. Mitään yhtenäistä oppia ei ole ja tämä onkin viestini keskeinen sanoma: Maahanmuuttokritiikki (tai 'maahanmuuttokriittiinen') on opillisesti muotoilematon. "Maahanmuuttokriittinen tieto" on toistaiseksi jäsentymätöntä (teette muuten hyvää työtä standardiargumentit-osiossa! ). Maahanmuuttokritiikki (argumentit, tilastot, yms.) on siellä täällä mielipide- ja vieraskirjakirjoituksina ja tilastoina ministeriöiden nettisivuilla.

Edessämme on haaste, joka pitää ottaa vastaan.



Nuivien edustus eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on hieno saavutus, mutta on aika tähdätä korkeammalle.  Jotta maahanmuuttokritiikki (tai maahanmuuttokriittinen aate/liike) ei jää junnaamaan tälle tasolle, tarvitaan julkinuivia tieteentekijöitä yliopistoissa, jotka julkaisevat kandidaatin, gradu- ja väitöskirjatason (ja jopa korkeampia) tutkimuksia maahanmuuttokritiikin saralla. Punavihreiden etulyöntiasemansa perustuu nykyisin siihen, että he "edustavat tiedettä", koska punavihreät pitävät hallussaan (ainakin henkisesti) akateemista maailmaa. Maahanmuuttokritiikki edustaa "suvaitsevaistolle" epätiedettä ja se voidaan leimata hölynpölyksi, satunnaiseksi nettikirjoitteluksi, valheiksi -  ja ennen kaikkea vihapuheeksi.

Kehoitus kaikille akateemisille Homman lukijoille: Muotoilkaa maahanmuuttokritiikille tieteellisen käytännön täyttävä oppi/teoria ja julkaiskaa se kirjana+verkossa. Vihdoinkin maahanmuuttokriittiset voisivat keskustelussa viitata edes yhteen laadukkaaseen tieteelliseen julkaisuun, toisin kuin linkittäminen tuhansiin eri lähteisiin, joiden paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. On aika ottaa akateeminen maailma haltuun ja Niskalenkki© monikulttuuri-ideologiasta!

Erinomaisen oleellinen aihe  !

Kyllä, ei voi muuta sanoa kun että tällaisia henkilöitä tarvitaan, tai ainakin siihen viittaavaa. Esittelin tovi sitten sosiologian professorille ja tiedekunnan johtajalle väitöstyöehdotukseni aiheeseen 'kestävän kehityksen ekologisen perspektiiviin ja sen lainalaisuuksiin liittyvää integroitumisen problematiikkaa globaalin maailman tasolla'. Aihe on ympäristösosiologiaa puhutteleva ja yläkäsitteinen. Analyysin kohteeksi joutuvat mm. väestönkasvu demograafisesti ainakin, sekä sosiokulttuuriselta kannalta massavaellus ja siitä aiheutuvat suorat sekä välilliset ympäristövaikutukset. Positiiviset ja negatiiviset 

Mutta takaisin aiheeseen. Hieman päässyt pörheltämään yliopiston, amkien sekä kehittämisyhtiöiden kanssa, niin kestävän kehityksen perspektiivistä aheita ei kovin ruhtinaallisesti ole ollut. Pari on lähteny eu:lle rahoittajalle, mutta ei saanut. Joissain määrin aihetta on haasteellista käsitellä, jotenkin se tutkimus/kehityskohde on poliittisest korrekti. Sitten jos mietin niitä todellisia konnia, jotka ovat tulevaisuudentutkimusinstituuteissa tai aalto-yliopistoissa (hehehe), heidän olisi helpompi ottaa rohkeampi lähestyminen 'tieteeseen'. Ne, ketkä kandi, gradu tai väitöstyötä tekevät, heillä on mielestäni haasteena tällä hetkellä enemmän, tai ainakin eri asiat. Globaali trendi täällä päin palloa tuntuu olevan vastakkainasetteleva ja sitähän nämä tutkimusta tekevät tahot esim. proffat pyrkivät välttämään. Eli ulkoiset ja sisäiset faktorit ovat haasteina. Toisaalta voisiko sanoa että omalla tavalla yhteiskunta pyrkii läpinäkyvyyteen ja suvaitsevaisuuteen. Jostain syystä kolikon toista tai sivupuolta ei mahdeta ottaa huomioon usein.

Tällä tavalla kansalainen voi vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. Haaste on heitetty, kiitos siitä aloittajalle!

[sivullinen.]

Tieteellisten teorioiden tekeminen on mielenkiintoinen idea. Kannatan sitä periaatteessa. Vaikka jokainen joka on tiedettä tehnyt tietää miten se ei perustu muuhun kuin rahoittajien antamaan aiheenvalintaan. "Rahoittaja" sanoo, tee väitöskirja aiheesta: Maahanmuuttajat kulttuurin rikastajina, jonka jälkeen koulutettu yksikö kirjoittaa väitöskirjan nimeltä: Maahanmuuttajat kulttuurin rikastajina tieteellisessä valossa. Kukaan ei sitä väitöskirjaa lue, mutta sen nimi uutisoidaan ja kerrotaan ne iän ikuiset liturgiat miten asiat ovat. Näin saadaan "tieteen" auktoriteetti asialle.

Älykkäät yksilöt tietävät tämän eivätkä siksi pidä tieteellisen julkaisun tekemistä tärkeänä - ja heistähän tämäkin keskustelupalsta lähes poikkeuksetta koostuu. Mutta he eivät ymmärrä etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä - tai ainakaan kiinnostuneita "kirjallisista asioista". Näille ,sanotaanko vaikka "suorittajille", jokainen tieteelliseltä kuulostava asiakin on suuri auktoriteetti. Se antaa uskottavuutta. Kun vanhapoika kuulee televisio uutisissa professorin puhuvan, se on kuin jumalallista julistusta jonka totuutta ei voi kyseenalaistaa; tai kun kotiäiti lukee sanomalehdestä ulkomailla tutkituista asioista; tai kun dosentti Bäckman kertoo Venäjän televisiossa Suomen kurjuudesta. Tieteen tekeminen on muuttunut totuuden tavoittelusta propagandan tuottamiseksi. Joten miksipä ei sitä propagandaa tuotettaisi myös nuivasta näkökannasta? Miksei vihollista vastaan hyökätä sen omilla aseilla? Ei valtamedia voi "tieteellistä" tuotantoa kyseenalaistaa, sillä muuten se kyseenalaistaisi oman uskottavuutensa: se on meille näitä "tieteellisiä" tutkimuksia vuosia syöttänyt.

