2012-01-30 HS Pääkirj T Halonen & J Zuma:Kestävä kehitys on vielä mahdollista

[skrabb]

Pääkirjoitus
Kestävä kehitys on vielä mahdollista

30.1.2012 0:01 | 2 |

AA
Tarja Halonen ja Jacob Zuma Halonen on Suomen presidentti ja Zuma Etelä-Afrikan presidentti. He toimivat YK:n pääsihteerin asettaman kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajina.

Maailma on kestämättömällä tiellä. Meidän on nopeasti löydettävä uusi suunta, joka tuo oikeudenmukaisuuden ja ympäristönäkökohdat osaksi talousjärjestelmää. Tämä vaatii kestävän kehityksen pikaista toteuttamista – ei talouskriisistä huolimatta, vaan juuri sen vuoksi.

Nykypäivän haasteet ovat moninaisia. Taloudet häilyvät kuilun partaalla, ekosysteemit ovat uhattuina, ja eriarvoisuus maiden sisällä ja välillä kasvaa. Nämä oireet kumpuavat samasta lähteestä. Keinottelu ja oman edun tavoittelu ovat ohittaneet yhteisen edun, yhteiset vastuut ja terveen järjen.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon pyysi meitä kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajia tarttumaan näihin kysymyksiin yhdessä 20 arvostetun vaikuttajan kanssa. Tehtävämme oli miettiä, miten voimme tarjota entistä useammille paremmat mahdollisuudet ja samalla vähentää planeettamme kuormitusta.

Neljännesvuosisata sitten Brundtlandin komission raportti Yhteinen tulevaisuutemme vaati uutta kestävän kehityksen paradigmaa. Raportin mukaan kestävä talouskasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ekologinen kestävyys ovat toisistaan riippuvaisia – hyvinvointi riippuu niiden yhteensovittamisesta.

Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä ajatusmalli on edelleen järkevä ja lisäksi tarpeellisempi kuin koskaan ennen. Teoria on nyt pystyttävä siirtämään käytäntöön. Kestävästä kehityksestä on tehtävä osa talousjärjestelmää. Tekemisen ja tekemättä jättämisen kustannukset nyt ja tulevaisuudessa on tuotava esiin.

Väestönkasvun ja kulutuksen lisääntyessä maailman ruoankulutus on vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia suurempi, energiankulutus 45 prosenttia suurempi ja vedenkulutus 30 prosenttia suurempi kuin nykyään. Lähestymme planeettamme kestokyvyn rajoja – ja jopa ylitämme ne.

Tällä on vakavat vaikutukset yhteisten julkishyödykkeidemme käyttämiseen. Se vaarantaa köyhyyden vähentämisen tavoitteemme ja estää kehittyvien maiden oikeudenmukaisia kasvupyrkimyksiä. Siirtyäkseen kestävän kehityksen tielle kehittyvät maat tarvitsevat enemmän aikaa sekä taloudellista ja teknologista tukea.

Olemme kuitenkin optimistisia. Edustuksellisesta demokratiasta on tullut maailman yleisin hallintomalli. Tieteen edistysaskeleiden ansiosta meillä on parempi tietämys ilmastoon ja ekosysteemeihin liittyvistä riskeistä. Miljardeja ihmisiä yhdistävä teknologia on kutistanut maailman ja laajentanut naapuruuden globaaliksi. Olemme vakuuttuneita siitä, että voimme koota yhteen tarvittavan tiedon ja tahdon päättääksemme itse tulevaisuudestamme. Emme jätä tulevaisuuttamme kohtalon armoille.

Suurin riski liittyy nykyisen menon jatkamiseen. Tänä vuonna syntyvät lapset saavuttavat täysi-ikäisyyden vuonna 2030. Emme saa vaarantaa heidän tulevaisuuttaan omalla kestämättömällä ja epäoikeudenmukaisella elämäntavallamme.

