Niinistö haluaa maahanmuuton jouhevammaksi

[aino]

Sauli Niinistö

1.Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden perheiden yhdistämiseen liittyvää lainsäädäntöä on kiristetty viime vuosina. Minkälaisia muutostarpeita mielestänne lainsäädännössä on?

"Suomen on kannettava vastuunsa humanitaarisesta maahanmuutosta, eli meidän on myönnettävä turvapaikka heille, jotka sellaista tarvitsevat. Kriteereistä on sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Suomen turvapaikkasäännöksiä on viimeisten vuosien aikana muutettu useita kertoja ja ne ovat nyt aika hyvällä tolalla. Yksi jäljellä oleva haaste on perheenyhdistämishakemusten suuri määrä. Se on ongelma siksi, että jonossa on tällä hetkellä noin 8600 perhesidehakemusta, joiden käsittely kestää kohtuuttoman pitkään. On kaikkien etu, että käsittely saadaan jouhevammaksi.

Osaan perheenyhdistämishakemuksia sovelletaan eri EU-maissa erilaisia kansallisia säännöksiä. Suomi ei vaadi samoja edellytyksiä (toimeentulo, asunto, asumisaika tms.) kuin useimmat muut EU-maat. Suomen olisi hyvä harmonisoida menettelytapansa muiden Pohjoismaiden kanssa ja edistää yhdenmukaista toimintaa koko EU:n tasolla. Tämä on välttämätöntä nimenomaan Schengen-alueella, jolla yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi toimia."

http://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/mita_vaestoliitto_tekee/vaikuttamistyo/presidentinvaalit-2012/sauli-niinisto/

[Marko Parkkola]

Kalasteleeko Niinistö nyt sameissa vesissä flirttaillen rasismin kanssa käyttäen hyväksi ihmisen syvimpiä pelkoja? No mutta ei yksi harmonisointi kesää tee. Tosin Haavisto tuskin olisi edes harmonisoinnin kannalla.

[aino]

Haavisto kannattaa Pohjoismaiden kanssa yhteneväisiä systeemejä.


Haavisto

1. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden perheiden yhdistämiseen liittyvää lainsäädäntöä on kiristetty viime vuosina. Minkälaisia muutostarpeita mielestänne lainsäädännössä on?

"Ensisijaisesti sodan, luonnonmullistuksen tai nälänhädän kouriin joutuneita ihmisiä on autettava paikan päällä. On erittäin tärkeää, että tuemme YK-järjestöjä ja Kansainvälistä Punaista Ristiä siinä, että hädänalaisille saadaan nopeasti apua, ja että heidän elämänsä on turvattua kunnes turvallinen kotiinpaluu voidaan tilapäisistä leireistä järjestää.

Osa pakolaisista ei sodan tai kriisin jatkumisen vuoksi pysty palaamaan koteihinsa, ja he etsivät suojaa kauempaa - usein kriisialueen naapurimaista. Jotkut lähtevät vieläkin pidemmälle - myös Eurooppaan ja Suomeen. Turvapaikanhakijalle ja suojan etsijälle on taattava turvalliset olot näissäkin tapauksissa, kunnes hän voi turvallisesti palata omaan kotimaahansa.

Osa turvapaikan saaneista kotoutuu Suomeen siten, että heidän suunnitelmissaan ei ole enää paluu alkuperäisen kotimaahansa. Heidän kohdallaan on luonnollista, että perhe pyritään yhdistämään Suomeen. Silloin on tärkeää, että noudatamme perheidenyhdistämisessä selkeitä kriteeteitä: todelliset lapset ja todelliset kasvattilapset kuuluvat perheeseen. Tarvittaessa sukulaisuussuhde on todistettava.

Joskus perhekäsitysten eroavuus tuottaa ongelmia. Miten esimerkiksi suhtaudutaan moniavioisuuteen perheitä yhdistettäessä? Isällä voi olla lapsia eri vaimojen kanssa moniavioisissa perheissä. Suomessa ei moniavioisuutta tunnusteta. Näissä kysymyksissä on toimittava Suomen lain mukaan.

Toinen keskustelua herättänyt asia on matkakulujen korvaaminen perheenyhdistämistapauksissa. Toivon, että näissä EU-maat löytäisivät yhteiset ratkaisut siten, ettei jouduttaisi tilanteeseen, jossa eri maita "vertaillaan" sen suhteen, minkälaisia sosiaalietuuksia niissä on tarjolla esim. perheiden yhdistämiseen liittyen. Ainakin pohjoismaiden olisi hyvä yhtenäistää käytäntönsä.