Joten ei muuta kun hommiin. Ainoa olennainen seikka on väitöskirjan nimi tai sen "aihe"; nimenhän pitää olla niin vaikeasti lausuttava että siitä käytetään "lempinimeä" tai aiheen nimeä julkisuudessa. Sisällössä olennaista on muoto. Tieteellinen muoto koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin on kerrotta syy eli tausta. Sen jälkeen esitetään "parannuskeino" eli ratkaisu. Lopuksi selitetään miksi ratkaisu oli ratkaisu. Tätä kutsutaan analyysiksi. Joka välissä pitää viitata muihin "tieteellisiin" julkaisuihin, ja mahdollisuuksien mukaan vielä viljellä kyseenalaisissa kohdissa auktoriteettien nimiä, tähän tyyliin: ... kuuluisa saksalainen tohtori Goebbels esitti jo aikoinaan teoksessaan Die Tagesaufzeichnungen des Joseph Goebbels [Goebbels1932] miten asiaa on käsiteltävä. Olennaista ei ole kirjoittaako väitöskirjan oikea tiedemies tai onko se tehty tieteellisen yliopiston valvonnassa. Siksi kirjoittaja voi olla kuka vaan; se ei ole vaikeaa. Vaikeaa on saada Yle uutisoimaan siitä halutulla tavalla - ja sehän tällaisen julkaisun ainoa tehtävä olisikin. Tällä hetkellä Yle, ja muu Suomen media, on valjastettu välittämään täysin päinvastaista "suvaitsevaisuus" propagandaa. Vaikka "tieteellistä" julkaisua ei voi kyseenalaistaa, voi siitä vaieta tai sen esittää vastakohtanaan. Sen pitää siis sisältää ansa. Jotain mihin Yle ei osaa varautua ja siksi lankeaa, ja sen ansan on oltava aiheessa - nimessä. Joten mikä nimeksi?

[Tuomas3]

Tieteellisten teorioiden tekeminen on mielenkiintoinen idea. Kannatan sitä periaatteessa. Vaikka jokainen joka on tiedettä tehnyt tietää miten se ei perustu muuhun kuin rahoittajien antamaan aiheenvalintaan. "Rahoittaja" sanoo, tee väitöskirja aiheesta: Maahanmuuttajat kulttuurin rikastajina, jonka jälkeen koulutettu yksikö kirjoittaa väitöskirjan nimeltä: Maahanmuuttajat kulttuurin rikastajina tieteellisessä valossa. Kukaan ei sitä väitöskirjaa lue, mutta sen nimi uutisoidaan ja kerrotaan ne iän ikuiset liturgiat miten asiat ovat. Näin saadaan "tieteen" auktoriteetti asialle.

Älykkäät yksilöt tietävät tämän eivätkä siksi pidä tieteellisen julkaisun tekemistä tärkeänä - ja heistähän tämäkin keskustelupalsta lähes poikkeuksetta koostuu. Mutta he eivät ymmärrä etteivät kaikki ole yhtä älykkäitä - tai ainakaan kiinnostuneita "kirjallisista asioista". Näille ,sanotaanko vaikka "suorittajille", jokainen tieteelliseltä kuulostava asiakin on suuri auktoriteetti. Se antaa uskottavuutta. Kun vanhapoika kuulee televisio uutisissa professorin puhuvan, se on kuin jumalallista julistusta jonka totuutta ei voi kyseenalaistaa; tai kun kotiäiti lukee sanomalehdestä ulkomailla tutkituista asioista; tai kun dosentti Bäckman kertoo Venäjän televisiossa Suomen kurjuudesta. Tieteen tekeminen on muuttunut totuuden tavoittelusta propagandan tuottamiseksi. Joten miksipä ei sitä propagandaa tuotettaisi myös nuivasta näkökannasta? Miksei vihollista vastaan hyökätä sen omilla aseilla? Ei valtamedia voi "tieteellistä" tuotantoa kyseenalaistaa, sillä muuten se kyseenalaistaisi oman uskottavuutensa: se on meille näitä "tieteellisiä" tutkimuksia vuosia syöttänyt.

Joten ei muuta kun hommiin. Ainoa olennainen seikka on väitöskirjan nimi tai sen "aihe"; nimenhän pitää olla niin vaikeasti lausuttava että siitä käytetään "lempinimeä" tai aiheen nimeä julkisuudessa. Sisällössä olennaista on muoto. Tieteellinen muoto koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin on kerrotta syy eli tausta. Sen jälkeen esitetään "parannuskeino" eli ratkaisu. Lopuksi selitetään miksi ratkaisu oli ratkaisu. Tätä kutsutaan analyysiksi. Joka välissä pitää viitata muihin "tieteellisiin" julkaisuihin, ja mahdollisuuksien mukaan vielä viljellä kyseenalaisissa kohdissa auktoriteettien nimiä, tähän tyyliin: ... kuuluisa saksalainen tohtori Goebbels esitti jo aikoinaan teoksessaan Die Tagesaufzeichnungen des Joseph Goebbels [Goebbels1932] miten asiaa on käsiteltävä. Olennaista ei ole kirjoittaako väitöskirjan oikea tiedemies tai onko se tehty tieteellisen yliopiston valvonnassa. Siksi kirjoittaja voi olla kuka vaan; se ei ole vaikeaa. Vaikeaa on saada Yle uutisoimaan siitä halutulla tavalla - ja sehän tällaisen julkaisun ainoa tehtävä olisikin. Tällä hetkellä Yle, ja muu Suomen media, on valjastettu välittämään täysin päinvastaista "suvaitsevaisuus" propagandaa. Vaikka "tieteellistä" julkaisua ei voi kyseenalaistaa, voi siitä vaieta tai sen esittää vastakohtanaan. Sen pitää siis sisältää ansa. Jotain mihin Yle ei osaa varautua ja siksi lankeaa, ja sen ansan on oltava aiheessa - nimessä. Joten mikä nimeksi?

Ilmeisesti et hirveästi tieteen tekemisestä sitten kuitenkaan tiedä. Juuri mikään taho ei rahoita ei rahoita kuvailemiasi aiheita. Ne on pääosin yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten heiniä, koska yksityinen sektori ei saa aiheesta voittoa. Kummassakin olen ollut tekemässä hieman tutkimusta ja aivan vapaasti saanut toimia. Jos yksi maahanmuuttomyönteinen maksettu tutkielma ETLA:n piikkiin muutaman vuoden välein tulee, niin se on vain pisara meressä.

Tällä palstalla on takerruttu liikaa nuivimaan laadullisia väikkäreitä, joissa maahanmuuttajiin tutustutaan yksilön ja kulttuurin kautta. Vaikka niiden maailmankatsomus maahanmuuttajista pitäisikin paikkansa, lopputuloksella ei ole merkitystä sille, kannattaako niitä ottaa ja kuinka paljon Suomeen. Kun tiedettä lähdetään tekemään maahanmuuttokriittisesti, kannattaa laittaa huomio puhtaasti määrälliseen seikkaan, kuten työllisyyteen. Tällöin huomataan, että maahanmuuttokriittiset ovat oikeassa. Ei ole, eikä tule työvoimapulaa. Oma työvoimavaranto on suuri. Työttömyyden aikaan maahanmuutto lisää suvaitsemattomuutta ja konflikteja ihmisryhmienvälillä. Työttömyyttä täällä tulee 90-laman vuoksi olemaan vielä pari vuosikymmentä.