[...]
Koko höttö:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kest%C3%A4v%C3%A4+kehitys+on+viel%C3%A4+mahdollista/a1305554479483

[Roope]

Ensimmäiseksi on pystyttävä mittaamaan ja hinnoittelemaan tärkeät asiat. Markkinoiden on kerrottava talouspäätösten todelliset kustannukset ympäristölle ja ihmisille sekä luotava hintasignaaleja, jotka paljastavat tekemisen ja tekemättä jättämisen seuraukset.

[...]

Toiseksi, tiede on asetettava kestävän kehityksen keskiöön. Ihmisen vaikutus planeettaamme on suurempi kuin koskaan ennen ja teknologia kehittyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Tieteen on oltava tiennäyttäjä kohti asiantuntevampaa ja kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoa muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, merien ja rannikkoalueiden hallintaan, vesi- ja ruokapulaan sekä planeettamme kantokykyyn liittyvissä asioissa.

[...]

Kolmanneksi, kauaskantoisuudesta on tehtävä palkitsevaa. Kiireen pakkovalta on pahinta juuri vaikeina aikoina. Kauaskantoisen ajattelun olisi voitettava niin markkinoilla kuin äänestyspaikoillakin.

[...]

Neljänneksi, meidän on vahvistettava kykyämme kestää vaikeita aikoja. Äärimmäiset sääilmiöt, resurssien niukkuus ja hintojen epävakaus ovat tulevaisuudessa uusnormaaleja asioita. Kestävyyttämme on vahvistettava parantamalla riskienhallintaa, sopeutumista ja haavoittuvimmassa asemassa olevien turvaverkkoja.

Näitähän voisi soveltaa vaikka maahanmuuttopolitiikkaan.

[foobar]

Mikäli kestävä kehitys jatkuu Afrikan viitoittamalla tiellä, edessä on kulttuurien romahdus ja maailmanloppu hillittömän ylikansoittumisen ja ylikansoittajien välinpitämättömyyden seurauksena. YK-uskovaisilla on kuitenkin vähintään yhden mantereen kokoinen sokea piste näkökentässään, ja tämä johtuu juuri suvaitsevaisuuden pakkovaatimuksista.

[Ruckafella]

Ensimmäiseksi on pystyttävä mittaamaan ja hinnoittelemaan tärkeät asiat. Markkinoiden on kerrottava talouspäätösten todelliset kustannukset ympäristölle ja ihmisille sekä luotava hintasignaaleja, jotka paljastavat tekemisen ja tekemättä jättämisen seuraukset.

[...]

Toiseksi, tiede on asetettava kestävän kehityksen keskiöön. Ihmisen vaikutus planeettaamme on suurempi kuin koskaan ennen ja teknologia kehittyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Tieteen on oltava tiennäyttäjä kohti asiantuntevampaa ja kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoa muun muassa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen, merien ja rannikkoalueiden hallintaan, vesi- ja ruokapulaan sekä planeettamme kantokykyyn liittyvissä asioissa.

[...]

Kolmanneksi, kauaskantoisuudesta on tehtävä palkitsevaa. Kiireen pakkovalta on pahinta juuri vaikeina aikoina. Kauaskantoisen ajattelun olisi voitettava niin markkinoilla kuin äänestyspaikoillakin.

[...]

Neljänneksi, meidän on vahvistettava kykyämme kestää vaikeita aikoja. Äärimmäiset sääilmiöt, resurssien niukkuus ja hintojen epävakaus ovat tulevaisuudessa uusnormaaleja asioita. Kestävyyttämme on vahvistettava parantamalla riskienhallintaa, sopeutumista ja haavoittuvimmassa asemassa olevien turvaverkkoja.

Näitähän voisi soveltaa vaikka maahanmuuttopolitiikkaan.

Hah! Veit sanat suustani. Tämähän on äärinuivaa tekstiä HS:ltä!

[Jouko]

Paljon porua, vähän villoja....

[sologdin]

Esimerkiksi Venäjä, Kiina, Zimbabwe, Kongo, Angola, Somalia, Iran, Syyria, Brasilia ja Etelä-Afrikka olisivat mainioita kohteita kestävän kehityksen ohjelmalle.  Palataan Suomen kohdalla asiaan sitten, kun nuo edellämainitut ovat samalla tasolla Suomen kanssa.