Tärkeintä on, että Suomi on mukana kriisien ratkaisemisessa konfliktialueilla. Silloin kaikilla pakolaisilla on rauhan tultua mahdollisuus palata kotimaahansa tai muulla tavalla käyttää osaamistaan ja koulutustaan oman maansa hyväksi.

YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää voimme auttaa paitsi taloudellisesti myös nostamalla kiintiöpakolaistemme määrää, jolloin hyvin pitkään leireissä olleilla ihmisillä, joiden taustat YK tuntee hyvin, olisi mahdollisuus aloittaa uusi elämä turvallisessa maassa."

http://www.vaestoliitto.fi/vaestoliitto/mita_vaestoliitto_tekee/vaikuttamistyo/presidentinvaalit-2012/pekka-haavisto/

[Roope]

Tyypilistä poliitikkojargonia, jossa pallotellaan asioilla, mutta ei oteta kantaa mihinkään suuntaan.

Suomen on kannettava vastuunsa humanitaarisesta maahanmuutosta, eli meidän on myönnettävä turvapaikka heille, jotka sellaista tarvitsevat. Kriteereistä on sovittu kansainvälisissä sopimuksissa.

Kansainvälisten sopimusten kriteerit ovat tulkinnanvaraisia ja Suomen tulkinnat poikkeavat muista EU-maista. Kuten esimerkiksi myönteisten oleskelulupien osuudesta nähdään, Suomesta on muita maita helpompi saada myönteinen päästös turvapaikkahakemukseen. Lisäksi hallituksen päätöksellä Suomi on ilmoittanut aikovansa pitää kiinni kansainvälisten sopimusten kriteerit ylittävistä käytännöistään.

Yksi jäljellä oleva haaste on perheenyhdistämishakemusten suuri määrä. Se on ongelma siksi, että jonossa on tällä hetkellä noin 8600 perhesidehakemusta, joiden käsittely kestää kohtuuttoman pitkään. On kaikkien etu, että käsittely saadaan jouhevammaksi.

Hakemuksia tehtiin Suomeen ennätyksellisen paljon juuri siksi, että tänne pääsi helposti. Nyt hakemuskäsittelyn pitkittyminen on vähentänyt uusien hakemusten määrää. Tärkein ongelma on Suomen poikkeuksellisen helppo ja suosittu perheenyhdistäminen, ei käsittelyaika.

Osaan perheenyhdistämishakemuksia sovelletaan eri EU-maissa erilaisia kansallisia säännöksiä. Suomi ei vaadi samoja edellytyksiä (toimeentulo, asunto, asumisaika tms.) kuin useimmat muut EU-maat. Suomen olisi hyvä harmonisoida menettelytapansa muiden Pohjoismaiden kanssa ja edistää yhdenmukaista toimintaa koko EU:n tasolla. Tämä on välttämätöntä nimenomaan Schengen-alueella, jolla yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän pitäisi toimia.

Muilla Pohjoismailla ei ole yhtenäistä käytäntöä, eikä tule jatkossakaan olemaan, joten valitaanko Tanskan vai Ruotsin malli? Ja miksi ihmeessä tuhlattaisiin aikaa neuvottelemalla laeista Pohjoismaiden kesken, kun pitäisi Schengen-alueen vapaa liikkuvuus huomioiden harmonisoida mahdollisuuksien mukaan koko EU-alueen käytännöt? EU ei taatusti tule omaksumaan Suomen käytäntöjä, joten Suomen on muutettava omia käytäntöjään lähemmäs EU-direktiivien ja tärkeimpien EU-maiden tasoa, jos kerran harmonisointia halutaan.

[JNappula]

Perheenyhdistämiskäsittelyn jouhevoittaminen ei tarkoita sitä että tänne pääsisi entistä helpommin, vaan sitä että prosessi olisi nopeampi.

[Roope]

Perheenyhdistämiskäsittelyn jouhevoittaminen ei tarkoita sitä että tänne pääsisi entistä helpommin, vaan sitä että prosessi olisi nopeampi.

Jouhevoittaminen voi tarkoittaa prosessin nopeuttamista, mutta myös esteiden (maksut, dokumentit, vaatimukset jne.) tasoittamista. Kun prosessi on nopeampi, niin se on myös houkuttelevampi. Nykyresursseilla Suomen perheenyhdistämisjono saadaan purettua vasta joskus vuosikymmenen loppupuolella. Tästä syystä perheenyhdistämiseen tähtäävä turvapaikanhaku ei enää ole yhtä houkuttelevaa kuin muutama vuosi sitten. Maahanmuuttoviraston mukaan hakemuskäsittelyn aikataulupaineet (periaatteessa EU:ssa 9 kuukauden aikaraja) ovat johtaneet sellaisten hakemusten hyväksymiseen, jotka olisi muuten hylätty.