Lähtemällä väittelemään arvoliberaalien korkeasti koulutettujen kanssa siitä, onko esim. somali hyvä vai huono ihminen, jää luu käteen. Ihmisryhmien leimaaminen koituu usein arvoliberaalien voitoksi siinä vaiheessa, kun tähän ihmisryhmään kunnolla tutustuu tai jos tapaa yhden mukavan yksilön. Kannattaa siis ehdottomasti kiinnittää huomio kuvailemaani määrälliseen päättelyyn.

[Leso]

Mitä ihmettä, haluaisiko toveri X kanssahompanssien tuhoavan mahdollisen uransa olemalla julkinuivia?
Miksi toverihompanssi X itse on olemassa paljonpuhuvalla nimimerkillä X?

Jo niinä muinaisina aikoina, kun olin itse humskuna häröilemässä yliopistolla, sosiologiaa (yhteiskunnallinen "tiede", rahoitusta juu) pidettiin pseudotieteenä.

[Tuomas3]

Jo niinä muinaisina aikoina, kun olin itse humskuna häröilemässä yliopistolla, sosiologiaa (yhteiskunnallinen "tiede", rahoitusta juu) pidettiin pseudotieteenä.

Yliopistolla nyt tupattiin pitämään vähän kaikkea, mitä ei itse luettu pseudotieteenä; kuitenkin pilke silmäkulmassa. Tutkielmien arvosanat eivät sosiologiassa tule yhtä helposti kuin monissa muissa tieteissä. Tuskin Durkheimin ja Weberin jälkeen kukaan on tosissaan pitänyt sosiologiaa pseudotieteenä. Saksalainen yhteiskuntajärjestelmä perustuu pitkälti Max Weberin tutkimuksiin ja havaintoihin. Jenkeissä taylorismi ja fordismi kulkivat käsi kädessä niittäen menestystä. Sosiologia (Talcott Parsons etc.) on USA:ssa arvostettu tieteenala huolimatta siitä, että täällä päin sitä on totuttu pitämään punaisena tieteenä. Kepun valtakaudella sosiologien oli vaikea saada työtä, koska ne olivat liian kriittisiä ja toivat vääriä kantoja esiin. Homma onneksi muuttui, kun saatiin sosiologi presidentti (Koivisto).

Mitä tulee rahoitukseen, niin totta kai riippumaton rahoitus antaa parhaan mahdollisuuden tieteelle.

[Navajo]

Politiikka ja tiede täytyy pitää erillään. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Tätäkään keskusteluketjua ei olisi, jos näin olisi toimittu. Valitettava totuus on se että politiikan sotkeutuessa tieteen tuloksena on yleensä se että tulokset tuppaa värittymään politiikan väriä tunnustavaksi. Sama juttu on uskonnon ja politiikan sekoituksella.

[sivullinen.]

Ilmeisesti et hirveästi tieteen tekemisestä sitten kuitenkaan tiedä. Juuri mikään taho ei rahoita ei rahoita kuvailemiasi aiheita. Ne on pääosin yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten heiniä, koska yksityinen sektori ei saa aiheesta voittoa.

En tarkoittanut rahoittajilla yrityksiä vaan lähinnä EUn tai valtion organisaatioita jotka haluavat hankkia tieteen kautta uskottavuutta omalle toiminnalleen. Hieman googlailtua kuitenkin totesin ettei suurin osa maahanmuuttoa tutkivasta rahoituksesta tullutkaan EUn "tutkimusohjelmista" vaan Suomen Akatemian rahoituksen * kautta. Mutta en ole varma onko tämä se rahoituslähde jota sinä tarkoitat vai tunnetko toisia? Yliopistoilta se raha tosiaan tulee tutkijan tilille, mutta kuten asiaa perehtyneeksi ilmoittautuneena varmasti tiedät yliopistojen on saatava hankittava rahoitus jokaiseen tutkimusprojektiin erikseen ylemmiltä tahoilta - vain harvoja rahoitetaan "perusrahoituksesta".

* http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_RahPaatYht_form&UILANG=fi

Mielestäni Suomen Akatemia on hyvä rahoittaja eikä pyri vaikuttamaan rahoituksellaan sisältöön, joten hieman sen suhteen otan takaisin. Silti rahoitus ei ollut olennainen osa tieteellisen julkaisun teossa vaan julkaisun saama julkisuus! Riittää vaikka se yksi ETLAn julkaisu vuodessa joka ylittää "uutiskynnyksen". Kun miettii miten paljon Suomessa tehdään tutkimusta mitä moninaisimmilta aloilta, on suorastaan ihme miten paljon monikulttuurisuus saa uutisaikaa. Innokkaana uutisten ystävänä olen huomannut miten Ylen kuuden uutisiin on tullut joka päiväiseksi osaksi kulttuuriosuus, joka melkein joka toisessa tapauksessa koskee Suomen maahanmuuttajia. Tänään esiteltiin pitkään Vuosaari elokuvaa, jossa kerrottiin maahanmuuttajamiehen ja kantasuomalaisen naisen rakkaudesta, ja aikaisemmin viikolla oli joku toinen vastaava elokuva viiden minuutin syynissä. Siis uutisissa joiden pitäisi kertoa tärkeistä asioista eikä mainostaa marginaali elokuvia! Tästä olen intoutunut kirjoittamaan tarkemminkin:

http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/24582/ylen-televisio-uutisten-propagandoituminen

Tällä palstalla on takerruttu liikaa nuivimaan laadullisia väikkäreitä, joissa maahanmuuttajiin tutustutaan yksilön ja kulttuurin kautta. Vaikka niiden maailmankatsomus maahanmuuttajista pitäisikin paikkansa, lopputuloksella ei ole merkitystä sille, kannattaako niitä ottaa ja kuinka paljon Suomeen. Kun tiedettä lähdetään tekemään maahanmuuttokriittisesti, kannattaa laittaa huomio puhtaasti määrälliseen seikkaan, kuten työllisyyteen. Tällöin huomataan, että maahanmuuttokriittiset ovat oikeassa. Ei ole, eikä tule työvoimapulaa. Oma työvoimavaranto on suuri. Työttömyyden aikaan maahanmuutto lisää suvaitsemattomuutta ja konflikteja ihmisryhmienvälillä. Työttömyyttä täällä tulee 90-laman vuoksi olemaan vielä pari vuosikymmentä.

Olen osittain samaa mieltä kanssasi. On paljon hyvää jota maahanmuuttajat tuovat, mutta on myös huonoa - ja tutkimus on mielestäni aina hyvää jos se on hyvin tehty. Mielestäni on kuitenkin väärin jos ainoastaan hyviä puolia saa tutkia, ja vaikka niistä tehtäisiin miten laadukkaita tutkimuksia tahansa, ja huonojen puolien tutkimatta jättäminen oikeuttaa haukkumaan nämä tutkimukset maan rakoon ilman perusteita: Jos ei ole oikeutta hankkia tietoa vastaväitteiden tueksi, on oikeus tehdä todella tyhmiä oletuksia ja pitää esitettyjen väitteiden tietoa perusteettomana. Tieteen puolueettomuus on tieteen elinehto, ja sen saavuttamiseksi on joskus pakko käyttää provosointia; on pakotettava vihollinen esiin. Totuuden tavoittelu on tieteen ainoa oikeutus.

Totuuden vääristelyä en kestä. Hieman kävi jopa sääli tänään televisiossa esitettyjä "hyviä ja huonoja uutisia" -ohjelman esiintyjiä kun heiltä kysyttiin maahanmuuttajien määrän kasvusta. Kyllä/ei -kysymys asiasta jossa toinen vaihtoehto on virallisen liturgian mukaan rasistinen rikos antaa esiintyjille hyvin pienen tilan tehdä komiikkaa. Toisaalta jos kaikki vain ylistäisivät virallista linjaa, sekin voisi aukaista ihmisten silmiä liiaksi. Joten kompromissi ratkaisuna oli tyydytty siihen että yksi vastusti maahanmuuttoa perustellen: Kun ne veivät meidän naiset ja työt, en siitä välittänyt. Nyt ne uhkaavat maksaa meidän verotkin, sitä en veronmaksajana halua. [naurua] Minua huvitti - tai oikeammin säälitti - esiintyjien ja median alistuminen täydellisesti annettuihin totuuksiin. Samoin on tilanne "työvoimapulan" kanssa. Ei sitä tule, mutta ei sitä saa ääneen sanoa. Totuus, tiede ja viestintä on kaikki uhrattu näiden virallisten pyrkimysten takia. Se minua haittaa paljon enemmän kuin itse maahanmuuttajat. Jokainen ihmisyksilö on suurimman osan ajasta mukavaa seuraa eikä aiheuta tuhoa. Virallinen totuus taas on jatkuvasti syöttämässä suvaitsevaisuus propagandaansa ja edistämässä yhteiskunnan tuhoa.

[nuiv-or]

Totuuden vääristelyä en kestä. Hieman kävi jopa sääli tänään televisiossa esitettyjä "hyviä ja huonoja uutisia" -ohjelman esiintyjiä kun heiltä kysyttiin maahanmuuttajien määrän kasvusta. Kyllä/ei -kysymys asiasta jossa toinen vaihtoehto on virallisen liturgian mukaan rasistinen rikos antaa esiintyjille hyvin pienen tilan tehdä komiikkaa. Toisaalta jos kaikki vain ylistäisivät virallista linjaa, sekin voisi aukaista ihmisten silmiä liiaksi. Joten kompromissi ratkaisuna oli tyydytty siihen että yksi vastusti maahanmuuttoa perustellen: Kun ne veivät meidän naiset ja työt, en siitä välittänyt. Nyt ne uhkaavat maksaa meidän verotkin, sitä en veronmaksajana halua. [naurua] Minua huvitti - tai oikeammin säälitti - esiintyjien ja median alistuminen täydellisesti annettuihin totuuksiin. Samoin on tilanne "työvoimapulan" kanssa. Ei sitä tule, mutta ei sitä saa ääneen sanoa. Totuus, tiede ja viestintä on kaikki uhrattu näiden virallisten pyrkimysten takia. Se minua haittaa paljon enemmän kuin itse maahanmuuttajat. Jokainen ihmisyksilö on suurimman osan ajasta mukavaa seuraa eikä aiheuta tuhoa. Virallinen totuus taas on jatkuvasti syöttämässä suvaitsevaisuus propagandaansa ja edistämässä yhteiskunnan tuhoa.

Tuo olisi pitänyt nähdä. Vaikka ei tuossa mitään uutta ole, suomalainen viihdeteollisuus virallisen totuuden bitchinä. Hahhahhaa, ne vie meidän työt, naiset ja verotulot. Kylläpäs naurattaisi jos ei myötähäpeä olisi niin suuri. Maksaako joku noille tuosta, vai ovatko tosiaan niin aivopestyjä, ettei muuta tule mieleen? Suodattaako joku iso kiho näitä ohjelmia, vai tuleeko tämä ihan itsestään?

Hienoa, tämä älyvapaa media. Olisi niin paljon mahdollisuuksia, mutta ne haaskataan poliittisen korrektiuden takia. Ihmisiä tosiaan pidetään tyhminä siellä eliitissä. Jotkut ajattelevat yksilöt saattavat alistua tähän tasoon, mutta eivät kaikki.

Toisaalta tutkimusten mukaan roskahan kiinnostaa ihmisiä (youtube-viewsit todisteena). Mutta haluaisin uskoa, että yhtiöt tulkitsevat väärin näitä tutkimuksia, ja parempi huumori myisi paremmin. Sillä kyllähän oivaltavatkin videot saavat viewsejä.

[Tasapainorealisti]

Totuuden vääristelyä en kestä. Hieman kävi jopa sääli tänään televisiossa esitettyjä "hyviä ja huonoja uutisia" -ohjelman esiintyjiä kun heiltä kysyttiin maahanmuuttajien määrän kasvusta. Kyllä/ei -kysymys asiasta jossa toinen vaihtoehto on virallisen liturgian mukaan rasistinen rikos antaa esiintyjille hyvin pienen tilan tehdä komiikkaa. Toisaalta jos kaikki vain ylistäisivät virallista linjaa, sekin voisi aukaista ihmisten silmiä liiaksi. Joten kompromissi ratkaisuna oli tyydytty siihen että yksi vastusti maahanmuuttoa perustellen: Kun ne veivät meidän naiset ja työt, en siitä välittänyt. Nyt ne uhkaavat maksaa meidän verotkin, sitä en veronmaksajana halua. [naurua] Minua huvitti - tai oikeammin säälitti - esiintyjien ja median alistuminen täydellisesti annettuihin totuuksiin. Samoin on tilanne "työvoimapulan" kanssa. Ei sitä tule, mutta ei sitä saa ääneen sanoa. Totuus, tiede ja viestintä on kaikki uhrattu näiden virallisten pyrkimysten takia. Se minua haittaa paljon enemmän kuin itse maahanmuuttajat. Jokainen ihmisyksilö on suurimman osan ajasta mukavaa seuraa eikä aiheuta tuhoa. Virallinen totuus taas on jatkuvasti syöttämässä suvaitsevaisuus propagandaansa ja edistämässä yhteiskunnan tuhoa.

Tuo olisi pitänyt nähdä.

http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=370370

[Tuomas3]

Ilmeisesti et hirveästi tieteen tekemisestä sitten kuitenkaan tiedä. Juuri mikään taho ei rahoita ei rahoita kuvailemiasi aiheita. Ne on pääosin yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten heiniä, koska yksityinen sektori ei saa aiheesta voittoa.

En tarkoittanut rahoittajilla yrityksiä vaan lähinnä EUn tai valtion organisaatioita jotka haluavat hankkia tieteen kautta uskottavuutta omalle toiminnalleen. Hieman googlailtua kuitenkin totesin ettei suurin osa maahanmuuttoa tutkivasta rahoituksesta tullutkaan EUn "tutkimusohjelmista" vaan Suomen Akatemian rahoituksen * kautta. Mutta en ole varma onko tämä se rahoituslähde jota sinä tarkoitat vai tunnetko toisia? Yliopistoilta se raha tosiaan tulee tutkijan tilille, mutta kuten asiaa perehtyneeksi ilmoittautuneena varmasti tiedät yliopistojen on saatava hankittava rahoitus jokaiseen tutkimusprojektiin erikseen ylemmiltä tahoilta - vain harvoja rahoitetaan "perusrahoituksesta".

Jos saan Suomen Akatemian apurahan tutkimukseen "Maahanmuuttajat kulttuurissamme", voi loppupäätelmä olla mitä vain. Akatemia ei voi päättää, kerronko negatiivisista havainnoistani vai ei; rahaa ei oteta takaisin. Monesti käy niin, että vaikka tutkimus on ihan hyvä, niin siitä saa huonon vaikutelman median kautta. Media irrottaa palasia asiayhteydestä eikä kerro koko havaintoa. Loogiselle lukijalle, joka ei tunne tutkijaa, jää sellainen kuva, että tutkimus on roskaa, eikä ottanut huomioon näitä tai näitä, vaikka olisikin ottanut.

[normi]

Hommaforumilla käyty tasokas maahanmuuttokritiikki on, kuten monissa yhteyksissä toisteltu, "yksittäisten käyttäjien mielipiteiden kokonaisuus". Joissain yhteyksissä sitä on käytetty ikään kuin puolustuksena moku-sektorin argumenteille Homman autoritaarisuudesta. Mitään yhtenäistä oppia ei ole ja tämä onkin viestini keskeinen sanoma: Maahanmuuttokritiikki (tai 'maahanmuuttokriittiinen') on opillisesti muotoilematon.

Aivan, jokaisella täällä on ihan oma näkemyksensä ja mitään yhteisesti sovittua linjaahan ei ole. Tämähän on yeensä itsestäänselvyys. Kuitenkin suvismokupuolelta tulee kommentteja joissa Hommaforumista puhutaan kuin sillä olisi jokin yksi kanta. Harvemmin keskustelupalstoilla ollaan samaa mieltä yhdestäkään asiasta.

Hommafoorumillahan on runsaasti myös maahanmuutokritiikittömiä ja presidentinvaalikampanjan aikana on kirjautunut monia Haaviston kannattajia propagoimaan jne.

[Tuomas3]

Politiikka ja tiede täytyy pitää erillään. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Tätäkään keskusteluketjua ei olisi, jos näin olisi toimittu. Valitettava totuus on se että politiikan sotkeutuessa tieteen tuloksena on yleensä se että tulokset tuppaa värittymään politiikan väriä tunnustavaksi. Sama juttu on uskonnon ja politiikan sekoituksella.

Politiikka ja tiede ovat erillään. Se on ongelma. Politiittiset toimijat tekevät tilaustutkimuksia yksityisiltä tahoilta, joissa lopputulos voidaan määrätä etukäteen. Tämähän ei ole tiedettä. Totalitäärisissä maissa valtioiden tutkimuslaitokset ovat tietty yhtä epäluotettavia, mutta vapaan tutkimuksen maassa asian ei tarvitse olla niin.

Tuottavuusohjelma leikkasi valtion tutkimuslaitoksista rankalla kädellä. Näin tuskin olisi käynyt, jos tutkijat olisivat myyneet itsensä poliitikoille. Stakes oli yksi esimerkki, jonka tutkijat uskalsivat julkaista tuloksensa silloinkin, kun ne olivat hallituksen linjan vastaisia. Leikkuri niittasi. Nyt valtio voi tilata vaikka kokoomuksen omalta Taloustutkimukselta niin omia tekosiaan on mukavampi perustella "tieteellisesti".

[Jaakko P.]

tarvitaan julkinuivia tieteentekijöitä yliopistoissa

Nimenomaan tuollaisia ei tarvita.

Minä ainakin olen käsittänyt nuivuuden niin että keskitytään totuuteen eikä poliittisesti korrekteihin hokemiin. Siitä siis tulee se nuivuus monikultturismi-ideologiaa kohtaan.
Sinun mielestäsi nuivuus on jo agenda sinässään eli melkein yhtä paha asia kuin mokutus? Nuivuus on vain sana johon olen törmännyt ja antanut sille merkityksen, sanotaanko että kriittinen eli tieteellinen suhtautuminen juttuihin. Ehkä se tarkoittaa muuta muille.

[Bwana]

Emmä tiärä. Kyllä konstruktionistisista lähtökohdista voidaan mielestäni edelleen tehdä "nuivaa" tutkimusta. Todellisuus on, sen myönnän. Sosiaaliset psykofyysiset yksiköt elikkäs ihmiset ihmiset luovat kuitenkin tuon kokonaisuuden siinä toimimalla. Wanha kantilainen "Maailma itsessään, maailma sinulle" kuitenkin pätee, sillä kukaan ei tuota todellisuutta pysty "puhtaana" hahmottamaan.

Kyllähän se tiedetään jo, minkälaisen kontekstin kautta varsinaiset sitä todellisuutta hahmottavat. Ei muuta kuin SPSS-laulamaan esim. rikostilastojen yhteydessä ja sitten tarkastelemaan varsinaisen tulijan kognitiivisia prosesseja ja niiden lähtökohtia. Sitten vaan tilastollisia merkittävyyksiä havaittaessa kysymyksiä tutkimuksen loppuun tyyliin "Onko kulttuurirelativismi sittenkään järkevää?", "Pitääkö täysin toisenlaisia palikoita omaavia tuoda maahan?" ja "Jos esim. kehitysavun yksi perimmäinen tarkoitus on muuttaa "lähtömaiden" kulttuurisia käytäntöjä koska ne ovat yhteisöille haitallisia niin miksi noita samoja haitallisia käytänteitä pitää tukea "kohdemaissa?"

[Koskela Suomesta]

Ilmeisesti et hirveästi tieteen tekemisestä sitten kuitenkaan tiedä. Juuri mikään taho ei rahoita ei rahoita kuvailemiasi aiheita. Ne on pääosin yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten heiniä, koska yksityinen sektori ei saa aiheesta voittoa.

En tarkoittanut rahoittajilla yrityksiä vaan lähinnä EUn tai valtion organisaatioita jotka haluavat hankkia tieteen kautta uskottavuutta omalle toiminnalleen. Hieman googlailtua kuitenkin totesin ettei suurin osa maahanmuuttoa tutkivasta rahoituksesta tullutkaan EUn "tutkimusohjelmista" vaan Suomen Akatemian rahoituksen * kautta. Mutta en ole varma onko tämä se rahoituslähde jota sinä tarkoitat vai tunnetko toisia? Yliopistoilta se raha tosiaan tulee tutkijan tilille, mutta kuten asiaa perehtyneeksi ilmoittautuneena varmasti tiedät yliopistojen on saatava hankittava rahoitus jokaiseen tutkimusprojektiin erikseen ylemmiltä tahoilta - vain harvoja rahoitetaan "perusrahoituksesta".

Jos saan Suomen Akatemian apurahan tutkimukseen "Maahanmuuttajat kulttuurissamme", voi loppupäätelmä olla mitä vain. Akatemia ei voi päättää, kerronko negatiivisista havainnoistani vai ei; rahaa ei oteta takaisin. Monesti käy niin, että vaikka tutkimus on ihan hyvä, niin siitä saa huonon vaikutelman median kautta. Media irrottaa palasia asiayhteydestä eikä kerro koko havaintoa. Loogiselle lukijalle, joka ei tunne tutkijaa, jää sellainen kuva, että tutkimus on roskaa, eikä ottanut huomioon näitä tai näitä, vaikka olisikin ottanut.

Aloitat tuon postauksen hyvin; "Jos saan....." 

Eihän se ohjaus niin mene että saneltaisiin mitä tuloksen pitää olla.

Kun sitä rahoitusta anotaan, tehdään tutkimuksesta kuvaus, jossa sivulauseessa kerrotaan kautta rantain mikä sen "tutkimuksen" tulos tulee olemaan. Ja sitten vain rahoituksen antajat valitsevat rahoitettaviksi vain ne tutkimukset jotka lähestyvät asiaa "oikeasta" kulmasta.

Ja kun kaikki alalla tietävät tämän, niin sitten kaikki tekevät "oikean" tuloksen antavia tutkimuksia ja vihjaavat tähän "oikeaan" tulokseen jo hakemuksessaan.

Näin siksi että jos ei viittaa oikein, ja jos kerrankin päätyy väärään päätelmään, on rahoitus tukossa jatkossa. Ei tarvita mitään käskytystä tutkimuskohtaisesti siitä mikä on oikea tulos, se syntyy jo ennen tutkimusmäärärahan hakemista, ja eihän siellä sitten enää ole hakijoissakaan niitä jotka hakisivat "väärin" koska he eivät joko ole saaneet sitä ensimmäistäkään määrärahaa, tai sitten ovat saaneet kaksi, ensimmäisen ja viimeisen. Hyvä systeemi "tieteen" ohjaukseen.

Eli herrat puhuvat ihan hupsuja tuossa edellä, että muka puututtaisiin tutkimuksen sisältöön. Ei puututa, tutkija puuttuu siihen ihan itse   

[Tuomas3]

Ilmeisesti et hirveästi tieteen tekemisestä sitten kuitenkaan tiedä. Juuri mikään taho ei rahoita ei rahoita kuvailemiasi aiheita. Ne on pääosin yliopiston ja valtion tutkimuslaitosten heiniä, koska yksityinen sektori ei saa aiheesta voittoa.

En tarkoittanut rahoittajilla yrityksiä vaan lähinnä EUn tai valtion organisaatioita jotka haluavat hankkia tieteen kautta uskottavuutta omalle toiminnalleen. Hieman googlailtua kuitenkin totesin ettei suurin osa maahanmuuttoa tutkivasta rahoituksesta tullutkaan EUn "tutkimusohjelmista" vaan Suomen Akatemian rahoituksen * kautta. Mutta en ole varma onko tämä se rahoituslähde jota sinä tarkoitat vai tunnetko toisia? Yliopistoilta se raha tosiaan tulee tutkijan tilille, mutta kuten asiaa perehtyneeksi ilmoittautuneena varmasti tiedät yliopistojen on saatava hankittava rahoitus jokaiseen tutkimusprojektiin erikseen ylemmiltä tahoilta - vain harvoja rahoitetaan "perusrahoituksesta".

Jos saan Suomen Akatemian apurahan tutkimukseen "Maahanmuuttajat kulttuurissamme", voi loppupäätelmä olla mitä vain. Akatemia ei voi päättää, kerronko negatiivisista havainnoistani vai ei; rahaa ei oteta takaisin. Monesti käy niin, että vaikka tutkimus on ihan hyvä, niin siitä saa huonon vaikutelman median kautta. Media irrottaa palasia asiayhteydestä eikä kerro koko havaintoa. Loogiselle lukijalle, joka ei tunne tutkijaa, jää sellainen kuva, että tutkimus on roskaa, eikä ottanut huomioon näitä tai näitä, vaikka olisikin ottanut.

Aloitat tuon postauksen hyvin; "Jos saan....." 

Eihän se ohjaus niin mene että saneltaisiin mitä tuloksen pitää olla.

Kun sitä rahoitusta anotaan, tehdään tutkimuksesta kuvaus, jossa sivulauseessa kerrotaan kautta rantain mikä sen "tutkimuksen" tulos tulee olemaan. Ja sitten vain rahoituksen antajat valitsevat rahoitettaviksi vain ne tutkimukset jotka lähestyvät asiaa "oikeasta" kulmasta.

Ja kun kaikki alalla tietävät tämän, niin sitten kaikki tekevät "oikean" tuloksen antavia tutkimuksia ja vihjaavat tähän "oikeaan" tulokseen jo hakemuksessaan.

Näin siksi että jos ei viittaa oikein, ja jos kerrankin päätyy väärään päätelmään, on rahoitus tukossa jatkossa. Ei tarvita mitään käskytystä tutkimuskohtaisesti siitä mikä on oikea tulos, se syntyy jo ennen tutkimusmäärärahan hakemista, ja eihän siellä sitten enää ole hakijoissakaan niitä jotka hakisivat "väärin" koska he eivät joko ole saaneet sitä ensimmäistäkään määrärahaa, tai sitten ovat saaneet kaksi, ensimmäisen ja viimeisen. Hyvä systeemi "tieteen" ohjaukseen.

Eli herrat puhuvat ihan hupsuja tuossa edellä, että muka puututtaisiin tutkimuksen sisältöön. Ei puututa, tutkija puuttuu siihen ihan itse   

Toivon hartaasti, ettet ole oikeassa. En tiedä eri apurahan antajien motiiveja. Tuskin ne kaikilla ovat samat. Varmasti kuvailemiasi esimerkkejäkin löytyy.

[Epämiellyttävä Totuus]

Kun sitä rahoitusta anotaan, tehdään tutkimuksesta kuvaus, jossa sivulauseessa kerrotaan kautta rantain mikä sen "tutkimuksen" tulos tulee olemaan. Ja sitten vain rahoituksen antajat valitsevat rahoitettaviksi vain ne tutkimukset jotka lähestyvät asiaa "oikeasta" kulmasta.

Ja kun kaikki alalla tietävät tämän, niin sitten kaikki tekevät "oikean" tuloksen antavia tutkimuksia ja vihjaavat tähän "oikeaan" tulokseen jo hakemuksessaan.

Näin siksi että jos ei viittaa oikein, ja jos kerrankin päätyy väärään päätelmään, on rahoitus tukossa jatkossa. Ei tarvita mitään käskytystä tutkimuskohtaisesti siitä mikä on oikea tulos, se syntyy jo ennen tutkimusmäärärahan hakemista, ja eihän siellä sitten enää ole hakijoissakaan niitä jotka hakisivat "väärin" koska he eivät joko ole saaneet sitä ensimmäistäkään määrärahaa, tai sitten ovat saaneet kaksi, ensimmäisen ja viimeisen. Hyvä systeemi "tieteen" ohjaukseen.

Tämä on akateemista foliohattuilua. Tällaista kuulee lähinnä niiltä jotka ovat mielestään tulleet kohdelluksi epäreilusti kun ei tullut rahoitusta, vaikka kyse on vain siitä että muut hakemukset olivat tällä kertaa parempia.  Kyseessä tuntuu aina olevan salaliitto, arvioijien henkilökohtaiset suhteet tai salaiset agendat eikä koskaan se yksinkertaisin vaihtoehto: Oma hakemus ei ollut riittävän hyvä.

[Koskela Suomesta]

Kun sitä rahoitusta anotaan, tehdään tutkimuksesta kuvaus, jossa sivulauseessa kerrotaan kautta rantain mikä sen "tutkimuksen" tulos tulee olemaan. Ja sitten vain rahoituksen antajat valitsevat rahoitettaviksi vain ne tutkimukset jotka lähestyvät asiaa "oikeasta" kulmasta.

Ja kun kaikki alalla tietävät tämän, niin sitten kaikki tekevät "oikean" tuloksen antavia tutkimuksia ja vihjaavat tähän "oikeaan" tulokseen jo hakemuksessaan.

Näin siksi että jos ei viittaa oikein, ja jos kerrankin päätyy väärään päätelmään, on rahoitus tukossa jatkossa. Ei tarvita mitään käskytystä tutkimuskohtaisesti siitä mikä on oikea tulos, se syntyy jo ennen tutkimusmäärärahan hakemista, ja eihän siellä sitten enää ole hakijoissakaan niitä jotka hakisivat "väärin" koska he eivät joko ole saaneet sitä ensimmäistäkään määrärahaa, tai sitten ovat saaneet kaksi, ensimmäisen ja viimeisen. Hyvä systeemi "tieteen" ohjaukseen.

Tämä on akateemista foliohattuilua. Tällaista kuulee lähinnä niiltä jotka ovat mielestään tulleet kohdelluksi epäreilusti kun ei tullut rahoitusta, vaikka kyse on vain siitä että muut hakemukset olivat tällä kertaa parempia.  Kyseessä tuntuu aina olevan salaliitto, arvioijien henkilökohtaiset suhteet tai salaiset agendat eikä koskaan se yksinkertaisin vaihtoehto: Oma hakemus ei ollut riittävän hyvä.

Just joo....  aika säälittävä standardiväite toisen motivaatioista. Yritä parempaa seuraavalla kerralla. Mutta kiva että sain sinutkin kirjautumaan tälle foorumille, ilmeisesti osui aika hyvin kun sain olla ensimmäinen postauksesi kohde. Tere tulemast.

Ihan vinkiksi että en ole ollut hakemassa näiden pseudotieteiden rahoituksia koskaan, mutta kyllin lähellä nähdäkseni tilanteen. 

Tuo biashan selviää aivan päivän selvästi käymällä läpi tietyn alan tutkimukset ja katsomalla niiden näkökulmaa asiaan. Yhtään kriittistä tai väärään johtopäätökseen päätyvää ei ole listassa. Vapaassa tutkimustilanteessa tuo olisi täysin mahdoton tilanne. Sen ymmärtää apinakin, mutta ei pseudohumanisti.

Ja kun olen kysellyt miksi näin, niin olen saanut suljetussa kabinetissa verhojen takana ja alan ulkopuolisena nuo edellä olevat tiedot. Hiljaa ja vaivihkaa niistä puhutaan, jos puhutaan, suurin osa ei puhu lainkaan, mutta kun on saanut selville miksi jotain kirjoitetaan tutkimuskuvaukseen, niin osaa esittää oikeita kysymyksiä niiden niillekin tekijöille jotka ovat systeemin puoltajia, ja vastaukset ovat hyvin hyvin paljastavia   

[sivullinen.]

Kyseessä tuntuu aina olevan salaliitto, arvioijien henkilökohtaiset suhteet tai salaiset agendat eikä koskaan se yksinkertaisin vaihtoehto: Oma hakemus ei ollut riittävän hyvä.

Tuo voi olla tottakin - vaan sitä vaivaa se sama ongelma kuin kritiikkiä nykyään: ei tule perusteluja. Kun ei kielteistä päätöstä perustella, niin voidaan ainoastaan vedota yleispätevään "ei ollut riittävän hyvä" lausahdukseen. Mutta kun olennaista on se miksei se ollut riittävän hyvä. Eikö sen muotoilu vastannut vaadittua mallia? Eikö ollut riittävästi tukea antavia lausuntoja ulkopuolisilta tahoilta? Vai eikö aihe vain kuulu rahoittaja tahon suunnitelmiin? Tieteellisten tuloksien perusteellahan ei yhtään tutkimusta voitaisi hylätä, sillä tulokset tulevat vasta kun tutkimus on tehty. Rahoitus on herkkä asia tieteen puolueettomuuden kannalta; erittäin herkkä poliittisesti arkaluontoisten aiheiden kannalta. Ainoa epäluuloja hälventävä keino olisi avoimuus. Sen puute taas antaa ymmärtää etteivät perusteet kestä päivänvaloa.

Rahoittavien tahojen johtajat eivät halua leimaantua rasisteiksi sillä se johtaisi erottamiseen. Joten on aivan selvää että tutkimus joka "miten hyvin maahanmuuttajien integrointi on onnistunut" saa helpommin rahoitusta kuin tutkimus "miten huonosti maahanmuuttajien integrointi on onnistunut". Sisällöltään molemmat tutkimukset voivat käyttää samoja menetelmiä ja saada samat tulokset, mutta uutisoinnin kannalta vain tutkimuksen aihe ja "hyvin" sana tulee esiin. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan tieteellisten tutkimuslaitosten johtajat valitaan eduskunnan toimesta. Siinä hypättiin taas iso askel kohti tieteen politisointia. Sen vaikutusta rahoituspäätöksiin ei olla tutkittu - ja jos tutkitaan tuloksen voimme arvata.

[Epämiellyttävä Totuus]

Tuo voi olla tottakin - vaan sitä vaivaa se sama ongelma kuin kritiikkiä nykyään: ei tule perusteluja. Kun ei kielteistä päätöstä perustella, niin voidaan ainoastaan vedota yleispätevään "ei ollut riittävän hyvä" lausahdukseen. Mutta kun olennaista on se miksei se ollut riittävän hyvä. Eikö sen muotoilu vastannut vaadittua mallia? Eikö ollut riittävästi tukea antavia lausuntoja ulkopuolisilta tahoilta? Vai eikö aihe vain kuulu rahoittaja tahon suunnitelmiin? Tieteellisten tuloksien perusteellahan ei yhtään tutkimusta voitaisi hylätä, sillä tulokset tulevat vasta kun tutkimus on tehty. Rahoitus on herkkä asia tieteen puolueettomuuden kannalta; erittäin herkkä poliittisesti arkaluontoisten aiheiden kannalta. Ainoa epäluuloja hälventävä keino olisi avoimuus. Sen puute taas antaa ymmärtää etteivät perusteet kestä päivänvaloa.

Sivullinen puhuu nyt ihan höpöjä.  Sekä Suomen Akatemian rahoituksista että EU:n puiteohjelmista tulee hyvin monikohtainen ja monisivuinen arvio sekä hylätyistä että hyväksytyistä tutkimuksista.  Jostain pikkurahoituksista nyt ei tule mutta niitä myöntävät tahot nyt eivät väitäkään tukevansa tiedettä puolueettomasti.

Rahoittavien tahojen johtajat eivät halua leimaantua rasisteiksi sillä se johtaisi erottamiseen. Joten on aivan selvää että tutkimus joka "miten hyvin maahanmuuttajien integrointi on onnistunut" saa helpommin rahoitusta kuin tutkimus "miten huonosti maahanmuuttajien integrointi on onnistunut". Sisällöltään molemmat tutkimukset voivat käyttää samoja menetelmiä ja saada samat tulokset, mutta uutisoinnin kannalta vain tutkimuksen aihe ja "hyvin" sana tulee esiin. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan tieteellisten tutkimuslaitosten johtajat valitaan eduskunnan toimesta. Siinä hypättiin taas iso askel kohti tieteen politisointia. Sen vaikutusta rahoituspäätöksiin ei olla tutkittu - ja jos tutkitaan tuloksen voimme arvata.

Ja koska "sivullinen" ei näemmä koskaan ole hakenut oikeita tutkimusrahoituksia, koko sivullisen lopputekstin voikin sitten sivuuttaa.  Niin oudolta tuo tulkinta näyttää sellaisen näkökulmasta joka näitä rahoituskuulutuksia oikeasti on hakenut, hävinnyt, voittanut, ja käyttänyt.

[Mansikka]

...sellaisen näkökulmasta joka näitä rahoituskuulutuksia oikeasti on hakenut, hävinnyt, voittanut, ja käyttänyt.

Kerta olet tänne Hommalle päätynyt, niin oletko kenties maahanmuuton tutkija?

[Epämiellyttävä Totuus]

...sellaisen näkökulmasta joka näitä rahoituskuulutuksia oikeasti on hakenut, hävinnyt, voittanut, ja käyttänyt.

Kerta olet tänne Hommalle päätynyt, niin oletko kenties maahanmuuton tutkija?

En, mutta yhteiskunnan kylläkin.  Ja olen täysin samaa mieltä täällä esitettyjen mielipiteiden kanssa siitä että mitään nuivaa agendaa ei kannata tutkimukseen ajaa: hyvin tehty tilastollinen tutkimus puhuu kyllä karua kieltään maahanmuutosta.

[Koskela Suomesta]

...sellaisen näkökulmasta joka näitä rahoituskuulutuksia oikeasti on hakenut, hävinnyt, voittanut, ja käyttänyt.

Kerta olet tänne Hommalle päätynyt, niin oletko kenties maahanmuuton tutkija?

En, mutta yhteiskunnan kylläkin.  Ja olen täysin samaa mieltä täällä esitettyjen mielipiteiden kanssa siitä että mitään nuivaa agendaa ei kannata tutkimukseen ajaa: hyvin tehty tilastollinen tutkimus puhuu kyllä karua kieltään maahanmuutosta.

Et kuitenkaan pysty tuomaan esille todisteita tuon kuvaamani mekanismin olemassaolon kumoamiseksi niillä aloilla jotka tällä hetkellä suoltavat yksipuolisia"tutkimuksia" naistutkimuksen, monikulttuurisuuden, maahanmuuton ja rasismin alueilla?

[gml]

...sellaisen näkökulmasta joka näitä rahoituskuulutuksia oikeasti on hakenut, hävinnyt, voittanut, ja käyttänyt.

Kerta olet tänne Hommalle päätynyt, niin oletko kenties maahanmuuton tutkija?

En, mutta yhteiskunnan kylläkin.  Ja olen täysin samaa mieltä täällä esitettyjen mielipiteiden kanssa siitä että mitään nuivaa agendaa ei kannata tutkimukseen ajaa: hyvin tehty tilastollinen tutkimus puhuu kyllä karua kieltään maahanmuutosta.

Et kuitenkaan pysty tuomaan esille todisteita tuon kuvaamani mekanismin olemassaolon kumoamiseksi niillä aloilla jotka tällä hetkellä suoltavat yksipuolisia"tutkimuksia" naistutkimuksen, monikulttuurisuuden, maahanmuuton ja rasismin alueilla?

Parempi jos ensin esität todisteet sen olemassaolosta ja sitten niitä voi yrittää kumota?

[Epämiellyttävä Totuus]

Tuo biashan selviää aivan päivän selvästi käymällä läpi tietyn alan tutkimukset ja katsomalla niiden näkökulmaa asiaan. Yhtään kriittistä tai väärään johtopäätökseen päätyvää ei ole listassa. Vapaassa tutkimustilanteessa tuo olisi täysin mahdoton tilanne. Sen ymmärtää apinakin, mutta ei pseudohumanisti.

Apinakin siis ymmärtää että "vapaassa tutkimustilanteessa" (mikä se sitten onkaan) tutkijoiden täytyy löytää sekä väitettä v tukevia että sen kumoavia tuloksia?  Juupa juu.  Taidanpa sitten olla "pseudohumanisti" (mitä tuokaan nyt tarkoittaa...) kun en tuota ihan ymmärrä.  Ehkäpä haluaisit avata tätä "välttämättä ristiriitaisten tutkimustulosten teoriaasi" meille apinoille ja pseudohumanisteille hieman lisää?

Ja kun olen kysellyt miksi näin, niin olen saanut suljetussa kabinetissa verhojen takana ja alan ulkopuolisena nuo edellä olevat tiedot. Hiljaa ja vaivihkaa niistä puhutaan, jos puhutaan, suurin osa ei puhu lainkaan, mutta kun on saanut selville miksi jotain kirjoitetaan tutkimuskuvaukseen, niin osaa esittää oikeita kysymyksiä niiden niillekin tekijöille jotka ovat systeemin puoltajia, ja vastaukset ovat hyvin hyvin paljastavia

No tämähän olikin vakuuttava puheenvuoro. Kyllä nuo verhojen takana kuiskailemalla saamasi tiedot veivätkin nyt luottamuksen tieteellisen rahoituksen puolueettomuuteen.